Liikenteen uudet kärkihankkeet - mitä Viitostie Mikkeli-Juva välin jälkeen?

20.12.2016

Maakuntahallitus aloitti 19.12. kokouksessaan keskustelun liikenteen uusista kärkihankkeista. Keskustelu on tarpeen Itä-Suomen uuden liikennestrategian 2015 toteuttamisen edistämiseksi sekä edunvalvonnan päivittämiseksi. Vuosia koko Itä-Suomen yhteisenä kärkihankkeena ollut Viitostie Mikkeli-Juva väli sai rahoituspäätöksen viime kevään kehysriihessä. Mikkeli-Juva välin lisäksi liikenteen kärkihankekorissa on ollut joukko muita päätieverkon isoja kehittämishankkeita.

Uusilla kärkihankevalinnoilla on tarkoitus johtaa ylimaakunnallista liikennepolitiikkaa ja edunvalvontaa aina vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja uuteen hallitusohjelmaan saakka.

Liikenneala on isossa ja nopeassa murroksessa ja haastaa myös kärkihankeajattelun ja edunvalvonnan. Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden kehittäminen ei ole enää pelkästään infran kehittämistä. Kärkihankkeiksi ei enää riitä vain lista päätieverkon isoista kehittämishankkeista. Meitä haastavat liikenne palveluna ajattelu, Liikennekaari, uuden ilmasto- ja energiastrategian päästötavoitteet, liikenneverkon korjausvelka sekä hallinto- ja maakuntauudistus.

Lisätiedot: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760 (jarmo.vauhkonen@esavo.fi) ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 (marko.tanttu@esavo.fi).

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman valmistelu käyntiin               

Maakuntahallitus päätti käynnistää Etelä-Savon maakuntaohjelman 2018-2021 valmistelun tuoreen maakuntastrategian linjausten pohjalta. Valmisteluprosessi etenee työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen mukaisesti siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä uuden ohjelman vuoden 2017 viimeisessä kokouksessa.

Nyt laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan meneillään olevan maakuntauudistuksen synnyttämässä hallinnon ja toimintatapojen muutostilanteessa, joten niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen, maakunnan asukkaiden ja yritysten kanssa.

Tuore maakuntastrategia linjaa ohjelman painotukset. Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2016 aikana laajassa yhteistyössä valmistellun Etelä-Savo 2030 -maakuntastrategian joulukuussa. Strategiaa pohjusti sitä edeltänyt Etelä-Savon tulevaisuuden skenaariot -ennakointityö, jossa tarkasteltiin ulkopuolisen maailman vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Maakuntaohjelman laadinta käynnistetään tuoreen maakuntastrategian linjausten pohjalta. Strategian kolme kärkeä - vesi, metsä, ruoka – ovat elementit, joiden varaan perustuvaan yritystoimintaan ja osaamiseen aluetalouden kasvupotentiaali nojaa tulevaisuudessa. Maakuntaohjelma konkretisoi strategian tavoitteet lähivuosien kehittämistoimiksi. Toimenpiteitä tullaan kohdentamaan ennen muuta strategian kärkivalintoja tukevan toimintaympäristön kehittämiseen. Painopisteitä ovat Ihmisten toimeentulo ja vahva aletalous, Innovaatiokykyinen maakunta, Hyvinvoivat ihmiset, Ainutlaatuinen ja monipuolinen ympäristö sekä Kansainvälinen ja monikulttuurinen maakunta. 

Ohjelma valmistellaan vuorovaikutteisessa, kaikille osapuolille avoimessa ja osallistavassa prosessissa. Ohjelman sisältövalmistelu tehdään edeltävän strategiatyön tapaan työpajatyöskentelyn ja olemassa olevien yhteistyöverkostojen pohjalta osallistavilla yhteistyömenettelyillä. Ohjelmasisältöä tuotetaan myös muissa maakuntaliiton työprosesseissa ja eri tarpeisiin kootuilla yhteistyöfoorumeilla. Maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmät välittävät valmisteluun ajankohtaista tietoa omilta vastuualueiltaan. Liiton johdolla tehtävä maakunnallinen ennakointityö kytketään myös tiiviisti osaksi ohjelmavalmistelua. Valmistelussa otetaan huomioon myös valtakunnalliset aluekehittämisen linjaukset.

Maakuntaohjelmasta tehdään lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi ja sen pohjalta laadittava ympäristöselostus.

