Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui

19.10.2015

Itä-Suomen liikennestrategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Tämä korostuu vahvasti uudistetussa Itä-Suomen liikennestrategiassa, joka on laadittu laajassa yhteistyössä useiden eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Liikennejärjestelmä on murroksessa ja siihen vaikuttavat kilpailun lisääntyminen, normien muutokset ja julkisen sektorin resurssien väheneminen. Julkisen sektorin rooli pienenee ja muuttuu mahdollistajaksi. Kansalaiset ja yritykset toimivat nykyistä enemmän liikennejärjestelmän kehittäjinä.

Pohjois-Savon ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnan liittojen sekä Liikenneviraston kanssa koko Itä-Suomea koskevan liikennestrategian nyt jo toisen kerran. Aiempi, vuonna 2011 valmistunut Itä-Suomen liikennestrategia päätettiin uudistaa toimintaympäristössä, hallintorakenteissa sekä rahoituksen tasossa tapahtuneiden suurten muutosten vuoksi.

Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen liikennestrategian. Samalla maakuntahallitus korosti viestinnän ja strategian jalkauttamisen merkitystä liikennealan isossa ja nopeassa murroksessa.

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi.

Koulutuksen kehittämistä yhteistyöllä

Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti koulutusfoorumin 13.10.2015. Se keskittyi toisen asteen koulutukseen. Paikalla oli kaikki toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät maakunnasta sekä iso osa lukioista. Maakunnnan väestökehityksellä on merkittävä vaikutus toisen asteen koulutukselle. Etelä-Savossa ennustettu kehitys 16–18 vuotiaissa on maan heikoin

-18,97 % vuoteen 2030 mennessä.

Keskeistä kuitenkin on, että koulutuksen on pystyttävä palvelemaan työvoiman tarvetta maakunnan lähtökohdista myös tulevaisuudessa. Vuoden 2017 jälkeen on odotettavissa leikkauksia myös järjestäjäverkkoon ja valtio pyrkii ohjaamaan tätä kehitystä kannustaen myös vapaaehtoiseen työnjakotarkasteluun. Työjakoa maakunnassakin ollaan valmiita pohtimaan ja seuraavan kerran tammikuussa järjestäjätahot kokoontuvat jälleen maakuntaliiton kutsumina.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi

Sote ja aluehallinto

Maakuntahallituksen 21.9.2015 ottaman kannan pohjalta maakuntaliitto järjesti kuntajohdon tapaaminen 29.9.2015 ja kaupunkien johdon neuvottelut Savonlinnassa 2.11.2015. Itä-Savon sairaanhoitopiiri tarkastelee ulkoistamisvaihtoehtoa ja Savonlinna on ottanut kannan Pohjois-Savon   suunnan puolesta. Näin ollen maakunnassa ei ole valmiutta jatkoneuvotteluille tai yhteiselle kannanotolle tällä hetkellä. Ne maakunnan kunnat, jotka ovat olleet mukana Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen rakentamisessa, jatkavat työtään.

Lokakuussa on odotettavissa päätös alueiden lukumäärästä. Ratkaisulla voi olla myös vaikutuksia aluehallintoon ja siten myös maakuntien liittojen toimintaan.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi

VR liikenteen muutokset                                          

Valtion säästösuunnitelmat liikenteen ostopalveluista uhkaavat lopettaa keskeistä raideliikennettä maakunnassa. Lakkautusuhan alla ovat varhaisimmat aamuyhteydet Helsingistä Mäntyharjulle Mikkeliin ja Pieksämäelle sekä Pieksämäeltä ja Mikkelistä ja Mäntyharjulta Helsinkiin. Nämä elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen kannalta keskeiset yhteydet ovat alueen saavutettavuuden kannalta välttämättömiä. Lakkautus johtaa käytännössä varhaisen aamuliikenteen siirtymisen muihin liikennemuotoihin, sillä Helsinkiin eikä Etelä-Savoon pääse aamun työaikojen puitteissa junalla.

Lisäksi lakkautettavien listalla on Pieksämäki-Joensuu liikenne kokonaan siten, että juna kulkisi jatkossa vain Varkauden ja Pieksämäen välillä. Tämä väli on erityisen tärkeä opiskelijoille. Liikenne ja viestintävaliokunnalle jättämässään lausunnossa maakuntaliitto katsoo, että raideliikennettä on katsottava kokonaisuutena ja arvioitava riittävä palvelutaso yksittäisten vuorojen lakkautusten sijaan.

Nyt suunnitellut vuorojen lakkautukset tulevat voimaan maaliskuussa 2016.

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi.

Saimaannorppa

Etelä-Savon maakuntaliitto ja maa- ja metsätalousministeriön asettama saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä järjestivät yhdessä kaksi yleisötilaisuutta, joissa kuultiin paikallisten asukkaiden näkemyksiä saimaannorpan suojelusta ja kalastuksesta. Tilaisuudet pidettiin Puumalassa ja Savonlinnassa.

Saimaannorpan suojelemiseksi laaditut määräaikaiset (5 v) asetukset kielletyistä pyydystyypeistä Saimaalla sekä keväisestä verkkokalastuskiellosta ovat umpeutumassa ja työryhmän tehtävänä on arvioida tehtyjen kalastuksenrajoitustoimenpiteiden vaikutuksia saimaannorpan suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä laatia ehdotus toimenpiteiden kehittämiseksi.

Hallitusohjelman mukaan saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Tätä toteutettiin niin yleisötilaisuuksilla kuin 18.10.2015 päättyneellä nettikyselyllä, johon tuli vastauksia 1200. Kyselyn vastauksia ja yleisötilaisuuksien palautetta käytetään hyväksi työryhmän työssä.  Työryhmän määräaika päättyy marraskuun loppuun mennessä.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi.

