Edunvalvonnassa riittää haastetta

30.05.2011


Etelä-Savon maakuntavaltuusto koolla Kangasniemellä:

VIIME VUONNA SAATIIN PÄÄLLE TEKEMISEN MEININKI, MUTTA HAASTEITA RIITTÄÄ

Emme halua reservaattikehitystä, vaan elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman Etelä-Savon, maakuntajohtaja Matti Viialainen linjasi esitellessään maakuntavaltuustolle Kangasniemellä viraston strategiaa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös tilinpäätös ja toimintakertomus 2010 sekä kuultiin tarkastuslautakunnan arviointikertomus.

Viime vuonna tekemisen meininki näkyi maakunnassa Viitostien, Mikkelin keskustan ja Savonlinnan uuden rinnakkaisväylän kakkosvaiheen rakennustöinä. Muuttotappio puolittui. Kuntataloudessa menokuri piti, verotuloja kertyi ennakoitua enemmän ja valtion täsmätoimet kuntatalouden vahvistamiseksi tuntuivat. Maakunnan kuntatalous on edelleen kuitenkin selvästi muuta maata heikommalla pohjalla. 

Etelä-Savon maakuntaliiton viraston strategiana on tänä vuonna toimia aluekehittäjänä, maakunnan edunvalvojana ja yhteisen tahdon muodostajana. Tavoitteena on entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi maakunta, joka on aluesuunnittelultaan ja maankäytöltään paras mahdollinen toimintaympäristö, vaikuttaa edunvalvojana oikea-aikaisesti ja tuloksellisesti, hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössä Pietarin läheistä sijaintia, vahvistaa maakunnan identiteettiä ja imagoa. Työtä tekee maakuntaliitossa innostunut ja osaava työyhteisö.

-    Ei riitä, että olemme keskiverto, vaan meidän on oltava houkuttelevampi. Muuttovoitto on aika hyvä mittari sille, miten maakunnan edunvalvonta on onnistunut, Matti Viialainen linjasi.

Kaavoituksen ja maankäytön on oltava omissa käsissä

Monet maakuntavaltuuston jäsenet peräänkuuluttivat kunnille ja maakunnille nykyistä laajempaa roolia kaavoituksessa ja maankäytössä.  

-    Itä-Suomen erityisolosuhteille tuntuu olevan poikkeuksellisen hankalaa löytää ymmärrystä erityisesti kaavoitusta ja maankäyttöä ohjaavassa ympäristöministeriössä. Toivottavasti tähän tulee muutos uuden eduskunnan ja hallituksen myötä, Matti Viialainen toivoo.

-    Maankäytön linjausten on pysyttävä omissa käsissä, sen mukana me nousemme tai kaadumme, keskustan kansanedustaja Jari Leppä puolestaan korosti.

Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen tulevaisuus huolestuttaa


Yritysvaikutusten arviointityökalua pitäisi käyttää päätöksenteon vaikutusten arviointiin, maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen puolestaan esitti. Hän muistutti, että Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirto Joensuuhun vaikuttaisi myös kaupungin vuokrataloyhtiön toimintaan ja terveydenhuoltopalveluihin.

-    Jos OKL poistuisi, Savonlinnan kaupunki muuttuisi kriisikunnaksi, joka tarvitsisi valtiolta apua.

OKL:n säilymisen puolesta käytettiin monia puheenvuoroja. Vihreiden Stephen Condit toivoi, että maakuntaliiton viraston strategiassa olisi yliopistoyksiköistä oma mainintansa.

-    Toivoisin strategiaan mukaan kiteytystä ekomaakunta-ajatuksesta sekä luonnonsuojelusta, yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja yliopistojen edunvalvonnasta. OKL:n asia on koko maakunnan asia, hän muistutti.

-    Savonlinnan OKL:n myötä on vaarassa jopa 100 työpaikkaa ja iso asuntomassa olisi jäämässä tyhjilleen, perussuomalaisten Erkki Rakkolainen herätteli.

-    Nikkarilassa Pieksämäellä opiskelee vuosittain 250 opiskelijaa. Teemme kaikkemme, että vuonna 1905 aloitettu metsäopetus säilyy Nikkarilassa, Mikko Laakso (kok.) muistutti maakunnan toisesta keskustelua herättävästä koulutuspoliittisesta asiasta.