Lisätiedot: ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, 040 757 6698 ( jyrki.kuva@esavo.fi )

Toisen asteen ammatillinen koulutus isojen muutosten keskellä

Toisen asteen ammatillisen koulutusta uudistetaan isossa kuvassa vuoden 2018 alusta alkaen. Lausunnolla olevassa lakipaketissa esitetään sekä rahoitusjärjestelmän että toimintalainsäädännön muutosta. Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa lausunnossaan korostaa, että toisen asteen ammatillinen koulutus on maakunnalle keskeinen koulutusmuoto – kouluttaahan toinen aste suurimman osan maakunnan osaajista.

Isossa kuvassa maakuntaliitto pitää uudistusta hyvänä ja kannatettavana asiana. Uudistuksen keskiössä on alueen yritysten tarpeista nouseviin osaamistarpeisiin vastaaminen nykytilannetta nopeammin sekä monimutkaisenkin tutkintojärjestelmän ja rakenteen uudistaminen. Nämä ovat kannatettavia asioita ja ne mahdollistavat entistä yksilöllisemmän osaamisen täydentämisen, myös aikuisiällä. Rahoitusjärjestelmä uudistuu tulosperustaiseksi, jolloin oppilaitosten rahoitus määräytyy suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien mukaan.

Toisena asteen ammatillisen koulutuksen osalta valitettavaa kuitenkin on, että ko. koulutus on ollut jo vuosien ajan erittäin rankkojen taloudellisten leikkausten kohteena. Etelä-Savossa toisen asteen ammatillinen koulutus muodostaa keskeisen osaavaa työvoimaa kouluttavan kokonaisuuden ja ammatilliset oppilaitokset kouluttavat suurimman osan maakunnan yritysten työvoimasta. Tämän koulutusmuodon riittävät resurssit on turvattava myös tulevaisuudessa.

Lisätiedot:: aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489 (hanna.makkula@esavo.fi)

Laajakaistatuen ehtoja helpotettava

Maakuntahallitus pitää hallituksen esitystä pääosin hyvänä antamassaan lausunnossaan. Kannatettavaa on erityisesti tukikelvottomien alueiden määrittelystä luopuminen ja käyttäjän itsensä maksettavaksi jäävän osuuden laskeminen 2 kilometrin etäisyydestä 100 metrin etäisyydeksi. Myös julkisen tuen enimmäismäärän nostaminen 90 prosenttiin nähdään hyvänä uudistuksena, mutta tämä ei saa johtaa kuntien maksuosuuksien kasvamiseen.

Hallituksen esitys ei mahdollista loma-asuntojen yhteyksien rakentamisen tukemista. Maakuntahallitus esittääkin tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Vapaa-ajan asuntoja varten rakennettavien yhteyksien tulisikin olla myös tukikelpoisia vähintään niiden vapaa-ajan asuntojen osalta, kuin ne verkonrakentaja näkee tarkoituksenmukaiseksi rakentaa samalla kuin vakinaisten asuntojen yhteydet. Lisäksi maakuntahallitus esittää, että laajakaistalain niin sanottujen mustien pisteiden määritelmä on yhdenmukaistettava maaseuturahastohankkeissa käytettävään määritelmän kanssa.

Lisätiedot: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760 (jarmo.vauhkonen@esavo.fi) ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 (marko.tanttu@esavo.fi).

Saimaa-sopimuksella Etelä-Savo ja Etelä-Karjala tiiviimpään markkinointiyhteistyöhön

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitoista, kaupungeista ja matkailumarkkinointitoimijoista koostuva Saimaa-verkosto on löytänyt vahvan yhteisen tahdon kansainvälisen matkailumarkkinoinnin toteuttamiselle. Tarkoituksena on markkinoida Saimaata yhdessä Euroopan, Venäjän ja Aasian markkinoilla. Yhteinen tahtotila on työstetty Saimaa-sopimukseen, joka käsiteltiin nyt Etelä-Savon maakuntahallituksessa.

Yhteistyön tavoitteena on kasvattaa merkittävästi Saimaan alueen matkailijamääriä ja matkailutuloa sekä nostaa Saimaa yhdeksi Suomen kolmesta kansainvälisesti tunnetusta matkailualueesta Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyön tavoitteena on myös edistää yritysten yhteistyötä, verkostoitumista ja asiakaslähtöistä tuotekehitystä.

Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat aiemminkin tehneet markkinointiyhteistyötä, mutta jatkossa yhteismarkkinointia halutaan toteuttaa organisoidusti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Myös molempien maakuntien matkailuyrittäjät ovat pitäneet maakuntien välisen markkinointiyhteistyön tiivistämistä ja tehostamista erittäin tärkeänä.

