Maakuntapohjaisesta kehittämisestä on pidettävä kiinni

21.06.2011


Uusi hallitusohjelma keskustelutti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmää Mikkelissä:

MAAKUNTAPOHJAISESTA KEHITTÄMISESTÄ ON PIDETTÄVÄ KIINNI

Hallitusohjelmaan liittyvät uhkat ja mahdollisuudet saivat Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän pohdiskelemaan vilkkaasti lähitulevaisuuden haasteita. Etenkin vaalipiirijakoon ja kuntarakenteeseen aiotaan vaikuttaa nopealla aikataululla. Maakunnan yhteistyöryhmä kävi myös lähetekeskustelun tulevan EU:n rakennerahaston ohjelmakauden 2014+ -valmistelusta ja hyväksyi rahoituksen joukolle kehittämishankkeita.

Hallitusohjelma toi haasteita edunvalvontaan

Maakuntajohtaja Matti Viialainen analysoi hallitusohjelman sisältöä Etelä-Savon maakunnan näkökulmasta muistuttaen, että maakuntapohjaisesta kehittämisrakenteesta on pidettävä kiinni.

”Lähdemme reippain mielin vaikuttamaan. Kiireelliset asiat ovat vaalipiirijako ja kuntarakenne. Mikä vaalipiirijako sitten onkin, Etelä-Savon maakunta on säilytettävä siinä kokonaisuutena. Kuntarakennetta on voitava tarkastella asianomaisia kuunnellen niin, että 2012 kuntavaaleissa valtuustoon valittavien liitoskannat ovat tiedossa. Pääasia on, että valmistelua tehdään asianomaisia eli maakuntia ja kuntia kuunnellen”, Viialainen korosti.

Maakuntajohtajan mukaan hallitusohjelmasta löytyy myös paljon positiivista.

”Etelä-Savossa tapahtuu juuri nyt paljon myönteistä kehitystä. Jos valtion budjettia valmisteltaessa Mikkeli-Juva -väli on kärkihankkeena ja jos Itä-Suomen yliopistolle myönnetään rahoitusta Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämiseksi, se on hallitukselta vahva positiivinen viesti meille maakunnan kehittäjille”, maakuntajohtaja muistutti.

Rakennerahastoista saadaan elinvoimaa maakuntaan

Seuraava EU:n rakennerahastokauden valmistelu liittyy tiiviisti Eurooppa 2020 -strategiaan, joka korostaa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppaa. Kansallista valmisteluprosessia johtaa työ- ja elinkeinoministeriö ja työssä ovat vahvasti mukana maakunnat.

Etelä-Savo on yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueen maakuntaliittojen kanssa luonut yhteistä tahtotilaa tulevalle ohjelmakaudelle. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on keskeistä säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomessa harvaan asuttujen alueiden tukitaso vähintään nykyisellään ja saada käyttöön monipuolinen rahoitusinstrumenttien valikoima. Nyt vaarana on, että Etelä-Savo menettää merkittävästi nykymuotoista rakennerahoitusta.

”Tällä hetkellä laskennallinen rahoitustaso on ollut täällä 70 euroa vuodessa asukasta kohden ja sen lisäksi on saatu 35 euroa pitkiin etäisyyksiin ja syrjäiseen sijaintiin perustuen. Jos leikkausesitykset toteutuvat, lisärahan pitäisi jatkossa olla 80 euroa vuodessa asukasta kohden”, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen havainnollistaa.

Maakunnan yhteistyöryhmä myönsi Mikkelissä pitämässään kokouksessa rahoituksen useille uudenlaisia koulutusmalleja kehittäville hankkeille, joiden avulla etsitään eteläsavolaiselle koulutus- ja tutkimusosaamiselle vientimarkkinoita, koulutetaan maakuntaan erityisopettajia, kehitetään nuorten hyvinvointia ja edistetään yrittäjyyttä.

Etelä-Savo aikoo viedä vihreää osaamista

Vihreä kemia, luomu ja ekologisuus ovat sellaista eteläsavolaista osaamista, jolle uskotaan löytyvän vientinäkymiä etenkin Venäjältä ja Aasiasta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koordinoi uutta Koulutusvienti kasvuun -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston Pienyrityskeskus, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio ja Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä.

Hanke kehittää Mikkelin yliopistokeskuksen ja MAMK:n koulutusvientiä sekä luo lisäarvoa tuovia teknologisia, pedagogisia ja sisältöosaamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Hanke käynnistyy vientikelpoisten koulutus- ja konsultointipalvelujen arvioinnilla, sen jälkeen koulutusyksiköille ja yrityksille laaditaan yhteinen toimintastrategia, yksiköiden asiantuntijoita valmennetaan ja ensimmäiset vientiin suunnatut koulutus- ja konsultointipalvelut pilotoidaan.

Vuoden 2013 loppuun kestävän Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ESR-hankkeen kokonaisbudjetti on liki puoli miljoonaa euroa.

Erityisopettajia koulutetaan ammatilliselle puolelle

Itä-Suomen alueella on pulaa pätevistä erityisopettajista ammatillisessa koulutuksessa ja samaan aikaan erityisopiskelijoiden osuus oppilaitoksissa kasvaa. Erityisopetuksella voidaan vähentää erilaisista vammoista, pitkäaikaissairauksista ja oppimisvaikeuksista aiheutuvia haittoja ja edistää yhdenvertaisuuden toteutumista.

S. ja A. Bovalliuksen säätiön Erityisen hyvää oppia -hanke järjestää ammatillisen erityisopettajakoulutuksen (60 opintopistettä) 25 opettajalle Etelä-Savon ammatillisista oppilaitoksista, erityisoppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista.

Hankkeessa laaditaan myös Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen 60 opintopisteen yrittäjyyspainotteinen osaamisperusteinen opetussuunnitelma, jonka vahvistaa Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Koulutus alkaa ensi vuoden alussa. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ESR-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 390 000 euroa. Hanke päättyy 2013.

Mikkelin seudun nuoret saavat oman Olkkarin

Mikkelin kaupunki käynnistää Olkkari-hankkeen, jonka tarkoituksena on taata, että nuori löytää halutessaan aikuisen apua yhden oven takaa ilman ajanvarausta. Olkkari on tilana matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste, josta nuori saa tukea itsenäistymiseen sekä omien koulutukseen ja työelämään liittyvien valintojen tekemiseen.