Maan uuden hallituksen linjaukset puhuttivat

Vaikka Säätytalolla käytävistä hallitusneuvotteluista ei ole tiedotettu, maakunnan edunvalvojat olivat varpaillaan.

-    Kun maakuntakaavan lopullisia ratkaisuja tehtiin, maakunnan painoarvo ei riittänyt. Päättävätkö jatkossakin muut sen, missä savolaiset saavat tehdä kauppaa, maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Eino Törrönen (sd.) Pieksämäeltä kysyi. Hän toivoi, että kunnat miettisivät järkeviin työssäkäyntialueisiin perustuvia yhdistymisiä, sillä erilaisissa rakenteissa, kuten terveyspalveluissa, on parantamisen varaa.

-    Vastuu alueen palvelujen ja elinvoiman säilyttämisestä vaatii meiltä kaikilta rohkeutta, Törrönen sanoi.

Toiminnan arviointiin kaivataan mittareita  

Maakuntaliiton tarkastuslautakunnan puolesta arviointikertomusta vuodelta 2010 esitteli Marita Mattila (kesk.), joka toivoi arviointiin mittareita.

-    Ensi vuoden arviointikertomukseen toivoisin selkeämpiä mittareita. Jarkko Wuorisen esittämä yritysvaikutusten arviointi tai maaseutuvaikutusten arviointi voisivat olla sellaisia.

-    Mittareita pitäisi kehittää sellaisiksi, että koko maakunnan väki ymmärtäisi ne, esimerkiksi muuttovoitto voi olla sellainen, Jari Leppä muistutti.

-    Toivon, että jos mittareita etsitään, ne olisivat sellaisia, joihin maakunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, kaikki muu on spekulaatiota, maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) puolestaan korosti.

Yhteistyöhenki on löytynyt

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen kiitteli, että erilaisten haasteiden keskellä maakuntaliiton toiminnassa on vallinnut hyvä luottamus ja yhteistyö.

-    Se on hyvä asia, sillä jatkossa edunvalvonnalla on edessään isoja kysymyksiä. Yhteistä savottaa on.

-    Maakunta voisi hyödyntää uusia tutkimustuloksia siitä, kuinka kaupunkilaisia kiinnostaa asuminen maalla, kristillisdemokraattien Olavi Kietäväinen ehdotti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Edunvalvonnassa riittää haastetta

30.05.2011


Etelä-Savon maakuntavaltuusto koolla Kangasniemellä:

VIIME VUONNA SAATIIN PÄÄLLE TEKEMISEN MEININKI, MUTTA HAASTEITA RIITTÄÄ

Emme halua reservaattikehitystä, vaan elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman Etelä-Savon, maakuntajohtaja Matti Viialainen linjasi esitellessään maakuntavaltuustolle Kangasniemellä viraston strategiaa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös tilinpäätös ja toimintakertomus 2010 sekä kuultiin tarkastuslautakunnan arviointikertomus.

Viime vuonna tekemisen meininki näkyi maakunnassa Viitostien, Mikkelin keskustan ja Savonlinnan uuden rinnakkaisväylän kakkosvaiheen rakennustöinä. Muuttotappio puolittui. Kuntataloudessa menokuri piti, verotuloja kertyi ennakoitua enemmän ja valtion täsmätoimet kuntatalouden vahvistamiseksi tuntuivat. Maakunnan kuntatalous on edelleen kuitenkin selvästi muuta maata heikommalla pohjalla. 

Etelä-Savon maakuntaliiton viraston strategiana on tänä vuonna toimia aluekehittäjänä, maakunnan edunvalvojana ja yhteisen tahdon muodostajana. Tavoitteena on entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi maakunta, joka on aluesuunnittelultaan ja maankäytöltään paras mahdollinen toimintaympäristö, vaikuttaa edunvalvojana oikea-aikaisesti ja tuloksellisesti, hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössä Pietarin läheistä sijaintia, vahvistaa maakunnan identiteettiä ja imagoa. Työtä tekee maakuntaliitossa innostunut ja osaava työyhteisö.

-    Ei riitä, että olemme keskiverto, vaan meidän on oltava houkuttelevampi. Muuttovoitto on aika hyvä mittari sille, miten maakunnan edunvalvonta on onnistunut, Matti Viialainen linjasi.

Kaavoituksen ja maankäytön on oltava omissa käsissä

Monet maakuntavaltuuston jäsenet peräänkuuluttivat kunnille ja maakunnille nykyistä laajempaa roolia kaavoituksessa ja maankäytössä.  

