Etelä-Savon koulutusfoorumi kokosi yhteen maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijat

14.10.2015

Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti tiistaina 13.10 Mikkelissä Koulutusfoorumin, jossa paikalla oli kaikki maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä iso osa maakunnan lukioiden edustajista. Tilaisuudessa otettiin ensimmäinen askel maamme hallituksen kärkihankkeena olevan toisen asteen koulutuksen reformin linjauksissa maakunnallisesta näkökulmasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut maakuntajohtaja Pentti Mäkinen esitteli Etelä-Savon tulevaisuuden näkymiä niin väestö- kuin työpaikkakehityksen osalta. Etelä-Savolla on edessä tiukka tilanne lähivuosikymmeninä, sillä nuorisoikäluokka (16–18-vuotiaat) vähenee koko Suomen mittapuulla eniten juuri Etelä-Savossa – lähes 19 %. Koulutukselliset ratkaisut ovat viitoitettu valtakunnallisesti, mutta maakunnan omalla päätöksenteolla ja yhtenäisyydellä on myös erittäin tärkeä rooli. Kyse on loppujen lopuksi siitä, että maakunnan yrityksille on riittävästi tarjolla osaavaa työvoimaa.

Mistä uudistuksessa on kyse?

Opetusneuvos Esa Karvinen Opetushallituksesta avasi erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia. Uudistuksen ytimessä on kehittää ammatillinen koulutus vastaamaan nykyistä vahvemmin tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Reformin yksityiskohtainen valmistelu on parhaillaan aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä, joka on parhaillaan nimittämässä työryhmän asiaan liittyen. Uudistuksen aikataulu on tiivis ja määränpäänä on se, että 1.1.2018 maassamme aloittaa kokonaan uudenlainen toisen asteen ammatillinen koulutus – niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin. Käytännössä kiivainta valmistelun aikaa on vuosi 2016, jonka aikana mm. lainsäädännön muoto tulee saamaan muotonsa.

Miten Etelä-Savon koulutustoimijat vastaavat uudistuksen tuomiin haasteisiin?

Koulutusfoorumissa oman näkemyksensä tulevaisuuden koulutusratkaisuista esittivät ammatillisen koulutuksen edustajina toimitusjohtaja Keijo Tikka Etelä-Savo koulutus Oy:stä ja Keijo Pesonen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta. Keijo Tikka nosti puheenvuorossaan vahvasti esille sen, miten toinen aste on koulutuksellisesti erittäin kahtiajakautunut myös valtio-ohjauksen näkökulmasta. Lukiot ovat säilyneet varsin samanlaisen säätelyn piirissä aina 1960-luvulta saakka. Samaan aikaan ammatillista koulutusta on myllätty jatkuvasti uuteen formaattiin. Uusimmasta reformista ammatillinen koulutus ei Tikan mukaan selviä ilman vähenevien resurssien käsittämistä myös koulutuksen järjestäjäverkon tasolla. ”Meillä pitäisi olla rohkeutta ja uskaltaa yhdessä katsoa sitä, miten voisimme palvella tulevaisuuden työelämätarpeita” – kiteytti Tikka puheenvuoronsa.

Keijo Pesonen hahmotti reformin tuomaa muutospainetta niin ikään luoden katsauksen koko toisen asteen näkökulmasta. Pesonen viittasi Etelä-Savossa 2000-luvun alussa tehtyihin suunnitelmiin, jossa toisen asteen koulutusta lähestyttiin kokonaisuutena. Tästä työstä mm. Savonlinnan seudulle toimintamalliksi on jäänyt ns. Mun juttu- malli, jossa opintoja voi joustavasti yhdistää sekä lukiosta että ammatillisesta oppilaitoksesta. Pesosen keskeinen viesti oli se, että ”koulutuksenjärjestäjien annetaan rauhassa arvioida oman muutostilanteensa parametrit ja tehdä sopeuttamista koskevat päätökset”.