Työtä koko Etelä-Savon hyväksi

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2016–2018. Työntäyteisen vuoden 2016 budjettiin maakuntahallitus esittää kahden prosentin korostusta kuntien jäsenmaksuosuuksiin. Se lisää maakunnan kuntien kustannuksia noin 48 400 euroa. Tämä on tarpeen siitäkin huolimatta, että maakuntaliiton ensi vuoden toimintamenot ovat 11,2 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2015. Toiminnan sopeuttaminen on tarpeen, sillä maakuntaliiton toimintatuotot laskevat 12,1 prosenttia maksuosuuksien korottamisesta huolimatta. Suurin syys tulojen pienenemiseen on EU-ohjelmien hallinnointiin käytettävän rahoituksen osuuden pieneneminen. Päättyneellä 7-vuotisella ohjelmakaudella sen suuruus oli noin 2,9 M€, kun seuraavalle 7-vuotiskaudelle sitä on käytettävissä Etelä-Savon maakuntaliitolla noin 850 000 euroa.

Ulkoisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat sekä maakunnan kehitykseen että maakuntaliiton toimintaan. Aluehallinnon uudistus on tärkein hallituksen maakuntia koskevista reformeista. Etelä-Savo tukee hallinnon uudistamista ja itsehallintoalueiden muodostamista nykyisen maakuntajaon pohjalta siten, että ne tarjoavat luontevan pohjan kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä tehtävien järjestämiselle. Hallintouudistukset eivät vaikuta vielä vuoden 2016 toimintaan. Sen sijaan esimerkiksi koulutukseen ja liikenneinvestointeihin kohdistuvat julkisen talouden leikkaukset tuovat myös maakunnan kehittämis- ja edunvalvontatyöhön lisähaasteita.

Vuoden 2016 aikana Etelä-Savo uudistaa strategiansa ja maakuntakaavansa. Tätä pohjustetaan parhaillaan käynnissä olevassa skenaariotyössä, joka laajassa yhteistyössä hahmottelee maakunnan mahdollisia kehityspolkuja ja jossa varaudutaan myös vaikeammin ennakoitaviin muutoksiin. Ensi vuoden aikana uudistetaan myös maakuntakaavaa lähes kaikkien aluevarausten osalta.

2. vaihemaakuntakaavaa laaditaan keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen myötä ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Muutos astuu voimaan vuoden 2016 alusta ja koskee siten myös Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaa. Myös valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteiden ja koko kaavajärjestelmän uusiminen ovat vireillä 2016.

Nykyisen maakuntastrategian päätavoitteisiin – muuttovoittoon ja vahvistuvaan aluetalouteen – tähdätään erityisesti maakuntaohjelman ja -kaavan toimeenpanossa. Liitto myös osaltaan rahoittaa kehittämishankkeita erityisesti EU:n rakennerahasto-ohjelmavaroin. Aluekehitys- ja aluesuunnittelutyö liittyy mm. elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiovalmiuksien vahvistamiseen, ennakoivaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, maakunnan vetovoimaan ja saavutettavuuteen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hallituksen kärkihankkeista maakunnassa edistetään erityisesti biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja sekä digitalisaatiota, joihin liittyvää osaamista alueella on pitkäjänteisesti vahvistettu.

Maakunnan liikennejärjestelmää kehitetään ensi vuonna Itä-Suomen uuden liikennestrategian pohjalta, ja terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennakoivasti uusi sote-palvelurakenne huomioiden. Maakuntaan laaditaan myös uusi Venäjä-toimenpideohjelma, ja toivottavasti myös Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman päästään toteuttamaan. Tulevan EU-rahoituskauden edunvalvontaa palveleva Euroopan pohjoisten alueiden OECD-tutkimus etenee vuonna 2016 luonnosvaiheeseen ja maakuntien keskusteluun. Yksittäisinä asioina vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan nousee mm. Suomi 100-juhlavuoden valmistelu, jota maakuntaliitto koordinoi Etelä-Savossa.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, mervi.simoska@esavo.fi

Keskitetyn biojalostamon toimintamallia rahoitetaan

Maakuntahallitus puoltaa 43 630 euron EAKR- ja valtion rahoitusta ProAgria Etelä-Savon hankkeelle Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet. Hankkeen tavoitteena on parantaa ja tehostaa maatiloilla ja yhdyskunnissa syntyvien biomassojen ravinteiden ja energian hyödyntämistä.  Hankkeessa tuotetaan raportti ja opas biokaasulaitoksen perustamisesta. Pilottikohteena on Metsäsairilan alueelle perustettava biokaasulaitos.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi ja va. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi.

Maakuntahallitus kannattaa koordinoitua aluekehittämistä ja ketterää kehittämisrahaa

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa maaseudun kehittämistä ja alueiden kehittämisen rahoitusta koskeviin lakimuutosesityksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) esittää valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden, kylätoiminnan valtionavun, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että maaseudun kehittäminen kytketään saumattomasti muuhun aluekehittämiseen niin valtakunnan tasolla, maakunnissa kuin paikallisesti. Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi kaikki resurssit maan eri alueilla on saatava tehokkaasti ja kestävällä tavalla käyttöön ja tukemaan talouden uusiutumista. Edelleen maakuntaliitto korostaa lausunnossaan, että maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä tulee olla riittävän laaja kokoonpano ja riittävän kattava edustus maan eri osista.

TEM esittää myös lakimuutosta, jolla alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen osoitetaan määräraha, joka olisi ensi vuonna suuruudeltaan 10 miljoonaa euroa. Määräraha osoitettaisiin pääpiirteissään vastaaviin tarpeisiin kuin valtion budjetista aiemmin poistettu maakunnan kehittämisraha. Maakuntaliitto pitää tärkeänä, että määräraha osoitetaan valtaosin ja aidosti alueilla kohdennettavaksi. Määrärahan käytön harkintavalta tulee olla alueilla, joilla on myös paras toimintaympäristön ja toimijoiden tuntemus.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi ja va. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi.