Suunnitelman mukaan yhteistyötä toteutetaan rakenteeltaan yksinkertaisella ja ketterällä verkostomallilla, jossa yrityksillä on keskeinen rooli. Verkosto on avoin myös muille Saimaan ja Lakeland-alueen toimijoille ja yhteistyö Visit Finlandin kanssa tulee olemaan tiivistä.

Lisätiedot: kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 7737285 ( heli.gynther@esavo.fi )

Rahoitusta kahdeksalle hankkeelle

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman hankehakukierros päättyi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta Etelä-Savossa 23.9.2016. Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin 19 EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta n. 5,2 miljoonan euron edestä. Hakemuksia tuli kaikkiin haussa olleisiin teemoihin ja ne jakautuivat tasaisesti matkailun, yritysten kansainvälistymisen, puun uusien käyttömuotojen, teollisen internetin ja rakentamisen kehittämiseen sekä vähähiilisyyden edistämiseen. Tukea haettiin niin selvitysten tekemiseen ja uusien toimintatapojen kehittämiseen kuin uusien tuotteiden testaukseen ja pilotointiin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman seuraavat rahoitushaku päättyy Itä-Suomessa 17.2.2017.

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta kahdeksalle syksyn haussa saapuneelle hankkeelle yhteensä n. 1,2 miljoonan euron edestä. Tukea myönnettiin Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:lle mm. kodinkoneiden sähkönkulutuksen säätö- ja joustopotentiaalin edistämiseen asioiden internetin avulla, asumisen energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden edistämiseen talotekniikan avulla, biohiilen uusien sovelluskohteiden selvittämiseen sekä vastuullisuuden periaatteiden edistämiseksi matkailussa ja vastuullisuuden nostamisen eteläsavolaisten matkailuyritysten myyntivaltiksi. Itä-Savon Uusyrityskeskus Ry:lle myönnettiin tukea yritysten sukupolvenvaihdosten tukemiseen ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:lle mm. edistämään eteläsavolaisten yritysten etabloitumista Pietariin sekä venäläisten yritysten perustamista Etelä-Savoon. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle myönnettiin tukea mm. EcoSairilan ja Shaoxingin välisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen ja Etelä-Savon alueen pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten vähähiilisten toimintamallien kehittämiseen leanin ja digitaalisten työkalujen sekä startup-yhteistyön avulla.

Lisätiedot: ohjelmapäällikkö (rakennerahasto-ohjelmat) Teemu Räihä, puh. 044 770 0571 (teemu.raiha@esavo.fi)

Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC –ohjelma viimein käyntiin

EU:n komissio on vuosi sitten hyväksynyt Suomen ja Venäjän rajat ylittävät ohjelmat (Cross Border Cooperation, CBC). Suomen kolmesta ohjelmasta rahallisesti suurin on Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC –ohjelma, joka kattaa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnat sekä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen. Ohjelmien käyntiin lähdön mahdollistava rahoitussopimus komission, Suomen ja Venäjän kesken on määrä allekirjoittaa vielä tämän vuoden puolella.

Kaakkois-Suomi – Venäjä –ohjelmalle vahvistettu rahoitus vuosina 2014-2020 on yhteensä 72 miljoonaa euroa (EU + kansallinen). Ohjelman toimintalinjat ovat 1) Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous, 2) Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja koulutettu alue, 3) Houkutteleva, hyvinvoiva ympäristö ja alue sekä 4) Helposti saavutettava ja yhteyksiltään hyvä alue. Ensimmäinen haku kehittämishankkeille avautuu 30.1.2017 ja päättyy 15.3.2017. Seuraava haku avautuu kesäkuussa. Tuki kehittämishankkeille on 80 %. Osa ohjelmarahoituksesta käytetään suuriin investointihankkeisiin, joihin on ehdolla myös Etelä-Savon kannalta merkittävä Parikkalan rajanylityspaikka.

Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto. Etelä-Savon maakuntaliittoa ohjelman seurantakomiteassa edustaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (varalla Riitta Koskinen), ja hankevalintaa valmistelevassa valintakomiteassa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen (varalla Tomi Heimonen). Lisätietoja ohjelman verkkosivuilta www.sefrcbc.fi

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 (riitta.koskinen@esavo.fi)

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa:
http://etelasavo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2016361

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Anita Hahl-Weckström, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Liikenteen uudet kärkihankkeet - mitä Viitostie Mikkeli-Juva välin jälkeen?