-    Itä-Suomen erityisolosuhteille tuntuu olevan poikkeuksellisen hankalaa löytää ymmärrystä erityisesti kaavoitusta ja maankäyttöä ohjaavassa ympäristöministeriössä. Toivottavasti tähän tulee muutos uuden eduskunnan ja hallituksen myötä, Matti Viialainen toivoo.

-    Maankäytön linjausten on pysyttävä omissa käsissä, sen mukana me nousemme tai kaadumme, keskustan kansanedustaja Jari Leppä puolestaan korosti.

Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen tulevaisuus huolestuttaa


Yritysvaikutusten arviointityökalua pitäisi käyttää päätöksenteon vaikutusten arviointiin, maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen puolestaan esitti. Hän muistutti, että Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirto Joensuuhun vaikuttaisi myös kaupungin vuokrataloyhtiön toimintaan ja terveydenhuoltopalveluihin.

-    Jos OKL poistuisi, Savonlinnan kaupunki muuttuisi kriisikunnaksi, joka tarvitsisi valtiolta apua.

OKL:n säilymisen puolesta käytettiin monia puheenvuoroja. Vihreiden Stephen Condit toivoi, että maakuntaliiton viraston strategiassa olisi yliopistoyksiköistä oma mainintansa.

-    Toivoisin strategiaan mukaan kiteytystä ekomaakunta-ajatuksesta sekä luonnonsuojelusta, yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja yliopistojen edunvalvonnasta. OKL:n asia on koko maakunnan asia, hän muistutti.

-    Savonlinnan OKL:n myötä on vaarassa jopa 100 työpaikkaa ja iso asuntomassa olisi jäämässä tyhjilleen, perussuomalaisten Erkki Rakkolainen herätteli.

-    Nikkarilassa Pieksämäellä opiskelee vuosittain 250 opiskelijaa. Teemme kaikkemme, että vuonna 1905 aloitettu metsäopetus säilyy Nikkarilassa, Mikko Laakso (kok.) muistutti maakunnan toisesta keskustelua herättävästä koulutuspoliittisesta asiasta.

Maan uuden hallituksen linjaukset puhuttivat

Vaikka Säätytalolla käytävistä hallitusneuvotteluista ei ole tiedotettu, maakunnan edunvalvojat olivat varpaillaan.

-    Kun maakuntakaavan lopullisia ratkaisuja tehtiin, maakunnan painoarvo ei riittänyt. Päättävätkö jatkossakin muut sen, missä savolaiset saavat tehdä kauppaa, maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Eino Törrönen (sd.) Pieksämäeltä kysyi. Hän toivoi, että kunnat miettisivät järkeviin työssäkäyntialueisiin perustuvia yhdistymisiä, sillä erilaisissa rakenteissa, kuten terveyspalveluissa, on parantamisen varaa.

-    Vastuu alueen palvelujen ja elinvoiman säilyttämisestä vaatii meiltä kaikilta rohkeutta, Törrönen sanoi.

Toiminnan arviointiin kaivataan mittareita  

Maakuntaliiton tarkastuslautakunnan puolesta arviointikertomusta vuodelta 2010 esitteli Marita Mattila (kesk.), joka toivoi arviointiin mittareita.

-    Ensi vuoden arviointikertomukseen toivoisin selkeämpiä mittareita. Jarkko Wuorisen esittämä yritysvaikutusten arviointi tai maaseutuvaikutusten arviointi voisivat olla sellaisia.

-    Mittareita pitäisi kehittää sellaisiksi, että koko maakunnan väki ymmärtäisi ne, esimerkiksi muuttovoitto voi olla sellainen, Jari Leppä muistutti.

-    Toivon, että jos mittareita etsitään, ne olisivat sellaisia, joihin maakunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, kaikki muu on spekulaatiota, maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) puolestaan korosti.

Yhteistyöhenki on löytynyt

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen kiitteli, että erilaisten haasteiden keskellä maakuntaliiton toiminnassa on vallinnut hyvä luottamus ja yhteistyö.

-    Se on hyvä asia, sillä jatkossa edunvalvonnalla on edessään isoja kysymyksiä. Yhteistä savottaa on.

