Kesäsymposium: Euroopan talouskriisin vaikutukset huolettavat vaikuttajia

07.07.2011


Päämajan kesäsymposium järjestettiin Mikkelissä neljättä kertaa:

Euroopan talouskriisin vaikutukset huolettavat vaikuttajia

Talouselämän ja politiikan huippunimiä kokoontui neljättä kertaa Päämajan kesäsymposiumiin Mikkeliin pohtimaan Euroopan talouskomissaari Olli Rehnin johdolla EU:n talouskriisiä. Perinteisen Mannerheim-luennon piti kirjailija Jörn Donner.

Mikkelistä kotoisin olevalle Euroopan komission talouskomissaari Olli Rehnille Päämajasymposium on kesän ykkösfestivaali, jonka aikana käydyt keskustelut ovat muodostuneet hänelle alkukesän henkireiäksi. Mökkiloma Mikkelissä saa odottaa edelleen, sillä Euroopan talouskriisi pitää komissaarin kiireisenä.

Talous on turvallisuuden perusta

Komissaari Olli Rehn muistutti, että loppuvuonna 2008 alkaneen laman seuraukset olivat huomattavasti dramaattisemmat mittasuhteiltaan kuin vastuut, joita Suomi on ottanut Kreikan ja muiden maiden rahoitustukipäätöksistä.

”Vuoden 2008 kriisin ei pitänyt koskettaa Suomea, mutta se pudotti kansantuotetta noin kahdeksan prosenttia eli 15 miljardia euroa pelkästään 2009. Se heikensi julkista taloutta yli 12 miljardilla eurolla, mikä on ollut pysyvä menetys. Kun lasketaan yhteen Suomen kaikki laina- ja takaussitoumukset Latvialle, Islannille, Kreikalle, Irlannille ja Portugalille sekä suoraan että välillisesti, päädytään noin neljän miljardin vastuisiin. Se on alle kolmasosa finanssikriisin Suomen julkiselle taloudelle yhtenä vuonna aiheuttamasta pysyvästä menetyksestä”, Rehn havainnollisti.

Rehnistä on ollut vastenmielistä lukea iskulauseita, jotka huutavat, että Kreikalle myönnetty lainaraha olisi lainaa myöntävien jäsenvaltioiden köyhiltä kansalaisilta pois.

”Tosiasia on, että mikäli Kreikan olisi annettu ajautua hallitsemattomaan vararikkoon, se olisi iskenyt kaikkein pahimmin nimenomaan yhteiskunnan vähäosaisiin ja köyhiin ihmisiin koko Euroopan laajuisesti. ”

Euroopan talous on edelleen kriittisessä vaiheessa.

”Talouskasvu on lujittunut ja perustuu viennin ohella vahvasti kotimaiseen kysyntään. Komissio ennustaa tämän ja ensi vuoden kasvuvauhdiksi vajaata kahta prosenttia. Kasvu on vahvaa vientiin suuntautuneissa kilpailukykyisissä maissa, kuten Suomessa. Sen sijaan suurista velkaongelmista kärsivissä ja heikon kilpailukyvyn maissa talous joko supistuu edelleen tai kasvaa yhä hitaasti.”

Talouskomissaari muistuttikin, että ns. palokuntatoimien rinnalla on äärimmäisen tärkeää, että EU:n arkkitehtuurissa eli talousliitossa ja rahoitusjärjestelmässä yhä piilevät heikot kohdat pannaan kuntoon. Euroopan Unionin neuvosto, komissio ja parlamentti ovat rakentaneet parempaa eurooppalaista talouspolitiikkaa viimeiset puolitoista vuotta.

”Ensimmäiset tulokset ovat jo näkyvillä, vaikka yleinen huomio onkin kiinnittynyt enemmän Kreikan dramaattisten käänteiden seuraamiseen. Velkakriisi on saatu motitettua kolmeen maahan. Talouspolitiikka ei saa olla rempallaan, ei Suomessa eikä Euroopassa. Kyse on jokaisen suomalaisen toimeentulosta, työllisyydestä ja hyvinvoinnista.”

Paneeli kaipasi vastuuta päätöksenteosta

Paneelikeskustelussa savonlinnalainen kansanedustaja, sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toivoi 90-luvun lamavuosille tyypillistä keskustelua siitä, mistä löytyvät uuden kasvun avaimet.

”90-luvun puolivälissä kasvun avaimia haettiin. Tämä on ollut nyt liian vähällä huomiolla Euroopan politiikassa. Tässä voisi Suomella olla oma vahva roolinsa. Pystyisimme jäävittöminä kertomaan muille, mitä pitäisi tehdä.”

