Maakunnan Saimaa -brändi sai kiitosta

10.05.2011


Etelä-Savo – Saimaan maakunta -brändi on onnistunut valinta. Maakunnan omasta väestä tätä mieltä on 84 prosenttia, ulkopuolisista vielä useampi (87-89 pros.). Asia selvitti Etelä-Savon imago- ja tunnettuustutkimus, joka julkistettiin maakuntapäivässä Pieksämäellä 9. toukokuuta. - Saimaan maakunnaksi Etelä-Savo julistautui maakuntastrategiassaan toukokuussa 2009.

Suurin osa Saimaasta sijaitsee eteläisessä Savossa.

Mielikuva Etelä-Savosta hyvä tai erittäin hyvä


Maakunnan omista asukkaista kahdella kolmesta on hyvä tai erittäin hyvä mielikuva maakunnasta, pääkaupunkiseudulla asuvista joka toisella. Huono mielikuva on imagotutkimuksen mukaan erittäin harvinainen.


Eteläsavolainen identiteetti hakusessa


Joka kolmas maakunnan asukas kokee olevansa ensisijaisesti joko eteläsavolainen (30 pros.) tai savolainen (28). Savolaisuuden kokemus oli hieman heikentynyt kahdessa vuodessa.

Erot maakunnan eri osien välillä olivat isot: mikkeliläiset kokivat ensisijassa eteläsavolaisuutta (42 pros.) ja pieksämäkeläiset savolaisuutta (42). Savonlinnalaiset ovat ensisijaisesti itäsuomalaisia (28) tai savolaisia (25). Itäsavolaisiksi heistä kokee itsensä 18 prosenttia ja eteläsavolaisiksi vain 12. Pieksämäkeläisistä eteläsavolaisuuteen samaistuu joka viides (21 pros.).


Etelä-Suomessa iso muuttopotentiaali

Eteläsuomalaisista reilusti joka neljäs voisi kuvitella muuttavansa joskus asumaan Etelä-Savoon (2008: miltei joka kolmas). Muuttopotentiaali on huomattava, sillä asukkaita eteläisessä Suomessa on yli kaksi miljoonaa.

Työpaikka olisi tärkein muuton motiivi erityisesti alle 35-vuotiaille (41 pros.), mutta myös alle 50-vuotiaille (28). Myös luonto ja rauhallisuus houkuttavat näitä ikäryhmiä (24 – 26 pros.). Luonnonrauha olisi erityisen tärkeä muuttohoukutin 50 – 64-vuotialle (42 pros.). Mukava ilmapiiri ja lupsakat ihmiset sen sijaan houkuttelevat eläkeläisiä (44).

Pääkaupunkiseutulaisille luonnonrauha olisi tärkein syy muuttoon (38), muille eteläsuomalaisille työpaikka (37). Muut syyt eli esimerkiksi asunnonhinta tai lyhyet etäisyydet olisi pääkaupunkiseudulla toiseksi tärkein muuttomotiivi.


Eteläsavolaiset ovat hyvin tyytyväisiä asumiseensa. Jopa unelma talosta järven rannalla voi toteutua.

Vain joka kolmas harkinnut poismuuttoa


Eteläsavolaisista noin joka kolmas on harkinnut joskus muuttavansa muualle. Miltei kahden kolmanneksen mielessä asia ei ole edes käväissyt. Eniten muuttoa ovat miettineet tai joutuneet miettimään alle kymmenen vuotta maakunnassa asuneet tai nuoret alle 35-vuotiaat, Savonlinnan ja Pieksämäen seuduilla asuvat hieman useammin kuin Mikkelin seudulla asuvat.

Työ olisi muuton tärkein motiivi. Myös huonot palvelut tai opiskelupaikka voisivat viedä muualle.


Vapaa-ajanasunto kiinnostaa


Kysyntää vapaa-ajan asunnoille riittää, sillä joka toinen (52 - 53 pros.) Etelä-Suomessa asuva voisi harkita vapaa-ajan asunnon hankkimista Etelä-Savosta. Vapaa-ajan asukkaiksi heitä houkuttelee kaunis ja puhdas järviluonto.