Muut kokousasiat

Muut esityslistan asiat menivät esitysten mukaisesti. Kokouksen pöytäkirjaan pääset tästä.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 16.11.2015. Maakuntavaltuusto kokoontuu 23.11.2015 Mikaelissa, Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui

19.10.2015

Itä-Suomen liikennestrategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Tämä korostuu vahvasti uudistetussa Itä-Suomen liikennestrategiassa, joka on laadittu laajassa yhteistyössä useiden eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Liikennejärjestelmä on murroksessa ja siihen vaikuttavat kilpailun lisääntyminen, normien muutokset ja julkisen sektorin resurssien väheneminen. Julkisen sektorin rooli pienenee ja muuttuu mahdollistajaksi. Kansalaiset ja yritykset toimivat nykyistä enemmän liikennejärjestelmän kehittäjinä.

Pohjois-Savon ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnan liittojen sekä Liikenneviraston kanssa koko Itä-Suomea koskevan liikennestrategian nyt jo toisen kerran. Aiempi, vuonna 2011 valmistunut Itä-Suomen liikennestrategia päätettiin uudistaa toimintaympäristössä, hallintorakenteissa sekä rahoituksen tasossa tapahtuneiden suurten muutosten vuoksi.

Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen liikennestrategian. Samalla maakuntahallitus korosti viestinnän ja strategian jalkauttamisen merkitystä liikennealan isossa ja nopeassa murroksessa.

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi.

Koulutuksen kehittämistä yhteistyöllä

Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti koulutusfoorumin 13.10.2015. Se keskittyi toisen asteen koulutukseen. Paikalla oli kaikki toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät maakunnasta sekä iso osa lukioista. Maakunnnan väestökehityksellä on merkittävä vaikutus toisen asteen koulutukselle. Etelä-Savossa ennustettu kehitys 16–18 vuotiaissa on maan heikoin

-18,97 % vuoteen 2030 mennessä.

Keskeistä kuitenkin on, että koulutuksen on pystyttävä palvelemaan työvoiman tarvetta maakunnan lähtökohdista myös tulevaisuudessa. Vuoden 2017 jälkeen on odotettavissa leikkauksia myös järjestäjäverkkoon ja valtio pyrkii ohjaamaan tätä kehitystä kannustaen myös vapaaehtoiseen työnjakotarkasteluun. Työjakoa maakunnassakin ollaan valmiita pohtimaan ja seuraavan kerran tammikuussa järjestäjätahot kokoontuvat jälleen maakuntaliiton kutsumina.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi

Sote ja aluehallinto

Maakuntahallituksen 21.9.2015 ottaman kannan pohjalta maakuntaliitto järjesti kuntajohdon tapaaminen 29.9.2015 ja kaupunkien johdon neuvottelut Savonlinnassa 2.11.2015. Itä-Savon sairaanhoitopiiri tarkastelee ulkoistamisvaihtoehtoa ja Savonlinna on ottanut kannan Pohjois-Savon   suunnan puolesta. Näin ollen maakunnassa ei ole valmiutta jatkoneuvotteluille tai yhteiselle kannanotolle tällä hetkellä. Ne maakunnan kunnat, jotka ovat olleet mukana Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen rakentamisessa, jatkavat työtään.

Lokakuussa on odotettavissa päätös alueiden lukumäärästä. Ratkaisulla voi olla myös vaikutuksia aluehallintoon ja siten myös maakuntien liittojen toimintaan.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi

VR liikenteen muutokset                                          

Valtion säästösuunnitelmat liikenteen ostopalveluista uhkaavat lopettaa keskeistä raideliikennettä maakunnassa. Lakkautusuhan alla ovat varhaisimmat aamuyhteydet Helsingistä Mäntyharjulle Mikkeliin ja Pieksämäelle sekä Pieksämäeltä ja Mikkelistä ja Mäntyharjulta Helsinkiin. Nämä elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen kannalta keskeiset yhteydet ovat alueen saavutettavuuden kannalta välttämättömiä. Lakkautus johtaa käytännössä varhaisen aamuliikenteen siirtymisen muihin liikennemuotoihin, sillä Helsinkiin eikä Etelä-Savoon pääse aamun työaikojen puitteissa junalla.

Lisäksi lakkautettavien listalla on Pieksämäki-Joensuu liikenne kokonaan siten, että juna kulkisi jatkossa vain Varkauden ja Pieksämäen välillä. Tämä väli on erityisen tärkeä opiskelijoille. Liikenne ja viestintävaliokunnalle jättämässään lausunnossa maakuntaliitto katsoo, että raideliikennettä on katsottava kokonaisuutena ja arvioitava riittävä palvelutaso yksittäisten vuorojen lakkautusten sijaan.

Nyt suunnitellut vuorojen lakkautukset tulevat voimaan maaliskuussa 2016.

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi.

Saimaannorppa

Etelä-Savon maakuntaliitto ja maa- ja metsätalousministeriön asettama saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä järjestivät yhdessä kaksi yleisötilaisuutta, joissa kuultiin paikallisten asukkaiden näkemyksiä saimaannorpan suojelusta ja kalastuksesta. Tilaisuudet pidettiin Puumalassa ja Savonlinnassa.

Saimaannorpan suojelemiseksi laaditut määräaikaiset (5 v) asetukset kielletyistä pyydystyypeistä Saimaalla sekä keväisestä verkkokalastuskiellosta ovat umpeutumassa ja työryhmän tehtävänä on arvioida tehtyjen kalastuksenrajoitustoimenpiteiden vaikutuksia saimaannorpan suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä laatia ehdotus toimenpiteiden kehittämiseksi.

Hallitusohjelman mukaan saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Tätä toteutettiin niin yleisötilaisuuksilla kuin 18.10.2015 päättyneellä nettikyselyllä, johon tuli vastauksia 1200. Kyselyn vastauksia ja yleisötilaisuuksien palautetta käytetään hyväksi työryhmän työssä.  Työryhmän määräaika päättyy marraskuun loppuun mennessä.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi.