20.12.2016

Maakuntahallitus aloitti 19.12. kokouksessaan keskustelun liikenteen uusista kärkihankkeista. Keskustelu on tarpeen Itä-Suomen uuden liikennestrategian 2015 toteuttamisen edistämiseksi sekä edunvalvonnan päivittämiseksi. Vuosia koko Itä-Suomen yhteisenä kärkihankkeena ollut Viitostie Mikkeli-Juva väli sai rahoituspäätöksen viime kevään kehysriihessä. Mikkeli-Juva välin lisäksi liikenteen kärkihankekorissa on ollut joukko muita päätieverkon isoja kehittämishankkeita.

Uusilla kärkihankevalinnoilla on tarkoitus johtaa ylimaakunnallista liikennepolitiikkaa ja edunvalvontaa aina vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja uuteen hallitusohjelmaan saakka.

Liikenneala on isossa ja nopeassa murroksessa ja haastaa myös kärkihankeajattelun ja edunvalvonnan. Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden kehittäminen ei ole enää pelkästään infran kehittämistä. Kärkihankkeiksi ei enää riitä vain lista päätieverkon isoista kehittämishankkeista. Meitä haastavat liikenne palveluna ajattelu, Liikennekaari, uuden ilmasto- ja energiastrategian päästötavoitteet, liikenneverkon korjausvelka sekä hallinto- ja maakuntauudistus.

Lisätiedot: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760 (jarmo.vauhkonen@esavo.fi) ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 (marko.tanttu@esavo.fi).

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman valmistelu käyntiin               

Maakuntahallitus päätti käynnistää Etelä-Savon maakuntaohjelman 2018-2021 valmistelun tuoreen maakuntastrategian linjausten pohjalta. Valmisteluprosessi etenee työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen mukaisesti siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä uuden ohjelman vuoden 2017 viimeisessä kokouksessa.

Nyt laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan meneillään olevan maakuntauudistuksen synnyttämässä hallinnon ja toimintatapojen muutostilanteessa, joten niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen, maakunnan asukkaiden ja yritysten kanssa.

Tuore maakuntastrategia linjaa ohjelman painotukset. Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2016 aikana laajassa yhteistyössä valmistellun Etelä-Savo 2030 -maakuntastrategian joulukuussa. Strategiaa pohjusti sitä edeltänyt Etelä-Savon tulevaisuuden skenaariot -ennakointityö, jossa tarkasteltiin ulkopuolisen maailman vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Maakuntaohjelman laadinta käynnistetään tuoreen maakuntastrategian linjausten pohjalta. Strategian kolme kärkeä - vesi, metsä, ruoka – ovat elementit, joiden varaan perustuvaan yritystoimintaan ja osaamiseen aluetalouden kasvupotentiaali nojaa tulevaisuudessa. Maakuntaohjelma konkretisoi strategian tavoitteet lähivuosien kehittämistoimiksi. Toimenpiteitä tullaan kohdentamaan ennen muuta strategian kärkivalintoja tukevan toimintaympäristön kehittämiseen. Painopisteitä ovat Ihmisten toimeentulo ja vahva aletalous, Innovaatiokykyinen maakunta, Hyvinvoivat ihmiset, Ainutlaatuinen ja monipuolinen ympäristö sekä Kansainvälinen ja monikulttuurinen maakunta. 

Ohjelma valmistellaan vuorovaikutteisessa, kaikille osapuolille avoimessa ja osallistavassa prosessissa. Ohjelman sisältövalmistelu tehdään edeltävän strategiatyön tapaan työpajatyöskentelyn ja olemassa olevien yhteistyöverkostojen pohjalta osallistavilla yhteistyömenettelyillä. Ohjelmasisältöä tuotetaan myös muissa maakuntaliiton työprosesseissa ja eri tarpeisiin kootuilla yhteistyöfoorumeilla. Maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmät välittävät valmisteluun ajankohtaista tietoa omilta vastuualueiltaan. Liiton johdolla tehtävä maakunnallinen ennakointityö kytketään myös tiiviisti osaksi ohjelmavalmistelua. Valmistelussa otetaan huomioon myös valtakunnalliset aluekehittämisen linjaukset.

Maakuntaohjelmasta tehdään lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi ja sen pohjalta laadittava ympäristöselostus.