Lukiopuolen puheenvuorot pitivät sivistystoimenjohtaja Kari Koistinen Pieksämäeltä ja kunnanjohtaja Jukka Ollikainen Mäntyharjulta. Pieksämäellä on voimakkaasti lähdetty kehittämään uudenlaista elämänkaarikonseptia, jossa kaikki kouluasteet ovat mukana vahvasti – aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Koistinen viittasi niin ikään takavuosina valmisteltuun Sivistysmaakuntahankkeeseen, joka kuitenkin kaatui. Koistinen totesi, ettei menneeseen voi jäädä pyörimään, vaan Pieksämäellä asiaa viedään nyt eteenpäin yhdellä seutukunnalla. Koulutustoimijat ovat siinä aidosti mukana ja samalla luodaan uudenlaista mallia myös toiselle asteelle.

Jukka Ollikainen toi keskusteluun näkökulmaa maaseutukuntien ja pienempien lukioiden näkökulmasta. Maakunnassa on 18 lukiota, joiden oppilasmäärät vaihtelevat yli 700:sta aina 21:een. Haarukka on valtava, jolloin myös muutoskeinojen tulee olla paikallisesti räätälöityjä. Ollikainen korosti myös sitä, että maaseutukuntien lukiot ovat usein tiiviissä yhteistyössä peruskoulun kanssa mm. yhteisten opettajaresurssien käytössä. Lisäksi Ollikainen totesi, että ”pienillä lukioilla on myös merkitys kotouttamisen näkökulmasta, kun oma kunta tunnetaan, muutetaan sinne helpommin opiskelujen jälkeen myöhemmässä vaiheessa myös töihin”. Näin on myös Mäntyharjussa. Yleisökommenteissa nousi esiin mm. se, etteivät lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteiskurssit ole aina mahdollisia ns. maaseutulukioissa, joissa kulkumatkaa ammattioppilaitokseen voi olla paljonkin. Kulkuyhteydet estävät sen.

Miten laajemmassa toimijakentässä uudistus nähdään?

Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistyksen (AMKE) asiantuntija Riikka Reina loi valtakunnallista näkökulmaa tilanteeseen. AMKE kattaa n.93 % ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Järjestö on tehnyt jäsenistölleen laajoja kyselyjä ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Keskeinen tuos on ollut se, ettei koulutuksenjärjestäjien organisoitumismuoto ei korreloi tehokkuuden kanssa, vaan keinot on haettava muilla keinoin. Isot kustannuserät koulutuksen järjestämisessä ovat tilat ja henkilöstö. Niistä voidaan toki säästää, mutta silloin menetetään erityisesti henkilöstön kohdalla osaamista, joka vaikuttaa koulutuksen laatuun. Se on kestämätön tie!

Miten uudistamme toisen asteen koulutuksen maakunnassa?

Yhteenvetopuheenvuoron tilausuudessa piti Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Wuorisen ydinviesti oli, että koulutuksen sopivuus elinkeinoelämän tarpeisiin seutukuntien ja maakunnan kannalta on välttämättömyys elinvoiman säilyttämisessä. Koulutuksen linjauksista ja sisällöistä päätettäessä on tarpeen tehdä yritysvaikutusten arviointi. Yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavat olennaisesti osaavan työvoiman saatavuus. Seutukunnallisen ja maakunnallisen ammatillisen ja korkeakoulutuksen sisällöt sekä maine on merkittävä tekijä nuorten tulemiselle maakuntaan ja myös pysymiselle maakunnassa. Etelä-Savossa on vahva ja osaava toinen aste. Se tulee selviämään myös tulevaisuudessa, kunhan tehdään ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Maakuntaliitto tulee jatkamaan Koulutusfoorumien sarjaa heti alkuvuonna 2016, kunhan reformin täsmällisemmät koordinaatit ovat valtion taholta selvillä.