Olkkariin sijoittuu myös etsivää nuorisotyötä eli Kopparitoimintaa, joka tukee ilman koulutus- ja työpaikkaa jääneitä nuoria. Lisäksi Olkkarissa toteutetaan erilaisia tapahtumia, tuetaan harrastuksia ja siellä voi perustaa erilaisia toimintaryhmiä.

Olkkarin toimintaa suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Työmuotoja ovat yksilötyö, ryhmätyöskentely ja nuorten lähiverkostojen kanssa työskentely. Olkkariin sijoittuvat Mikkelin kaupungin lastensuojelun tuki- ja jälkihuoltopalvelutyö, ehkäisevä päihdetyö sekä osa nuorisotyöstä.

Nuorten ohjauspalvelujen kehittämishanke Olkkari on ESR-hanke, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus. Hanketta toteutetaan 2011-2014, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 620 000 euroa.

Savonlinna varmistaa vesihuoltonsa

Itä-Savon alueella vesihuollosta huolehtivat kunnalliset vesilaitokset sekä Kerimäellä Itä-Savon Vesi Oy. Enonkoskella, Kerimäellä ja Punkaharjulla käytetään talousvetenä pohjavettä. Savonlinnassa käytetään pintavettä ja pohjaveden osuus on noin kymmenesosa. Häiriötilanteissa vedenhankinta on riittävästi turvattua vain Punkaharjulla ja Kerimäellä ja niissäkin vain teoriassa.

Tämänhetkisen arvion pohjalta Savonlinnan Vääräsaaren pohjavesilaitoksen vedenjakelusta voidaan häiriötilanteessa turvata vain noin 19 %. Seudun yritystoiminnan ja matkailun kehittämisen kannalta on ehdoton edellytys, että vedenotto ja jakelu sujuu häiriöttä.

Savonlinnan kaupungin koordinoima VARMA-VESI -hanke tutkii ja suunnittelee alueelle yhteisen vesihuoltojärjestelmän, hakee kokemuksia uusimpien tekniikoiden käytöstä muun muassa tekopohjavesien tuottamisessa, etsii ratkaisuja eri puolilla sijaitsevien vedenottamoiden liittämiseksi yhteiseksi alueelliseksi järjestelmäksi, hakee sovelluksia alueellisen järjestelmän käyttöön ja hallinnointiin sekä selvittää vesihuollon käyttöön varattujen alueiden tarpeet ja suojauksen.

EAKR-hanketta toteutetaan 2011-2013, ja sen kokonaisbudjetti on puoli miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on enintään 350 000 euroa. 

Uudistuva johtajuus -hanke tukee pk-yritysten johtoa

Tutkimusten mukaan henkilöstön monipuoliset työyhteisötaidot ja osallistaminen lisäävät vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yrityksissä ja tukevat siten pk-yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Uudistuva johtajuus – PK-yritysten kehittymisen tuki -hanke antaa eteläsavolaisten yritysten ja työyhteisöjen johdolle, esimiehille, projektien vetäjille, asiantuntijoille ja muulle henkilöstölle eväitä uudistaa johtamismalleja.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoima hanke järjestää ns. Leadership cafe -seminaareja, teemapäiviä, esimiehille ja johdolle puolisen vuotta kestäviä kehittämisohjelmia ja henkilöstölle uusien työyhteisötaitojen kehittämisohjelmia.

Vuoden 2013 syyskuuhun kestävään ESR-hankkeeseen odotetaan osallistuvan noin 150 henkilöä 60 eteläsavolaisesta yrityksestä. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen kokonaiskustannukset ovat liki puoli miljoonaa euroa.

Aalto Pienyrityskeskus selvitti yritysten koulutustarpeiden painotuksia esiselvityksessä, jossa nousi esille erityisesti tarve yrityskohtaiseen kohdennettuun koulutukseen.

Miktech Oy selvittää puutuoteyritysten kasvunäkymät

Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy selvittää Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien puutuoteyritysten ja puurakentamiseen keskittyneiden yritysten kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet.

Eastwood 2011-2013 Itä-Suomen puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat alueen 350 puualan yritystä ja noin 20 puurakentamisesta kiinnostunutta rakennusliikettä ja kuntaa Etelä- ja Pohjois-Savossa. Eastwood-ohjelma tavoitteena on tukea ja nopeuttaa yritysten kehittämistä, yhteistyötä, kansainvälistymistä sekä uusien yritysten perustamista.

EAKR-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Joensuun tiedepuisto Oy:n ja Pohjois-Karjalassa toimivien muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa tukien maakuntien välisten yhteistyöverkostojen ja muun yhteistyön käynnistämistä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat liki 1,4 miljoonaa euroa. Tuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Julkinen rahoitus jaetaan puoliksi Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen kesken. Hanketta toteutetaan vuoden 2013 loppuun saakka.

Tenho sai lisärahaa työllistämiseen 

Etelä-Savon ELY-keskuksen koordinoima Tenho-hanke voi jatkossa kohdentaa asiakkaiden työllistämis- ja koulutustoimiin rahoitusta. Tenho sai lisärahoitusta kaikkiaan puoli miljoonaa euroa.

Käytännössä Mikkelin ja Savonlinnan TE-toimistot voivat myöntää noin 100 000 euroa käytettäväksi niiden alle 25-vuotiaisen nuorten työllistämiseen, joilla ei ole mahdollisuutta työmarkkinatukeen. Tenhon rahoituksella voidaan tukea myös yrityksiä, jotta saadaan aikaan linkki yrityselämän ja nuoren välille. Lisärahoituksesta noin 400 000 euroa kohdennetaan maakunnallisesti yritysten yhteishankintakoulutuksiin.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ja aktivoida yritysten yhteishankintakoulutuksia maakunnallisesti ja varmistaa ESR-rahoituksella koulutusrahan riittävyys.

ESR-rahoitteista Työllisyyden, ennakoinnin, nuorten työllisyyden, hankinnan ja osaamisen kehittämisen hanke Tenhoa toteutetaan 2011-2013. Vastuuviranomaisia ovat Etelä-Savon ELY-keskus ja TEM.


Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntapohjaisesta kehittämisestä on pidettävä kiinni

21.06.2011


Uusi hallitusohjelma keskustelutti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmää Mikkelissä:

MAAKUNTAPOHJAISESTA KEHITTÄMISESTÄ ON PIDETTÄVÄ KIINNI

Hallitusohjelmaan liittyvät uhkat ja mahdollisuudet saivat Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän pohdiskelemaan vilkkaasti lähitulevaisuuden haasteita. Etenkin vaalipiirijakoon ja kuntarakenteeseen aiotaan vaikuttaa nopealla aikataululla. Maakunnan yhteistyöryhmä kävi myös lähetekeskustelun tulevan EU:n rakennerahaston ohjelmakauden 2014+ -valmistelusta ja hyväksyi rahoituksen joukolle kehittämishankkeita.

Hallitusohjelma toi haasteita edunvalvontaan

Maakuntajohtaja Matti Viialainen analysoi hallitusohjelman sisältöä Etelä-Savon maakunnan näkökulmasta muistuttaen, että maakuntapohjaisesta kehittämisrakenteesta on pidettävä kiinni.

”Lähdemme reippain mielin vaikuttamaan. Kiireelliset asiat ovat vaalipiirijako ja kuntarakenne. Mikä vaalipiirijako sitten onkin, Etelä-Savon maakunta on säilytettävä siinä kokonaisuutena. Kuntarakennetta on voitava tarkastella asianomaisia kuunnellen niin, että 2012 kuntavaaleissa valtuustoon valittavien liitoskannat ovat tiedossa. Pääasia on, että valmistelua tehdään asianomaisia eli maakuntia ja kuntia kuunnellen”, Viialainen korosti.

Maakuntajohtajan mukaan hallitusohjelmasta löytyy myös paljon positiivista.

”Etelä-Savossa tapahtuu juuri nyt paljon myönteistä kehitystä. Jos valtion budjettia valmisteltaessa Mikkeli-Juva -väli on kärkihankkeena ja jos Itä-Suomen yliopistolle myönnetään rahoitusta Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämiseksi, se on hallitukselta vahva positiivinen viesti meille maakunnan kehittäjille”, maakuntajohtaja muistutti.

Rakennerahastoista saadaan elinvoimaa maakuntaan

Seuraava EU:n rakennerahastokauden valmistelu liittyy tiiviisti Eurooppa 2020 -strategiaan, joka korostaa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppaa. Kansallista valmisteluprosessia johtaa työ- ja elinkeinoministeriö ja työssä ovat vahvasti mukana maakunnat.

Etelä-Savo on yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueen maakuntaliittojen kanssa luonut yhteistä tahtotilaa tulevalle ohjelmakaudelle. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on keskeistä säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomessa harvaan asuttujen alueiden tukitaso vähintään nykyisellään ja saada käyttöön monipuolinen rahoitusinstrumenttien valikoima. Nyt vaarana on, että Etelä-Savo menettää merkittävästi nykymuotoista rakennerahoitusta.

”Tällä hetkellä laskennallinen rahoitustaso on ollut täällä 70 euroa vuodessa asukasta kohden ja sen lisäksi on saatu 35 euroa pitkiin etäisyyksiin ja syrjäiseen sijaintiin perustuen. Jos leikkausesitykset toteutuvat, lisärahan pitäisi jatkossa olla 80 euroa vuodessa asukasta kohden”, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen havainnollistaa.

Maakunnan yhteistyöryhmä myönsi Mikkelissä pitämässään kokouksessa rahoituksen useille uudenlaisia koulutusmalleja kehittäville hankkeille, joiden avulla etsitään eteläsavolaiselle koulutus- ja tutkimusosaamiselle vientimarkkinoita, koulutetaan maakuntaan erityisopettajia, kehitetään nuorten hyvinvointia ja edistetään yrittäjyyttä.

Etelä-Savo aikoo viedä vihreää osaamista

Vihreä kemia, luomu ja ekologisuus ovat sellaista eteläsavolaista osaamista, jolle uskotaan löytyvän vientinäkymiä etenkin Venäjältä ja Aasiasta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koordinoi uutta Koulutusvienti kasvuun -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston Pienyrityskeskus, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio ja Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä.

Hanke kehittää Mikkelin yliopistokeskuksen ja MAMK:n koulutusvientiä sekä luo lisäarvoa tuovia teknologisia, pedagogisia ja sisältöosaamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Hanke käynnistyy vientikelpoisten koulutus- ja konsultointipalvelujen arvioinnilla, sen jälkeen koulutusyksiköille ja yrityksille laaditaan yhteinen toimintastrategia, yksiköiden asiantuntijoita valmennetaan ja ensimmäiset vientiin suunnatut koulutus- ja konsultointipalvelut pilotoidaan.

Vuoden 2013 loppuun kestävän Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ESR-hankkeen kokonaisbudjetti on liki puoli miljoonaa euroa.

Erityisopettajia koulutetaan ammatilliselle puolelle

Itä-Suomen alueella on pulaa pätevistä erityisopettajista ammatillisessa koulutuksessa ja samaan aikaan erityisopiskelijoiden osuus oppilaitoksissa kasvaa. Erityisopetuksella voidaan vähentää erilaisista vammoista, pitkäaikaissairauksista ja oppimisvaikeuksista aiheutuvia haittoja ja edistää yhdenvertaisuuden toteutumista.

S. ja A. Bovalliuksen säätiön Erityisen hyvää oppia -hanke järjestää ammatillisen erityisopettajakoulutuksen (60 opintopistettä) 25 opettajalle Etelä-Savon ammatillisista oppilaitoksista, erityisoppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista.

Hankkeessa laaditaan myös Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen 60 opintopisteen yrittäjyyspainotteinen osaamisperusteinen opetussuunnitelma, jonka vahvistaa Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Koulutus alkaa ensi vuoden alussa. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ESR-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 390 000 euroa. Hanke päättyy 2013.

Mikkelin seudun nuoret saavat oman Olkkarin

Mikkelin kaupunki käynnistää Olkkari-hankkeen, jonka tarkoituksena on taata, että nuori löytää halutessaan aikuisen apua yhden oven takaa ilman ajanvarausta. Olkkari on tilana matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste, josta nuori saa tukea itsenäistymiseen sekä omien koulutukseen ja työelämään liittyvien valintojen tekemiseen.