Työtä koko Etelä-Savon hyväksi

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2016–2018. Työntäyteisen vuoden 2016 budjettiin maakuntahallitus esittää kahden prosentin korostusta kuntien jäsenmaksuosuuksiin. Se lisää maakunnan kuntien kustannuksia noin 48 400 euroa. Tämä on tarpeen siitäkin huolimatta, että maakuntaliiton ensi vuoden toimintamenot ovat 11,2 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2015. Toiminnan sopeuttaminen on tarpeen, sillä maakuntaliiton toimintatuotot laskevat 12,1 prosenttia maksuosuuksien korottamisesta huolimatta. Suurin syys tulojen pienenemiseen on EU-ohjelmien hallinnointiin käytettävän rahoituksen osuuden pieneneminen. Päättyneellä 7-vuotisella ohjelmakaudella sen suuruus oli noin 2,9 M€, kun seuraavalle 7-vuotiskaudelle sitä on käytettävissä Etelä-Savon maakuntaliitolla noin 850 000 euroa.

Ulkoisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat sekä maakunnan kehitykseen että maakuntaliiton toimintaan. Aluehallinnon uudistus on tärkein hallituksen maakuntia koskevista reformeista. Etelä-Savo tukee hallinnon uudistamista ja itsehallintoalueiden muodostamista nykyisen maakuntajaon pohjalta siten, että ne tarjoavat luontevan pohjan kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä tehtävien järjestämiselle. Hallintouudistukset eivät vaikuta vielä vuoden 2016 toimintaan. Sen sijaan esimerkiksi koulutukseen ja liikenneinvestointeihin kohdistuvat julkisen talouden leikkaukset tuovat myös maakunnan kehittämis- ja edunvalvontatyöhön lisähaasteita.

Vuoden 2016 aikana Etelä-Savo uudistaa strategiansa ja maakuntakaavansa. Tätä pohjustetaan parhaillaan käynnissä olevassa skenaariotyössä, joka laajassa yhteistyössä hahmottelee maakunnan mahdollisia kehityspolkuja ja jossa varaudutaan myös vaikeammin ennakoitaviin muutoksiin. Ensi vuoden aikana uudistetaan myös maakuntakaavaa lähes kaikkien aluevarausten osalta.

2. vaihemaakuntakaavaa laaditaan keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen myötä ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Muutos astuu voimaan vuoden 2016 alusta ja koskee siten myös Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaa. Myös valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteiden ja koko kaavajärjestelmän uusiminen ovat vireillä 2016.

Nykyisen maakuntastrategian päätavoitteisiin – muuttovoittoon ja vahvistuvaan aluetalouteen – tähdätään erityisesti maakuntaohjelman ja -kaavan toimeenpanossa. Liitto myös osaltaan rahoittaa kehittämishankkeita erityisesti EU:n rakennerahasto-ohjelmavaroin. Aluekehitys- ja aluesuunnittelutyö liittyy mm. elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiovalmiuksien vahvistamiseen, ennakoivaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, maakunnan vetovoimaan ja saavutettavuuteen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hallituksen kärkihankkeista maakunnassa edistetään erityisesti biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja sekä digitalisaatiota, joihin liittyvää osaamista alueella on pitkäjänteisesti vahvistettu.

Maakunnan liikennejärjestelmää kehitetään ensi vuonna Itä-Suomen uuden liikennestrategian pohjalta, ja terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennakoivasti uusi sote-palvelurakenne huomioiden. Maakuntaan laaditaan myös uusi Venäjä-toimenpideohjelma, ja toivottavasti myös Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman päästään toteuttamaan. Tulevan EU-rahoituskauden edunvalvontaa palveleva Euroopan pohjoisten alueiden OECD-tutkimus etenee vuonna 2016 luonnosvaiheeseen ja maakuntien keskusteluun. Yksittäisinä asioina vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan nousee mm. Suomi 100-juhlavuoden valmistelu, jota maakuntaliitto koordinoi Etelä-Savossa.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, mervi.simoska@esavo.fi

Keskitetyn biojalostamon toimintamallia rahoitetaan

Maakuntahallitus puoltaa 43 630 euron EAKR- ja valtion rahoitusta ProAgria Etelä-Savon hankkeelle Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet. Hankkeen tavoitteena on parantaa ja tehostaa maatiloilla ja yhdyskunnissa syntyvien biomassojen ravinteiden ja energian hyödyntämistä.  Hankkeessa tuotetaan raportti ja opas biokaasulaitoksen perustamisesta. Pilottikohteena on Metsäsairilan alueelle perustettava biokaasulaitos.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi ja va. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi.

Maakuntahallitus kannattaa koordinoitua aluekehittämistä ja ketterää kehittämisrahaa

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa maaseudun kehittämistä ja alueiden kehittämisen rahoitusta koskeviin lakimuutosesityksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) esittää valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden, kylätoiminnan valtionavun, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että maaseudun kehittäminen kytketään saumattomasti muuhun aluekehittämiseen niin valtakunnan tasolla, maakunnissa kuin paikallisesti. Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi kaikki resurssit maan eri alueilla on saatava tehokkaasti ja kestävällä tavalla käyttöön ja tukemaan talouden uusiutumista. Edelleen maakuntaliitto korostaa lausunnossaan, että maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä tulee olla riittävän laaja kokoonpano ja riittävän kattava edustus maan eri osista.

TEM esittää myös lakimuutosta, jolla alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen osoitetaan määräraha, joka olisi ensi vuonna suuruudeltaan 10 miljoonaa euroa. Määräraha osoitettaisiin pääpiirteissään vastaaviin tarpeisiin kuin valtion budjetista aiemmin poistettu maakunnan kehittämisraha. Maakuntaliitto pitää tärkeänä, että määräraha osoitetaan valtaosin ja aidosti alueilla kohdennettavaksi. Määrärahan käytön harkintavalta tulee olla alueilla, joilla on myös paras toimintaympäristön ja toimijoiden tuntemus.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi ja va. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi.