Vuosina 1999-2008 europarlamentaarikkona toiminut Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korosti, että Suomi ei enää ole immuuni kansainväliselle finanssikriisille.

”Olemme hyvin lähellä tilannetta, että meille käy samoin kuin tämänhetkisille velkamaille. Ikääntyminen lisääntyy, eikä meillä ole näkymää siitä, mistä löytyy kasvua. Olisi myös muistettava, mikä on Euroopan integraation syvin olemus eli jos taloudellinen integraatio alkaa rapautua, myös rauha on vaarassa. Lisäksi globaalit markkinavoimat kaipaavat vastavoimaa, eikä vielä ole viitteitä globaalista järjestelmästä, joka voisi ottaa niskalenkin globaaleista markkinavoimista. Pitäisikin kiireellisesti tehdä demokraattinen järjestelmä vastaamaan tähän haasteeseen.”

Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala on ollut laatimassa puolueensa linjauksia ja eduskuntavaaliohjelmaa. Hän kaipasi keskustelua siitä, halutaanko EU:sta liittovaltio vai mennäänkö eteenpäin valtioiden välisellä yhteistyöllä.

”Jo EU:n perustajien tavoitteena oli liittovaltio. Jos mennään siihen suuntaan, se on tiedostettava ja muistettava, että sillä on myös taloudellisia seurauksia.”

Marsalkka Mannerheim inspiroi Donneria

Alkuvuonna nähtiin viisiosainen tv-sarja Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana. Kirjailija, elokuvaohjaaja ja entinen kansanedustaja Jörn Donner hahmotti siinä kokonaiskuvaa Marsalkka Mannerheimistä. Päämajasymposiumin perinteisessä Mannerheim-luennossa hän pohdiskeli, mitä parikymppisen suomalaisen nuoren aikuisen kannattaisi tietää Sotamarsalkka Mannerheimistä.

”Kansalaissodan aikana hänen toimintansa ansiosta Suomesta ei kehittynyt sosialistista maata, joka olisi liittynyt Neuvostoliittoon Otto-Ville Kuusisen johdolla. Ilman hänen auktoriteettiaan olisi tuskin syntynyt myöskään yhtenäisyyttä, joka pani suomalaismiehet kestämään sodan aikana jopa 5-6 vuoden koettelemukset rintamalla. Lisäksi hän pystyi kohteliaalla kirjeellä irtisanomaan yhteistyön Hitlerin kanssa. Nämä ovat olleet historian käännekohtia, joissa Mannerheimillä on ollut oma roolinsa.”

Jörn Donnerin isä tunsi Mannerheimin henkilökohtaisesti ja kirjoitti ensimmäisen hänestä julkaistun elämänkerran 30-luvulla. Donner itse kertoo kirjoittaneensa äidilleen 11-vuotiaana vuonna 1944, että hän tietää kaiken uudesta presidentistä eli Mannerheimistä. Jopa radikaaleina nuoruusvuosina Mannerheim säilytti paikkansa kiehtovana hahmona.

”Mannerheim oli kansainvälinen kosmopoliitti, joka vastusti bolshevismia ja halusi puolustaa länsimaista sivistystä.”

Jörn Donner pitää selvänä, että Mannerheim olisi aikanaan kannattanut liittymistä EU:hun.

”Hän halusi vahvistaa puolustusta, joten tuskinpa hän olisi hylännyt myöskään vaihtoehtoa, joka antaa lisää liikkumavaraa. Tällä tarkoitan tietysti Natoa”, syksyllä Mannerheimistä kirjan julkaiseva kirjailija totesi.

Päämajan kesäsymposiumista tuli perinne

Kaikelle kansalle avoin Päämajan kesäsymposium kokosi tänäkin vuonna täyden salillisen kuulijoita Mikkelin Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin. Kesäsymposium järjestetään samaan aikaan maailmankuulun kapellimestari Valeri Gergijevin johtamien Mikkelin Musiikkijuhlien eli Gergijev Festival -tapahtuman kanssa. Päämajakaupunkina tunnetussa Mikkelissä sijaitsee nykyään maavoimien esikunta.

Kesäsymposiumissa puhetta johti Yleisradion toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Tilaisuuden avasi Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Olli Nepponen ja päätössanat lausui vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta. Järjestelyistä vastasivat tänä vuonna Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Sanomalehti Länsi-Savo ja Yleisradio, joka oli tänä ensimmäistä kertaa mukana tapahtuman järjestelyissä.

