Itsehallintoalueen valmistelu virallisesti käyntiin myös Etelä-Savossa

18.01.2016

Etelä-Savon maakuntaliitto kutsuu koolle itsehallintoalueen valmistelun keskustelutilaisuuden helmikuussa. Tilaisuuteen pyydetään laaja-alainen joukko toimijoita, joiden toimintaan itsehallintoalue vaikuttaa. – Itsehallintouudistus tehdään alueilla ja meillä alueilla on paras tuntemus ja osaaminen siihen, miten täällä olisi asia valmisteltava, perustelee maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen maakuntaliiton aktiivisuutta.

Tilaisuus järjestetään 16.2.2016 ja tavoitteena on, että siellä sovitaan, miten maakuntahallinnon valmistelutyössä edetään.

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan vastaukset myös valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Maakuntahallitus pitää aluejakoa perusteltuna ja Etelä-Savoa yhtenä 15 sote-alueesta. Maakuntahallituksen mielestä olisi ollut luontevinta, että sote-alueita olisi ollut 18.

Maakuntahallitusta huolettaa se, että useamman alueen yhteinen sote-vastuu heikentää itsehallintoalueen asukkaiden ja valtuuston itsenäistä päätösvaltaa ja hämärtää johtamisvastuita. Lisäksi Sipilän hallituksen linjauksessa jää epäselväksi, mitä alueiden yhteinen sote-vastuu tarkoittaa ja miten se käytännössä toteutetaan.

Maakuntahallitus korostaa, että  sote-alueiden valinnassa on syytä ottaa huomioon myös kunkin alueen erityispiirteet. 90 % sote-palveluista tuotetaan joka tapauksessa lähellä asiakasta, ja erityisen vaativan hoidon ja hoivan osuus on vain noin 10%.  Esimerkiksi Etelä-Savossa on noin 152 000 asukasta eli se on Suomen maakunnista 15. suurin.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että rahoitusmalli huomioi alueiden erityispiirteet.

Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, että itsehallintoalueiden rahoituksessa on otettava

huomioon alueen väestön rakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät, kustannuksia kohottavat tekijät sekä alueen laajuus ja pitkät etäisyydet. Mikäli itsehallintoalueiden rahoitus perustuu osin tai kokonaan sen omaan verotusoikeuteen, rahoitukseen on sisällytettävä kuntien nykyisen verotulojen tasauksen mukainen osuus. Myös kuntien toimintaedellytykset on turvattava. Tehtäviä siirrettäessä itsehallintoalueille on kuntiin jääville tehtäville oltava riittävät resurssit.

Maakuntastrategian laadinta käynnistyy

Etelä-Savossa on toteutettu syksyn 2015 aikana laajamittainen skenaariotarkastelu, jossa aikajänne on vuoteen 2030. Skenaarioprosessissa on hahmotettu syvällisesti maakunnan ulkopuolisen toimintaympäristön tilaa ja sen suunnan mahdollisia muutoksia. Työskentelyssä maakuntaliiton virastoa auttoi konsulttitoimisto Capful Oy ja syksyn aikana skenaariotyöskentelyyn osallistui noin 70 sidosryhmän edustajaa. Skenaariotarkastelun yhtenä keskeisenä tavoitteena oli luoda vahva tilannekuva Etelä-Savon maakuntastrategian laadinnalle.

Maakuntasuunnitelman/maakuntastrategian laadinta perustuu aluekehityslainsäädäntöön sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Strategian tavoitteena on kiteyttää Etelä-Savon keskeiset tulevaisuuden kehittämisen painopisteet – visio ja tavoitteet. Aikajänne on skenaariotarkastelun tavoin vuodessa 2030.

Strategian tehdään laajassa sidosryhmäyhteistyössä niin, että se on maakuntavaltuuston hyväksyttävissä syyskokouksessa 2016. Maakuntahallitus linjasi 18.1 pidetyssä kokouksessaan strategiaprosessin suuntaviivat.

Työskentelyn aloittaa 10. helmikuuta pidettävä SILTA-seminaari, jossa luodaan jatkumoa skenaarioista Etelä-Savon strategiaksi. Tilaisuudessa pääpuheenvuoron pitää Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Hanna Makkula 0400 618 489, hanna.makkula@esavo.fi

Maakuntakaavaluonnos nähtäville

Maakuntahallitus käynnisti elokuussa 2014 toisen vaihemaakuntakaavan laadinnan. Tässä 2. vaihemaakuntakaavassa päivitetään nykyistä vuonna 2010 vahvistettua maakuntakaavaa. Suurimpina muutoksina kaavassa käsitellään kaupan aluevarauksia sekä turvetuotantoa. Muilta osin muutostarpeet perustuvat pääasiassa eri maankäyttömuotojen suunnittelu- ja toteutustilanteiden täsmentymisiin. Useista yksittäisistä muutostarpeista huolimatta nykyinen maakuntakaava on kokonaisuutena edelleen varsin toimiva ja strategisilta valinnoiltaan ajantasainen. Tämän vuoksi nyt vireillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa voidaan kuvata voimassaolevan Etelä-Savon maakuntakaavan päälle tulevana päivityselementtinä.