Muut kokousasiat

Muut esityslistan asiat menivät esitysten mukaisesti. Kokouksen pöytäkirjaan pääset tästä.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 16.11.2015. Maakuntavaltuusto kokoontuu 23.11.2015 Mikaelissa, Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui

19.10.2015

Itä-Suomen liikennestrategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Tämä korostuu vahvasti uudistetussa Itä-Suomen liikennestrategiassa, joka on laadittu laajassa yhteistyössä useiden eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Liikennejärjestelmä on murroksessa ja siihen vaikuttavat kilpailun lisääntyminen, normien muutokset ja julkisen sektorin resurssien väheneminen. Julkisen sektorin rooli pienenee ja muuttuu mahdollistajaksi. Kansalaiset ja yritykset toimivat nykyistä enemmän liikennejärjestelmän kehittäjinä.

Pohjois-Savon ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnan liittojen sekä Liikenneviraston kanssa koko Itä-Suomea koskevan liikennestrategian nyt jo toisen kerran. Aiempi, vuonna 2011 valmistunut Itä-Suomen liikennestrategia päätettiin uudistaa toimintaympäristössä, hallintorakenteissa sekä rahoituksen tasossa tapahtuneiden suurten muutosten vuoksi.

Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen liikennestrategian. Samalla maakuntahallitus korosti viestinnän ja strategian jalkauttamisen merkitystä liikennealan isossa ja nopeassa murroksessa.

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi.

Koulutuksen kehittämistä yhteistyöllä

Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti koulutusfoorumin 13.10.2015. Se keskittyi toisen asteen koulutukseen. Paikalla oli kaikki toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät maakunnasta sekä iso osa lukioista. Maakunnnan väestökehityksellä on merkittävä vaikutus toisen asteen koulutukselle. Etelä-Savossa ennustettu kehitys 16–18 vuotiaissa on maan heikoin

-18,97 % vuoteen 2030 mennessä.

Keskeistä kuitenkin on, että koulutuksen on pystyttävä palvelemaan työvoiman tarvetta maakunnan lähtökohdista myös tulevaisuudessa. Vuoden 2017 jälkeen on odotettavissa leikkauksia myös järjestäjäverkkoon ja valtio pyrkii ohjaamaan tätä kehitystä kannustaen myös vapaaehtoiseen työnjakotarkasteluun. Työjakoa maakunnassakin ollaan valmiita pohtimaan ja seuraavan kerran tammikuussa järjestäjätahot kokoontuvat jälleen maakuntaliiton kutsumina.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi

Sote ja aluehallinto

Maakuntahallituksen 21.9.2015 ottaman kannan pohjalta maakuntaliitto järjesti kuntajohdon tapaaminen 29.9.2015 ja kaupunkien johdon neuvottelut Savonlinnassa 2.11.2015. Itä-Savon sairaanhoitopiiri tarkastelee ulkoistamisvaihtoehtoa ja Savonlinna on ottanut kannan Pohjois-Savon   suunnan puolesta. Näin ollen maakunnassa ei ole valmiutta jatkoneuvotteluille tai yhteiselle kannanotolle tällä hetkellä. Ne maakunnan kunnat, jotka ovat olleet mukana Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen rakentamisessa, jatkavat työtään.

Lokakuussa on odotettavissa päätös alueiden lukumäärästä. Ratkaisulla voi olla myös vaikutuksia aluehallintoon ja siten myös maakuntien liittojen toimintaan.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi

VR liikenteen muutokset                                          

Valtion säästösuunnitelmat liikenteen ostopalveluista uhkaavat lopettaa keskeistä raideliikennettä maakunnassa. Lakkautusuhan alla ovat varhaisimmat aamuyhteydet Helsingistä Mäntyharjulle Mikkeliin ja Pieksämäelle sekä Pieksämäeltä ja Mikkelistä ja Mäntyharjulta Helsinkiin. Nämä elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen kannalta keskeiset yhteydet ovat alueen saavutettavuuden kannalta välttämättömiä. Lakkautus johtaa käytännössä varhaisen aamuliikenteen siirtymisen muihin liikennemuotoihin, sillä Helsinkiin eikä Etelä-Savoon pääse aamun työaikojen puitteissa junalla.

Lisäksi lakkautettavien listalla on Pieksämäki-Joensuu liikenne kokonaan siten, että juna kulkisi jatkossa vain Varkauden ja Pieksämäen välillä. Tämä väli on erityisen tärkeä opiskelijoille. Liikenne ja viestintävaliokunnalle jättämässään lausunnossa maakuntaliitto katsoo, että raideliikennettä on katsottava kokonaisuutena ja arvioitava riittävä palvelutaso yksittäisten vuorojen lakkautusten sijaan.

Nyt suunnitellut vuorojen lakkautukset tulevat voimaan maaliskuussa 2016.

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi.

Saimaannorppa

Etelä-Savon maakuntaliitto ja maa- ja metsätalousministeriön asettama saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä järjestivät yhdessä kaksi yleisötilaisuutta, joissa kuultiin paikallisten asukkaiden näkemyksiä saimaannorpan suojelusta ja kalastuksesta. Tilaisuudet pidettiin Puumalassa ja Savonlinnassa.

Saimaannorpan suojelemiseksi laaditut määräaikaiset (5 v) asetukset kielletyistä pyydystyypeistä Saimaalla sekä keväisestä verkkokalastuskiellosta ovat umpeutumassa ja työryhmän tehtävänä on arvioida tehtyjen kalastuksenrajoitustoimenpiteiden vaikutuksia saimaannorpan suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä laatia ehdotus toimenpiteiden kehittämiseksi.

Hallitusohjelman mukaan saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Tätä toteutettiin niin yleisötilaisuuksilla kuin 18.10.2015 päättyneellä nettikyselyllä, johon tuli vastauksia 1200. Kyselyn vastauksia ja yleisötilaisuuksien palautetta käytetään hyväksi työryhmän työssä.  Työryhmän määräaika päättyy marraskuun loppuun mennessä.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi.