Lisää kesäsymposiumista:
http://www.esavo.fi/paamajasymposium

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kesäsymposium: Euroopan talouskriisin vaikutukset huolettavat vaikuttajia

07.07.2011


Päämajan kesäsymposium järjestettiin Mikkelissä neljättä kertaa:

Euroopan talouskriisin vaikutukset huolettavat vaikuttajia

Talouselämän ja politiikan huippunimiä kokoontui neljättä kertaa Päämajan kesäsymposiumiin Mikkeliin pohtimaan Euroopan talouskomissaari Olli Rehnin johdolla EU:n talouskriisiä. Perinteisen Mannerheim-luennon piti kirjailija Jörn Donner.

Mikkelistä kotoisin olevalle Euroopan komission talouskomissaari Olli Rehnille Päämajasymposium on kesän ykkösfestivaali, jonka aikana käydyt keskustelut ovat muodostuneet hänelle alkukesän henkireiäksi. Mökkiloma Mikkelissä saa odottaa edelleen, sillä Euroopan talouskriisi pitää komissaarin kiireisenä.

Talous on turvallisuuden perusta

Komissaari Olli Rehn muistutti, että loppuvuonna 2008 alkaneen laman seuraukset olivat huomattavasti dramaattisemmat mittasuhteiltaan kuin vastuut, joita Suomi on ottanut Kreikan ja muiden maiden rahoitustukipäätöksistä.

”Vuoden 2008 kriisin ei pitänyt koskettaa Suomea, mutta se pudotti kansantuotetta noin kahdeksan prosenttia eli 15 miljardia euroa pelkästään 2009. Se heikensi julkista taloutta yli 12 miljardilla eurolla, mikä on ollut pysyvä menetys. Kun lasketaan yhteen Suomen kaikki laina- ja takaussitoumukset Latvialle, Islannille, Kreikalle, Irlannille ja Portugalille sekä suoraan että välillisesti, päädytään noin neljän miljardin vastuisiin. Se on alle kolmasosa finanssikriisin Suomen julkiselle taloudelle yhtenä vuonna aiheuttamasta pysyvästä menetyksestä”, Rehn havainnollisti.

Rehnistä on ollut vastenmielistä lukea iskulauseita, jotka huutavat, että Kreikalle myönnetty lainaraha olisi lainaa myöntävien jäsenvaltioiden köyhiltä kansalaisilta pois.

”Tosiasia on, että mikäli Kreikan olisi annettu ajautua hallitsemattomaan vararikkoon, se olisi iskenyt kaikkein pahimmin nimenomaan yhteiskunnan vähäosaisiin ja köyhiin ihmisiin koko Euroopan laajuisesti. ”

Euroopan talous on edelleen kriittisessä vaiheessa.

”Talouskasvu on lujittunut ja perustuu viennin ohella vahvasti kotimaiseen kysyntään. Komissio ennustaa tämän ja ensi vuoden kasvuvauhdiksi vajaata kahta prosenttia. Kasvu on vahvaa vientiin suuntautuneissa kilpailukykyisissä maissa, kuten Suomessa. Sen sijaan suurista velkaongelmista kärsivissä ja heikon kilpailukyvyn maissa talous joko supistuu edelleen tai kasvaa yhä hitaasti.”

Talouskomissaari muistuttikin, että ns. palokuntatoimien rinnalla on äärimmäisen tärkeää, että EU:n arkkitehtuurissa eli talousliitossa ja rahoitusjärjestelmässä yhä piilevät heikot kohdat pannaan kuntoon. Euroopan Unionin neuvosto, komissio ja parlamentti ovat rakentaneet parempaa eurooppalaista talouspolitiikkaa viimeiset puolitoista vuotta.

”Ensimmäiset tulokset ovat jo näkyvillä, vaikka yleinen huomio onkin kiinnittynyt enemmän Kreikan dramaattisten käänteiden seuraamiseen. Velkakriisi on saatu motitettua kolmeen maahan. Talouspolitiikka ei saa olla rempallaan, ei Suomessa eikä Euroopassa. Kyse on jokaisen suomalaisen toimeentulosta, työllisyydestä ja hyvinvoinnista.”

Paneeli kaipasi vastuuta päätöksenteosta

Paneelikeskustelussa savonlinnalainen kansanedustaja, sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toivoi 90-luvun lamavuosille tyypillistä keskustelua siitä, mistä löytyvät uuden kasvun avaimet.

”90-luvun puolivälissä kasvun avaimia haettiin. Tämä on ollut nyt liian vähällä huomiolla Euroopan politiikassa. Tässä voisi Suomella olla oma vahva roolinsa. Pystyisimme jäävittöminä kertomaan muille, mitä pitäisi tehdä.”