-    Maakunta voisi hyödyntää uusia tutkimustuloksia siitä, kuinka kaupunkilaisia kiinnostaa asuminen maalla, kristillisdemokraattien Olavi Kietäväinen ehdotti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Edunvalvonnassa riittää haastetta

30.05.2011


Etelä-Savon maakuntavaltuusto koolla Kangasniemellä:

VIIME VUONNA SAATIIN PÄÄLLE TEKEMISEN MEININKI, MUTTA HAASTEITA RIITTÄÄ

Emme halua reservaattikehitystä, vaan elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman Etelä-Savon, maakuntajohtaja Matti Viialainen linjasi esitellessään maakuntavaltuustolle Kangasniemellä viraston strategiaa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös tilinpäätös ja toimintakertomus 2010 sekä kuultiin tarkastuslautakunnan arviointikertomus.

Viime vuonna tekemisen meininki näkyi maakunnassa Viitostien, Mikkelin keskustan ja Savonlinnan uuden rinnakkaisväylän kakkosvaiheen rakennustöinä. Muuttotappio puolittui. Kuntataloudessa menokuri piti, verotuloja kertyi ennakoitua enemmän ja valtion täsmätoimet kuntatalouden vahvistamiseksi tuntuivat. Maakunnan kuntatalous on edelleen kuitenkin selvästi muuta maata heikommalla pohjalla. 

Etelä-Savon maakuntaliiton viraston strategiana on tänä vuonna toimia aluekehittäjänä, maakunnan edunvalvojana ja yhteisen tahdon muodostajana. Tavoitteena on entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi maakunta, joka on aluesuunnittelultaan ja maankäytöltään paras mahdollinen toimintaympäristö, vaikuttaa edunvalvojana oikea-aikaisesti ja tuloksellisesti, hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössä Pietarin läheistä sijaintia, vahvistaa maakunnan identiteettiä ja imagoa. Työtä tekee maakuntaliitossa innostunut ja osaava työyhteisö.

-    Ei riitä, että olemme keskiverto, vaan meidän on oltava houkuttelevampi. Muuttovoitto on aika hyvä mittari sille, miten maakunnan edunvalvonta on onnistunut, Matti Viialainen linjasi.

Kaavoituksen ja maankäytön on oltava omissa käsissä

Monet maakuntavaltuuston jäsenet peräänkuuluttivat kunnille ja maakunnille nykyistä laajempaa roolia kaavoituksessa ja maankäytössä.  

-    Itä-Suomen erityisolosuhteille tuntuu olevan poikkeuksellisen hankalaa löytää ymmärrystä erityisesti kaavoitusta ja maankäyttöä ohjaavassa ympäristöministeriössä. Toivottavasti tähän tulee muutos uuden eduskunnan ja hallituksen myötä, Matti Viialainen toivoo.

-    Maankäytön linjausten on pysyttävä omissa käsissä, sen mukana me nousemme tai kaadumme, keskustan kansanedustaja Jari Leppä puolestaan korosti.

Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen tulevaisuus huolestuttaa


Yritysvaikutusten arviointityökalua pitäisi käyttää päätöksenteon vaikutusten arviointiin, maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen puolestaan esitti. Hän muistutti, että Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirto Joensuuhun vaikuttaisi myös kaupungin vuokrataloyhtiön toimintaan ja terveydenhuoltopalveluihin.

-    Jos OKL poistuisi, Savonlinnan kaupunki muuttuisi kriisikunnaksi, joka tarvitsisi valtiolta apua.

OKL:n säilymisen puolesta käytettiin monia puheenvuoroja. Vihreiden Stephen Condit toivoi, että maakuntaliiton viraston strategiassa olisi yliopistoyksiköistä oma mainintansa.

-    Toivoisin strategiaan mukaan kiteytystä ekomaakunta-ajatuksesta sekä luonnonsuojelusta, yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja yliopistojen edunvalvonnasta. OKL:n asia on koko maakunnan asia, hän muistutti.

-    Savonlinnan OKL:n myötä on vaarassa jopa 100 työpaikkaa ja iso asuntomassa olisi jäämässä tyhjilleen, perussuomalaisten Erkki Rakkolainen herätteli.

-    Nikkarilassa Pieksämäellä opiskelee vuosittain 250 opiskelijaa. Teemme kaikkemme, että vuonna 1905 aloitettu metsäopetus säilyy Nikkarilassa, Mikko Laakso (kok.) muistutti maakunnan toisesta keskustelua herättävästä koulutuspoliittisesta asiasta.

