Etelä-Savon maakuntahallitus: Soteen saatava väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus

21.09.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tänään kokouksessaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja niiden turvaamisesta maakunnassa. Tällä hetkellä maakunnassa valmistellaan Etelä-Savon sote-palvelutuotantoaluetta, jossa suurin osa maakunnan kunnista on mukana.

Maakuntahallitus toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on toteutettava Etelä-Savossa siten, että se muodostaa väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että maakunnan sisällä sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden työnjaosta. Tämä edellyttää, että Etelä-Savon kaupungit ja kunnat pääsevät sopimukseen, joka turvaa kustannustehokkaasti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti palveluiden saatavuuden ja työpaikat maakunnan eri osissa. Maakuntaliitto myötävaikuttaa neuvottelujen aloittamiseksi välittömästi tällaisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

  • Kysymys on koko ajan siitä, että palveluiden satavuus turvataan tasapuolisesti. Työpaikkojen turvaaminen on myös erittäin tärkeää, koska ne pitävät seutukuntia ja maakuntaa pystyssä. Maakuntaliiton tavoitteena on saada nopeasti sellainen neuvottelu aikaiseksi, jossa eri osapuolet vielä kerran pohtivat, olisiko mahdollista löytää kustannustehokas, tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Neuvottelun maakuntaliitto pyrkii saamaan aikaiseksi mahdollisimman pian, sillä lokakuun puolivälissä on valtakunnallisesti tarkoitus julkistaa esitys sosiaali- ja terveystoimen aluejaoksi. – Aikaa on vähän ja toivomme todella, että vielä kerran pyrittäisiin löytämään meille sopivin ratkaisu, kun voimme siihen vielä vaikuttaa, kannustaa Wuorinen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kohti uuden sukupolven liikennejärjestelmää

Pohjois-Savon ELY-keskus on yhdessä Itä-Suomen maakuntien, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo, uudistamassa vuonna 2011 hyväksyttyä Itä-Suomen liikennestrategiaa. Itä-Suomen liikennestrategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille. Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen ja se on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Etelä-Savon maakuntahallitus käsitteli Itä-Suomen liikennestrategian luonnosta ja evästi maakuntaliittoa strategian viimeistelyssä. Tarkoituksena on, että Itä-Suomen maakuntaliitot hyväksyvät strategian lokakuussa2015.

Liikennejärjestelmän murrokseen vastaaminen vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa suunnittelua sekä uusia palveluita ja toimintamalleja. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Tulevaisuudessa palveluntuottajat, kansalaiset ja yritykset ovat suuremmassa roolissa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Vastaavasti julkisen sektorin rooli pienenee ja muuttuu. Julkisen sektorin tehtävänä on tulevaisuudessa toimia yhä enemmän mahdollistajana.

Riittävän palvelutason ylläpito ja kehittäminen edellyttävät resurssien kohdentamista ja yrittäjälähtöisyyttä ja liiketoimintaa. Strategiassa palvelutasoa mitoittaviksi asiakastarpeiksi on valittu arjen liikkumistarpeet ja raaka-ainekuljetukset. Elinkeinoelämän kuljetusten osalta on priorisoitu Itä-Suomelle ominaiset maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset. Arjen kuljetusten palvelutason ylläpitoa mitoittavat koulu- opiskelu-, työ- ja asiointimatkat.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että Savonlinna nimettäisiin eräänlaiseksi liikenteelliseksi rakennemuutosalueeksi sen haastelisen saavutettavuuden takia. Se sijaitsee keskellä Saimaata saarilla ja tämä muodostaa sen liikenteellisen haasteen.  Kun supistuksia on suunniteltu tehtäväksi raide-, bussi- ja lentoliikenteeseen, ovat samanaikaiset heikentämissuunnitelmat eri liikennemuotojen kohdalla kohtuuttomia Savonlinnan kannalta. Maakuntahallitus painottaa, että niin Savonlinnan kuin koko maan osalta liikennejärjestelmiä olisi tarkasteltava kokonaisuutena, ei vain erilisten liikennemuotojen osalta.