Kaavan valmisteluvaiheen virallinen kuuleminen käynnistyy helmikuussa 2016. Kaava-aineisto asetetaan nähtäville maakuntaliiton ja jäsenkuntien ilmoitustauluille sekä maakuntaliiton kotisivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan erikseen maakunnan lehdissä. Samassa yhteydessä pyydetään lausunnot viranomaisilta, kunnilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Kuulemisen perusteella korjattu kaavaehdotus valmistuu toiseen kuulemiseen keväällä ja kaava saatetaan valtuuston hyväksyttäväksi ensi syksynä.

Tekeillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa laaditaan keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen myötä ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Muutos astuu voimaan 1.2.2016 ja koskee siten myös Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaa.

Vähittäiskaupan suuryksiköt on mitoitettava

Keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteen osalta merkittävin muutos liittyy vähittäiskaupan varauksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityissäännösten osalta tuli voimaan 15.4.2011. Sen mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä ohjattava vähittäiskaupan sijoittumista aiempaa yksityiskohtaisemmin. Mm. vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava kaavassa riittävällä tarkkuudella.

Kaavaluonnos perustuu laadittuun Kaupan palveluverkkoselvitykseen, jonka lähtökohtana on ydinkeskustojen ja maakunnassa jo tunnistettujen kaupan alueiden kehittäminen. Kaupunkien ja keskisuurten taajamien ydinkeskustojen lisäksi kaavaluonnokseen esitetään osoitettavaksi seitsemän kaupan keskittymää, vähittäiskaupan suuryksikköaluetta, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti ydinkeskustoihin heikosti soveltuvan tilaa vievän erikoiskaupan tarpeisiin: Vehmaa (Juva), Karikko (Mikkeli), Nojanmaa (Savonlinna), Visulahti (Mikkeli), Kuortti (Pertunmaa), Länsiväylä (Pieksämäki) ja Laitaatsilta (Savonlinna). Näille kullekin esitetään osoitettavaksi vähittäiskaupan enimmäisrakennusoikeus alueella.

Maakuntakaavassa esitetään määriteltäväksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja, joka vaihtelee erikokoisissa taajamissa. Seudullisuuden raja-arvo tarkoittaa, että tätä pienempien vähittäiskaupan yksiköiden kaavoittaminen voidaan toteuttaa kuntien omin kaavoin ilman maakuntakaavan erityismerkintöjä. Esitetty yleinen alaraja (3000 k-m2) turvaa kaupan rakentamismahdollisuuksia myös pienemmissä taajamissa.

Turvetuotantoon soveltuvat suot uutena merkintänä

Ympäristönsuojelulakia uudistettiin vuonna 2014. Ympäristölupa on edelleen edellytys turvetuotannon aloittamiselle, mutta myös maakuntakaavoituksen asemaa vahvistettiin. Maakuntakaavassa tarkastellaan ja arvioidaan turvetuotannon vaikutuksia yksittäistä ympäristölupamenettelyä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin.

Maakuntakaavan selvityksessä on karsittu tuotantoon soveltuvia soita n. 200 turvemassaltaan tuotantokelpoisen suon joukosta käyttämällä valintakriteerejä. Kriteerit on muodostettu maakuntavaltuuston tavoitteenasettelun, kansalaisille suunnatun verkkokyselyn ja sidosryhmien kanssa toteutettujen työpajojen pohjalta. Kriteeristössä on käytetty asumiseen, vapaa-aikaan, vesistöjen virkistyskäyttöön ja luonnonympäristön arvoihin liittyviä arvoja.

Merkittävin arvioitava tekijä on turvetuotannon vaikutus vesistöihin. Tätä on selvitetty valuma-aluekohtaisesta Suomen ympäristökeskuksen toteuttamalla vesistövaikutusten arvioinnilla. Selvitysten perusteella maakuntakaavassa esitetään osoitettavaksi maakunnan omaa energiaturvetarvetta vastaava määrä tuotantoon soveltuvia alueita, kaikkiaan 14 suota. Alueille esitetään annettavaksi jatkosuunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä. Lisäksi maakuntakaavaan esitetään lisättäväksi suunnittelumääräys, jolla ohjattaisiin kaikkea turvetuotannon suunnittelua Etelä-Savossa.