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Hanna Makkula, 0405457798, hanna.makkula@esavo.fi

Pdf- muotoisen tiedotteen saat tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon koulutusfoorumi kokosi yhteen maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijat

14.10.2015

Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti tiistaina 13.10 Mikkelissä Koulutusfoorumin, jossa paikalla oli kaikki maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä iso osa maakunnan lukioiden edustajista. Tilaisuudessa otettiin ensimmäinen askel maamme hallituksen kärkihankkeena olevan toisen asteen koulutuksen reformin linjauksissa maakunnallisesta näkökulmasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut maakuntajohtaja Pentti Mäkinen esitteli Etelä-Savon tulevaisuuden näkymiä niin väestö- kuin työpaikkakehityksen osalta. Etelä-Savolla on edessä tiukka tilanne lähivuosikymmeninä, sillä nuorisoikäluokka (16–18-vuotiaat) vähenee koko Suomen mittapuulla eniten juuri Etelä-Savossa – lähes 19 %. Koulutukselliset ratkaisut ovat viitoitettu valtakunnallisesti, mutta maakunnan omalla päätöksenteolla ja yhtenäisyydellä on myös erittäin tärkeä rooli. Kyse on loppujen lopuksi siitä, että maakunnan yrityksille on riittävästi tarjolla osaavaa työvoimaa.

Mistä uudistuksessa on kyse?

Opetusneuvos Esa Karvinen Opetushallituksesta avasi erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia. Uudistuksen ytimessä on kehittää ammatillinen koulutus vastaamaan nykyistä vahvemmin tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Reformin yksityiskohtainen valmistelu on parhaillaan aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä, joka on parhaillaan nimittämässä työryhmän asiaan liittyen. Uudistuksen aikataulu on tiivis ja määränpäänä on se, että 1.1.2018 maassamme aloittaa kokonaan uudenlainen toisen asteen ammatillinen koulutus – niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin. Käytännössä kiivainta valmistelun aikaa on vuosi 2016, jonka aikana mm. lainsäädännön muoto tulee saamaan muotonsa.

Miten Etelä-Savon koulutustoimijat vastaavat uudistuksen tuomiin haasteisiin?

Koulutusfoorumissa oman näkemyksensä tulevaisuuden koulutusratkaisuista esittivät ammatillisen koulutuksen edustajina toimitusjohtaja Keijo Tikka Etelä-Savo koulutus Oy:stä ja Keijo Pesonen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta. Keijo Tikka nosti puheenvuorossaan vahvasti esille sen, miten toinen aste on koulutuksellisesti erittäin kahtiajakautunut myös valtio-ohjauksen näkökulmasta. Lukiot ovat säilyneet varsin samanlaisen säätelyn piirissä aina 1960-luvulta saakka. Samaan aikaan ammatillista koulutusta on myllätty jatkuvasti uuteen formaattiin. Uusimmasta reformista ammatillinen koulutus ei Tikan mukaan selviä ilman vähenevien resurssien käsittämistä myös koulutuksen järjestäjäverkon tasolla. ”Meillä pitäisi olla rohkeutta ja uskaltaa yhdessä katsoa sitä, miten voisimme palvella tulevaisuuden työelämätarpeita” – kiteytti Tikka puheenvuoronsa.

Keijo Pesonen hahmotti reformin tuomaa muutospainetta niin ikään luoden katsauksen koko toisen asteen näkökulmasta. Pesonen viittasi Etelä-Savossa 2000-luvun alussa tehtyihin suunnitelmiin, jossa toisen asteen koulutusta lähestyttiin kokonaisuutena. Tästä työstä mm. Savonlinnan seudulle toimintamalliksi on jäänyt ns. Mun juttu- malli, jossa opintoja voi joustavasti yhdistää sekä lukiosta että ammatillisesta oppilaitoksesta. Pesosen keskeinen viesti oli se, että ”koulutuksenjärjestäjien annetaan rauhassa arvioida oman muutostilanteensa parametrit ja tehdä sopeuttamista koskevat päätökset”.