Vuosina 1999-2008 europarlamentaarikkona toiminut Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korosti, että Suomi ei enää ole immuuni kansainväliselle finanssikriisille.

”Olemme hyvin lähellä tilannetta, että meille käy samoin kuin tämänhetkisille velkamaille. Ikääntyminen lisääntyy, eikä meillä ole näkymää siitä, mistä löytyy kasvua. Olisi myös muistettava, mikä on Euroopan integraation syvin olemus eli jos taloudellinen integraatio alkaa rapautua, myös rauha on vaarassa. Lisäksi globaalit markkinavoimat kaipaavat vastavoimaa, eikä vielä ole viitteitä globaalista järjestelmästä, joka voisi ottaa niskalenkin globaaleista markkinavoimista. Pitäisikin kiireellisesti tehdä demokraattinen järjestelmä vastaamaan tähän haasteeseen.”

Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala on ollut laatimassa puolueensa linjauksia ja eduskuntavaaliohjelmaa. Hän kaipasi keskustelua siitä, halutaanko EU:sta liittovaltio vai mennäänkö eteenpäin valtioiden välisellä yhteistyöllä.

”Jo EU:n perustajien tavoitteena oli liittovaltio. Jos mennään siihen suuntaan, se on tiedostettava ja muistettava, että sillä on myös taloudellisia seurauksia.”

Marsalkka Mannerheim inspiroi Donneria

Alkuvuonna nähtiin viisiosainen tv-sarja Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana. Kirjailija, elokuvaohjaaja ja entinen kansanedustaja Jörn Donner hahmotti siinä kokonaiskuvaa Marsalkka Mannerheimistä. Päämajasymposiumin perinteisessä Mannerheim-luennossa hän pohdiskeli, mitä parikymppisen suomalaisen nuoren aikuisen kannattaisi tietää Sotamarsalkka Mannerheimistä.

”Kansalaissodan aikana hänen toimintansa ansiosta Suomesta ei kehittynyt sosialistista maata, joka olisi liittynyt Neuvostoliittoon Otto-Ville Kuusisen johdolla. Ilman hänen auktoriteettiaan olisi tuskin syntynyt myöskään yhtenäisyyttä, joka pani suomalaismiehet kestämään sodan aikana jopa 5-6 vuoden koettelemukset rintamalla. Lisäksi hän pystyi kohteliaalla kirjeellä irtisanomaan yhteistyön Hitlerin kanssa. Nämä ovat olleet historian käännekohtia, joissa Mannerheimillä on ollut oma roolinsa.”

Jörn Donnerin isä tunsi Mannerheimin henkilökohtaisesti ja kirjoitti ensimmäisen hänestä julkaistun elämänkerran 30-luvulla. Donner itse kertoo kirjoittaneensa äidilleen 11-vuotiaana vuonna 1944, että hän tietää kaiken uudesta presidentistä eli Mannerheimistä. Jopa radikaaleina nuoruusvuosina Mannerheim säilytti paikkansa kiehtovana hahmona.

”Mannerheim oli kansainvälinen kosmopoliitti, joka vastusti bolshevismia ja halusi puolustaa länsimaista sivistystä.”

Jörn Donner pitää selvänä, että Mannerheim olisi aikanaan kannattanut liittymistä EU:hun.

”Hän halusi vahvistaa puolustusta, joten tuskinpa hän olisi hylännyt myöskään vaihtoehtoa, joka antaa lisää liikkumavaraa. Tällä tarkoitan tietysti Natoa”, syksyllä Mannerheimistä kirjan julkaiseva kirjailija totesi.

Päämajan kesäsymposiumista tuli perinne

Kaikelle kansalle avoin Päämajan kesäsymposium kokosi tänäkin vuonna täyden salillisen kuulijoita Mikkelin Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin. Kesäsymposium järjestetään samaan aikaan maailmankuulun kapellimestari Valeri Gergijevin johtamien Mikkelin Musiikkijuhlien eli Gergijev Festival -tapahtuman kanssa. Päämajakaupunkina tunnetussa Mikkelissä sijaitsee nykyään maavoimien esikunta.

Kesäsymposiumissa puhetta johti Yleisradion toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Tilaisuuden avasi Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Olli Nepponen ja päätössanat lausui vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta. Järjestelyistä vastasivat tänä vuonna Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Sanomalehti Länsi-Savo ja Yleisradio, joka oli tänä ensimmäistä kertaa mukana tapahtuman järjestelyissä.