Poimintoja suunnittelutilanteen päivitysesityksistä

Luonnonympäristön osalta kaavaa esitetään täydennettäväksi toteutuneen suojelutilanteen sekä valtakunnallisten inventointien osalta. Kaavassa esitetään huomioitavaksi valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman kohteet vain valtion maiden osalta.

Kulttuuriympäristön vaalimisen osalta maakuntakaavaa esitetään päivitettäväksi valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön alueiden osalta valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lisäksi kaavaa esitetään päivitettäväksi maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä perinnemaisemakohteiden inventoinnin mukaisesti.

Teknisen huollon verkostojen esittämistapoihin maakuntakaavassa esitetään muutoksia. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen nykyisiin toimintoihin liittyen esitetään lisättäväksi kaavaan suoja-alueita. Luonnoksessa tullaan tarkastelemaan lisäksi ampumaratojen osoittamistarpeita.

Lisäksi päivityksiä esitetään tehtäväksi mm. yksittäisiin teollisuuden, puuterminaalien, virkistyksen, matkailun ja luonnonvarojen käytön merkintöihin. Etelä-Karjalan maakuntakaava esitetään kumottavaksi kokonaan Mikkeliin liittyneen entisen Suomenniemen kunnan alueelta ja korvattavaksi Etelä-Savon maakuntakaavan mukaisilla merkinnöillä ja määräyksillä.

Lisätietoja: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, jarmo.vauhkonen@esavo.fi, puh. 040 723 6760 ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, janne.nulpponen@esavo.fi, puh. 0400 977 672.

Kasvun kiitorata vauhdittaa maakunnan innovaatiokärkiä

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta Etelä-Savon kauppakamarin Kasvun kiitorata 2016 –hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on edistää maakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia innovaatiokärkiä (metsä-, bio-, vesi-, materiaali-, digitaalisuus-, elintarvike ja luomu) ja saada eteläsavolaiset yritykset entistä enemmän innostumaan kasvusta, kansainvälistymisestä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä sekä keskinäisestä verkostoitumisesta. Hankkeella pyritään löytämään uusia ja kestäviä toimintamalleja kasvun, kehityksen ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi.

Hankkeessa toteutetaan kaikille avoin kasvun kiitorataohjelma (starttitilaisuus, asiantuntijavalmennuspäiviä ja sparrausta Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa). Etelä-Savon Kasvun kiitorata 2016 -ohjelma kuuluu osana kansalliseen KasvuOpen –kilpailuun, jonka finaaliin Etelä-Savon voittajayritykset pääsevät mukaan. Yhtenä tavoitteena on myös nuorten kytkeminen paremmin maakuntaan ja sen yritystoimintaan.

Hankkeen kokonaisrahoitus on 34 100 euroa, josta maakunnan kehittämisrahan osuus on 50 %:ia eli 17 050 euroa.  

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, tomi.heimonen@esavo.fi, puh. 050 522 8587

Muut kokousasiat

Hallitus päätti kokousasiat esitysten mukaisesti. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa tästä.

Kokouksen mediainfon voi katsoa tästä.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 22.2.2016.

Lisätietoja kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itsehallintoalueen valmistelu virallisesti käyntiin myös Etelä-Savossa

18.01.2016

Etelä-Savon maakuntaliitto kutsuu koolle itsehallintoalueen valmistelun keskustelutilaisuuden helmikuussa. Tilaisuuteen pyydetään laaja-alainen joukko toimijoita, joiden toimintaan itsehallintoalue vaikuttaa. – Itsehallintouudistus tehdään alueilla ja meillä alueilla on paras tuntemus ja osaaminen siihen, miten täällä olisi asia valmisteltava, perustelee maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen maakuntaliiton aktiivisuutta.

Tilaisuus järjestetään 16.2.2016 ja tavoitteena on, että siellä sovitaan, miten maakuntahallinnon valmistelutyössä edetään.

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan vastaukset myös valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Maakuntahallitus pitää aluejakoa perusteltuna ja Etelä-Savoa yhtenä 15 sote-alueesta. Maakuntahallituksen mielestä olisi ollut luontevinta, että sote-alueita olisi ollut 18.

Maakuntahallitusta huolettaa se, että useamman alueen yhteinen sote-vastuu heikentää itsehallintoalueen asukkaiden ja valtuuston itsenäistä päätösvaltaa ja hämärtää johtamisvastuita. Lisäksi Sipilän hallituksen linjauksessa jää epäselväksi, mitä alueiden yhteinen sote-vastuu tarkoittaa ja miten se käytännössä toteutetaan.