Lisätietoja antavat maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Toisen asteen ammatillinen koulutus suuren uudistuksen edessä

Ammatillista koulutusta tullaan uudistamaan voimakkaasti vuodesta 2017 alkaen.  Uudistus sisältää ensivaiheessa mm. 190 miljoonan euron leikkaukset. Seuraavassa vaiheessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sisältää lisää leikkauksia sekä toimintamallin uudistuksia, joiden tarkempi sisältö on vielä valmisteltavana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Uudistuksen on määrä olla valmiina niin, että 1.1.2018 astuu voimaan uusi toisen asteen koulutuksen lainsäädäntö, joka määrittää sekä toimiluvat että rahoitusjärjestelmän.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta kustannussäästöjen muodossa sekä uudistaa koulutuksen sisältöjä entistä enemmän osaamispohjaiseen suuntaan ja yritysten tarpeita paremmin palvelevaksi. Jatkossa oppilaitosten rahoitus määräytyisi suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista.

Etelä-Savon maakuntahallitus järjestää Toisen asteen koulutuksen uudistusta käsittelevän foorumin, joka pidetään tiistaina 13.10.2015 kello 12:30 – 15 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa. Foorumissa tarkastellaan toisen asteen koulutukseen kohdistuvia muutoksia ja voimakkaita leikkauspaineita Etelä-Savon näkökulmasta. Paikalla keskustelemassa ovat ammatti- ja lukiokoulutuksen edustajat sekä kuntien johto. Tilaisuuteen voi ilmoittautua oheisen linkin kautta: https://www.lyyti.in/koulutusfoorumi. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 7.10.2015 mennessä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen (pentti.makinen@esavo.fi, 050 500 2584) ja kehittämispäällikkö Hanna Makkula (hanna.makkula@esavo.fi, 0400 618 489)

Maakuntakaavoitukseen tulossa muutoksia

Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan näillä näkymin vuoden 2016 alusta. Kaavaillussa on, maakuntakaava saisi lainvoiman maakuntavaltuuston päätöksellä nykyisten kuntakaavojen tapaan ja mahdolliset valitukset maakuntavaltuuston päätöksestä käsittelisi hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Lakimuutoksessa ympäristöministeriön rooli muuttuisi vahvistavasta tahosta kaavaohjaajaksi. Muiden ministeriöiden kuuleminen tapahtuisi jatkossa liiton vastuulla kaavaprosessin aikana. Nyt ympäristöministeriö on kuullut muita ministeriöitä vahvistusvaiheessa. Lakimuutoksen vuoksi nyt vireillä oleva Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava ei menisi enää vahvistettavaksi ympäristöministeriöön,  vaan siinä sovellettaisiin uutta prosessia. Vahvistettavana olevan tuulivoimaa koskevan Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan ministeriö vahvistaa vielä nykyisen käytännön mukaisesti.

Maakuntahallitus keskusteli asiasta kokouksessaan ja lausunto lakiluonnokseen annetaan lokakuun kokouksessa.

Maakuntaohjelmaa tarkennetaan toimeenpanosuunnitelmalla vuosille 2016-2017

Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien ja sidosryhmien kanssa käynnistyi toukokuussa 2015 maakuntaohjelman (2014-2017) toimeenpanosuunnitelman (Topsun) valmistelu ja päivittäminen vuosille 2016-2017. Laajan kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen luonnos toimeenpanosuunnitelmaksi esiteltiin maakuntahallitukselle kokoukselle tänään.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma toimii maakunnan edunvalvonnan ja alueellisen kehittämistoiminnan strategisena välineenä, jolla suunnataan maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta sekä muuta alueen kehittämiseen vaikuttavaa rahoitusta.

Topsu 2016-2017 tukee ja toteuttaa myös hallitusohjelmassa määriteltyjä kärkihankkeita, joita ovat työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen (Menestyvä yritystoiminta), panostaminen osaamiseen ja koulutukseen (Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Uudistuva hyvinvointi), panostaminen biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja puhtaisiin ratkaisuihin (Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), toimintatapojen uudistaminen ja digitalisuutta edistävien ratkaisujen toteuttaminen (Kaikki toimintalinjat).

Lisäksi Topsu 2016-2017 tukee ja toteuttaa myös hallituksen kokeiluhankkeita. Maakuntaliitto on esittänyt Etelä-Savosta kokeiluhankkeiksi mm. perustulokokeilua, kesälomakauden siirtoa, nopeiden laajakaistayhteyksien edistämistä, digitaalisuutta edistäviä toimia (sähköinen arkistointi ja palvelujen käytettävyys, digitaalisten palvelujen edistäminen) sekä kiertotaloutta edistäviä konsepteja (EcoSairila, Savonlinnan Kuitulaboratorio).