Lisää kesäsymposiumista:
http://www.esavo.fi/paamajasymposium

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kesäsymposium: Euroopan talouskriisin vaikutukset huolettavat vaikuttajia

07.07.2011


Päämajan kesäsymposium järjestettiin Mikkelissä neljättä kertaa:

Euroopan talouskriisin vaikutukset huolettavat vaikuttajia

Talouselämän ja politiikan huippunimiä kokoontui neljättä kertaa Päämajan kesäsymposiumiin Mikkeliin pohtimaan Euroopan talouskomissaari Olli Rehnin johdolla EU:n talouskriisiä. Perinteisen Mannerheim-luennon piti kirjailija Jörn Donner.

Mikkelistä kotoisin olevalle Euroopan komission talouskomissaari Olli Rehnille Päämajasymposium on kesän ykkösfestivaali, jonka aikana käydyt keskustelut ovat muodostuneet hänelle alkukesän henkireiäksi. Mökkiloma Mikkelissä saa odottaa edelleen, sillä Euroopan talouskriisi pitää komissaarin kiireisenä.

Talous on turvallisuuden perusta

Komissaari Olli Rehn muistutti, että loppuvuonna 2008 alkaneen laman seuraukset olivat huomattavasti dramaattisemmat mittasuhteiltaan kuin vastuut, joita Suomi on ottanut Kreikan ja muiden maiden rahoitustukipäätöksistä.

”Vuoden 2008 kriisin ei pitänyt koskettaa Suomea, mutta se pudotti kansantuotetta noin kahdeksan prosenttia eli 15 miljardia euroa pelkästään 2009. Se heikensi julkista taloutta yli 12 miljardilla eurolla, mikä on ollut pysyvä menetys. Kun lasketaan yhteen Suomen kaikki laina- ja takaussitoumukset Latvialle, Islannille, Kreikalle, Irlannille ja Portugalille sekä suoraan että välillisesti, päädytään noin neljän miljardin vastuisiin. Se on alle kolmasosa finanssikriisin Suomen julkiselle taloudelle yhtenä vuonna aiheuttamasta pysyvästä menetyksestä”, Rehn havainnollisti.

Rehnistä on ollut vastenmielistä lukea iskulauseita, jotka huutavat, että Kreikalle myönnetty lainaraha olisi lainaa myöntävien jäsenvaltioiden köyhiltä kansalaisilta pois.

”Tosiasia on, että mikäli Kreikan olisi annettu ajautua hallitsemattomaan vararikkoon, se olisi iskenyt kaikkein pahimmin nimenomaan yhteiskunnan vähäosaisiin ja köyhiin ihmisiin koko Euroopan laajuisesti. ”

Euroopan talous on edelleen kriittisessä vaiheessa.

”Talouskasvu on lujittunut ja perustuu viennin ohella vahvasti kotimaiseen kysyntään. Komissio ennustaa tämän ja ensi vuoden kasvuvauhdiksi vajaata kahta prosenttia. Kasvu on vahvaa vientiin suuntautuneissa kilpailukykyisissä maissa, kuten Suomessa. Sen sijaan suurista velkaongelmista kärsivissä ja heikon kilpailukyvyn maissa talous joko supistuu edelleen tai kasvaa yhä hitaasti.”

Talouskomissaari muistuttikin, että ns. palokuntatoimien rinnalla on äärimmäisen tärkeää, että EU:n arkkitehtuurissa eli talousliitossa ja rahoitusjärjestelmässä yhä piilevät heikot kohdat pannaan kuntoon. Euroopan Unionin neuvosto, komissio ja parlamentti ovat rakentaneet parempaa eurooppalaista talouspolitiikkaa viimeiset puolitoista vuotta.

”Ensimmäiset tulokset ovat jo näkyvillä, vaikka yleinen huomio onkin kiinnittynyt enemmän Kreikan dramaattisten käänteiden seuraamiseen. Velkakriisi on saatu motitettua kolmeen maahan. Talouspolitiikka ei saa olla rempallaan, ei Suomessa eikä Euroopassa. Kyse on jokaisen suomalaisen toimeentulosta, työllisyydestä ja hyvinvoinnista.”

Paneeli kaipasi vastuuta päätöksenteosta

Paneelikeskustelussa savonlinnalainen kansanedustaja, sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toivoi 90-luvun lamavuosille tyypillistä keskustelua siitä, mistä löytyvät uuden kasvun avaimet.

”90-luvun puolivälissä kasvun avaimia haettiin. Tämä on ollut nyt liian vähällä huomiolla Euroopan politiikassa. Tässä voisi Suomella olla oma vahva roolinsa. Pystyisimme jäävittöminä kertomaan muille, mitä pitäisi tehdä.”