Lukiopuolen puheenvuorot pitivät sivistystoimenjohtaja Kari Koistinen Pieksämäeltä ja kunnanjohtaja Jukka Ollikainen Mäntyharjulta. Pieksämäellä on voimakkaasti lähdetty kehittämään uudenlaista elämänkaarikonseptia, jossa kaikki kouluasteet ovat mukana vahvasti – aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Koistinen viittasi niin ikään takavuosina valmisteltuun Sivistysmaakuntahankkeeseen, joka kuitenkin kaatui. Koistinen totesi, ettei menneeseen voi jäädä pyörimään, vaan Pieksämäellä asiaa viedään nyt eteenpäin yhdellä seutukunnalla. Koulutustoimijat ovat siinä aidosti mukana ja samalla luodaan uudenlaista mallia myös toiselle asteelle.

Jukka Ollikainen toi keskusteluun näkökulmaa maaseutukuntien ja pienempien lukioiden näkökulmasta. Maakunnassa on 18 lukiota, joiden oppilasmäärät vaihtelevat yli 700:sta aina 21:een. Haarukka on valtava, jolloin myös muutoskeinojen tulee olla paikallisesti räätälöityjä. Ollikainen korosti myös sitä, että maaseutukuntien lukiot ovat usein tiiviissä yhteistyössä peruskoulun kanssa mm. yhteisten opettajaresurssien käytössä. Lisäksi Ollikainen totesi, että ”pienillä lukioilla on myös merkitys kotouttamisen näkökulmasta, kun oma kunta tunnetaan, muutetaan sinne helpommin opiskelujen jälkeen myöhemmässä vaiheessa myös töihin”. Näin on myös Mäntyharjussa. Yleisökommenteissa nousi esiin mm. se, etteivät lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteiskurssit ole aina mahdollisia ns. maaseutulukioissa, joissa kulkumatkaa ammattioppilaitokseen voi olla paljonkin. Kulkuyhteydet estävät sen.

Miten laajemmassa toimijakentässä uudistus nähdään?

Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistyksen (AMKE) asiantuntija Riikka Reina loi valtakunnallista näkökulmaa tilanteeseen. AMKE kattaa n.93 % ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Järjestö on tehnyt jäsenistölleen laajoja kyselyjä ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Keskeinen tuos on ollut se, ettei koulutuksenjärjestäjien organisoitumismuoto ei korreloi tehokkuuden kanssa, vaan keinot on haettava muilla keinoin. Isot kustannuserät koulutuksen järjestämisessä ovat tilat ja henkilöstö. Niistä voidaan toki säästää, mutta silloin menetetään erityisesti henkilöstön kohdalla osaamista, joka vaikuttaa koulutuksen laatuun. Se on kestämätön tie!

Miten uudistamme toisen asteen koulutuksen maakunnassa?

Yhteenvetopuheenvuoron tilausuudessa piti Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Wuorisen ydinviesti oli, että koulutuksen sopivuus elinkeinoelämän tarpeisiin seutukuntien ja maakunnan kannalta on välttämättömyys elinvoiman säilyttämisessä. Koulutuksen linjauksista ja sisällöistä päätettäessä on tarpeen tehdä yritysvaikutusten arviointi. Yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavat olennaisesti osaavan työvoiman saatavuus. Seutukunnallisen ja maakunnallisen ammatillisen ja korkeakoulutuksen sisällöt sekä maine on merkittävä tekijä nuorten tulemiselle maakuntaan ja myös pysymiselle maakunnassa. Etelä-Savossa on vahva ja osaava toinen aste. Se tulee selviämään myös tulevaisuudessa, kunhan tehdään ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Maakuntaliitto tulee jatkamaan Koulutusfoorumien sarjaa heti alkuvuonna 2016, kunhan reformin täsmällisemmät koordinaatit ovat valtion taholta selvillä.