Maan uuden hallituksen linjaukset puhuttivat

Vaikka Säätytalolla käytävistä hallitusneuvotteluista ei ole tiedotettu, maakunnan edunvalvojat olivat varpaillaan.

-    Kun maakuntakaavan lopullisia ratkaisuja tehtiin, maakunnan painoarvo ei riittänyt. Päättävätkö jatkossakin muut sen, missä savolaiset saavat tehdä kauppaa, maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Eino Törrönen (sd.) Pieksämäeltä kysyi. Hän toivoi, että kunnat miettisivät järkeviin työssäkäyntialueisiin perustuvia yhdistymisiä, sillä erilaisissa rakenteissa, kuten terveyspalveluissa, on parantamisen varaa.

-    Vastuu alueen palvelujen ja elinvoiman säilyttämisestä vaatii meiltä kaikilta rohkeutta, Törrönen sanoi.

Toiminnan arviointiin kaivataan mittareita  

Maakuntaliiton tarkastuslautakunnan puolesta arviointikertomusta vuodelta 2010 esitteli Marita Mattila (kesk.), joka toivoi arviointiin mittareita.

-    Ensi vuoden arviointikertomukseen toivoisin selkeämpiä mittareita. Jarkko Wuorisen esittämä yritysvaikutusten arviointi tai maaseutuvaikutusten arviointi voisivat olla sellaisia.

-    Mittareita pitäisi kehittää sellaisiksi, että koko maakunnan väki ymmärtäisi ne, esimerkiksi muuttovoitto voi olla sellainen, Jari Leppä muistutti.

-    Toivon, että jos mittareita etsitään, ne olisivat sellaisia, joihin maakunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, kaikki muu on spekulaatiota, maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) puolestaan korosti.

Yhteistyöhenki on löytynyt

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen kiitteli, että erilaisten haasteiden keskellä maakuntaliiton toiminnassa on vallinnut hyvä luottamus ja yhteistyö.

-    Se on hyvä asia, sillä jatkossa edunvalvonnalla on edessään isoja kysymyksiä. Yhteistä savottaa on.

-    Maakunta voisi hyödyntää uusia tutkimustuloksia siitä, kuinka kaupunkilaisia kiinnostaa asuminen maalla, kristillisdemokraattien Olavi Kietäväinen ehdotti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Edunvalvonnassa riittää haastetta

30.05.2011


Etelä-Savon maakuntavaltuusto koolla Kangasniemellä:

VIIME VUONNA SAATIIN PÄÄLLE TEKEMISEN MEININKI, MUTTA HAASTEITA RIITTÄÄ

Emme halua reservaattikehitystä, vaan elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman Etelä-Savon, maakuntajohtaja Matti Viialainen linjasi esitellessään maakuntavaltuustolle Kangasniemellä viraston strategiaa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös tilinpäätös ja toimintakertomus 2010 sekä kuultiin tarkastuslautakunnan arviointikertomus.

Viime vuonna tekemisen meininki näkyi maakunnassa Viitostien, Mikkelin keskustan ja Savonlinnan uuden rinnakkaisväylän kakkosvaiheen rakennustöinä. Muuttotappio puolittui. Kuntataloudessa menokuri piti, verotuloja kertyi ennakoitua enemmän ja valtion täsmätoimet kuntatalouden vahvistamiseksi tuntuivat. Maakunnan kuntatalous on edelleen kuitenkin selvästi muuta maata heikommalla pohjalla. 

Etelä-Savon maakuntaliiton viraston strategiana on tänä vuonna toimia aluekehittäjänä, maakunnan edunvalvojana ja yhteisen tahdon muodostajana. Tavoitteena on entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi maakunta, joka on aluesuunnittelultaan ja maankäytöltään paras mahdollinen toimintaympäristö, vaikuttaa edunvalvojana oikea-aikaisesti ja tuloksellisesti, hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössä Pietarin läheistä sijaintia, vahvistaa maakunnan identiteettiä ja imagoa. Työtä tekee maakuntaliitossa innostunut ja osaava työyhteisö.

-    Ei riitä, että olemme keskiverto, vaan meidän on oltava houkuttelevampi. Muuttovoitto on aika hyvä mittari sille, miten maakunnan edunvalvonta on onnistunut, Matti Viialainen linjasi.

Kaavoituksen ja maankäytön on oltava omissa käsissä

Monet maakuntavaltuuston jäsenet peräänkuuluttivat kunnille ja maakunnille nykyistä laajempaa roolia kaavoituksessa ja maankäytössä.  