Venäläiset turistit tervetulleita


Valtaosa maakunnan asukkaista suhtautuu myönteisesti tai vähintään neutraalisti venäläisten lisääntyneeseen vapaa-ajan viettoon (80 pros.). Kielteisesti tai melko kielteisesti suhtautuvia on vain vajaa viidennes. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla asenteet ovat kahden viimeisen vuoden aikana hieman jyrkentyneet, Savonlinnan seudulla muuttuneet myönteisemmiksi.


Venäläisten kiinteistöhankinnat jakavat mielipiteitä


Venäläisten lomakiinteistöjen hankintaa katsoo suopealla silmällä tai neutraalisti 43 prosenttia eteläsavolaisista (vuonna 2008: 54 pros.). Karsaasti katsovien määrä on hieman noussut: 45 prosentista 56 prosenttiin. Kielteisintä suhtautuminen on Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla, myönteisintä Savonlinnan seudulla.

Etelä-Savon maakunnan imago- ja tunnettuustutkimuksen teki Taloustutkimus Oy, joka kysyi mielipiteitä noin 700 suomalaiselta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnan Saimaa -brändi sai kiitosta

10.05.2011


Etelä-Savo – Saimaan maakunta -brändi on onnistunut valinta. Maakunnan omasta väestä tätä mieltä on 84 prosenttia, ulkopuolisista vielä useampi (87-89 pros.). Asia selvitti Etelä-Savon imago- ja tunnettuustutkimus, joka julkistettiin maakuntapäivässä Pieksämäellä 9. toukokuuta. - Saimaan maakunnaksi Etelä-Savo julistautui maakuntastrategiassaan toukokuussa 2009.

Suurin osa Saimaasta sijaitsee eteläisessä Savossa.

Mielikuva Etelä-Savosta hyvä tai erittäin hyvä


Maakunnan omista asukkaista kahdella kolmesta on hyvä tai erittäin hyvä mielikuva maakunnasta, pääkaupunkiseudulla asuvista joka toisella. Huono mielikuva on imagotutkimuksen mukaan erittäin harvinainen.


Eteläsavolainen identiteetti hakusessa


Joka kolmas maakunnan asukas kokee olevansa ensisijaisesti joko eteläsavolainen (30 pros.) tai savolainen (28). Savolaisuuden kokemus oli hieman heikentynyt kahdessa vuodessa.

Erot maakunnan eri osien välillä olivat isot: mikkeliläiset kokivat ensisijassa eteläsavolaisuutta (42 pros.) ja pieksämäkeläiset savolaisuutta (42). Savonlinnalaiset ovat ensisijaisesti itäsuomalaisia (28) tai savolaisia (25). Itäsavolaisiksi heistä kokee itsensä 18 prosenttia ja eteläsavolaisiksi vain 12. Pieksämäkeläisistä eteläsavolaisuuteen samaistuu joka viides (21 pros.).


Etelä-Suomessa iso muuttopotentiaali

Eteläsuomalaisista reilusti joka neljäs voisi kuvitella muuttavansa joskus asumaan Etelä-Savoon (2008: miltei joka kolmas). Muuttopotentiaali on huomattava, sillä asukkaita eteläisessä Suomessa on yli kaksi miljoonaa.

Työpaikka olisi tärkein muuton motiivi erityisesti alle 35-vuotiaille (41 pros.), mutta myös alle 50-vuotiaille (28). Myös luonto ja rauhallisuus houkuttavat näitä ikäryhmiä (24 – 26 pros.). Luonnonrauha olisi erityisen tärkeä muuttohoukutin 50 – 64-vuotialle (42 pros.). Mukava ilmapiiri ja lupsakat ihmiset sen sijaan houkuttelevat eläkeläisiä (44).

Pääkaupunkiseutulaisille luonnonrauha olisi tärkein syy muuttoon (38), muille eteläsuomalaisille työpaikka (37). Muut syyt eli esimerkiksi asunnonhinta tai lyhyet etäisyydet olisi pääkaupunkiseudulla toiseksi tärkein muuttomotiivi.


Eteläsavolaiset ovat hyvin tyytyväisiä asumiseensa. Jopa unelma talosta järven rannalla voi toteutua.