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Hanna Makkula, 0405457798, hanna.makkula@esavo.fi

Pdf- muotoisen tiedotteen saat tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon koulutusfoorumi kokosi yhteen maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijat

14.10.2015

Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti tiistaina 13.10 Mikkelissä Koulutusfoorumin, jossa paikalla oli kaikki maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä iso osa maakunnan lukioiden edustajista. Tilaisuudessa otettiin ensimmäinen askel maamme hallituksen kärkihankkeena olevan toisen asteen koulutuksen reformin linjauksissa maakunnallisesta näkökulmasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut maakuntajohtaja Pentti Mäkinen esitteli Etelä-Savon tulevaisuuden näkymiä niin väestö- kuin työpaikkakehityksen osalta. Etelä-Savolla on edessä tiukka tilanne lähivuosikymmeninä, sillä nuorisoikäluokka (16–18-vuotiaat) vähenee koko Suomen mittapuulla eniten juuri Etelä-Savossa – lähes 19 %. Koulutukselliset ratkaisut ovat viitoitettu valtakunnallisesti, mutta maakunnan omalla päätöksenteolla ja yhtenäisyydellä on myös erittäin tärkeä rooli. Kyse on loppujen lopuksi siitä, että maakunnan yrityksille on riittävästi tarjolla osaavaa työvoimaa.

Mistä uudistuksessa on kyse?

Opetusneuvos Esa Karvinen Opetushallituksesta avasi erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia. Uudistuksen ytimessä on kehittää ammatillinen koulutus vastaamaan nykyistä vahvemmin tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Reformin yksityiskohtainen valmistelu on parhaillaan aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä, joka on parhaillaan nimittämässä työryhmän asiaan liittyen. Uudistuksen aikataulu on tiivis ja määränpäänä on se, että 1.1.2018 maassamme aloittaa kokonaan uudenlainen toisen asteen ammatillinen koulutus – niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin. Käytännössä kiivainta valmistelun aikaa on vuosi 2016, jonka aikana mm. lainsäädännön muoto tulee saamaan muotonsa.

Miten Etelä-Savon koulutustoimijat vastaavat uudistuksen tuomiin haasteisiin?

Koulutusfoorumissa oman näkemyksensä tulevaisuuden koulutusratkaisuista esittivät ammatillisen koulutuksen edustajina toimitusjohtaja Keijo Tikka Etelä-Savo koulutus Oy:stä ja Keijo Pesonen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta. Keijo Tikka nosti puheenvuorossaan vahvasti esille sen, miten toinen aste on koulutuksellisesti erittäin kahtiajakautunut myös valtio-ohjauksen näkökulmasta. Lukiot ovat säilyneet varsin samanlaisen säätelyn piirissä aina 1960-luvulta saakka. Samaan aikaan ammatillista koulutusta on myllätty jatkuvasti uuteen formaattiin. Uusimmasta reformista ammatillinen koulutus ei Tikan mukaan selviä ilman vähenevien resurssien käsittämistä myös koulutuksen järjestäjäverkon tasolla. ”Meillä pitäisi olla rohkeutta ja uskaltaa yhdessä katsoa sitä, miten voisimme palvella tulevaisuuden työelämätarpeita” – kiteytti Tikka puheenvuoronsa.

Keijo Pesonen hahmotti reformin tuomaa muutospainetta niin ikään luoden katsauksen koko toisen asteen näkökulmasta. Pesonen viittasi Etelä-Savossa 2000-luvun alussa tehtyihin suunnitelmiin, jossa toisen asteen koulutusta lähestyttiin kokonaisuutena. Tästä työstä mm. Savonlinnan seudulle toimintamalliksi on jäänyt ns. Mun juttu- malli, jossa opintoja voi joustavasti yhdistää sekä lukiosta että ammatillisesta oppilaitoksesta. Pesosen keskeinen viesti oli se, että ”koulutuksenjärjestäjien annetaan rauhassa arvioida oman muutostilanteensa parametrit ja tehdä sopeuttamista koskevat päätökset”.