Maakuntahallitus korostaa, että  sote-alueiden valinnassa on syytä ottaa huomioon myös kunkin alueen erityispiirteet. 90 % sote-palveluista tuotetaan joka tapauksessa lähellä asiakasta, ja erityisen vaativan hoidon ja hoivan osuus on vain noin 10%.  Esimerkiksi Etelä-Savossa on noin 152 000 asukasta eli se on Suomen maakunnista 15. suurin.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että rahoitusmalli huomioi alueiden erityispiirteet.

Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, että itsehallintoalueiden rahoituksessa on otettava

huomioon alueen väestön rakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät, kustannuksia kohottavat tekijät sekä alueen laajuus ja pitkät etäisyydet. Mikäli itsehallintoalueiden rahoitus perustuu osin tai kokonaan sen omaan verotusoikeuteen, rahoitukseen on sisällytettävä kuntien nykyisen verotulojen tasauksen mukainen osuus. Myös kuntien toimintaedellytykset on turvattava. Tehtäviä siirrettäessä itsehallintoalueille on kuntiin jääville tehtäville oltava riittävät resurssit.

Maakuntastrategian laadinta käynnistyy

Etelä-Savossa on toteutettu syksyn 2015 aikana laajamittainen skenaariotarkastelu, jossa aikajänne on vuoteen 2030. Skenaarioprosessissa on hahmotettu syvällisesti maakunnan ulkopuolisen toimintaympäristön tilaa ja sen suunnan mahdollisia muutoksia. Työskentelyssä maakuntaliiton virastoa auttoi konsulttitoimisto Capful Oy ja syksyn aikana skenaariotyöskentelyyn osallistui noin 70 sidosryhmän edustajaa. Skenaariotarkastelun yhtenä keskeisenä tavoitteena oli luoda vahva tilannekuva Etelä-Savon maakuntastrategian laadinnalle.

Maakuntasuunnitelman/maakuntastrategian laadinta perustuu aluekehityslainsäädäntöön sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Strategian tavoitteena on kiteyttää Etelä-Savon keskeiset tulevaisuuden kehittämisen painopisteet – visio ja tavoitteet. Aikajänne on skenaariotarkastelun tavoin vuodessa 2030.

Strategian tehdään laajassa sidosryhmäyhteistyössä niin, että se on maakuntavaltuuston hyväksyttävissä syyskokouksessa 2016. Maakuntahallitus linjasi 18.1 pidetyssä kokouksessaan strategiaprosessin suuntaviivat.

Työskentelyn aloittaa 10. helmikuuta pidettävä SILTA-seminaari, jossa luodaan jatkumoa skenaarioista Etelä-Savon strategiaksi. Tilaisuudessa pääpuheenvuoron pitää Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Hanna Makkula 0400 618 489, hanna.makkula@esavo.fi

Maakuntakaavaluonnos nähtäville

Maakuntahallitus käynnisti elokuussa 2014 toisen vaihemaakuntakaavan laadinnan. Tässä 2. vaihemaakuntakaavassa päivitetään nykyistä vuonna 2010 vahvistettua maakuntakaavaa. Suurimpina muutoksina kaavassa käsitellään kaupan aluevarauksia sekä turvetuotantoa. Muilta osin muutostarpeet perustuvat pääasiassa eri maankäyttömuotojen suunnittelu- ja toteutustilanteiden täsmentymisiin. Useista yksittäisistä muutostarpeista huolimatta nykyinen maakuntakaava on kokonaisuutena edelleen varsin toimiva ja strategisilta valinnoiltaan ajantasainen. Tämän vuoksi nyt vireillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa voidaan kuvata voimassaolevan Etelä-Savon maakuntakaavan päälle tulevana päivityselementtinä.

Kaavan valmisteluvaiheen virallinen kuuleminen käynnistyy helmikuussa 2016. Kaava-aineisto asetetaan nähtäville maakuntaliiton ja jäsenkuntien ilmoitustauluille sekä maakuntaliiton kotisivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan erikseen maakunnan lehdissä. Samassa yhteydessä pyydetään lausunnot viranomaisilta, kunnilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Kuulemisen perusteella korjattu kaavaehdotus valmistuu toiseen kuulemiseen keväällä ja kaava saatetaan valtuuston hyväksyttäväksi ensi syksynä.

Tekeillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa laaditaan keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen myötä ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Muutos astuu voimaan 1.2.2016 ja koskee siten myös Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaa.

Vähittäiskaupan suuryksiköt on mitoitettava

Keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteen osalta merkittävin muutos liittyy vähittäiskaupan varauksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityissäännösten osalta tuli voimaan 15.4.2011. Sen mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä ohjattava vähittäiskaupan sijoittumista aiempaa yksityiskohtaisemmin. Mm. vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava kaavassa riittävällä tarkkuudella.

