Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen: Saimaannorpan suojelu etenee suotuisasti

18.12.2015

Maa- ja metsätalousministeriön asettama seurantaryhmä sai lokakuussa 2014 tehtäväkseen arvioida tehtyjen kalastuksen rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia suojelutavoitteiden toteutumiseen ja laatia ehdotuksen toimenpiteiden kehittämiseksi.

Seurantaryhmä luovutti mietintönsä ministeri Kimmo Tiilikaiselle 18.12.2015. Seurantaryhmä esitti kaikkiaan 23 toimenpidettä kalastuksen sääntelyyn ja pyynnin kehittämiseksi.

Seurantaryhmä arvioi, että saimaannorppakanta on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Saimaannorppakanta on kasvanut seurantajaksolla vuosittain keskimäärin 3,5 % ja syntyvyys on ollut 20 % kannan koosta. Lisäksi kanta on levittäytynyt entisille elinalueille. Kanta-arvio vuodelta 2015 on 320 yksilöä ja lisääntymiskykyisten naaraiden määrä on noussut yli 90 yksilöön.

Seurantaryhmän esittämät kehittämistoimenpiteet ovat pääosin perusteltuja. Pyydystyyppejä koskevat lisärajoitukset ovat perusteltuja, samoin kuin muikkuverkkojen poistaminen kalastusrajoitusten piiristä. Seurantaryhmä ei myöskään esitä verkkokalastusrajoitusten ajallista ulottamista heinäkuulle.

Erityisen tärkeää on kalastusrajoitusten perustuminen jatkossakin vapaaehtoiseen sopimiseen. Tämä vastaa vesialueiden omistajien ja maakunnan asukkaiden näkemyksiä laajasti. Hallitusohjelman mukainen norpan suojelun varmistaminen yhteistyössä paikallisen väestön kanssa toteutuu parhaiten sopimalla. Kun osakaskunnat itse ovat sopimassa ja päättämässä tarvittavista rajoituksista, ne myös huolehtivat tiedottamisesta ja valvonnasta. 

Mietinnössään seurantaryhmä esittää, että kalastusrajoituksia selkeytetään ja yhdenmukaistetaan. Alueellinen yhtenäisyys turvataan yhdellä asetuksella tai sopimuksilla.

Seurantaryhmä esittää lisäksi kalastuskieltoja laajennettavaksi noin 2600 km2:n alueelle, jolloin kalastusrajoitusten piirissä oleva alue laajenisi voimassa olevasta alueesta noin 564 km2.

Tältä osin jätin eriävän mielipiteen seurantaryhmän esitykseen. En pidä perusteltuna työryhmän esitystä nykyisen 2036 km2 laajuisen keväisen verkkokalastuskieltoalueen laajentamista Saimaalla yli viidenneksellä, eli noin 2600 km²:iin. Nykyinen kalastusrajoitusalue on riittävän laaja suotuisan suojelutason saavuttamiselle. Rajoitusalueiden yhdenmukaistaminen laajentaa jo sellaisenaan nykyistä pyydystyyppirajoitusta noin 300 km2:lla.

Toteutuessaan näin mittava kalastusaluerajoitusten laajennus olisi tarpeeton ylilyönti, sillä nykyiset rajoitukset ovat toimineet hyvin. Norppakanta on enemmän kuin kolminkertaistunut 1980-luvun alusta ja viime vuosina syntyvyys on ollut jo 65–70 poikasta vuosittain. Kannan kasvu on lajin suojelustrategian mukaisella tasolla (+3-4 % /v). Nykyisen alueen laajennus voidaan toteuttaa sopimalla siitä paikallisesti tuoreimpien poikashavaintojen pohjalta. Etelä-Savon maakuntaliiton tämän vuoden syksyllä toteuttama laaja kuuleminen osoitti, että valtaosa Saimaan alueen asukkaista on valmis jatkamaan suojelua vapaaehtoisen sopimisen pohjalta.

Euroopan komissio on viime vuoden marraskuussa todennut Suomen nykyisten norpansuojelutoimenpiteiden riittävyyden ja luopunut rikkomusmenettelyn käynnistämisestä Suomea vastaan. Todellisia objektiivisia perusteita esitetyn kaltaiseen huomattavaan rajoitusten kiristystoimeen ei siis ole.

Keväinen verkkokieltoalue on vapaaehtoisin sopimuksin vuodesta 2007 (512 km²) miltei nelinkertaistunut. Vapaaehtoisen sopimisen tie ja turhien ylilyöntien välttäminen on jatkossakin paras tapa sitouttaa kotitarve- ja vapaa-ajan kalastajat Saimaalla norpansuojeluun.

Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja

Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, pentti.makinen@esavo.fi, +358 50 500 2584

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen: Saimaannorpan suojelu etenee suotuisasti

18.12.2015

Maa- ja metsätalousministeriön asettama seurantaryhmä sai lokakuussa 2014 tehtäväkseen arvioida tehtyjen kalastuksen rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia suojelutavoitteiden toteutumiseen ja laatia ehdotuksen toimenpiteiden kehittämiseksi.

Seurantaryhmä luovutti mietintönsä ministeri Kimmo Tiilikaiselle 18.12.2015. Seurantaryhmä esitti kaikkiaan 23 toimenpidettä kalastuksen sääntelyyn ja pyynnin kehittämiseksi.

Seurantaryhmä arvioi, että saimaannorppakanta on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Saimaannorppakanta on kasvanut seurantajaksolla vuosittain keskimäärin 3,5 % ja syntyvyys on ollut 20 % kannan koosta. Lisäksi kanta on levittäytynyt entisille elinalueille. Kanta-arvio vuodelta 2015 on 320 yksilöä ja lisääntymiskykyisten naaraiden määrä on noussut yli 90 yksilöön.

Seurantaryhmän esittämät kehittämistoimenpiteet ovat pääosin perusteltuja. Pyydystyyppejä koskevat lisärajoitukset ovat perusteltuja, samoin kuin muikkuverkkojen poistaminen kalastusrajoitusten piiristä. Seurantaryhmä ei myöskään esitä verkkokalastusrajoitusten ajallista ulottamista heinäkuulle.

Erityisen tärkeää on kalastusrajoitusten perustuminen jatkossakin vapaaehtoiseen sopimiseen. Tämä vastaa vesialueiden omistajien ja maakunnan asukkaiden näkemyksiä laajasti. Hallitusohjelman mukainen norpan suojelun varmistaminen yhteistyössä paikallisen väestön kanssa toteutuu parhaiten sopimalla. Kun osakaskunnat itse ovat sopimassa ja päättämässä tarvittavista rajoituksista, ne myös huolehtivat tiedottamisesta ja valvonnasta. 

Mietinnössään seurantaryhmä esittää, että kalastusrajoituksia selkeytetään ja yhdenmukaistetaan. Alueellinen yhtenäisyys turvataan yhdellä asetuksella tai sopimuksilla.

Seurantaryhmä esittää lisäksi kalastuskieltoja laajennettavaksi noin 2600 km2:n alueelle, jolloin kalastusrajoitusten piirissä oleva alue laajenisi voimassa olevasta alueesta noin 564 km2.

Tältä osin jätin eriävän mielipiteen seurantaryhmän esitykseen. En pidä perusteltuna työryhmän esitystä nykyisen 2036 km2 laajuisen keväisen verkkokalastuskieltoalueen laajentamista Saimaalla yli viidenneksellä, eli noin 2600 km²:iin. Nykyinen kalastusrajoitusalue on riittävän laaja suotuisan suojelutason saavuttamiselle. Rajoitusalueiden yhdenmukaistaminen laajentaa jo sellaisenaan nykyistä pyydystyyppirajoitusta noin 300 km2:lla.

Toteutuessaan näin mittava kalastusaluerajoitusten laajennus olisi tarpeeton ylilyönti, sillä nykyiset rajoitukset ovat toimineet hyvin. Norppakanta on enemmän kuin kolminkertaistunut 1980-luvun alusta ja viime vuosina syntyvyys on ollut jo 65–70 poikasta vuosittain. Kannan kasvu on lajin suojelustrategian mukaisella tasolla (+3-4 % /v). Nykyisen alueen laajennus voidaan toteuttaa sopimalla siitä paikallisesti tuoreimpien poikashavaintojen pohjalta. Etelä-Savon maakuntaliiton tämän vuoden syksyllä toteuttama laaja kuuleminen osoitti, että valtaosa Saimaan alueen asukkaista on valmis jatkamaan suojelua vapaaehtoisen sopimisen pohjalta.

Euroopan komissio on viime vuoden marraskuussa todennut Suomen nykyisten norpansuojelutoimenpiteiden riittävyyden ja luopunut rikkomusmenettelyn käynnistämisestä Suomea vastaan. Todellisia objektiivisia perusteita esitetyn kaltaiseen huomattavaan rajoitusten kiristystoimeen ei siis ole.

Keväinen verkkokieltoalue on vapaaehtoisin sopimuksin vuodesta 2007 (512 km²) miltei nelinkertaistunut. Vapaaehtoisen sopimisen tie ja turhien ylilyöntien välttäminen on jatkossakin paras tapa sitouttaa kotitarve- ja vapaa-ajan kalastajat Saimaalla norpansuojeluun.

Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja

Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, pentti.makinen@esavo.fi, +358 50 500 2584

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen: Saimaannorpan suojelu etenee suotuisasti

18.12.2015

Maa- ja metsätalousministeriön asettama seurantaryhmä sai lokakuussa 2014 tehtäväkseen arvioida tehtyjen kalastuksen rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia suojelutavoitteiden toteutumiseen ja laatia ehdotuksen toimenpiteiden kehittämiseksi.

Seurantaryhmä luovutti mietintönsä ministeri Kimmo Tiilikaiselle 18.12.2015. Seurantaryhmä esitti kaikkiaan 23 toimenpidettä kalastuksen sääntelyyn ja pyynnin kehittämiseksi.

Seurantaryhmä arvioi, että saimaannorppakanta on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Saimaannorppakanta on kasvanut seurantajaksolla vuosittain keskimäärin 3,5 % ja syntyvyys on ollut 20 % kannan koosta. Lisäksi kanta on levittäytynyt entisille elinalueille. Kanta-arvio vuodelta 2015 on 320 yksilöä ja lisääntymiskykyisten naaraiden määrä on noussut yli 90 yksilöön.

Seurantaryhmän esittämät kehittämistoimenpiteet ovat pääosin perusteltuja. Pyydystyyppejä koskevat lisärajoitukset ovat perusteltuja, samoin kuin muikkuverkkojen poistaminen kalastusrajoitusten piiristä. Seurantaryhmä ei myöskään esitä verkkokalastusrajoitusten ajallista ulottamista heinäkuulle.

Erityisen tärkeää on kalastusrajoitusten perustuminen jatkossakin vapaaehtoiseen sopimiseen. Tämä vastaa vesialueiden omistajien ja maakunnan asukkaiden näkemyksiä laajasti. Hallitusohjelman mukainen norpan suojelun varmistaminen yhteistyössä paikallisen väestön kanssa toteutuu parhaiten sopimalla. Kun osakaskunnat itse ovat sopimassa ja päättämässä tarvittavista rajoituksista, ne myös huolehtivat tiedottamisesta ja valvonnasta. 

Mietinnössään seurantaryhmä esittää, että kalastusrajoituksia selkeytetään ja yhdenmukaistetaan. Alueellinen yhtenäisyys turvataan yhdellä asetuksella tai sopimuksilla.

Seurantaryhmä esittää lisäksi kalastuskieltoja laajennettavaksi noin 2600 km2:n alueelle, jolloin kalastusrajoitusten piirissä oleva alue laajenisi voimassa olevasta alueesta noin 564 km2.

Tältä osin jätin eriävän mielipiteen seurantaryhmän esitykseen. En pidä perusteltuna työryhmän esitystä nykyisen 2036 km2 laajuisen keväisen verkkokalastuskieltoalueen laajentamista Saimaalla yli viidenneksellä, eli noin 2600 km²:iin. Nykyinen kalastusrajoitusalue on riittävän laaja suotuisan suojelutason saavuttamiselle. Rajoitusalueiden yhdenmukaistaminen laajentaa jo sellaisenaan nykyistä pyydystyyppirajoitusta noin 300 km2:lla.

Toteutuessaan näin mittava kalastusaluerajoitusten laajennus olisi tarpeeton ylilyönti, sillä nykyiset rajoitukset ovat toimineet hyvin. Norppakanta on enemmän kuin kolminkertaistunut 1980-luvun alusta ja viime vuosina syntyvyys on ollut jo 65–70 poikasta vuosittain. Kannan kasvu on lajin suojelustrategian mukaisella tasolla (+3-4 % /v). Nykyisen alueen laajennus voidaan toteuttaa sopimalla siitä paikallisesti tuoreimpien poikashavaintojen pohjalta. Etelä-Savon maakuntaliiton tämän vuoden syksyllä toteuttama laaja kuuleminen osoitti, että valtaosa Saimaan alueen asukkaista on valmis jatkamaan suojelua vapaaehtoisen sopimisen pohjalta.

Euroopan komissio on viime vuoden marraskuussa todennut Suomen nykyisten norpansuojelutoimenpiteiden riittävyyden ja luopunut rikkomusmenettelyn käynnistämisestä Suomea vastaan. Todellisia objektiivisia perusteita esitetyn kaltaiseen huomattavaan rajoitusten kiristystoimeen ei siis ole.

Keväinen verkkokieltoalue on vapaaehtoisin sopimuksin vuodesta 2007 (512 km²) miltei nelinkertaistunut. Vapaaehtoisen sopimisen tie ja turhien ylilyöntien välttäminen on jatkossakin paras tapa sitouttaa kotitarve- ja vapaa-ajan kalastajat Saimaalla norpansuojeluun.

Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja

Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, pentti.makinen@esavo.fi, +358 50 500 2584

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010