Työtä koko Etelä-Savon hyväksi

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2016–2018. Työntäyteisen vuoden 2016 budjettiin maakuntahallitus esittää kahden prosentin korostusta kuntien jäsenmaksuosuuksiin. Se lisää maakunnan kuntien kustannuksia noin 48 400 euroa. Tämä on tarpeen siitäkin huolimatta, että maakuntaliiton ensi vuoden toimintamenot ovat 11,2 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2015. Toiminnan sopeuttaminen on tarpeen, sillä maakuntaliiton toimintatuotot laskevat 12,1 prosenttia maksuosuuksien korottamisesta huolimatta. Suurin syys tulojen pienenemiseen on EU-ohjelmien hallinnointiin käytettävän rahoituksen osuuden pieneneminen. Päättyneellä 7-vuotisella ohjelmakaudella sen suuruus oli noin 2,9 M€, kun seuraavalle 7-vuotiskaudelle sitä on käytettävissä Etelä-Savon maakuntaliitolla noin 850 000 euroa.

Ulkoisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat sekä maakunnan kehitykseen että maakuntaliiton toimintaan. Aluehallinnon uudistus on tärkein hallituksen maakuntia koskevista reformeista. Etelä-Savo tukee hallinnon uudistamista ja itsehallintoalueiden muodostamista nykyisen maakuntajaon pohjalta siten, että ne tarjoavat luontevan pohjan kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä tehtävien järjestämiselle. Hallintouudistukset eivät vaikuta vielä vuoden 2016 toimintaan. Sen sijaan esimerkiksi koulutukseen ja liikenneinvestointeihin kohdistuvat julkisen talouden leikkaukset tuovat myös maakunnan kehittämis- ja edunvalvontatyöhön lisähaasteita.

Vuoden 2016 aikana Etelä-Savo uudistaa strategiansa ja maakuntakaavansa. Tätä pohjustetaan parhaillaan käynnissä olevassa skenaariotyössä, joka laajassa yhteistyössä hahmottelee maakunnan mahdollisia kehityspolkuja ja jossa varaudutaan myös vaikeammin ennakoitaviin muutoksiin. Ensi vuoden aikana uudistetaan myös maakuntakaavaa lähes kaikkien aluevarausten osalta.

2. vaihemaakuntakaavaa laaditaan keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen myötä ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Muutos astuu voimaan vuoden 2016 alusta ja koskee siten myös Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaa. Myös valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteiden ja koko kaavajärjestelmän uusiminen ovat vireillä 2016.

Nykyisen maakuntastrategian päätavoitteisiin – muuttovoittoon ja vahvistuvaan aluetalouteen – tähdätään erityisesti maakuntaohjelman ja -kaavan toimeenpanossa. Liitto myös osaltaan rahoittaa kehittämishankkeita erityisesti EU:n rakennerahasto-ohjelmavaroin. Aluekehitys- ja aluesuunnittelutyö liittyy mm. elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiovalmiuksien vahvistamiseen, ennakoivaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, maakunnan vetovoimaan ja saavutettavuuteen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hallituksen kärkihankkeista maakunnassa edistetään erityisesti biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja sekä digitalisaatiota, joihin liittyvää osaamista alueella on pitkäjänteisesti vahvistettu.

Maakunnan liikennejärjestelmää kehitetään ensi vuonna Itä-Suomen uuden liikennestrategian pohjalta, ja terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennakoivasti uusi sote-palvelurakenne huomioiden. Maakuntaan laaditaan myös uusi Venäjä-toimenpideohjelma, ja toivottavasti myös Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman päästään toteuttamaan. Tulevan EU-rahoituskauden edunvalvontaa palveleva Euroopan pohjoisten alueiden OECD-tutkimus etenee vuonna 2016 luonnosvaiheeseen ja maakuntien keskusteluun. Yksittäisinä asioina vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan nousee mm. Suomi 100-juhlavuoden valmistelu, jota maakuntaliitto koordinoi Etelä-Savossa.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, mervi.simoska@esavo.fi

Keskitetyn biojalostamon toimintamallia rahoitetaan

Maakuntahallitus puoltaa 43 630 euron EAKR- ja valtion rahoitusta ProAgria Etelä-Savon hankkeelle Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet. Hankkeen tavoitteena on parantaa ja tehostaa maatiloilla ja yhdyskunnissa syntyvien biomassojen ravinteiden ja energian hyödyntämistä.  Hankkeessa tuotetaan raportti ja opas biokaasulaitoksen perustamisesta. Pilottikohteena on Metsäsairilan alueelle perustettava biokaasulaitos.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi ja va. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi.

Maakuntahallitus kannattaa koordinoitua aluekehittämistä ja ketterää kehittämisrahaa

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa maaseudun kehittämistä ja alueiden kehittämisen rahoitusta koskeviin lakimuutosesityksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) esittää valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden, kylätoiminnan valtionavun, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että maaseudun kehittäminen kytketään saumattomasti muuhun aluekehittämiseen niin valtakunnan tasolla, maakunnissa kuin paikallisesti. Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi kaikki resurssit maan eri alueilla on saatava tehokkaasti ja kestävällä tavalla käyttöön ja tukemaan talouden uusiutumista. Edelleen maakuntaliitto korostaa lausunnossaan, että maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä tulee olla riittävän laaja kokoonpano ja riittävän kattava edustus maan eri osista.

TEM esittää myös lakimuutosta, jolla alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen osoitetaan määräraha, joka olisi ensi vuonna suuruudeltaan 10 miljoonaa euroa. Määräraha osoitettaisiin pääpiirteissään vastaaviin tarpeisiin kuin valtion budjetista aiemmin poistettu maakunnan kehittämisraha. Maakuntaliitto pitää tärkeänä, että määräraha osoitetaan valtaosin ja aidosti alueilla kohdennettavaksi. Määrärahan käytön harkintavalta tulee olla alueilla, joilla on myös paras toimintaympäristön ja toimijoiden tuntemus.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi ja va. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi.