Lukiopuolen puheenvuorot pitivät sivistystoimenjohtaja Kari Koistinen Pieksämäeltä ja kunnanjohtaja Jukka Ollikainen Mäntyharjulta. Pieksämäellä on voimakkaasti lähdetty kehittämään uudenlaista elämänkaarikonseptia, jossa kaikki kouluasteet ovat mukana vahvasti – aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Koistinen viittasi niin ikään takavuosina valmisteltuun Sivistysmaakuntahankkeeseen, joka kuitenkin kaatui. Koistinen totesi, ettei menneeseen voi jäädä pyörimään, vaan Pieksämäellä asiaa viedään nyt eteenpäin yhdellä seutukunnalla. Koulutustoimijat ovat siinä aidosti mukana ja samalla luodaan uudenlaista mallia myös toiselle asteelle.

Jukka Ollikainen toi keskusteluun näkökulmaa maaseutukuntien ja pienempien lukioiden näkökulmasta. Maakunnassa on 18 lukiota, joiden oppilasmäärät vaihtelevat yli 700:sta aina 21:een. Haarukka on valtava, jolloin myös muutoskeinojen tulee olla paikallisesti räätälöityjä. Ollikainen korosti myös sitä, että maaseutukuntien lukiot ovat usein tiiviissä yhteistyössä peruskoulun kanssa mm. yhteisten opettajaresurssien käytössä. Lisäksi Ollikainen totesi, että ”pienillä lukioilla on myös merkitys kotouttamisen näkökulmasta, kun oma kunta tunnetaan, muutetaan sinne helpommin opiskelujen jälkeen myöhemmässä vaiheessa myös töihin”. Näin on myös Mäntyharjussa. Yleisökommenteissa nousi esiin mm. se, etteivät lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteiskurssit ole aina mahdollisia ns. maaseutulukioissa, joissa kulkumatkaa ammattioppilaitokseen voi olla paljonkin. Kulkuyhteydet estävät sen.

Miten laajemmassa toimijakentässä uudistus nähdään?

Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistyksen (AMKE) asiantuntija Riikka Reina loi valtakunnallista näkökulmaa tilanteeseen. AMKE kattaa n.93 % ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Järjestö on tehnyt jäsenistölleen laajoja kyselyjä ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Keskeinen tuos on ollut se, ettei koulutuksenjärjestäjien organisoitumismuoto ei korreloi tehokkuuden kanssa, vaan keinot on haettava muilla keinoin. Isot kustannuserät koulutuksen järjestämisessä ovat tilat ja henkilöstö. Niistä voidaan toki säästää, mutta silloin menetetään erityisesti henkilöstön kohdalla osaamista, joka vaikuttaa koulutuksen laatuun. Se on kestämätön tie!

Miten uudistamme toisen asteen koulutuksen maakunnassa?

Yhteenvetopuheenvuoron tilausuudessa piti Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Wuorisen ydinviesti oli, että koulutuksen sopivuus elinkeinoelämän tarpeisiin seutukuntien ja maakunnan kannalta on välttämättömyys elinvoiman säilyttämisessä. Koulutuksen linjauksista ja sisällöistä päätettäessä on tarpeen tehdä yritysvaikutusten arviointi. Yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavat olennaisesti osaavan työvoiman saatavuus. Seutukunnallisen ja maakunnallisen ammatillisen ja korkeakoulutuksen sisällöt sekä maine on merkittävä tekijä nuorten tulemiselle maakuntaan ja myös pysymiselle maakunnassa. Etelä-Savossa on vahva ja osaava toinen aste. Se tulee selviämään myös tulevaisuudessa, kunhan tehdään ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Maakuntaliitto tulee jatkamaan Koulutusfoorumien sarjaa heti alkuvuonna 2016, kunhan reformin täsmällisemmät koordinaatit ovat valtion taholta selvillä.