Vain joka kolmas harkinnut poismuuttoa


Eteläsavolaisista noin joka kolmas on harkinnut joskus muuttavansa muualle. Miltei kahden kolmanneksen mielessä asia ei ole edes käväissyt. Eniten muuttoa ovat miettineet tai joutuneet miettimään alle kymmenen vuotta maakunnassa asuneet tai nuoret alle 35-vuotiaat, Savonlinnan ja Pieksämäen seuduilla asuvat hieman useammin kuin Mikkelin seudulla asuvat.

Työ olisi muuton tärkein motiivi. Myös huonot palvelut tai opiskelupaikka voisivat viedä muualle.


Vapaa-ajanasunto kiinnostaa


Kysyntää vapaa-ajan asunnoille riittää, sillä joka toinen (52 - 53 pros.) Etelä-Suomessa asuva voisi harkita vapaa-ajan asunnon hankkimista Etelä-Savosta. Vapaa-ajan asukkaiksi heitä houkuttelee kaunis ja puhdas järviluonto.


Venäläiset turistit tervetulleita


Valtaosa maakunnan asukkaista suhtautuu myönteisesti tai vähintään neutraalisti venäläisten lisääntyneeseen vapaa-ajan viettoon (80 pros.). Kielteisesti tai melko kielteisesti suhtautuvia on vain vajaa viidennes. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla asenteet ovat kahden viimeisen vuoden aikana hieman jyrkentyneet, Savonlinnan seudulla muuttuneet myönteisemmiksi.


Venäläisten kiinteistöhankinnat jakavat mielipiteitä


Venäläisten lomakiinteistöjen hankintaa katsoo suopealla silmällä tai neutraalisti 43 prosenttia eteläsavolaisista (vuonna 2008: 54 pros.). Karsaasti katsovien määrä on hieman noussut: 45 prosentista 56 prosenttiin. Kielteisintä suhtautuminen on Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla, myönteisintä Savonlinnan seudulla.

Etelä-Savon maakunnan imago- ja tunnettuustutkimuksen teki Taloustutkimus Oy, joka kysyi mielipiteitä noin 700 suomalaiselta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnan Saimaa -brändi sai kiitosta

10.05.2011


Etelä-Savo – Saimaan maakunta -brändi on onnistunut valinta. Maakunnan omasta väestä tätä mieltä on 84 prosenttia, ulkopuolisista vielä useampi (87-89 pros.). Asia selvitti Etelä-Savon imago- ja tunnettuustutkimus, joka julkistettiin maakuntapäivässä Pieksämäellä 9. toukokuuta. - Saimaan maakunnaksi Etelä-Savo julistautui maakuntastrategiassaan toukokuussa 2009.

Suurin osa Saimaasta sijaitsee eteläisessä Savossa.

Mielikuva Etelä-Savosta hyvä tai erittäin hyvä


Maakunnan omista asukkaista kahdella kolmesta on hyvä tai erittäin hyvä mielikuva maakunnasta, pääkaupunkiseudulla asuvista joka toisella. Huono mielikuva on imagotutkimuksen mukaan erittäin harvinainen.


Eteläsavolainen identiteetti hakusessa


Joka kolmas maakunnan asukas kokee olevansa ensisijaisesti joko eteläsavolainen (30 pros.) tai savolainen (28). Savolaisuuden kokemus oli hieman heikentynyt kahdessa vuodessa.

Erot maakunnan eri osien välillä olivat isot: mikkeliläiset kokivat ensisijassa eteläsavolaisuutta (42 pros.) ja pieksämäkeläiset savolaisuutta (42). Savonlinnalaiset ovat ensisijaisesti itäsuomalaisia (28) tai savolaisia (25). Itäsavolaisiksi heistä kokee itsensä 18 prosenttia ja eteläsavolaisiksi vain 12. Pieksämäkeläisistä eteläsavolaisuuteen samaistuu joka viides (21 pros.).


Etelä-Suomessa iso muuttopotentiaali

Eteläsuomalaisista reilusti joka neljäs voisi kuvitella muuttavansa joskus asumaan Etelä-Savoon (2008: miltei joka kolmas). Muuttopotentiaali on huomattava, sillä asukkaita eteläisessä Suomessa on yli kaksi miljoonaa.