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan syyskuun lopulla. Se toimitetaan hyväksymisen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriölle.

Savonlinnaa esitetään saaristokunnaksi

Maakuntahallitus esittää että jatkossakin Enonkoski, Puumala ja Sulkava olisivat saaristokuntia ja Mikkelin ja Hirvensalmi saaristo-osakuntia. Savonlinnaa maakuntahallitus esittää kokonaan saaristokunnaksi nykyisen saaristo-osakunta –statuksen sijaan. Kantansa maakuntahallitus ilmaisi antaessaan lausunnon saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista annetun valtioneuvoston asetuksen uudistamisesta.

Savonlinnan statuksen muuttamista maakuntahallitus perustelee mm. sillä, että Savonlinnan saaristo-osat ovat kuntaliitosten myötä laajentuneet myös liitoskuntien Savonrannan, Kerimäen ja Punkaharjun alueelle. ja saaristo-osien pirstaleisuus ja pitkät etäisyydet palvelujen äärelle lisäävät kustannuksia. Lisäksi Savonlinnan keskusta-alueen sijainti saarilla lisää kustannuksia sekä infrastruktuurin että käyttömenojen osalta. Myös Savonlinnan ulkoisen saavutettavuuden turvaaminen tuo kaupungille lisäkustannuksia, etenkin kun eri liikennemuotojen kaavailemat supistukset uhkaavat jättää kaupungin julkisen liikenteen osa

Maakuntahallitus esittää, että valtionosuuslakia ja – järjestelmää tarkistetaan niin, että saaristo-osakunnille palautetaan valtionosuusuudistuksessa menetetyt valtionosuudet, ja sen yhtenä tekijänä olevaa syrjäisyysluvun laskentaa kehitetään niin, että laskennassa otetaan huomioon todelliset asiointietäisyydet linnuntie-etäisyyden sijaan. Maakuntahallituksen mielestä saaristoisuuden määrittelyssä pitäisi entistä vahvemmin ottaa huomioon myös kiinteän tieyhteyden parissa olevat saaret, joiden saavutettavuus on kuitenkin selvästi heikompi kuin mannerasutuksen.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ma. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902.

Seutukuntakierros toi eväitä liiton vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnitteluun

Osana maakuntaliiton vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua on käyty perinteinen seutukuntakierros. Siellä viraston johto kuuli jäsenkuntien toiveita ja palautetta liiton toiminnasta. Samalla käytiin läpi tulevia vuosia, jotka ovat haasteellisia toiminnallisesti ja taloudellisesti myös maakuntien liitoille.

Etelä-Savon maakuntaliiton toimintatuotot on arvioitu pienevän vuonna 2016 reilut 16 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Toimintakuluja on karsittu reilut 15 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Suurimman sopeuttamispaineen aiheuttaa EU:n rakennerahasto-ohjelman hallinnointiin käytettävien varojen pieneminen vuosittaisesta noin 500 000 eurosta noin 150 000 euroon. Tehtävä on lakisääteinen, joten se aiheuttaa sopeuttamistarvetta koko liiton toimintaan. Jäsenkunnille esitettiin seutukuntakierroksella noin 48 000 euron korotusta jäsenkuntien maksuosuuksiin, joka on 2 % enemmän kuin vuodelle 2015.

Maakuntahallitus käsittelee liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2018 kokouksessaan 19.10.2015 ja valtuusto kokouksessaan 23.11.2015.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. puh. 044 770 0491.

Liiton viestintää uudistetaan

Maakuntaliiton pitkäaikainen tiedottaja Tuula Huoviala jää eläkkeelle 1.10.2015. Hän ehti toimia maakuntaliiton tiedottajana lähes 20 vuotta. Uutta tiedottajaa ei virastoon palkata, vaan viestintä hoidetaan sisäisin järjestelyin.

Muutoksia maakunnan yhteistyöryhmään

Satu Taavitsaiselle myönnettiin ero maakunnan yhteistyöryhmästä ja hänen tilalleen valittiin Kirsi Suovalkama. Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen uusiksi edustajiksi hyväksyttiin Satu Lipsanen ja Kalevi Savolainen.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta Mikkelissä

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa maakuntaliito internet-sivuilla www.esavo.fi. Suoraan pöytäkirjaan pääset tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Soteen saatava väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus

21.09.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tänään kokouksessaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja niiden turvaamisesta maakunnassa. Tällä hetkellä maakunnassa valmistellaan Etelä-Savon sote-palvelutuotantoaluetta, jossa suurin osa maakunnan kunnista on mukana.