Olkkariin sijoittuu myös etsivää nuorisotyötä eli Kopparitoimintaa, joka tukee ilman koulutus- ja työpaikkaa jääneitä nuoria. Lisäksi Olkkarissa toteutetaan erilaisia tapahtumia, tuetaan harrastuksia ja siellä voi perustaa erilaisia toimintaryhmiä.

Olkkarin toimintaa suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Työmuotoja ovat yksilötyö, ryhmätyöskentely ja nuorten lähiverkostojen kanssa työskentely. Olkkariin sijoittuvat Mikkelin kaupungin lastensuojelun tuki- ja jälkihuoltopalvelutyö, ehkäisevä päihdetyö sekä osa nuorisotyöstä.

Nuorten ohjauspalvelujen kehittämishanke Olkkari on ESR-hanke, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus. Hanketta toteutetaan 2011-2014, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 620 000 euroa.

Savonlinna varmistaa vesihuoltonsa

Itä-Savon alueella vesihuollosta huolehtivat kunnalliset vesilaitokset sekä Kerimäellä Itä-Savon Vesi Oy. Enonkoskella, Kerimäellä ja Punkaharjulla käytetään talousvetenä pohjavettä. Savonlinnassa käytetään pintavettä ja pohjaveden osuus on noin kymmenesosa. Häiriötilanteissa vedenhankinta on riittävästi turvattua vain Punkaharjulla ja Kerimäellä ja niissäkin vain teoriassa.

Tämänhetkisen arvion pohjalta Savonlinnan Vääräsaaren pohjavesilaitoksen vedenjakelusta voidaan häiriötilanteessa turvata vain noin 19 %. Seudun yritystoiminnan ja matkailun kehittämisen kannalta on ehdoton edellytys, että vedenotto ja jakelu sujuu häiriöttä.

Savonlinnan kaupungin koordinoima VARMA-VESI -hanke tutkii ja suunnittelee alueelle yhteisen vesihuoltojärjestelmän, hakee kokemuksia uusimpien tekniikoiden käytöstä muun muassa tekopohjavesien tuottamisessa, etsii ratkaisuja eri puolilla sijaitsevien vedenottamoiden liittämiseksi yhteiseksi alueelliseksi järjestelmäksi, hakee sovelluksia alueellisen järjestelmän käyttöön ja hallinnointiin sekä selvittää vesihuollon käyttöön varattujen alueiden tarpeet ja suojauksen.

EAKR-hanketta toteutetaan 2011-2013, ja sen kokonaisbudjetti on puoli miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on enintään 350 000 euroa. 

Uudistuva johtajuus -hanke tukee pk-yritysten johtoa

Tutkimusten mukaan henkilöstön monipuoliset työyhteisötaidot ja osallistaminen lisäävät vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yrityksissä ja tukevat siten pk-yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Uudistuva johtajuus – PK-yritysten kehittymisen tuki -hanke antaa eteläsavolaisten yritysten ja työyhteisöjen johdolle, esimiehille, projektien vetäjille, asiantuntijoille ja muulle henkilöstölle eväitä uudistaa johtamismalleja.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoima hanke järjestää ns. Leadership cafe -seminaareja, teemapäiviä, esimiehille ja johdolle puolisen vuotta kestäviä kehittämisohjelmia ja henkilöstölle uusien työyhteisötaitojen kehittämisohjelmia.

Vuoden 2013 syyskuuhun kestävään ESR-hankkeeseen odotetaan osallistuvan noin 150 henkilöä 60 eteläsavolaisesta yrityksestä. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen kokonaiskustannukset ovat liki puoli miljoonaa euroa.

Aalto Pienyrityskeskus selvitti yritysten koulutustarpeiden painotuksia esiselvityksessä, jossa nousi esille erityisesti tarve yrityskohtaiseen kohdennettuun koulutukseen.

Miktech Oy selvittää puutuoteyritysten kasvunäkymät

Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy selvittää Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien puutuoteyritysten ja puurakentamiseen keskittyneiden yritysten kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet.

Eastwood 2011-2013 Itä-Suomen puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat alueen 350 puualan yritystä ja noin 20 puurakentamisesta kiinnostunutta rakennusliikettä ja kuntaa Etelä- ja Pohjois-Savossa. Eastwood-ohjelma tavoitteena on tukea ja nopeuttaa yritysten kehittämistä, yhteistyötä, kansainvälistymistä sekä uusien yritysten perustamista.

EAKR-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Joensuun tiedepuisto Oy:n ja Pohjois-Karjalassa toimivien muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa tukien maakuntien välisten yhteistyöverkostojen ja muun yhteistyön käynnistämistä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat liki 1,4 miljoonaa euroa. Tuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Julkinen rahoitus jaetaan puoliksi Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen kesken. Hanketta toteutetaan vuoden 2013 loppuun saakka.

Tenho sai lisärahaa työllistämiseen 

Etelä-Savon ELY-keskuksen koordinoima Tenho-hanke voi jatkossa kohdentaa asiakkaiden työllistämis- ja koulutustoimiin rahoitusta. Tenho sai lisärahoitusta kaikkiaan puoli miljoonaa euroa.

Käytännössä Mikkelin ja Savonlinnan TE-toimistot voivat myöntää noin 100 000 euroa käytettäväksi niiden alle 25-vuotiaisen nuorten työllistämiseen, joilla ei ole mahdollisuutta työmarkkinatukeen. Tenhon rahoituksella voidaan tukea myös yrityksiä, jotta saadaan aikaan linkki yrityselämän ja nuoren välille. Lisärahoituksesta noin 400 000 euroa kohdennetaan maakunnallisesti yritysten yhteishankintakoulutuksiin.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ja aktivoida yritysten yhteishankintakoulutuksia maakunnallisesti ja varmistaa ESR-rahoituksella koulutusrahan riittävyys.

ESR-rahoitteista Työllisyyden, ennakoinnin, nuorten työllisyyden, hankinnan ja osaamisen kehittämisen hanke Tenhoa toteutetaan 2011-2013. Vastuuviranomaisia ovat Etelä-Savon ELY-keskus ja TEM.


Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntapohjaisesta kehittämisestä on pidettävä kiinni

21.06.2011


Uusi hallitusohjelma keskustelutti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmää Mikkelissä:

MAAKUNTAPOHJAISESTA KEHITTÄMISESTÄ ON PIDETTÄVÄ KIINNI

Hallitusohjelmaan liittyvät uhkat ja mahdollisuudet saivat Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän pohdiskelemaan vilkkaasti lähitulevaisuuden haasteita. Etenkin vaalipiirijakoon ja kuntarakenteeseen aiotaan vaikuttaa nopealla aikataululla. Maakunnan yhteistyöryhmä kävi myös lähetekeskustelun tulevan EU:n rakennerahaston ohjelmakauden 2014+ -valmistelusta ja hyväksyi rahoituksen joukolle kehittämishankkeita.

Hallitusohjelma toi haasteita edunvalvontaan

Maakuntajohtaja Matti Viialainen analysoi hallitusohjelman sisältöä Etelä-Savon maakunnan näkökulmasta muistuttaen, että maakuntapohjaisesta kehittämisrakenteesta on pidettävä kiinni.

”Lähdemme reippain mielin vaikuttamaan. Kiireelliset asiat ovat vaalipiirijako ja kuntarakenne. Mikä vaalipiirijako sitten onkin, Etelä-Savon maakunta on säilytettävä siinä kokonaisuutena. Kuntarakennetta on voitava tarkastella asianomaisia kuunnellen niin, että 2012 kuntavaaleissa valtuustoon valittavien liitoskannat ovat tiedossa. Pääasia on, että valmistelua tehdään asianomaisia eli maakuntia ja kuntia kuunnellen”, Viialainen korosti.

Maakuntajohtajan mukaan hallitusohjelmasta löytyy myös paljon positiivista.

”Etelä-Savossa tapahtuu juuri nyt paljon myönteistä kehitystä. Jos valtion budjettia valmisteltaessa Mikkeli-Juva -väli on kärkihankkeena ja jos Itä-Suomen yliopistolle myönnetään rahoitusta Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämiseksi, se on hallitukselta vahva positiivinen viesti meille maakunnan kehittäjille”, maakuntajohtaja muistutti.

Rakennerahastoista saadaan elinvoimaa maakuntaan

Seuraava EU:n rakennerahastokauden valmistelu liittyy tiiviisti Eurooppa 2020 -strategiaan, joka korostaa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppaa. Kansallista valmisteluprosessia johtaa työ- ja elinkeinoministeriö ja työssä ovat vahvasti mukana maakunnat.

Etelä-Savo on yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueen maakuntaliittojen kanssa luonut yhteistä tahtotilaa tulevalle ohjelmakaudelle. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on keskeistä säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomessa harvaan asuttujen alueiden tukitaso vähintään nykyisellään ja saada käyttöön monipuolinen rahoitusinstrumenttien valikoima. Nyt vaarana on, että Etelä-Savo menettää merkittävästi nykymuotoista rakennerahoitusta.

”Tällä hetkellä laskennallinen rahoitustaso on ollut täällä 70 euroa vuodessa asukasta kohden ja sen lisäksi on saatu 35 euroa pitkiin etäisyyksiin ja syrjäiseen sijaintiin perustuen. Jos leikkausesitykset toteutuvat, lisärahan pitäisi jatkossa olla 80 euroa vuodessa asukasta kohden”, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen havainnollistaa.

Maakunnan yhteistyöryhmä myönsi Mikkelissä pitämässään kokouksessa rahoituksen useille uudenlaisia koulutusmalleja kehittäville hankkeille, joiden avulla etsitään eteläsavolaiselle koulutus- ja tutkimusosaamiselle vientimarkkinoita, koulutetaan maakuntaan erityisopettajia, kehitetään nuorten hyvinvointia ja edistetään yrittäjyyttä.

Etelä-Savo aikoo viedä vihreää osaamista

Vihreä kemia, luomu ja ekologisuus ovat sellaista eteläsavolaista osaamista, jolle uskotaan löytyvän vientinäkymiä etenkin Venäjältä ja Aasiasta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koordinoi uutta Koulutusvienti kasvuun -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston Pienyrityskeskus, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio ja Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä.

Hanke kehittää Mikkelin yliopistokeskuksen ja MAMK:n koulutusvientiä sekä luo lisäarvoa tuovia teknologisia, pedagogisia ja sisältöosaamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Hanke käynnistyy vientikelpoisten koulutus- ja konsultointipalvelujen arvioinnilla, sen jälkeen koulutusyksiköille ja yrityksille laaditaan yhteinen toimintastrategia, yksiköiden asiantuntijoita valmennetaan ja ensimmäiset vientiin suunnatut koulutus- ja konsultointipalvelut pilotoidaan.

Vuoden 2013 loppuun kestävän Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ESR-hankkeen kokonaisbudjetti on liki puoli miljoonaa euroa.

Erityisopettajia koulutetaan ammatilliselle puolelle

Itä-Suomen alueella on pulaa pätevistä erityisopettajista ammatillisessa koulutuksessa ja samaan aikaan erityisopiskelijoiden osuus oppilaitoksissa kasvaa. Erityisopetuksella voidaan vähentää erilaisista vammoista, pitkäaikaissairauksista ja oppimisvaikeuksista aiheutuvia haittoja ja edistää yhdenvertaisuuden toteutumista.

S. ja A. Bovalliuksen säätiön Erityisen hyvää oppia -hanke järjestää ammatillisen erityisopettajakoulutuksen (60 opintopistettä) 25 opettajalle Etelä-Savon ammatillisista oppilaitoksista, erityisoppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista.

Hankkeessa laaditaan myös Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen 60 opintopisteen yrittäjyyspainotteinen osaamisperusteinen opetussuunnitelma, jonka vahvistaa Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Koulutus alkaa ensi vuoden alussa. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ESR-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 390 000 euroa. Hanke päättyy 2013.

Mikkelin seudun nuoret saavat oman Olkkarin

Mikkelin kaupunki käynnistää Olkkari-hankkeen, jonka tarkoituksena on taata, että nuori löytää halutessaan aikuisen apua yhden oven takaa ilman ajanvarausta. Olkkari on tilana matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste, josta nuori saa tukea itsenäistymiseen sekä omien koulutukseen ja työelämään liittyvien valintojen tekemiseen.