Kaavaluonnos perustuu laadittuun Kaupan palveluverkkoselvitykseen, jonka lähtökohtana on ydinkeskustojen ja maakunnassa jo tunnistettujen kaupan alueiden kehittäminen. Kaupunkien ja keskisuurten taajamien ydinkeskustojen lisäksi kaavaluonnokseen esitetään osoitettavaksi seitsemän kaupan keskittymää, vähittäiskaupan suuryksikköaluetta, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti ydinkeskustoihin heikosti soveltuvan tilaa vievän erikoiskaupan tarpeisiin: Vehmaa (Juva), Karikko (Mikkeli), Nojanmaa (Savonlinna), Visulahti (Mikkeli), Kuortti (Pertunmaa), Länsiväylä (Pieksämäki) ja Laitaatsilta (Savonlinna). Näille kullekin esitetään osoitettavaksi vähittäiskaupan enimmäisrakennusoikeus alueella.

Maakuntakaavassa esitetään määriteltäväksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja, joka vaihtelee erikokoisissa taajamissa. Seudullisuuden raja-arvo tarkoittaa, että tätä pienempien vähittäiskaupan yksiköiden kaavoittaminen voidaan toteuttaa kuntien omin kaavoin ilman maakuntakaavan erityismerkintöjä. Esitetty yleinen alaraja (3000 k-m2) turvaa kaupan rakentamismahdollisuuksia myös pienemmissä taajamissa.

Turvetuotantoon soveltuvat suot uutena merkintänä

Ympäristönsuojelulakia uudistettiin vuonna 2014. Ympäristölupa on edelleen edellytys turvetuotannon aloittamiselle, mutta myös maakuntakaavoituksen asemaa vahvistettiin. Maakuntakaavassa tarkastellaan ja arvioidaan turvetuotannon vaikutuksia yksittäistä ympäristölupamenettelyä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin.

Maakuntakaavan selvityksessä on karsittu tuotantoon soveltuvia soita n. 200 turvemassaltaan tuotantokelpoisen suon joukosta käyttämällä valintakriteerejä. Kriteerit on muodostettu maakuntavaltuuston tavoitteenasettelun, kansalaisille suunnatun verkkokyselyn ja sidosryhmien kanssa toteutettujen työpajojen pohjalta. Kriteeristössä on käytetty asumiseen, vapaa-aikaan, vesistöjen virkistyskäyttöön ja luonnonympäristön arvoihin liittyviä arvoja.

Merkittävin arvioitava tekijä on turvetuotannon vaikutus vesistöihin. Tätä on selvitetty valuma-aluekohtaisesta Suomen ympäristökeskuksen toteuttamalla vesistövaikutusten arvioinnilla. Selvitysten perusteella maakuntakaavassa esitetään osoitettavaksi maakunnan omaa energiaturvetarvetta vastaava määrä tuotantoon soveltuvia alueita, kaikkiaan 14 suota. Alueille esitetään annettavaksi jatkosuunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä. Lisäksi maakuntakaavaan esitetään lisättäväksi suunnittelumääräys, jolla ohjattaisiin kaikkea turvetuotannon suunnittelua Etelä-Savossa.

Poimintoja suunnittelutilanteen päivitysesityksistä

Luonnonympäristön osalta kaavaa esitetään täydennettäväksi toteutuneen suojelutilanteen sekä valtakunnallisten inventointien osalta. Kaavassa esitetään huomioitavaksi valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman kohteet vain valtion maiden osalta.

Kulttuuriympäristön vaalimisen osalta maakuntakaavaa esitetään päivitettäväksi valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön alueiden osalta valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lisäksi kaavaa esitetään päivitettäväksi maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä perinnemaisemakohteiden inventoinnin mukaisesti.

Teknisen huollon verkostojen esittämistapoihin maakuntakaavassa esitetään muutoksia. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen nykyisiin toimintoihin liittyen esitetään lisättäväksi kaavaan suoja-alueita. Luonnoksessa tullaan tarkastelemaan lisäksi ampumaratojen osoittamistarpeita.

Lisäksi päivityksiä esitetään tehtäväksi mm. yksittäisiin teollisuuden, puuterminaalien, virkistyksen, matkailun ja luonnonvarojen käytön merkintöihin. Etelä-Karjalan maakuntakaava esitetään kumottavaksi kokonaan Mikkeliin liittyneen entisen Suomenniemen kunnan alueelta ja korvattavaksi Etelä-Savon maakuntakaavan mukaisilla merkinnöillä ja määräyksillä.

Lisätietoja: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, jarmo.vauhkonen@esavo.fi, puh. 040 723 6760 ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, janne.nulpponen@esavo.fi, puh. 0400 977 672.