Maakuntahallitus toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on toteutettava Etelä-Savossa siten, että se muodostaa väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että maakunnan sisällä sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden työnjaosta. Tämä edellyttää, että Etelä-Savon kaupungit ja kunnat pääsevät sopimukseen, joka turvaa kustannustehokkaasti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti palveluiden saatavuuden ja työpaikat maakunnan eri osissa. Maakuntaliitto myötävaikuttaa neuvottelujen aloittamiseksi välittömästi tällaisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

  • Kysymys on koko ajan siitä, että palveluiden satavuus turvataan tasapuolisesti. Työpaikkojen turvaaminen on myös erittäin tärkeää, koska ne pitävät seutukuntia ja maakuntaa pystyssä. Maakuntaliiton tavoitteena on saada nopeasti sellainen neuvottelu aikaiseksi, jossa eri osapuolet vielä kerran pohtivat, olisiko mahdollista löytää kustannustehokas, tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Neuvottelun maakuntaliitto pyrkii saamaan aikaiseksi mahdollisimman pian, sillä lokakuun puolivälissä on valtakunnallisesti tarkoitus julkistaa esitys sosiaali- ja terveystoimen aluejaoksi. – Aikaa on vähän ja toivomme todella, että vielä kerran pyrittäisiin löytämään meille sopivin ratkaisu, kun voimme siihen vielä vaikuttaa, kannustaa Wuorinen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kohti uuden sukupolven liikennejärjestelmää

Pohjois-Savon ELY-keskus on yhdessä Itä-Suomen maakuntien, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo, uudistamassa vuonna 2011 hyväksyttyä Itä-Suomen liikennestrategiaa. Itä-Suomen liikennestrategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille. Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen ja se on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Etelä-Savon maakuntahallitus käsitteli Itä-Suomen liikennestrategian luonnosta ja evästi maakuntaliittoa strategian viimeistelyssä. Tarkoituksena on, että Itä-Suomen maakuntaliitot hyväksyvät strategian lokakuussa2015.

Liikennejärjestelmän murrokseen vastaaminen vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa suunnittelua sekä uusia palveluita ja toimintamalleja. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Tulevaisuudessa palveluntuottajat, kansalaiset ja yritykset ovat suuremmassa roolissa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Vastaavasti julkisen sektorin rooli pienenee ja muuttuu. Julkisen sektorin tehtävänä on tulevaisuudessa toimia yhä enemmän mahdollistajana.

Riittävän palvelutason ylläpito ja kehittäminen edellyttävät resurssien kohdentamista ja yrittäjälähtöisyyttä ja liiketoimintaa. Strategiassa palvelutasoa mitoittaviksi asiakastarpeiksi on valittu arjen liikkumistarpeet ja raaka-ainekuljetukset. Elinkeinoelämän kuljetusten osalta on priorisoitu Itä-Suomelle ominaiset maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset. Arjen kuljetusten palvelutason ylläpitoa mitoittavat koulu- opiskelu-, työ- ja asiointimatkat.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että Savonlinna nimettäisiin eräänlaiseksi liikenteelliseksi rakennemuutosalueeksi sen haastelisen saavutettavuuden takia. Se sijaitsee keskellä Saimaata saarilla ja tämä muodostaa sen liikenteellisen haasteen.  Kun supistuksia on suunniteltu tehtäväksi raide-, bussi- ja lentoliikenteeseen, ovat samanaikaiset heikentämissuunnitelmat eri liikennemuotojen kohdalla kohtuuttomia Savonlinnan kannalta. Maakuntahallitus painottaa, että niin Savonlinnan kuin koko maan osalta liikennejärjestelmiä olisi tarkasteltava kokonaisuutena, ei vain erilisten liikennemuotojen osalta.