Työpaikka olisi tärkein muuton motiivi erityisesti alle 35-vuotiaille (41 pros.), mutta myös alle 50-vuotiaille (28). Myös luonto ja rauhallisuus houkuttavat näitä ikäryhmiä (24 – 26 pros.). Luonnonrauha olisi erityisen tärkeä muuttohoukutin 50 – 64-vuotialle (42 pros.). Mukava ilmapiiri ja lupsakat ihmiset sen sijaan houkuttelevat eläkeläisiä (44).

Pääkaupunkiseutulaisille luonnonrauha olisi tärkein syy muuttoon (38), muille eteläsuomalaisille työpaikka (37). Muut syyt eli esimerkiksi asunnonhinta tai lyhyet etäisyydet olisi pääkaupunkiseudulla toiseksi tärkein muuttomotiivi.


Eteläsavolaiset ovat hyvin tyytyväisiä asumiseensa. Jopa unelma talosta järven rannalla voi toteutua.

Vain joka kolmas harkinnut poismuuttoa


Eteläsavolaisista noin joka kolmas on harkinnut joskus muuttavansa muualle. Miltei kahden kolmanneksen mielessä asia ei ole edes käväissyt. Eniten muuttoa ovat miettineet tai joutuneet miettimään alle kymmenen vuotta maakunnassa asuneet tai nuoret alle 35-vuotiaat, Savonlinnan ja Pieksämäen seuduilla asuvat hieman useammin kuin Mikkelin seudulla asuvat.

Työ olisi muuton tärkein motiivi. Myös huonot palvelut tai opiskelupaikka voisivat viedä muualle.


Vapaa-ajanasunto kiinnostaa


Kysyntää vapaa-ajan asunnoille riittää, sillä joka toinen (52 - 53 pros.) Etelä-Suomessa asuva voisi harkita vapaa-ajan asunnon hankkimista Etelä-Savosta. Vapaa-ajan asukkaiksi heitä houkuttelee kaunis ja puhdas järviluonto.


Venäläiset turistit tervetulleita


Valtaosa maakunnan asukkaista suhtautuu myönteisesti tai vähintään neutraalisti venäläisten lisääntyneeseen vapaa-ajan viettoon (80 pros.). Kielteisesti tai melko kielteisesti suhtautuvia on vain vajaa viidennes. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla asenteet ovat kahden viimeisen vuoden aikana hieman jyrkentyneet, Savonlinnan seudulla muuttuneet myönteisemmiksi.


Venäläisten kiinteistöhankinnat jakavat mielipiteitä


Venäläisten lomakiinteistöjen hankintaa katsoo suopealla silmällä tai neutraalisti 43 prosenttia eteläsavolaisista (vuonna 2008: 54 pros.). Karsaasti katsovien määrä on hieman noussut: 45 prosentista 56 prosenttiin. Kielteisintä suhtautuminen on Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla, myönteisintä Savonlinnan seudulla.

Etelä-Savon maakunnan imago- ja tunnettuustutkimuksen teki Taloustutkimus Oy, joka kysyi mielipiteitä noin 700 suomalaiselta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnan Saimaa -brändi sai kiitosta

10.05.2011


Etelä-Savo – Saimaan maakunta -brändi on onnistunut valinta. Maakunnan omasta väestä tätä mieltä on 84 prosenttia, ulkopuolisista vielä useampi (87-89 pros.). Asia selvitti Etelä-Savon imago- ja tunnettuustutkimus, joka julkistettiin maakuntapäivässä Pieksämäellä 9. toukokuuta. - Saimaan maakunnaksi Etelä-Savo julistautui maakuntastrategiassaan toukokuussa 2009.

Suurin osa Saimaasta sijaitsee eteläisessä Savossa.

Mielikuva Etelä-Savosta hyvä tai erittäin hyvä


Maakunnan omista asukkaista kahdella kolmesta on hyvä tai erittäin hyvä mielikuva maakunnasta, pääkaupunkiseudulla asuvista joka toisella. Huono mielikuva on imagotutkimuksen mukaan erittäin harvinainen.