Kasvun kiitorata vauhdittaa maakunnan innovaatiokärkiä

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta Etelä-Savon kauppakamarin Kasvun kiitorata 2016 –hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on edistää maakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia innovaatiokärkiä (metsä-, bio-, vesi-, materiaali-, digitaalisuus-, elintarvike ja luomu) ja saada eteläsavolaiset yritykset entistä enemmän innostumaan kasvusta, kansainvälistymisestä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä sekä keskinäisestä verkostoitumisesta. Hankkeella pyritään löytämään uusia ja kestäviä toimintamalleja kasvun, kehityksen ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi.

Hankkeessa toteutetaan kaikille avoin kasvun kiitorataohjelma (starttitilaisuus, asiantuntijavalmennuspäiviä ja sparrausta Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa). Etelä-Savon Kasvun kiitorata 2016 -ohjelma kuuluu osana kansalliseen KasvuOpen –kilpailuun, jonka finaaliin Etelä-Savon voittajayritykset pääsevät mukaan. Yhtenä tavoitteena on myös nuorten kytkeminen paremmin maakuntaan ja sen yritystoimintaan.

Hankkeen kokonaisrahoitus on 34 100 euroa, josta maakunnan kehittämisrahan osuus on 50 %:ia eli 17 050 euroa.  

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, tomi.heimonen@esavo.fi, puh. 050 522 8587

Muut kokousasiat

Hallitus päätti kokousasiat esitysten mukaisesti. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa tästä.

Kokouksen mediainfon voi katsoa tästä.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 22.2.2016.

Lisätietoja kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itsehallintoalueen valmistelu virallisesti käyntiin myös Etelä-Savossa

18.01.2016

Etelä-Savon maakuntaliitto kutsuu koolle itsehallintoalueen valmistelun keskustelutilaisuuden helmikuussa. Tilaisuuteen pyydetään laaja-alainen joukko toimijoita, joiden toimintaan itsehallintoalue vaikuttaa. – Itsehallintouudistus tehdään alueilla ja meillä alueilla on paras tuntemus ja osaaminen siihen, miten täällä olisi asia valmisteltava, perustelee maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen maakuntaliiton aktiivisuutta.

Tilaisuus järjestetään 16.2.2016 ja tavoitteena on, että siellä sovitaan, miten maakuntahallinnon valmistelutyössä edetään.

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan vastaukset myös valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Maakuntahallitus pitää aluejakoa perusteltuna ja Etelä-Savoa yhtenä 15 sote-alueesta. Maakuntahallituksen mielestä olisi ollut luontevinta, että sote-alueita olisi ollut 18.

Maakuntahallitusta huolettaa se, että useamman alueen yhteinen sote-vastuu heikentää itsehallintoalueen asukkaiden ja valtuuston itsenäistä päätösvaltaa ja hämärtää johtamisvastuita. Lisäksi Sipilän hallituksen linjauksessa jää epäselväksi, mitä alueiden yhteinen sote-vastuu tarkoittaa ja miten se käytännössä toteutetaan.

Maakuntahallitus korostaa, että  sote-alueiden valinnassa on syytä ottaa huomioon myös kunkin alueen erityispiirteet. 90 % sote-palveluista tuotetaan joka tapauksessa lähellä asiakasta, ja erityisen vaativan hoidon ja hoivan osuus on vain noin 10%.  Esimerkiksi Etelä-Savossa on noin 152 000 asukasta eli se on Suomen maakunnista 15. suurin.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että rahoitusmalli huomioi alueiden erityispiirteet.

Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, että itsehallintoalueiden rahoituksessa on otettava

huomioon alueen väestön rakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät, kustannuksia kohottavat tekijät sekä alueen laajuus ja pitkät etäisyydet. Mikäli itsehallintoalueiden rahoitus perustuu osin tai kokonaan sen omaan verotusoikeuteen, rahoitukseen on sisällytettävä kuntien nykyisen verotulojen tasauksen mukainen osuus. Myös kuntien toimintaedellytykset on turvattava. Tehtäviä siirrettäessä itsehallintoalueille on kuntiin jääville tehtäville oltava riittävät resurssit.

Maakuntastrategian laadinta käynnistyy

Etelä-Savossa on toteutettu syksyn 2015 aikana laajamittainen skenaariotarkastelu, jossa aikajänne on vuoteen 2030. Skenaarioprosessissa on hahmotettu syvällisesti maakunnan ulkopuolisen toimintaympäristön tilaa ja sen suunnan mahdollisia muutoksia. Työskentelyssä maakuntaliiton virastoa auttoi konsulttitoimisto Capful Oy ja syksyn aikana skenaariotyöskentelyyn osallistui noin 70 sidosryhmän edustajaa. Skenaariotarkastelun yhtenä keskeisenä tavoitteena oli luoda vahva tilannekuva Etelä-Savon maakuntastrategian laadinnalle.