Lisätiedot: ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, 040 757 6698 ( jyrki.kuva@esavo.fi )

Toisen asteen ammatillinen koulutus isojen muutosten keskellä

Toisen asteen ammatillisen koulutusta uudistetaan isossa kuvassa vuoden 2018 alusta alkaen. Lausunnolla olevassa lakipaketissa esitetään sekä rahoitusjärjestelmän että toimintalainsäädännön muutosta. Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa lausunnossaan korostaa, että toisen asteen ammatillinen koulutus on maakunnalle keskeinen koulutusmuoto – kouluttaahan toinen aste suurimman osan maakunnan osaajista.

Isossa kuvassa maakuntaliitto pitää uudistusta hyvänä ja kannatettavana asiana. Uudistuksen keskiössä on alueen yritysten tarpeista nouseviin osaamistarpeisiin vastaaminen nykytilannetta nopeammin sekä monimutkaisenkin tutkintojärjestelmän ja rakenteen uudistaminen. Nämä ovat kannatettavia asioita ja ne mahdollistavat entistä yksilöllisemmän osaamisen täydentämisen, myös aikuisiällä. Rahoitusjärjestelmä uudistuu tulosperustaiseksi, jolloin oppilaitosten rahoitus määräytyy suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien mukaan.

Toisena asteen ammatillisen koulutuksen osalta valitettavaa kuitenkin on, että ko. koulutus on ollut jo vuosien ajan erittäin rankkojen taloudellisten leikkausten kohteena. Etelä-Savossa toisen asteen ammatillinen koulutus muodostaa keskeisen osaavaa työvoimaa kouluttavan kokonaisuuden ja ammatilliset oppilaitokset kouluttavat suurimman osan maakunnan yritysten työvoimasta. Tämän koulutusmuodon riittävät resurssit on turvattava myös tulevaisuudessa.

Lisätiedot:: aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489 (hanna.makkula@esavo.fi)

Laajakaistatuen ehtoja helpotettava

Maakuntahallitus pitää hallituksen esitystä pääosin hyvänä antamassaan lausunnossaan. Kannatettavaa on erityisesti tukikelvottomien alueiden määrittelystä luopuminen ja käyttäjän itsensä maksettavaksi jäävän osuuden laskeminen 2 kilometrin etäisyydestä 100 metrin etäisyydeksi. Myös julkisen tuen enimmäismäärän nostaminen 90 prosenttiin nähdään hyvänä uudistuksena, mutta tämä ei saa johtaa kuntien maksuosuuksien kasvamiseen.

Hallituksen esitys ei mahdollista loma-asuntojen yhteyksien rakentamisen tukemista. Maakuntahallitus esittääkin tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Vapaa-ajan asuntoja varten rakennettavien yhteyksien tulisikin olla myös tukikelpoisia vähintään niiden vapaa-ajan asuntojen osalta, kuin ne verkonrakentaja näkee tarkoituksenmukaiseksi rakentaa samalla kuin vakinaisten asuntojen yhteydet. Lisäksi maakuntahallitus esittää, että laajakaistalain niin sanottujen mustien pisteiden määritelmä on yhdenmukaistettava maaseuturahastohankkeissa käytettävään määritelmän kanssa.

Lisätiedot: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760 (jarmo.vauhkonen@esavo.fi) ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 (marko.tanttu@esavo.fi).

Saimaa-sopimuksella Etelä-Savo ja Etelä-Karjala tiiviimpään markkinointiyhteistyöhön

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitoista, kaupungeista ja matkailumarkkinointitoimijoista koostuva Saimaa-verkosto on löytänyt vahvan yhteisen tahdon kansainvälisen matkailumarkkinoinnin toteuttamiselle. Tarkoituksena on markkinoida Saimaata yhdessä Euroopan, Venäjän ja Aasian markkinoilla. Yhteinen tahtotila on työstetty Saimaa-sopimukseen, joka käsiteltiin nyt Etelä-Savon maakuntahallituksessa.

Yhteistyön tavoitteena on kasvattaa merkittävästi Saimaan alueen matkailijamääriä ja matkailutuloa sekä nostaa Saimaa yhdeksi Suomen kolmesta kansainvälisesti tunnetusta matkailualueesta Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyön tavoitteena on myös edistää yritysten yhteistyötä, verkostoitumista ja asiakaslähtöistä tuotekehitystä.

Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat aiemminkin tehneet markkinointiyhteistyötä, mutta jatkossa yhteismarkkinointia halutaan toteuttaa organisoidusti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Myös molempien maakuntien matkailuyrittäjät ovat pitäneet maakuntien välisen markkinointiyhteistyön tiivistämistä ja tehostamista erittäin tärkeänä.

