Etelä-Savon väestöennuste vuoteen 2040 päivitetty

16.11.2015

Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka –hanke (ESR) on laatinut Tilastokeskuksen syksyllä 2015 päivittämän väestöennusteen tietoihin perustuen tiiviin katsauksen Etelä-Savon maakunnan ja kuntien väestön kehityksestä vuoteen 2040 mennessä (liitteenä sivun alaosassa). Koko maan osalta väestöennuste yltää vuoteen 2065 asti ja aluetasolla vuoteen 2040 saakka. Edellisen kerran Tilastokeskuksen väestöennuste on ilmestynyt syksyllä 2012.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Etelä-Savon maakuntaan on odotettavissa edelleen hyvin tasaista väkiluvun alenemista aina vuoteen 2040 saakka. Vuositasolla alenema olisi noin 640 henkilöä/vuosi (2015 – 2040). Kehitys on ennusteen mukaan hyvin samansuuntaista koko maakunnassa. Poikkeuksena ainoastaan Mikkelin väkimäärä pysyisi miltei nykyisellään vuoteen 2040 mennessä. Vaikka muuttoliike on maakunnassa saatu käännettyä positiivisempaan suuntaan, nykykehityksellä ei ennusteen mukaan kuitenkaan pystytä tarpeeksi voimakkaasti kompensoimaan ns. luonnollisen väestönmuutoksen (syntyneiden ja kuolleiden erotus) aiheuttamaa väestön vähenemistä. Ikärakenne-ennuste näyttää Etelä-Savon osalta sen, että yli 65-vuotiaiden ikäluokassa on odotettavissa voimakasta kasvua vuoteen 2030 mennessä, pian sen jälkeen kasvu taittuu. Sen sijaan nuorten (alle 15-vuotiaat) ja työikäisten (15 – 64) ikäluokat supistuvat huolestuttavasti.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön kasvu vuosina 2015 - 2040 painottuu voimakkaasti Etelä-ja Länsi-Suomeen. Uudenmaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jopa viidenneksellä vuoteen 2040 mennessä Pohjois- ja Itä-Suomen kärsiessä vastaavasti väestökadosta. Suurimmat väestötappiot koettelevat ennusteen mukaan Kainuuta ja Etelä-Savoa. Ennusteen mukaan muuttoliike saataisiin Etelä-Savossa kuitenkin lähivuosina käännettyä positiivisen puolelle: vuonna 2020 muuttovoittoa tulisi noin 150 henkilöä ja vuonna 2030 yli 500 henkilöä vuositasolla.

Vaikka koko Suomen väkiluku kasvaa, nuorten väkiluokka vähenee koko maassa. Vuonna 2030 Suomessa on alle 15-vuotiaita vain 882 000 henkilöä. Viimeksi nuoria on ollut näin vähän vuonna 1894. Mm. 1950-luvulla nuorten osuus väestöstä on ollut yli 30 prosenttia ja 1980-luvun alussakin yli 20 prosenttia, kun se väestöennusteen mukaan olisi vuonna 2060 vain 14 prosenttia. Nuorten määrän väheneminen johtuu ennen kaikkea riittämättömällä tasolla olevasta syntyvyydestä.        

Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Väestöennusteen laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, mikäli se jatkuu nykyisen kaltaisena. Laskelmia ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Tilastokeskuksen mukaan väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lisätiedot: Hanna Kautiainen, hanna.kautiainen(at)esavo.fi, 044 770 0519 ja Anne Kokkonen, anne.kokkonen(at)esavo.fi, 044 770 0512.

Etelä-Savon maakunnan ja kuntien väestön kehitys vuoteen 2040 mennessä

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon väestöennuste vuoteen 2040 päivitetty

Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka –hanke (ESR) on laatinut Tilastokeskuksen syksyllä 2015 päivittämän väestöennusteen tietoihin perustuen tiiviin katsauksen Etelä-Savon maakunnan ja kuntien väestön kehityksestä vuoteen 2040 mennessä (liitteenä sivun alaosassa). Koko maan osalta väestöennuste yltää vuoteen 2065 asti ja aluetasolla vuoteen 2040 saakka. Edellisen kerran Tilastokeskuksen väestöennuste on ilmestynyt syksyllä 2012.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Etelä-Savon maakuntaan on odotettavissa edelleen hyvin tasaista väkiluvun alenemista aina vuoteen 2040 saakka. Vuositasolla alenema olisi noin 640 henkilöä/vuosi (2015 – 2040). Kehitys on ennusteen mukaan hyvin samansuuntaista koko maakunnassa. Poikkeuksena ainoastaan Mikkelin väkimäärä pysyisi miltei nykyisellään vuoteen 2040 mennessä. Vaikka muuttoliike on maakunnassa saatu käännettyä positiivisempaan suuntaan, nykykehityksellä ei ennusteen mukaan kuitenkaan pystytä tarpeeksi voimakkaasti kompensoimaan ns. luonnollisen väestönmuutoksen (syntyneiden ja kuolleiden erotus) aiheuttamaa väestön vähenemistä. Ikärakenne-ennuste näyttää Etelä-Savon osalta sen, että yli 65-vuotiaiden ikäluokassa on odotettavissa voimakasta kasvua vuoteen 2030 mennessä, pian sen jälkeen kasvu taittuu. Sen sijaan nuorten (alle 15-vuotiaat) ja työikäisten (15 – 64) ikäluokat supistuvat huolestuttavasti.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön kasvu vuosina 2015 - 2040 painottuu voimakkaasti Etelä-ja Länsi-Suomeen. Uudenmaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jopa viidenneksellä vuoteen 2040 mennessä Pohjois- ja Itä-Suomen kärsiessä vastaavasti väestökadosta. Suurimmat väestötappiot koettelevat ennusteen mukaan Kainuuta ja Etelä-Savoa. Ennusteen mukaan muuttoliike saataisiin Etelä-Savossa kuitenkin lähivuosina käännettyä positiivisen puolelle: vuonna 2020 muuttovoittoa tulisi noin 150 henkilöä ja vuonna 2030 yli 500 henkilöä vuositasolla.

Vaikka koko Suomen väkiluku kasvaa, nuorten väkiluokka vähenee koko maassa. Vuonna 2030 Suomessa on alle 15-vuotiaita vain 882 000 henkilöä. Viimeksi nuoria on ollut näin vähän vuonna 1894. Mm. 1950-luvulla nuorten osuus väestöstä on ollut yli 30 prosenttia ja 1980-luvun alussakin yli 20 prosenttia, kun se väestöennusteen mukaan olisi vuonna 2060 vain 14 prosenttia. Nuorten määrän väheneminen johtuu ennen kaikkea riittämättömällä tasolla olevasta syntyvyydestä.        

Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Väestöennusteen laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, mikäli se jatkuu nykyisen kaltaisena. Laskelmia ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Tilastokeskuksen mukaan väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lisätiedot: Hanna Kautiainen, hanna.kautiainen(at)esavo.fi, 044 770 0519 ja Anne Kokkonen, anne.kokkonen(at)esavo.fi, 044 770 0512.

Etelä-Savon maakunnan ja kuntien väestön kehitys vuoteen 2040 mennessä

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon väestöennuste vuoteen 2040 päivitetty

16.11.2015

Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka –hanke (ESR) on laatinut Tilastokeskuksen syksyllä 2015 päivittämän väestöennusteen tietoihin perustuen tiiviin katsauksen Etelä-Savon maakunnan ja kuntien väestön kehityksestä vuoteen 2040 mennessä (liitteenä sivun alaosassa). Koko maan osalta väestöennuste yltää vuoteen 2065 asti ja aluetasolla vuoteen 2040 saakka. Edellisen kerran Tilastokeskuksen väestöennuste on ilmestynyt syksyllä 2012.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Etelä-Savon maakuntaan on odotettavissa edelleen hyvin tasaista väkiluvun alenemista aina vuoteen 2040 saakka. Vuositasolla alenema olisi noin 640 henkilöä/vuosi (2015 – 2040). Kehitys on ennusteen mukaan hyvin samansuuntaista koko maakunnassa. Poikkeuksena ainoastaan Mikkelin väkimäärä pysyisi miltei nykyisellään vuoteen 2040 mennessä. Vaikka muuttoliike on maakunnassa saatu käännettyä positiivisempaan suuntaan, nykykehityksellä ei ennusteen mukaan kuitenkaan pystytä tarpeeksi voimakkaasti kompensoimaan ns. luonnollisen väestönmuutoksen (syntyneiden ja kuolleiden erotus) aiheuttamaa väestön vähenemistä. Ikärakenne-ennuste näyttää Etelä-Savon osalta sen, että yli 65-vuotiaiden ikäluokassa on odotettavissa voimakasta kasvua vuoteen 2030 mennessä, pian sen jälkeen kasvu taittuu. Sen sijaan nuorten (alle 15-vuotiaat) ja työikäisten (15 – 64) ikäluokat supistuvat huolestuttavasti.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön kasvu vuosina 2015 - 2040 painottuu voimakkaasti Etelä-ja Länsi-Suomeen. Uudenmaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jopa viidenneksellä vuoteen 2040 mennessä Pohjois- ja Itä-Suomen kärsiessä vastaavasti väestökadosta. Suurimmat väestötappiot koettelevat ennusteen mukaan Kainuuta ja Etelä-Savoa. Ennusteen mukaan muuttoliike saataisiin Etelä-Savossa kuitenkin lähivuosina käännettyä positiivisen puolelle: vuonna 2020 muuttovoittoa tulisi noin 150 henkilöä ja vuonna 2030 yli 500 henkilöä vuositasolla.