Eteläsavolainen identiteetti hakusessa


Joka kolmas maakunnan asukas kokee olevansa ensisijaisesti joko eteläsavolainen (30 pros.) tai savolainen (28). Savolaisuuden kokemus oli hieman heikentynyt kahdessa vuodessa.

Erot maakunnan eri osien välillä olivat isot: mikkeliläiset kokivat ensisijassa eteläsavolaisuutta (42 pros.) ja pieksämäkeläiset savolaisuutta (42). Savonlinnalaiset ovat ensisijaisesti itäsuomalaisia (28) tai savolaisia (25). Itäsavolaisiksi heistä kokee itsensä 18 prosenttia ja eteläsavolaisiksi vain 12. Pieksämäkeläisistä eteläsavolaisuuteen samaistuu joka viides (21 pros.).


Etelä-Suomessa iso muuttopotentiaali

Eteläsuomalaisista reilusti joka neljäs voisi kuvitella muuttavansa joskus asumaan Etelä-Savoon (2008: miltei joka kolmas). Muuttopotentiaali on huomattava, sillä asukkaita eteläisessä Suomessa on yli kaksi miljoonaa.

Työpaikka olisi tärkein muuton motiivi erityisesti alle 35-vuotiaille (41 pros.), mutta myös alle 50-vuotiaille (28). Myös luonto ja rauhallisuus houkuttavat näitä ikäryhmiä (24 – 26 pros.). Luonnonrauha olisi erityisen tärkeä muuttohoukutin 50 – 64-vuotialle (42 pros.). Mukava ilmapiiri ja lupsakat ihmiset sen sijaan houkuttelevat eläkeläisiä (44).

Pääkaupunkiseutulaisille luonnonrauha olisi tärkein syy muuttoon (38), muille eteläsuomalaisille työpaikka (37). Muut syyt eli esimerkiksi asunnonhinta tai lyhyet etäisyydet olisi pääkaupunkiseudulla toiseksi tärkein muuttomotiivi.


Eteläsavolaiset ovat hyvin tyytyväisiä asumiseensa. Jopa unelma talosta järven rannalla voi toteutua.

Vain joka kolmas harkinnut poismuuttoa


Eteläsavolaisista noin joka kolmas on harkinnut joskus muuttavansa muualle. Miltei kahden kolmanneksen mielessä asia ei ole edes käväissyt. Eniten muuttoa ovat miettineet tai joutuneet miettimään alle kymmenen vuotta maakunnassa asuneet tai nuoret alle 35-vuotiaat, Savonlinnan ja Pieksämäen seuduilla asuvat hieman useammin kuin Mikkelin seudulla asuvat.

Työ olisi muuton tärkein motiivi. Myös huonot palvelut tai opiskelupaikka voisivat viedä muualle.


Vapaa-ajanasunto kiinnostaa


Kysyntää vapaa-ajan asunnoille riittää, sillä joka toinen (52 - 53 pros.) Etelä-Suomessa asuva voisi harkita vapaa-ajan asunnon hankkimista Etelä-Savosta. Vapaa-ajan asukkaiksi heitä houkuttelee kaunis ja puhdas järviluonto.


Venäläiset turistit tervetulleita


Valtaosa maakunnan asukkaista suhtautuu myönteisesti tai vähintään neutraalisti venäläisten lisääntyneeseen vapaa-ajan viettoon (80 pros.). Kielteisesti tai melko kielteisesti suhtautuvia on vain vajaa viidennes. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla asenteet ovat kahden viimeisen vuoden aikana hieman jyrkentyneet, Savonlinnan seudulla muuttuneet myönteisemmiksi.


Venäläisten kiinteistöhankinnat jakavat mielipiteitä


Venäläisten lomakiinteistöjen hankintaa katsoo suopealla silmällä tai neutraalisti 43 prosenttia eteläsavolaisista (vuonna 2008: 54 pros.). Karsaasti katsovien määrä on hieman noussut: 45 prosentista 56 prosenttiin. Kielteisintä suhtautuminen on Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla, myönteisintä Savonlinnan seudulla.

Etelä-Savon maakunnan imago- ja tunnettuustutkimuksen teki Taloustutkimus Oy, joka kysyi mielipiteitä noin 700 suomalaiselta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010