Olkkariin sijoittuu myös etsivää nuorisotyötä eli Kopparitoimintaa, joka tukee ilman koulutus- ja työpaikkaa jääneitä nuoria. Lisäksi Olkkarissa toteutetaan erilaisia tapahtumia, tuetaan harrastuksia ja siellä voi perustaa erilaisia toimintaryhmiä.

Olkkarin toimintaa suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Työmuotoja ovat yksilötyö, ryhmätyöskentely ja nuorten lähiverkostojen kanssa työskentely. Olkkariin sijoittuvat Mikkelin kaupungin lastensuojelun tuki- ja jälkihuoltopalvelutyö, ehkäisevä päihdetyö sekä osa nuorisotyöstä.

Nuorten ohjauspalvelujen kehittämishanke Olkkari on ESR-hanke, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus. Hanketta toteutetaan 2011-2014, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 620 000 euroa.

Savonlinna varmistaa vesihuoltonsa

Itä-Savon alueella vesihuollosta huolehtivat kunnalliset vesilaitokset sekä Kerimäellä Itä-Savon Vesi Oy. Enonkoskella, Kerimäellä ja Punkaharjulla käytetään talousvetenä pohjavettä. Savonlinnassa käytetään pintavettä ja pohjaveden osuus on noin kymmenesosa. Häiriötilanteissa vedenhankinta on riittävästi turvattua vain Punkaharjulla ja Kerimäellä ja niissäkin vain teoriassa.

Tämänhetkisen arvion pohjalta Savonlinnan Vääräsaaren pohjavesilaitoksen vedenjakelusta voidaan häiriötilanteessa turvata vain noin 19 %. Seudun yritystoiminnan ja matkailun kehittämisen kannalta on ehdoton edellytys, että vedenotto ja jakelu sujuu häiriöttä.

Savonlinnan kaupungin koordinoima VARMA-VESI -hanke tutkii ja suunnittelee alueelle yhteisen vesihuoltojärjestelmän, hakee kokemuksia uusimpien tekniikoiden käytöstä muun muassa tekopohjavesien tuottamisessa, etsii ratkaisuja eri puolilla sijaitsevien vedenottamoiden liittämiseksi yhteiseksi alueelliseksi järjestelmäksi, hakee sovelluksia alueellisen järjestelmän käyttöön ja hallinnointiin sekä selvittää vesihuollon käyttöön varattujen alueiden tarpeet ja suojauksen.

EAKR-hanketta toteutetaan 2011-2013, ja sen kokonaisbudjetti on puoli miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on enintään 350 000 euroa. 

Uudistuva johtajuus -hanke tukee pk-yritysten johtoa

Tutkimusten mukaan henkilöstön monipuoliset työyhteisötaidot ja osallistaminen lisäävät vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yrityksissä ja tukevat siten pk-yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Uudistuva johtajuus – PK-yritysten kehittymisen tuki -hanke antaa eteläsavolaisten yritysten ja työyhteisöjen johdolle, esimiehille, projektien vetäjille, asiantuntijoille ja muulle henkilöstölle eväitä uudistaa johtamismalleja.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoima hanke järjestää ns. Leadership cafe -seminaareja, teemapäiviä, esimiehille ja johdolle puolisen vuotta kestäviä kehittämisohjelmia ja henkilöstölle uusien työyhteisötaitojen kehittämisohjelmia.

Vuoden 2013 syyskuuhun kestävään ESR-hankkeeseen odotetaan osallistuvan noin 150 henkilöä 60 eteläsavolaisesta yrityksestä. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen kokonaiskustannukset ovat liki puoli miljoonaa euroa.

Aalto Pienyrityskeskus selvitti yritysten koulutustarpeiden painotuksia esiselvityksessä, jossa nousi esille erityisesti tarve yrityskohtaiseen kohdennettuun koulutukseen.

Miktech Oy selvittää puutuoteyritysten kasvunäkymät

Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy selvittää Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien puutuoteyritysten ja puurakentamiseen keskittyneiden yritysten kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet.

Eastwood 2011-2013 Itä-Suomen puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat alueen 350 puualan yritystä ja noin 20 puurakentamisesta kiinnostunutta rakennusliikettä ja kuntaa Etelä- ja Pohjois-Savossa. Eastwood-ohjelma tavoitteena on tukea ja nopeuttaa yritysten kehittämistä, yhteistyötä, kansainvälistymistä sekä uusien yritysten perustamista.

EAKR-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Joensuun tiedepuisto Oy:n ja Pohjois-Karjalassa toimivien muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa tukien maakuntien välisten yhteistyöverkostojen ja muun yhteistyön käynnistämistä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat liki 1,4 miljoonaa euroa. Tuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Julkinen rahoitus jaetaan puoliksi Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen kesken. Hanketta toteutetaan vuoden 2013 loppuun saakka.

Tenho sai lisärahaa työllistämiseen 

Etelä-Savon ELY-keskuksen koordinoima Tenho-hanke voi jatkossa kohdentaa asiakkaiden työllistämis- ja koulutustoimiin rahoitusta. Tenho sai lisärahoitusta kaikkiaan puoli miljoonaa euroa.

Käytännössä Mikkelin ja Savonlinnan TE-toimistot voivat myöntää noin 100 000 euroa käytettäväksi niiden alle 25-vuotiaisen nuorten työllistämiseen, joilla ei ole mahdollisuutta työmarkkinatukeen. Tenhon rahoituksella voidaan tukea myös yrityksiä, jotta saadaan aikaan linkki yrityselämän ja nuoren välille. Lisärahoituksesta noin 400 000 euroa kohdennetaan maakunnallisesti yritysten yhteishankintakoulutuksiin.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ja aktivoida yritysten yhteishankintakoulutuksia maakunnallisesti ja varmistaa ESR-rahoituksella koulutusrahan riittävyys.

ESR-rahoitteista Työllisyyden, ennakoinnin, nuorten työllisyyden, hankinnan ja osaamisen kehittämisen hanke Tenhoa toteutetaan 2011-2013. Vastuuviranomaisia ovat Etelä-Savon ELY-keskus ja TEM.


Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntapohjaisesta kehittämisestä on pidettävä kiinni

21.06.2011


Uusi hallitusohjelma keskustelutti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmää Mikkelissä:

MAAKUNTAPOHJAISESTA KEHITTÄMISESTÄ ON PIDETTÄVÄ KIINNI

Hallitusohjelmaan liittyvät uhkat ja mahdollisuudet saivat Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän pohdiskelemaan vilkkaasti lähitulevaisuuden haasteita. Etenkin vaalipiirijakoon ja kuntarakenteeseen aiotaan vaikuttaa nopealla aikataululla. Maakunnan yhteistyöryhmä kävi myös lähetekeskustelun tulevan EU:n rakennerahaston ohjelmakauden 2014+ -valmistelusta ja hyväksyi rahoituksen joukolle kehittämishankkeita.

Hallitusohjelma toi haasteita edunvalvontaan

Maakuntajohtaja Matti Viialainen analysoi hallitusohjelman sisältöä Etelä-Savon maakunnan näkökulmasta muistuttaen, että maakuntapohjaisesta kehittämisrakenteesta on pidettävä kiinni.

”Lähdemme reippain mielin vaikuttamaan. Kiireelliset asiat ovat vaalipiirijako ja kuntarakenne. Mikä vaalipiirijako sitten onkin, Etelä-Savon maakunta on säilytettävä siinä kokonaisuutena. Kuntarakennetta on voitava tarkastella asianomaisia kuunnellen niin, että 2012 kuntavaaleissa valtuustoon valittavien liitoskannat ovat tiedossa. Pääasia on, että valmistelua tehdään asianomaisia eli maakuntia ja kuntia kuunnellen”, Viialainen korosti.

Maakuntajohtajan mukaan hallitusohjelmasta löytyy myös paljon positiivista.

”Etelä-Savossa tapahtuu juuri nyt paljon myönteistä kehitystä. Jos valtion budjettia valmisteltaessa Mikkeli-Juva -väli on kärkihankkeena ja jos Itä-Suomen yliopistolle myönnetään rahoitusta Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämiseksi, se on hallitukselta vahva positiivinen viesti meille maakunnan kehittäjille”, maakuntajohtaja muistutti.

Rakennerahastoista saadaan elinvoimaa maakuntaan

Seuraava EU:n rakennerahastokauden valmistelu liittyy tiiviisti Eurooppa 2020 -strategiaan, joka korostaa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppaa. Kansallista valmisteluprosessia johtaa työ- ja elinkeinoministeriö ja työssä ovat vahvasti mukana maakunnat.

Etelä-Savo on yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueen maakuntaliittojen kanssa luonut yhteistä tahtotilaa tulevalle ohjelmakaudelle. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on keskeistä säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomessa harvaan asuttujen alueiden tukitaso vähintään nykyisellään ja saada käyttöön monipuolinen rahoitusinstrumenttien valikoima. Nyt vaarana on, että Etelä-Savo menettää merkittävästi nykymuotoista rakennerahoitusta.

”Tällä hetkellä laskennallinen rahoitustaso on ollut täällä 70 euroa vuodessa asukasta kohden ja sen lisäksi on saatu 35 euroa pitkiin etäisyyksiin ja syrjäiseen sijaintiin perustuen. Jos leikkausesitykset toteutuvat, lisärahan pitäisi jatkossa olla 80 euroa vuodessa asukasta kohden”, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen havainnollistaa.

Maakunnan yhteistyöryhmä myönsi Mikkelissä pitämässään kokouksessa rahoituksen useille uudenlaisia koulutusmalleja kehittäville hankkeille, joiden avulla etsitään eteläsavolaiselle koulutus- ja tutkimusosaamiselle vientimarkkinoita, koulutetaan maakuntaan erityisopettajia, kehitetään nuorten hyvinvointia ja edistetään yrittäjyyttä.

Etelä-Savo aikoo viedä vihreää osaamista

Vihreä kemia, luomu ja ekologisuus ovat sellaista eteläsavolaista osaamista, jolle uskotaan löytyvän vientinäkymiä etenkin Venäjältä ja Aasiasta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koordinoi uutta Koulutusvienti kasvuun -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston Pienyrityskeskus, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio ja Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä.

Hanke kehittää Mikkelin yliopistokeskuksen ja MAMK:n koulutusvientiä sekä luo lisäarvoa tuovia teknologisia, pedagogisia ja sisältöosaamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Hanke käynnistyy vientikelpoisten koulutus- ja konsultointipalvelujen arvioinnilla, sen jälkeen koulutusyksiköille ja yrityksille laaditaan yhteinen toimintastrategia, yksiköiden asiantuntijoita valmennetaan ja ensimmäiset vientiin suunnatut koulutus- ja konsultointipalvelut pilotoidaan.

Vuoden 2013 loppuun kestävän Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ESR-hankkeen kokonaisbudjetti on liki puoli miljoonaa euroa.

Erityisopettajia koulutetaan ammatilliselle puolelle

Itä-Suomen alueella on pulaa pätevistä erityisopettajista ammatillisessa koulutuksessa ja samaan aikaan erityisopiskelijoiden osuus oppilaitoksissa kasvaa. Erityisopetuksella voidaan vähentää erilaisista vammoista, pitkäaikaissairauksista ja oppimisvaikeuksista aiheutuvia haittoja ja edistää yhdenvertaisuuden toteutumista.

S. ja A. Bovalliuksen säätiön Erityisen hyvää oppia -hanke järjestää ammatillisen erityisopettajakoulutuksen (60 opintopistettä) 25 opettajalle Etelä-Savon ammatillisista oppilaitoksista, erityisoppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista.

Hankkeessa laaditaan myös Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen 60 opintopisteen yrittäjyyspainotteinen osaamisperusteinen opetussuunnitelma, jonka vahvistaa Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Koulutus alkaa ensi vuoden alussa. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ESR-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 390 000 euroa. Hanke päättyy 2013.

Mikkelin seudun nuoret saavat oman Olkkarin

Mikkelin kaupunki käynnistää Olkkari-hankkeen, jonka tarkoituksena on taata, että nuori löytää halutessaan aikuisen apua yhden oven takaa ilman ajanvarausta. Olkkari on tilana matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste, josta nuori saa tukea itsenäistymiseen sekä omien koulutukseen ja työelämään liittyvien valintojen tekemiseen.