Maakuntasuunnitelman/maakuntastrategian laadinta perustuu aluekehityslainsäädäntöön sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Strategian tavoitteena on kiteyttää Etelä-Savon keskeiset tulevaisuuden kehittämisen painopisteet – visio ja tavoitteet. Aikajänne on skenaariotarkastelun tavoin vuodessa 2030.

Strategian tehdään laajassa sidosryhmäyhteistyössä niin, että se on maakuntavaltuuston hyväksyttävissä syyskokouksessa 2016. Maakuntahallitus linjasi 18.1 pidetyssä kokouksessaan strategiaprosessin suuntaviivat.

Työskentelyn aloittaa 10. helmikuuta pidettävä SILTA-seminaari, jossa luodaan jatkumoa skenaarioista Etelä-Savon strategiaksi. Tilaisuudessa pääpuheenvuoron pitää Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Hanna Makkula 0400 618 489, hanna.makkula@esavo.fi

Maakuntakaavaluonnos nähtäville

Maakuntahallitus käynnisti elokuussa 2014 toisen vaihemaakuntakaavan laadinnan. Tässä 2. vaihemaakuntakaavassa päivitetään nykyistä vuonna 2010 vahvistettua maakuntakaavaa. Suurimpina muutoksina kaavassa käsitellään kaupan aluevarauksia sekä turvetuotantoa. Muilta osin muutostarpeet perustuvat pääasiassa eri maankäyttömuotojen suunnittelu- ja toteutustilanteiden täsmentymisiin. Useista yksittäisistä muutostarpeista huolimatta nykyinen maakuntakaava on kokonaisuutena edelleen varsin toimiva ja strategisilta valinnoiltaan ajantasainen. Tämän vuoksi nyt vireillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa voidaan kuvata voimassaolevan Etelä-Savon maakuntakaavan päälle tulevana päivityselementtinä.

Kaavan valmisteluvaiheen virallinen kuuleminen käynnistyy helmikuussa 2016. Kaava-aineisto asetetaan nähtäville maakuntaliiton ja jäsenkuntien ilmoitustauluille sekä maakuntaliiton kotisivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan erikseen maakunnan lehdissä. Samassa yhteydessä pyydetään lausunnot viranomaisilta, kunnilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Kuulemisen perusteella korjattu kaavaehdotus valmistuu toiseen kuulemiseen keväällä ja kaava saatetaan valtuuston hyväksyttäväksi ensi syksynä.

Tekeillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa laaditaan keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen myötä ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Muutos astuu voimaan 1.2.2016 ja koskee siten myös Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaa.

Vähittäiskaupan suuryksiköt on mitoitettava

Keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteen osalta merkittävin muutos liittyy vähittäiskaupan varauksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityissäännösten osalta tuli voimaan 15.4.2011. Sen mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä ohjattava vähittäiskaupan sijoittumista aiempaa yksityiskohtaisemmin. Mm. vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava kaavassa riittävällä tarkkuudella.

Kaavaluonnos perustuu laadittuun Kaupan palveluverkkoselvitykseen, jonka lähtökohtana on ydinkeskustojen ja maakunnassa jo tunnistettujen kaupan alueiden kehittäminen. Kaupunkien ja keskisuurten taajamien ydinkeskustojen lisäksi kaavaluonnokseen esitetään osoitettavaksi seitsemän kaupan keskittymää, vähittäiskaupan suuryksikköaluetta, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti ydinkeskustoihin heikosti soveltuvan tilaa vievän erikoiskaupan tarpeisiin: Vehmaa (Juva), Karikko (Mikkeli), Nojanmaa (Savonlinna), Visulahti (Mikkeli), Kuortti (Pertunmaa), Länsiväylä (Pieksämäki) ja Laitaatsilta (Savonlinna). Näille kullekin esitetään osoitettavaksi vähittäiskaupan enimmäisrakennusoikeus alueella.

Maakuntakaavassa esitetään määriteltäväksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja, joka vaihtelee erikokoisissa taajamissa. Seudullisuuden raja-arvo tarkoittaa, että tätä pienempien vähittäiskaupan yksiköiden kaavoittaminen voidaan toteuttaa kuntien omin kaavoin ilman maakuntakaavan erityismerkintöjä. Esitetty yleinen alaraja (3000 k-m2) turvaa kaupan rakentamismahdollisuuksia myös pienemmissä taajamissa.