Vuosina 1999-2008 europarlamentaarikkona toiminut Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korosti, että Suomi ei enää ole immuuni kansainväliselle finanssikriisille.

”Olemme hyvin lähellä tilannetta, että meille käy samoin kuin tämänhetkisille velkamaille. Ikääntyminen lisääntyy, eikä meillä ole näkymää siitä, mistä löytyy kasvua. Olisi myös muistettava, mikä on Euroopan integraation syvin olemus eli jos taloudellinen integraatio alkaa rapautua, myös rauha on vaarassa. Lisäksi globaalit markkinavoimat kaipaavat vastavoimaa, eikä vielä ole viitteitä globaalista järjestelmästä, joka voisi ottaa niskalenkin globaaleista markkinavoimista. Pitäisikin kiireellisesti tehdä demokraattinen järjestelmä vastaamaan tähän haasteeseen.”

Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala on ollut laatimassa puolueensa linjauksia ja eduskuntavaaliohjelmaa. Hän kaipasi keskustelua siitä, halutaanko EU:sta liittovaltio vai mennäänkö eteenpäin valtioiden välisellä yhteistyöllä.

”Jo EU:n perustajien tavoitteena oli liittovaltio. Jos mennään siihen suuntaan, se on tiedostettava ja muistettava, että sillä on myös taloudellisia seurauksia.”

Marsalkka Mannerheim inspiroi Donneria

Alkuvuonna nähtiin viisiosainen tv-sarja Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana. Kirjailija, elokuvaohjaaja ja entinen kansanedustaja Jörn Donner hahmotti siinä kokonaiskuvaa Marsalkka Mannerheimistä. Päämajasymposiumin perinteisessä Mannerheim-luennossa hän pohdiskeli, mitä parikymppisen suomalaisen nuoren aikuisen kannattaisi tietää Sotamarsalkka Mannerheimistä.

”Kansalaissodan aikana hänen toimintansa ansiosta Suomesta ei kehittynyt sosialistista maata, joka olisi liittynyt Neuvostoliittoon Otto-Ville Kuusisen johdolla. Ilman hänen auktoriteettiaan olisi tuskin syntynyt myöskään yhtenäisyyttä, joka pani suomalaismiehet kestämään sodan aikana jopa 5-6 vuoden koettelemukset rintamalla. Lisäksi hän pystyi kohteliaalla kirjeellä irtisanomaan yhteistyön Hitlerin kanssa. Nämä ovat olleet historian käännekohtia, joissa Mannerheimillä on ollut oma roolinsa.”

Jörn Donnerin isä tunsi Mannerheimin henkilökohtaisesti ja kirjoitti ensimmäisen hänestä julkaistun elämänkerran 30-luvulla. Donner itse kertoo kirjoittaneensa äidilleen 11-vuotiaana vuonna 1944, että hän tietää kaiken uudesta presidentistä eli Mannerheimistä. Jopa radikaaleina nuoruusvuosina Mannerheim säilytti paikkansa kiehtovana hahmona.

”Mannerheim oli kansainvälinen kosmopoliitti, joka vastusti bolshevismia ja halusi puolustaa länsimaista sivistystä.”

Jörn Donner pitää selvänä, että Mannerheim olisi aikanaan kannattanut liittymistä EU:hun.

”Hän halusi vahvistaa puolustusta, joten tuskinpa hän olisi hylännyt myöskään vaihtoehtoa, joka antaa lisää liikkumavaraa. Tällä tarkoitan tietysti Natoa”, syksyllä Mannerheimistä kirjan julkaiseva kirjailija totesi.

Päämajan kesäsymposiumista tuli perinne

Kaikelle kansalle avoin Päämajan kesäsymposium kokosi tänäkin vuonna täyden salillisen kuulijoita Mikkelin Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin. Kesäsymposium järjestetään samaan aikaan maailmankuulun kapellimestari Valeri Gergijevin johtamien Mikkelin Musiikkijuhlien eli Gergijev Festival -tapahtuman kanssa. Päämajakaupunkina tunnetussa Mikkelissä sijaitsee nykyään maavoimien esikunta.

Kesäsymposiumissa puhetta johti Yleisradion toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Tilaisuuden avasi Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Olli Nepponen ja päätössanat lausui vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta. Järjestelyistä vastasivat tänä vuonna Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Sanomalehti Länsi-Savo ja Yleisradio, joka oli tänä ensimmäistä kertaa mukana tapahtuman järjestelyissä.