Vaikka koko Suomen väkiluku kasvaa, nuorten väkiluokka vähenee koko maassa. Vuonna 2030 Suomessa on alle 15-vuotiaita vain 882 000 henkilöä. Viimeksi nuoria on ollut näin vähän vuonna 1894. Mm. 1950-luvulla nuorten osuus väestöstä on ollut yli 30 prosenttia ja 1980-luvun alussakin yli 20 prosenttia, kun se väestöennusteen mukaan olisi vuonna 2060 vain 14 prosenttia. Nuorten määrän väheneminen johtuu ennen kaikkea riittämättömällä tasolla olevasta syntyvyydestä.        

Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Väestöennusteen laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, mikäli se jatkuu nykyisen kaltaisena. Laskelmia ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Tilastokeskuksen mukaan väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lisätiedot: Hanna Kautiainen, hanna.kautiainen(at)esavo.fi, 044 770 0519 ja Anne Kokkonen, anne.kokkonen(at)esavo.fi, 044 770 0512.

Etelä-Savon maakunnan ja kuntien väestön kehitys vuoteen 2040 mennessä

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon väestöennuste vuoteen 2040 päivitetty

16.11.2015

Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka –hanke (ESR) on laatinut Tilastokeskuksen syksyllä 2015 päivittämän väestöennusteen tietoihin perustuen tiiviin katsauksen Etelä-Savon maakunnan ja kuntien väestön kehityksestä vuoteen 2040 mennessä (liitteenä sivun alaosassa). Koko maan osalta väestöennuste yltää vuoteen 2065 asti ja aluetasolla vuoteen 2040 saakka. Edellisen kerran Tilastokeskuksen väestöennuste on ilmestynyt syksyllä 2012.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Etelä-Savon maakuntaan on odotettavissa edelleen hyvin tasaista väkiluvun alenemista aina vuoteen 2040 saakka. Vuositasolla alenema olisi noin 640 henkilöä/vuosi (2015 – 2040). Kehitys on ennusteen mukaan hyvin samansuuntaista koko maakunnassa. Poikkeuksena ainoastaan Mikkelin väkimäärä pysyisi miltei nykyisellään vuoteen 2040 mennessä. Vaikka muuttoliike on maakunnassa saatu käännettyä positiivisempaan suuntaan, nykykehityksellä ei ennusteen mukaan kuitenkaan pystytä tarpeeksi voimakkaasti kompensoimaan ns. luonnollisen väestönmuutoksen (syntyneiden ja kuolleiden erotus) aiheuttamaa väestön vähenemistä. Ikärakenne-ennuste näyttää Etelä-Savon osalta sen, että yli 65-vuotiaiden ikäluokassa on odotettavissa voimakasta kasvua vuoteen 2030 mennessä, pian sen jälkeen kasvu taittuu. Sen sijaan nuorten (alle 15-vuotiaat) ja työikäisten (15 – 64) ikäluokat supistuvat huolestuttavasti.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön kasvu vuosina 2015 - 2040 painottuu voimakkaasti Etelä-ja Länsi-Suomeen. Uudenmaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jopa viidenneksellä vuoteen 2040 mennessä Pohjois- ja Itä-Suomen kärsiessä vastaavasti väestökadosta. Suurimmat väestötappiot koettelevat ennusteen mukaan Kainuuta ja Etelä-Savoa. Ennusteen mukaan muuttoliike saataisiin Etelä-Savossa kuitenkin lähivuosina käännettyä positiivisen puolelle: vuonna 2020 muuttovoittoa tulisi noin 150 henkilöä ja vuonna 2030 yli 500 henkilöä vuositasolla.

Vaikka koko Suomen väkiluku kasvaa, nuorten väkiluokka vähenee koko maassa. Vuonna 2030 Suomessa on alle 15-vuotiaita vain 882 000 henkilöä. Viimeksi nuoria on ollut näin vähän vuonna 1894. Mm. 1950-luvulla nuorten osuus väestöstä on ollut yli 30 prosenttia ja 1980-luvun alussakin yli 20 prosenttia, kun se väestöennusteen mukaan olisi vuonna 2060 vain 14 prosenttia. Nuorten määrän väheneminen johtuu ennen kaikkea riittämättömällä tasolla olevasta syntyvyydestä.        

Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Väestöennusteen laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, mikäli se jatkuu nykyisen kaltaisena. Laskelmia ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Tilastokeskuksen mukaan väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lisätiedot: Hanna Kautiainen, hanna.kautiainen(at)esavo.fi, 044 770 0519 ja Anne Kokkonen, anne.kokkonen(at)esavo.fi, 044 770 0512.

Etelä-Savon maakunnan ja kuntien väestön kehitys vuoteen 2040 mennessä

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010