Muut kokousasiat

Muut esityslistan asiat menivät esitysten mukaisesti. Kokouksen pöytäkirjaan pääset tästä.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 16.11.2015. Maakuntavaltuusto kokoontuu 23.11.2015 Mikaelissa, Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui

19.10.2015

Itä-Suomen liikennestrategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Tämä korostuu vahvasti uudistetussa Itä-Suomen liikennestrategiassa, joka on laadittu laajassa yhteistyössä useiden eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Liikennejärjestelmä on murroksessa ja siihen vaikuttavat kilpailun lisääntyminen, normien muutokset ja julkisen sektorin resurssien väheneminen. Julkisen sektorin rooli pienenee ja muuttuu mahdollistajaksi. Kansalaiset ja yritykset toimivat nykyistä enemmän liikennejärjestelmän kehittäjinä.

Pohjois-Savon ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnan liittojen sekä Liikenneviraston kanssa koko Itä-Suomea koskevan liikennestrategian nyt jo toisen kerran. Aiempi, vuonna 2011 valmistunut Itä-Suomen liikennestrategia päätettiin uudistaa toimintaympäristössä, hallintorakenteissa sekä rahoituksen tasossa tapahtuneiden suurten muutosten vuoksi.

Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen liikennestrategian. Samalla maakuntahallitus korosti viestinnän ja strategian jalkauttamisen merkitystä liikennealan isossa ja nopeassa murroksessa.

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi.

Koulutuksen kehittämistä yhteistyöllä

Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti koulutusfoorumin 13.10.2015. Se keskittyi toisen asteen koulutukseen. Paikalla oli kaikki toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät maakunnasta sekä iso osa lukioista. Maakunnnan väestökehityksellä on merkittävä vaikutus toisen asteen koulutukselle. Etelä-Savossa ennustettu kehitys 16–18 vuotiaissa on maan heikoin

-18,97 % vuoteen 2030 mennessä.

Keskeistä kuitenkin on, että koulutuksen on pystyttävä palvelemaan työvoiman tarvetta maakunnan lähtökohdista myös tulevaisuudessa. Vuoden 2017 jälkeen on odotettavissa leikkauksia myös järjestäjäverkkoon ja valtio pyrkii ohjaamaan tätä kehitystä kannustaen myös vapaaehtoiseen työnjakotarkasteluun. Työjakoa maakunnassakin ollaan valmiita pohtimaan ja seuraavan kerran tammikuussa järjestäjätahot kokoontuvat jälleen maakuntaliiton kutsumina.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi

Sote ja aluehallinto

Maakuntahallituksen 21.9.2015 ottaman kannan pohjalta maakuntaliitto järjesti kuntajohdon tapaaminen 29.9.2015 ja kaupunkien johdon neuvottelut Savonlinnassa 2.11.2015. Itä-Savon sairaanhoitopiiri tarkastelee ulkoistamisvaihtoehtoa ja Savonlinna on ottanut kannan Pohjois-Savon   suunnan puolesta. Näin ollen maakunnassa ei ole valmiutta jatkoneuvotteluille tai yhteiselle kannanotolle tällä hetkellä. Ne maakunnan kunnat, jotka ovat olleet mukana Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen rakentamisessa, jatkavat työtään.

Lokakuussa on odotettavissa päätös alueiden lukumäärästä. Ratkaisulla voi olla myös vaikutuksia aluehallintoon ja siten myös maakuntien liittojen toimintaan.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi

VR liikenteen muutokset                                          

Valtion säästösuunnitelmat liikenteen ostopalveluista uhkaavat lopettaa keskeistä raideliikennettä maakunnassa. Lakkautusuhan alla ovat varhaisimmat aamuyhteydet Helsingistä Mäntyharjulle Mikkeliin ja Pieksämäelle sekä Pieksämäeltä ja Mikkelistä ja Mäntyharjulta Helsinkiin. Nämä elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen kannalta keskeiset yhteydet ovat alueen saavutettavuuden kannalta välttämättömiä. Lakkautus johtaa käytännössä varhaisen aamuliikenteen siirtymisen muihin liikennemuotoihin, sillä Helsinkiin eikä Etelä-Savoon pääse aamun työaikojen puitteissa junalla.

Lisäksi lakkautettavien listalla on Pieksämäki-Joensuu liikenne kokonaan siten, että juna kulkisi jatkossa vain Varkauden ja Pieksämäen välillä. Tämä väli on erityisen tärkeä opiskelijoille. Liikenne ja viestintävaliokunnalle jättämässään lausunnossa maakuntaliitto katsoo, että raideliikennettä on katsottava kokonaisuutena ja arvioitava riittävä palvelutaso yksittäisten vuorojen lakkautusten sijaan.

Nyt suunnitellut vuorojen lakkautukset tulevat voimaan maaliskuussa 2016.

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi.

Saimaannorppa

Etelä-Savon maakuntaliitto ja maa- ja metsätalousministeriön asettama saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä järjestivät yhdessä kaksi yleisötilaisuutta, joissa kuultiin paikallisten asukkaiden näkemyksiä saimaannorpan suojelusta ja kalastuksesta. Tilaisuudet pidettiin Puumalassa ja Savonlinnassa.

Saimaannorpan suojelemiseksi laaditut määräaikaiset (5 v) asetukset kielletyistä pyydystyypeistä Saimaalla sekä keväisestä verkkokalastuskiellosta ovat umpeutumassa ja työryhmän tehtävänä on arvioida tehtyjen kalastuksenrajoitustoimenpiteiden vaikutuksia saimaannorpan suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä laatia ehdotus toimenpiteiden kehittämiseksi.

Hallitusohjelman mukaan saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Tätä toteutettiin niin yleisötilaisuuksilla kuin 18.10.2015 päättyneellä nettikyselyllä, johon tuli vastauksia 1200. Kyselyn vastauksia ja yleisötilaisuuksien palautetta käytetään hyväksi työryhmän työssä.  Työryhmän määräaika päättyy marraskuun loppuun mennessä.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi.