Turvetuotantoon soveltuvat suot uutena merkintänä

Ympäristönsuojelulakia uudistettiin vuonna 2014. Ympäristölupa on edelleen edellytys turvetuotannon aloittamiselle, mutta myös maakuntakaavoituksen asemaa vahvistettiin. Maakuntakaavassa tarkastellaan ja arvioidaan turvetuotannon vaikutuksia yksittäistä ympäristölupamenettelyä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin.

Maakuntakaavan selvityksessä on karsittu tuotantoon soveltuvia soita n. 200 turvemassaltaan tuotantokelpoisen suon joukosta käyttämällä valintakriteerejä. Kriteerit on muodostettu maakuntavaltuuston tavoitteenasettelun, kansalaisille suunnatun verkkokyselyn ja sidosryhmien kanssa toteutettujen työpajojen pohjalta. Kriteeristössä on käytetty asumiseen, vapaa-aikaan, vesistöjen virkistyskäyttöön ja luonnonympäristön arvoihin liittyviä arvoja.

Merkittävin arvioitava tekijä on turvetuotannon vaikutus vesistöihin. Tätä on selvitetty valuma-aluekohtaisesta Suomen ympäristökeskuksen toteuttamalla vesistövaikutusten arvioinnilla. Selvitysten perusteella maakuntakaavassa esitetään osoitettavaksi maakunnan omaa energiaturvetarvetta vastaava määrä tuotantoon soveltuvia alueita, kaikkiaan 14 suota. Alueille esitetään annettavaksi jatkosuunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä. Lisäksi maakuntakaavaan esitetään lisättäväksi suunnittelumääräys, jolla ohjattaisiin kaikkea turvetuotannon suunnittelua Etelä-Savossa.

Poimintoja suunnittelutilanteen päivitysesityksistä

Luonnonympäristön osalta kaavaa esitetään täydennettäväksi toteutuneen suojelutilanteen sekä valtakunnallisten inventointien osalta. Kaavassa esitetään huomioitavaksi valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman kohteet vain valtion maiden osalta.

Kulttuuriympäristön vaalimisen osalta maakuntakaavaa esitetään päivitettäväksi valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön alueiden osalta valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lisäksi kaavaa esitetään päivitettäväksi maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä perinnemaisemakohteiden inventoinnin mukaisesti.

Teknisen huollon verkostojen esittämistapoihin maakuntakaavassa esitetään muutoksia. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen nykyisiin toimintoihin liittyen esitetään lisättäväksi kaavaan suoja-alueita. Luonnoksessa tullaan tarkastelemaan lisäksi ampumaratojen osoittamistarpeita.

Lisäksi päivityksiä esitetään tehtäväksi mm. yksittäisiin teollisuuden, puuterminaalien, virkistyksen, matkailun ja luonnonvarojen käytön merkintöihin. Etelä-Karjalan maakuntakaava esitetään kumottavaksi kokonaan Mikkeliin liittyneen entisen Suomenniemen kunnan alueelta ja korvattavaksi Etelä-Savon maakuntakaavan mukaisilla merkinnöillä ja määräyksillä.

Lisätietoja: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, jarmo.vauhkonen@esavo.fi, puh. 040 723 6760 ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, janne.nulpponen@esavo.fi, puh. 0400 977 672.

Kasvun kiitorata vauhdittaa maakunnan innovaatiokärkiä

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta Etelä-Savon kauppakamarin Kasvun kiitorata 2016 –hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on edistää maakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia innovaatiokärkiä (metsä-, bio-, vesi-, materiaali-, digitaalisuus-, elintarvike ja luomu) ja saada eteläsavolaiset yritykset entistä enemmän innostumaan kasvusta, kansainvälistymisestä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä sekä keskinäisestä verkostoitumisesta. Hankkeella pyritään löytämään uusia ja kestäviä toimintamalleja kasvun, kehityksen ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi.

Hankkeessa toteutetaan kaikille avoin kasvun kiitorataohjelma (starttitilaisuus, asiantuntijavalmennuspäiviä ja sparrausta Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa). Etelä-Savon Kasvun kiitorata 2016 -ohjelma kuuluu osana kansalliseen KasvuOpen –kilpailuun, jonka finaaliin Etelä-Savon voittajayritykset pääsevät mukaan. Yhtenä tavoitteena on myös nuorten kytkeminen paremmin maakuntaan ja sen yritystoimintaan.

Hankkeen kokonaisrahoitus on 34 100 euroa, josta maakunnan kehittämisrahan osuus on 50 %:ia eli 17 050 euroa.  

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, tomi.heimonen@esavo.fi, puh. 050 522 8587

Muut kokousasiat

Hallitus päätti kokousasiat esitysten mukaisesti. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa tästä.

Kokouksen mediainfon voi katsoa tästä.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 22.2.2016.

Lisätietoja kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010