Olkkariin sijoittuu myös etsivää nuorisotyötä eli Kopparitoimintaa, joka tukee ilman koulutus- ja työpaikkaa jääneitä nuoria. Lisäksi Olkkarissa toteutetaan erilaisia tapahtumia, tuetaan harrastuksia ja siellä voi perustaa erilaisia toimintaryhmiä.

Olkkarin toimintaa suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Työmuotoja ovat yksilötyö, ryhmätyöskentely ja nuorten lähiverkostojen kanssa työskentely. Olkkariin sijoittuvat Mikkelin kaupungin lastensuojelun tuki- ja jälkihuoltopalvelutyö, ehkäisevä päihdetyö sekä osa nuorisotyöstä.

Nuorten ohjauspalvelujen kehittämishanke Olkkari on ESR-hanke, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus. Hanketta toteutetaan 2011-2014, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 620 000 euroa.

Savonlinna varmistaa vesihuoltonsa

Itä-Savon alueella vesihuollosta huolehtivat kunnalliset vesilaitokset sekä Kerimäellä Itä-Savon Vesi Oy. Enonkoskella, Kerimäellä ja Punkaharjulla käytetään talousvetenä pohjavettä. Savonlinnassa käytetään pintavettä ja pohjaveden osuus on noin kymmenesosa. Häiriötilanteissa vedenhankinta on riittävästi turvattua vain Punkaharjulla ja Kerimäellä ja niissäkin vain teoriassa.

Tämänhetkisen arvion pohjalta Savonlinnan Vääräsaaren pohjavesilaitoksen vedenjakelusta voidaan häiriötilanteessa turvata vain noin 19 %. Seudun yritystoiminnan ja matkailun kehittämisen kannalta on ehdoton edellytys, että vedenotto ja jakelu sujuu häiriöttä.

Savonlinnan kaupungin koordinoima VARMA-VESI -hanke tutkii ja suunnittelee alueelle yhteisen vesihuoltojärjestelmän, hakee kokemuksia uusimpien tekniikoiden käytöstä muun muassa tekopohjavesien tuottamisessa, etsii ratkaisuja eri puolilla sijaitsevien vedenottamoiden liittämiseksi yhteiseksi alueelliseksi järjestelmäksi, hakee sovelluksia alueellisen järjestelmän käyttöön ja hallinnointiin sekä selvittää vesihuollon käyttöön varattujen alueiden tarpeet ja suojauksen.

EAKR-hanketta toteutetaan 2011-2013, ja sen kokonaisbudjetti on puoli miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on enintään 350 000 euroa. 

Uudistuva johtajuus -hanke tukee pk-yritysten johtoa

Tutkimusten mukaan henkilöstön monipuoliset työyhteisötaidot ja osallistaminen lisäävät vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yrityksissä ja tukevat siten pk-yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Uudistuva johtajuus – PK-yritysten kehittymisen tuki -hanke antaa eteläsavolaisten yritysten ja työyhteisöjen johdolle, esimiehille, projektien vetäjille, asiantuntijoille ja muulle henkilöstölle eväitä uudistaa johtamismalleja.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoima hanke järjestää ns. Leadership cafe -seminaareja, teemapäiviä, esimiehille ja johdolle puolisen vuotta kestäviä kehittämisohjelmia ja henkilöstölle uusien työyhteisötaitojen kehittämisohjelmia.

Vuoden 2013 syyskuuhun kestävään ESR-hankkeeseen odotetaan osallistuvan noin 150 henkilöä 60 eteläsavolaisesta yrityksestä. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen kokonaiskustannukset ovat liki puoli miljoonaa euroa.

Aalto Pienyrityskeskus selvitti yritysten koulutustarpeiden painotuksia esiselvityksessä, jossa nousi esille erityisesti tarve yrityskohtaiseen kohdennettuun koulutukseen.

Miktech Oy selvittää puutuoteyritysten kasvunäkymät

Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy selvittää Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien puutuoteyritysten ja puurakentamiseen keskittyneiden yritysten kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet.

Eastwood 2011-2013 Itä-Suomen puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat alueen 350 puualan yritystä ja noin 20 puurakentamisesta kiinnostunutta rakennusliikettä ja kuntaa Etelä- ja Pohjois-Savossa. Eastwood-ohjelma tavoitteena on tukea ja nopeuttaa yritysten kehittämistä, yhteistyötä, kansainvälistymistä sekä uusien yritysten perustamista.

EAKR-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Joensuun tiedepuisto Oy:n ja Pohjois-Karjalassa toimivien muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa tukien maakuntien välisten yhteistyöverkostojen ja muun yhteistyön käynnistämistä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat liki 1,4 miljoonaa euroa. Tuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Julkinen rahoitus jaetaan puoliksi Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen kesken. Hanketta toteutetaan vuoden 2013 loppuun saakka.

Tenho sai lisärahaa työllistämiseen 

Etelä-Savon ELY-keskuksen koordinoima Tenho-hanke voi jatkossa kohdentaa asiakkaiden työllistämis- ja koulutustoimiin rahoitusta. Tenho sai lisärahoitusta kaikkiaan puoli miljoonaa euroa.

Käytännössä Mikkelin ja Savonlinnan TE-toimistot voivat myöntää noin 100 000 euroa käytettäväksi niiden alle 25-vuotiaisen nuorten työllistämiseen, joilla ei ole mahdollisuutta työmarkkinatukeen. Tenhon rahoituksella voidaan tukea myös yrityksiä, jotta saadaan aikaan linkki yrityselämän ja nuoren välille. Lisärahoituksesta noin 400 000 euroa kohdennetaan maakunnallisesti yritysten yhteishankintakoulutuksiin.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ja aktivoida yritysten yhteishankintakoulutuksia maakunnallisesti ja varmistaa ESR-rahoituksella koulutusrahan riittävyys.

ESR-rahoitteista Työllisyyden, ennakoinnin, nuorten työllisyyden, hankinnan ja osaamisen kehittämisen hanke Tenhoa toteutetaan 2011-2013. Vastuuviranomaisia ovat Etelä-Savon ELY-keskus ja TEM.


Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010