Työtä koko Etelä-Savon hyväksi

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2016–2018. Työntäyteisen vuoden 2016 budjettiin maakuntahallitus esittää kahden prosentin korostusta kuntien jäsenmaksuosuuksiin. Se lisää maakunnan kuntien kustannuksia noin 48 400 euroa. Tämä on tarpeen siitäkin huolimatta, että maakuntaliiton ensi vuoden toimintamenot ovat 11,2 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2015. Toiminnan sopeuttaminen on tarpeen, sillä maakuntaliiton toimintatuotot laskevat 12,1 prosenttia maksuosuuksien korottamisesta huolimatta. Suurin syys tulojen pienenemiseen on EU-ohjelmien hallinnointiin käytettävän rahoituksen osuuden pieneneminen. Päättyneellä 7-vuotisella ohjelmakaudella sen suuruus oli noin 2,9 M€, kun seuraavalle 7-vuotiskaudelle sitä on käytettävissä Etelä-Savon maakuntaliitolla noin 850 000 euroa.

Ulkoisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat sekä maakunnan kehitykseen että maakuntaliiton toimintaan. Aluehallinnon uudistus on tärkein hallituksen maakuntia koskevista reformeista. Etelä-Savo tukee hallinnon uudistamista ja itsehallintoalueiden muodostamista nykyisen maakuntajaon pohjalta siten, että ne tarjoavat luontevan pohjan kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä tehtävien järjestämiselle. Hallintouudistukset eivät vaikuta vielä vuoden 2016 toimintaan. Sen sijaan esimerkiksi koulutukseen ja liikenneinvestointeihin kohdistuvat julkisen talouden leikkaukset tuovat myös maakunnan kehittämis- ja edunvalvontatyöhön lisähaasteita.

Vuoden 2016 aikana Etelä-Savo uudistaa strategiansa ja maakuntakaavansa. Tätä pohjustetaan parhaillaan käynnissä olevassa skenaariotyössä, joka laajassa yhteistyössä hahmottelee maakunnan mahdollisia kehityspolkuja ja jossa varaudutaan myös vaikeammin ennakoitaviin muutoksiin. Ensi vuoden aikana uudistetaan myös maakuntakaavaa lähes kaikkien aluevarausten osalta.

2. vaihemaakuntakaavaa laaditaan keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen myötä ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Muutos astuu voimaan vuoden 2016 alusta ja koskee siten myös Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaa. Myös valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteiden ja koko kaavajärjestelmän uusiminen ovat vireillä 2016.

Nykyisen maakuntastrategian päätavoitteisiin – muuttovoittoon ja vahvistuvaan aluetalouteen – tähdätään erityisesti maakuntaohjelman ja -kaavan toimeenpanossa. Liitto myös osaltaan rahoittaa kehittämishankkeita erityisesti EU:n rakennerahasto-ohjelmavaroin. Aluekehitys- ja aluesuunnittelutyö liittyy mm. elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiovalmiuksien vahvistamiseen, ennakoivaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, maakunnan vetovoimaan ja saavutettavuuteen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hallituksen kärkihankkeista maakunnassa edistetään erityisesti biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja sekä digitalisaatiota, joihin liittyvää osaamista alueella on pitkäjänteisesti vahvistettu.

Maakunnan liikennejärjestelmää kehitetään ensi vuonna Itä-Suomen uuden liikennestrategian pohjalta, ja terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennakoivasti uusi sote-palvelurakenne huomioiden. Maakuntaan laaditaan myös uusi Venäjä-toimenpideohjelma, ja toivottavasti myös Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman päästään toteuttamaan. Tulevan EU-rahoituskauden edunvalvontaa palveleva Euroopan pohjoisten alueiden OECD-tutkimus etenee vuonna 2016 luonnosvaiheeseen ja maakuntien keskusteluun. Yksittäisinä asioina vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan nousee mm. Suomi 100-juhlavuoden valmistelu, jota maakuntaliitto koordinoi Etelä-Savossa.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, mervi.simoska@esavo.fi

Keskitetyn biojalostamon toimintamallia rahoitetaan

Maakuntahallitus puoltaa 43 630 euron EAKR- ja valtion rahoitusta ProAgria Etelä-Savon hankkeelle Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet. Hankkeen tavoitteena on parantaa ja tehostaa maatiloilla ja yhdyskunnissa syntyvien biomassojen ravinteiden ja energian hyödyntämistä.  Hankkeessa tuotetaan raportti ja opas biokaasulaitoksen perustamisesta. Pilottikohteena on Metsäsairilan alueelle perustettava biokaasulaitos.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi ja va. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi.

Maakuntahallitus kannattaa koordinoitua aluekehittämistä ja ketterää kehittämisrahaa

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa maaseudun kehittämistä ja alueiden kehittämisen rahoitusta koskeviin lakimuutosesityksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) esittää valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden, kylätoiminnan valtionavun, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että maaseudun kehittäminen kytketään saumattomasti muuhun aluekehittämiseen niin valtakunnan tasolla, maakunnissa kuin paikallisesti. Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi kaikki resurssit maan eri alueilla on saatava tehokkaasti ja kestävällä tavalla käyttöön ja tukemaan talouden uusiutumista. Edelleen maakuntaliitto korostaa lausunnossaan, että maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä tulee olla riittävän laaja kokoonpano ja riittävän kattava edustus maan eri osista.

TEM esittää myös lakimuutosta, jolla alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen osoitetaan määräraha, joka olisi ensi vuonna suuruudeltaan 10 miljoonaa euroa. Määräraha osoitettaisiin pääpiirteissään vastaaviin tarpeisiin kuin valtion budjetista aiemmin poistettu maakunnan kehittämisraha. Maakuntaliitto pitää tärkeänä, että määräraha osoitetaan valtaosin ja aidosti alueilla kohdennettavaksi. Määrärahan käytön harkintavalta tulee olla alueilla, joilla on myös paras toimintaympäristön ja toimijoiden tuntemus.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  riitta.koskinen@esavo.fi ja va. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi.

Muut kokousasiat

Muut esityslistan asiat menivät esitysten mukaisesti. Kokouksen pöytäkirjaan pääset tästä.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 16.11.2015. Maakuntavaltuusto kokoontuu 23.11.2015 Mikaelissa, Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010