Lisää kesäsymposiumista:
http://www.esavo.fi/paamajasymposium

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kesäsymposium: Euroopan talouskriisin vaikutukset huolettavat vaikuttajia

07.07.2011


Päämajan kesäsymposium järjestettiin Mikkelissä neljättä kertaa:

Euroopan talouskriisin vaikutukset huolettavat vaikuttajia

Talouselämän ja politiikan huippunimiä kokoontui neljättä kertaa Päämajan kesäsymposiumiin Mikkeliin pohtimaan Euroopan talouskomissaari Olli Rehnin johdolla EU:n talouskriisiä. Perinteisen Mannerheim-luennon piti kirjailija Jörn Donner.

Mikkelistä kotoisin olevalle Euroopan komission talouskomissaari Olli Rehnille Päämajasymposium on kesän ykkösfestivaali, jonka aikana käydyt keskustelut ovat muodostuneet hänelle alkukesän henkireiäksi. Mökkiloma Mikkelissä saa odottaa edelleen, sillä Euroopan talouskriisi pitää komissaarin kiireisenä.

Talous on turvallisuuden perusta

Komissaari Olli Rehn muistutti, että loppuvuonna 2008 alkaneen laman seuraukset olivat huomattavasti dramaattisemmat mittasuhteiltaan kuin vastuut, joita Suomi on ottanut Kreikan ja muiden maiden rahoitustukipäätöksistä.

”Vuoden 2008 kriisin ei pitänyt koskettaa Suomea, mutta se pudotti kansantuotetta noin kahdeksan prosenttia eli 15 miljardia euroa pelkästään 2009. Se heikensi julkista taloutta yli 12 miljardilla eurolla, mikä on ollut pysyvä menetys. Kun lasketaan yhteen Suomen kaikki laina- ja takaussitoumukset Latvialle, Islannille, Kreikalle, Irlannille ja Portugalille sekä suoraan että välillisesti, päädytään noin neljän miljardin vastuisiin. Se on alle kolmasosa finanssikriisin Suomen julkiselle taloudelle yhtenä vuonna aiheuttamasta pysyvästä menetyksestä”, Rehn havainnollisti.

Rehnistä on ollut vastenmielistä lukea iskulauseita, jotka huutavat, että Kreikalle myönnetty lainaraha olisi lainaa myöntävien jäsenvaltioiden köyhiltä kansalaisilta pois.

”Tosiasia on, että mikäli Kreikan olisi annettu ajautua hallitsemattomaan vararikkoon, se olisi iskenyt kaikkein pahimmin nimenomaan yhteiskunnan vähäosaisiin ja köyhiin ihmisiin koko Euroopan laajuisesti. ”

Euroopan talous on edelleen kriittisessä vaiheessa.

”Talouskasvu on lujittunut ja perustuu viennin ohella vahvasti kotimaiseen kysyntään. Komissio ennustaa tämän ja ensi vuoden kasvuvauhdiksi vajaata kahta prosenttia. Kasvu on vahvaa vientiin suuntautuneissa kilpailukykyisissä maissa, kuten Suomessa. Sen sijaan suurista velkaongelmista kärsivissä ja heikon kilpailukyvyn maissa talous joko supistuu edelleen tai kasvaa yhä hitaasti.”

Talouskomissaari muistuttikin, että ns. palokuntatoimien rinnalla on äärimmäisen tärkeää, että EU:n arkkitehtuurissa eli talousliitossa ja rahoitusjärjestelmässä yhä piilevät heikot kohdat pannaan kuntoon. Euroopan Unionin neuvosto, komissio ja parlamentti ovat rakentaneet parempaa eurooppalaista talouspolitiikkaa viimeiset puolitoista vuotta.

”Ensimmäiset tulokset ovat jo näkyvillä, vaikka yleinen huomio onkin kiinnittynyt enemmän Kreikan dramaattisten käänteiden seuraamiseen. Velkakriisi on saatu motitettua kolmeen maahan. Talouspolitiikka ei saa olla rempallaan, ei Suomessa eikä Euroopassa. Kyse on jokaisen suomalaisen toimeentulosta, työllisyydestä ja hyvinvoinnista.”

Paneeli kaipasi vastuuta päätöksenteosta

Paneelikeskustelussa savonlinnalainen kansanedustaja, sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toivoi 90-luvun lamavuosille tyypillistä keskustelua siitä, mistä löytyvät uuden kasvun avaimet.

”90-luvun puolivälissä kasvun avaimia haettiin. Tämä on ollut nyt liian vähällä huomiolla Euroopan politiikassa. Tässä voisi Suomella olla oma vahva roolinsa. Pystyisimme jäävittöminä kertomaan muille, mitä pitäisi tehdä.”