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Hanna Makkula, 0405457798, hanna.makkula@esavo.fi

Pdf- muotoisen tiedotteen saat tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon koulutusfoorumi kokosi yhteen maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijat

14.10.2015

Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti tiistaina 13.10 Mikkelissä Koulutusfoorumin, jossa paikalla oli kaikki maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä iso osa maakunnan lukioiden edustajista. Tilaisuudessa otettiin ensimmäinen askel maamme hallituksen kärkihankkeena olevan toisen asteen koulutuksen reformin linjauksissa maakunnallisesta näkökulmasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut maakuntajohtaja Pentti Mäkinen esitteli Etelä-Savon tulevaisuuden näkymiä niin väestö- kuin työpaikkakehityksen osalta. Etelä-Savolla on edessä tiukka tilanne lähivuosikymmeninä, sillä nuorisoikäluokka (16–18-vuotiaat) vähenee koko Suomen mittapuulla eniten juuri Etelä-Savossa – lähes 19 %. Koulutukselliset ratkaisut ovat viitoitettu valtakunnallisesti, mutta maakunnan omalla päätöksenteolla ja yhtenäisyydellä on myös erittäin tärkeä rooli. Kyse on loppujen lopuksi siitä, että maakunnan yrityksille on riittävästi tarjolla osaavaa työvoimaa.

Mistä uudistuksessa on kyse?

Opetusneuvos Esa Karvinen Opetushallituksesta avasi erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia. Uudistuksen ytimessä on kehittää ammatillinen koulutus vastaamaan nykyistä vahvemmin tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Reformin yksityiskohtainen valmistelu on parhaillaan aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä, joka on parhaillaan nimittämässä työryhmän asiaan liittyen. Uudistuksen aikataulu on tiivis ja määränpäänä on se, että 1.1.2018 maassamme aloittaa kokonaan uudenlainen toisen asteen ammatillinen koulutus – niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin. Käytännössä kiivainta valmistelun aikaa on vuosi 2016, jonka aikana mm. lainsäädännön muoto tulee saamaan muotonsa.

Miten Etelä-Savon koulutustoimijat vastaavat uudistuksen tuomiin haasteisiin?

Koulutusfoorumissa oman näkemyksensä tulevaisuuden koulutusratkaisuista esittivät ammatillisen koulutuksen edustajina toimitusjohtaja Keijo Tikka Etelä-Savo koulutus Oy:stä ja Keijo Pesonen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta. Keijo Tikka nosti puheenvuorossaan vahvasti esille sen, miten toinen aste on koulutuksellisesti erittäin kahtiajakautunut myös valtio-ohjauksen näkökulmasta. Lukiot ovat säilyneet varsin samanlaisen säätelyn piirissä aina 1960-luvulta saakka. Samaan aikaan ammatillista koulutusta on myllätty jatkuvasti uuteen formaattiin. Uusimmasta reformista ammatillinen koulutus ei Tikan mukaan selviä ilman vähenevien resurssien käsittämistä myös koulutuksen järjestäjäverkon tasolla. ”Meillä pitäisi olla rohkeutta ja uskaltaa yhdessä katsoa sitä, miten voisimme palvella tulevaisuuden työelämätarpeita” – kiteytti Tikka puheenvuoronsa.

Keijo Pesonen hahmotti reformin tuomaa muutospainetta niin ikään luoden katsauksen koko toisen asteen näkökulmasta. Pesonen viittasi Etelä-Savossa 2000-luvun alussa tehtyihin suunnitelmiin, jossa toisen asteen koulutusta lähestyttiin kokonaisuutena. Tästä työstä mm. Savonlinnan seudulle toimintamalliksi on jäänyt ns. Mun juttu- malli, jossa opintoja voi joustavasti yhdistää sekä lukiosta että ammatillisesta oppilaitoksesta. Pesosen keskeinen viesti oli se, että ”koulutuksenjärjestäjien annetaan rauhassa arvioida oman muutostilanteensa parametrit ja tehdä sopeuttamista koskevat päätökset”.