Suunnitelman mukaan yhteistyötä toteutetaan rakenteeltaan yksinkertaisella ja ketterällä verkostomallilla, jossa yrityksillä on keskeinen rooli. Verkosto on avoin myös muille Saimaan ja Lakeland-alueen toimijoille ja yhteistyö Visit Finlandin kanssa tulee olemaan tiivistä.

Lisätiedot: kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 7737285 ( heli.gynther@esavo.fi )

Rahoitusta kahdeksalle hankkeelle

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman hankehakukierros päättyi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta Etelä-Savossa 23.9.2016. Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin 19 EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta n. 5,2 miljoonan euron edestä. Hakemuksia tuli kaikkiin haussa olleisiin teemoihin ja ne jakautuivat tasaisesti matkailun, yritysten kansainvälistymisen, puun uusien käyttömuotojen, teollisen internetin ja rakentamisen kehittämiseen sekä vähähiilisyyden edistämiseen. Tukea haettiin niin selvitysten tekemiseen ja uusien toimintatapojen kehittämiseen kuin uusien tuotteiden testaukseen ja pilotointiin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman seuraavat rahoitushaku päättyy Itä-Suomessa 17.2.2017.

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta kahdeksalle syksyn haussa saapuneelle hankkeelle yhteensä n. 1,2 miljoonan euron edestä. Tukea myönnettiin Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:lle mm. kodinkoneiden sähkönkulutuksen säätö- ja joustopotentiaalin edistämiseen asioiden internetin avulla, asumisen energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden edistämiseen talotekniikan avulla, biohiilen uusien sovelluskohteiden selvittämiseen sekä vastuullisuuden periaatteiden edistämiseksi matkailussa ja vastuullisuuden nostamisen eteläsavolaisten matkailuyritysten myyntivaltiksi. Itä-Savon Uusyrityskeskus Ry:lle myönnettiin tukea yritysten sukupolvenvaihdosten tukemiseen ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:lle mm. edistämään eteläsavolaisten yritysten etabloitumista Pietariin sekä venäläisten yritysten perustamista Etelä-Savoon. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle myönnettiin tukea mm. EcoSairilan ja Shaoxingin välisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen ja Etelä-Savon alueen pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten vähähiilisten toimintamallien kehittämiseen leanin ja digitaalisten työkalujen sekä startup-yhteistyön avulla.

Lisätiedot: ohjelmapäällikkö (rakennerahasto-ohjelmat) Teemu Räihä, puh. 044 770 0571 (teemu.raiha@esavo.fi)

Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC –ohjelma viimein käyntiin

EU:n komissio on vuosi sitten hyväksynyt Suomen ja Venäjän rajat ylittävät ohjelmat (Cross Border Cooperation, CBC). Suomen kolmesta ohjelmasta rahallisesti suurin on Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC –ohjelma, joka kattaa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnat sekä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen. Ohjelmien käyntiin lähdön mahdollistava rahoitussopimus komission, Suomen ja Venäjän kesken on määrä allekirjoittaa vielä tämän vuoden puolella.

Kaakkois-Suomi – Venäjä –ohjelmalle vahvistettu rahoitus vuosina 2014-2020 on yhteensä 72 miljoonaa euroa (EU + kansallinen). Ohjelman toimintalinjat ovat 1) Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous, 2) Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja koulutettu alue, 3) Houkutteleva, hyvinvoiva ympäristö ja alue sekä 4) Helposti saavutettava ja yhteyksiltään hyvä alue. Ensimmäinen haku kehittämishankkeille avautuu 30.1.2017 ja päättyy 15.3.2017. Seuraava haku avautuu kesäkuussa. Tuki kehittämishankkeille on 80 %. Osa ohjelmarahoituksesta käytetään suuriin investointihankkeisiin, joihin on ehdolla myös Etelä-Savon kannalta merkittävä Parikkalan rajanylityspaikka.

Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto. Etelä-Savon maakuntaliittoa ohjelman seurantakomiteassa edustaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (varalla Riitta Koskinen), ja hankevalintaa valmistelevassa valintakomiteassa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen (varalla Tomi Heimonen). Lisätietoja ohjelman verkkosivuilta www.sefrcbc.fi

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 (riitta.koskinen@esavo.fi)

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa:
http://etelasavo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2016361

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Anita Hahl-Weckström, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010