Vuosina 1999-2008 europarlamentaarikkona toiminut Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korosti, että Suomi ei enää ole immuuni kansainväliselle finanssikriisille.

”Olemme hyvin lähellä tilannetta, että meille käy samoin kuin tämänhetkisille velkamaille. Ikääntyminen lisääntyy, eikä meillä ole näkymää siitä, mistä löytyy kasvua. Olisi myös muistettava, mikä on Euroopan integraation syvin olemus eli jos taloudellinen integraatio alkaa rapautua, myös rauha on vaarassa. Lisäksi globaalit markkinavoimat kaipaavat vastavoimaa, eikä vielä ole viitteitä globaalista järjestelmästä, joka voisi ottaa niskalenkin globaaleista markkinavoimista. Pitäisikin kiireellisesti tehdä demokraattinen järjestelmä vastaamaan tähän haasteeseen.”

Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala on ollut laatimassa puolueensa linjauksia ja eduskuntavaaliohjelmaa. Hän kaipasi keskustelua siitä, halutaanko EU:sta liittovaltio vai mennäänkö eteenpäin valtioiden välisellä yhteistyöllä.

”Jo EU:n perustajien tavoitteena oli liittovaltio. Jos mennään siihen suuntaan, se on tiedostettava ja muistettava, että sillä on myös taloudellisia seurauksia.”

Marsalkka Mannerheim inspiroi Donneria

Alkuvuonna nähtiin viisiosainen tv-sarja Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana. Kirjailija, elokuvaohjaaja ja entinen kansanedustaja Jörn Donner hahmotti siinä kokonaiskuvaa Marsalkka Mannerheimistä. Päämajasymposiumin perinteisessä Mannerheim-luennossa hän pohdiskeli, mitä parikymppisen suomalaisen nuoren aikuisen kannattaisi tietää Sotamarsalkka Mannerheimistä.

”Kansalaissodan aikana hänen toimintansa ansiosta Suomesta ei kehittynyt sosialistista maata, joka olisi liittynyt Neuvostoliittoon Otto-Ville Kuusisen johdolla. Ilman hänen auktoriteettiaan olisi tuskin syntynyt myöskään yhtenäisyyttä, joka pani suomalaismiehet kestämään sodan aikana jopa 5-6 vuoden koettelemukset rintamalla. Lisäksi hän pystyi kohteliaalla kirjeellä irtisanomaan yhteistyön Hitlerin kanssa. Nämä ovat olleet historian käännekohtia, joissa Mannerheimillä on ollut oma roolinsa.”

Jörn Donnerin isä tunsi Mannerheimin henkilökohtaisesti ja kirjoitti ensimmäisen hänestä julkaistun elämänkerran 30-luvulla. Donner itse kertoo kirjoittaneensa äidilleen 11-vuotiaana vuonna 1944, että hän tietää kaiken uudesta presidentistä eli Mannerheimistä. Jopa radikaaleina nuoruusvuosina Mannerheim säilytti paikkansa kiehtovana hahmona.

”Mannerheim oli kansainvälinen kosmopoliitti, joka vastusti bolshevismia ja halusi puolustaa länsimaista sivistystä.”

Jörn Donner pitää selvänä, että Mannerheim olisi aikanaan kannattanut liittymistä EU:hun.

”Hän halusi vahvistaa puolustusta, joten tuskinpa hän olisi hylännyt myöskään vaihtoehtoa, joka antaa lisää liikkumavaraa. Tällä tarkoitan tietysti Natoa”, syksyllä Mannerheimistä kirjan julkaiseva kirjailija totesi.

Päämajan kesäsymposiumista tuli perinne

Kaikelle kansalle avoin Päämajan kesäsymposium kokosi tänäkin vuonna täyden salillisen kuulijoita Mikkelin Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin. Kesäsymposium järjestetään samaan aikaan maailmankuulun kapellimestari Valeri Gergijevin johtamien Mikkelin Musiikkijuhlien eli Gergijev Festival -tapahtuman kanssa. Päämajakaupunkina tunnetussa Mikkelissä sijaitsee nykyään maavoimien esikunta.

Kesäsymposiumissa puhetta johti Yleisradion toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Tilaisuuden avasi Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Olli Nepponen ja päätössanat lausui vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta. Järjestelyistä vastasivat tänä vuonna Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Sanomalehti Länsi-Savo ja Yleisradio, joka oli tänä ensimmäistä kertaa mukana tapahtuman järjestelyissä.

Lisää kesäsymposiumista:
http://www.esavo.fi/paamajasymposium

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010