Lukiopuolen puheenvuorot pitivät sivistystoimenjohtaja Kari Koistinen Pieksämäeltä ja kunnanjohtaja Jukka Ollikainen Mäntyharjulta. Pieksämäellä on voimakkaasti lähdetty kehittämään uudenlaista elämänkaarikonseptia, jossa kaikki kouluasteet ovat mukana vahvasti – aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Koistinen viittasi niin ikään takavuosina valmisteltuun Sivistysmaakuntahankkeeseen, joka kuitenkin kaatui. Koistinen totesi, ettei menneeseen voi jäädä pyörimään, vaan Pieksämäellä asiaa viedään nyt eteenpäin yhdellä seutukunnalla. Koulutustoimijat ovat siinä aidosti mukana ja samalla luodaan uudenlaista mallia myös toiselle asteelle.

Jukka Ollikainen toi keskusteluun näkökulmaa maaseutukuntien ja pienempien lukioiden näkökulmasta. Maakunnassa on 18 lukiota, joiden oppilasmäärät vaihtelevat yli 700:sta aina 21:een. Haarukka on valtava, jolloin myös muutoskeinojen tulee olla paikallisesti räätälöityjä. Ollikainen korosti myös sitä, että maaseutukuntien lukiot ovat usein tiiviissä yhteistyössä peruskoulun kanssa mm. yhteisten opettajaresurssien käytössä. Lisäksi Ollikainen totesi, että ”pienillä lukioilla on myös merkitys kotouttamisen näkökulmasta, kun oma kunta tunnetaan, muutetaan sinne helpommin opiskelujen jälkeen myöhemmässä vaiheessa myös töihin”. Näin on myös Mäntyharjussa. Yleisökommenteissa nousi esiin mm. se, etteivät lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteiskurssit ole aina mahdollisia ns. maaseutulukioissa, joissa kulkumatkaa ammattioppilaitokseen voi olla paljonkin. Kulkuyhteydet estävät sen.

Miten laajemmassa toimijakentässä uudistus nähdään?

Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistyksen (AMKE) asiantuntija Riikka Reina loi valtakunnallista näkökulmaa tilanteeseen. AMKE kattaa n.93 % ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Järjestö on tehnyt jäsenistölleen laajoja kyselyjä ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Keskeinen tuos on ollut se, ettei koulutuksenjärjestäjien organisoitumismuoto ei korreloi tehokkuuden kanssa, vaan keinot on haettava muilla keinoin. Isot kustannuserät koulutuksen järjestämisessä ovat tilat ja henkilöstö. Niistä voidaan toki säästää, mutta silloin menetetään erityisesti henkilöstön kohdalla osaamista, joka vaikuttaa koulutuksen laatuun. Se on kestämätön tie!

Miten uudistamme toisen asteen koulutuksen maakunnassa?

Yhteenvetopuheenvuoron tilausuudessa piti Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Wuorisen ydinviesti oli, että koulutuksen sopivuus elinkeinoelämän tarpeisiin seutukuntien ja maakunnan kannalta on välttämättömyys elinvoiman säilyttämisessä. Koulutuksen linjauksista ja sisällöistä päätettäessä on tarpeen tehdä yritysvaikutusten arviointi. Yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavat olennaisesti osaavan työvoiman saatavuus. Seutukunnallisen ja maakunnallisen ammatillisen ja korkeakoulutuksen sisällöt sekä maine on merkittävä tekijä nuorten tulemiselle maakuntaan ja myös pysymiselle maakunnassa. Etelä-Savossa on vahva ja osaava toinen aste. Se tulee selviämään myös tulevaisuudessa, kunhan tehdään ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Maakuntaliitto tulee jatkamaan Koulutusfoorumien sarjaa heti alkuvuonna 2016, kunhan reformin täsmällisemmät koordinaatit ovat valtion taholta selvillä.

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Hanna Makkula, 0405457798, hanna.makkula@esavo.fi

Pdf- muotoisen tiedotteen saat tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010