-    Itä-Suomen erityisolosuhteille tuntuu olevan poikkeuksellisen hankalaa löytää ymmärrystä erityisesti kaavoitusta ja maankäyttöä ohjaavassa ympäristöministeriössä. Toivottavasti tähän tulee muutos uuden eduskunnan ja hallituksen myötä, Matti Viialainen toivoo.

-    Maankäytön linjausten on pysyttävä omissa käsissä, sen mukana me nousemme tai kaadumme, keskustan kansanedustaja Jari Leppä puolestaan korosti.

Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen tulevaisuus huolestuttaa


Yritysvaikutusten arviointityökalua pitäisi käyttää päätöksenteon vaikutusten arviointiin, maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen puolestaan esitti. Hän muistutti, että Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirto Joensuuhun vaikuttaisi myös kaupungin vuokrataloyhtiön toimintaan ja terveydenhuoltopalveluihin.

-    Jos OKL poistuisi, Savonlinnan kaupunki muuttuisi kriisikunnaksi, joka tarvitsisi valtiolta apua.

OKL:n säilymisen puolesta käytettiin monia puheenvuoroja. Vihreiden Stephen Condit toivoi, että maakuntaliiton viraston strategiassa olisi yliopistoyksiköistä oma mainintansa.

-    Toivoisin strategiaan mukaan kiteytystä ekomaakunta-ajatuksesta sekä luonnonsuojelusta, yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja yliopistojen edunvalvonnasta. OKL:n asia on koko maakunnan asia, hän muistutti.

-    Savonlinnan OKL:n myötä on vaarassa jopa 100 työpaikkaa ja iso asuntomassa olisi jäämässä tyhjilleen, perussuomalaisten Erkki Rakkolainen herätteli.

-    Nikkarilassa Pieksämäellä opiskelee vuosittain 250 opiskelijaa. Teemme kaikkemme, että vuonna 1905 aloitettu metsäopetus säilyy Nikkarilassa, Mikko Laakso (kok.) muistutti maakunnan toisesta keskustelua herättävästä koulutuspoliittisesta asiasta.

Maan uuden hallituksen linjaukset puhuttivat

Vaikka Säätytalolla käytävistä hallitusneuvotteluista ei ole tiedotettu, maakunnan edunvalvojat olivat varpaillaan.

-    Kun maakuntakaavan lopullisia ratkaisuja tehtiin, maakunnan painoarvo ei riittänyt. Päättävätkö jatkossakin muut sen, missä savolaiset saavat tehdä kauppaa, maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Eino Törrönen (sd.) Pieksämäeltä kysyi. Hän toivoi, että kunnat miettisivät järkeviin työssäkäyntialueisiin perustuvia yhdistymisiä, sillä erilaisissa rakenteissa, kuten terveyspalveluissa, on parantamisen varaa.

-    Vastuu alueen palvelujen ja elinvoiman säilyttämisestä vaatii meiltä kaikilta rohkeutta, Törrönen sanoi.

Toiminnan arviointiin kaivataan mittareita  

Maakuntaliiton tarkastuslautakunnan puolesta arviointikertomusta vuodelta 2010 esitteli Marita Mattila (kesk.), joka toivoi arviointiin mittareita.

-    Ensi vuoden arviointikertomukseen toivoisin selkeämpiä mittareita. Jarkko Wuorisen esittämä yritysvaikutusten arviointi tai maaseutuvaikutusten arviointi voisivat olla sellaisia.

-    Mittareita pitäisi kehittää sellaisiksi, että koko maakunnan väki ymmärtäisi ne, esimerkiksi muuttovoitto voi olla sellainen, Jari Leppä muistutti.

-    Toivon, että jos mittareita etsitään, ne olisivat sellaisia, joihin maakunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, kaikki muu on spekulaatiota, maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) puolestaan korosti.

Yhteistyöhenki on löytynyt

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen kiitteli, että erilaisten haasteiden keskellä maakuntaliiton toiminnassa on vallinnut hyvä luottamus ja yhteistyö.

-    Se on hyvä asia, sillä jatkossa edunvalvonnalla on edessään isoja kysymyksiä. Yhteistä savottaa on.

-    Maakunta voisi hyödyntää uusia tutkimustuloksia siitä, kuinka kaupunkilaisia kiinnostaa asuminen maalla, kristillisdemokraattien Olavi Kietäväinen ehdotti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010