Lisätietoja antavat maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Toisen asteen ammatillinen koulutus suuren uudistuksen edessä

Ammatillista koulutusta tullaan uudistamaan voimakkaasti vuodesta 2017 alkaen.  Uudistus sisältää ensivaiheessa mm. 190 miljoonan euron leikkaukset. Seuraavassa vaiheessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sisältää lisää leikkauksia sekä toimintamallin uudistuksia, joiden tarkempi sisältö on vielä valmisteltavana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Uudistuksen on määrä olla valmiina niin, että 1.1.2018 astuu voimaan uusi toisen asteen koulutuksen lainsäädäntö, joka määrittää sekä toimiluvat että rahoitusjärjestelmän.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta kustannussäästöjen muodossa sekä uudistaa koulutuksen sisältöjä entistä enemmän osaamispohjaiseen suuntaan ja yritysten tarpeita paremmin palvelevaksi. Jatkossa oppilaitosten rahoitus määräytyisi suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista.

Etelä-Savon maakuntahallitus järjestää Toisen asteen koulutuksen uudistusta käsittelevän foorumin, joka pidetään tiistaina 13.10.2015 kello 12:30 – 15 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa. Foorumissa tarkastellaan toisen asteen koulutukseen kohdistuvia muutoksia ja voimakkaita leikkauspaineita Etelä-Savon näkökulmasta. Paikalla keskustelemassa ovat ammatti- ja lukiokoulutuksen edustajat sekä kuntien johto. Tilaisuuteen voi ilmoittautua oheisen linkin kautta: https://www.lyyti.in/koulutusfoorumi. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 7.10.2015 mennessä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen (pentti.makinen@esavo.fi, 050 500 2584) ja kehittämispäällikkö Hanna Makkula (hanna.makkula@esavo.fi, 0400 618 489)

Maakuntakaavoitukseen tulossa muutoksia

Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan näillä näkymin vuoden 2016 alusta. Kaavaillussa on, maakuntakaava saisi lainvoiman maakuntavaltuuston päätöksellä nykyisten kuntakaavojen tapaan ja mahdolliset valitukset maakuntavaltuuston päätöksestä käsittelisi hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Lakimuutoksessa ympäristöministeriön rooli muuttuisi vahvistavasta tahosta kaavaohjaajaksi. Muiden ministeriöiden kuuleminen tapahtuisi jatkossa liiton vastuulla kaavaprosessin aikana. Nyt ympäristöministeriö on kuullut muita ministeriöitä vahvistusvaiheessa. Lakimuutoksen vuoksi nyt vireillä oleva Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava ei menisi enää vahvistettavaksi ympäristöministeriöön,  vaan siinä sovellettaisiin uutta prosessia. Vahvistettavana olevan tuulivoimaa koskevan Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan ministeriö vahvistaa vielä nykyisen käytännön mukaisesti.

Maakuntahallitus keskusteli asiasta kokouksessaan ja lausunto lakiluonnokseen annetaan lokakuun kokouksessa.

Maakuntaohjelmaa tarkennetaan toimeenpanosuunnitelmalla vuosille 2016-2017

Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien ja sidosryhmien kanssa käynnistyi toukokuussa 2015 maakuntaohjelman (2014-2017) toimeenpanosuunnitelman (Topsun) valmistelu ja päivittäminen vuosille 2016-2017. Laajan kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen luonnos toimeenpanosuunnitelmaksi esiteltiin maakuntahallitukselle kokoukselle tänään.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma toimii maakunnan edunvalvonnan ja alueellisen kehittämistoiminnan strategisena välineenä, jolla suunnataan maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta sekä muuta alueen kehittämiseen vaikuttavaa rahoitusta.

Topsu 2016-2017 tukee ja toteuttaa myös hallitusohjelmassa määriteltyjä kärkihankkeita, joita ovat työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen (Menestyvä yritystoiminta), panostaminen osaamiseen ja koulutukseen (Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Uudistuva hyvinvointi), panostaminen biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja puhtaisiin ratkaisuihin (Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), toimintatapojen uudistaminen ja digitalisuutta edistävien ratkaisujen toteuttaminen (Kaikki toimintalinjat).

Lisäksi Topsu 2016-2017 tukee ja toteuttaa myös hallituksen kokeiluhankkeita. Maakuntaliitto on esittänyt Etelä-Savosta kokeiluhankkeiksi mm. perustulokokeilua, kesälomakauden siirtoa, nopeiden laajakaistayhteyksien edistämistä, digitaalisuutta edistäviä toimia (sähköinen arkistointi ja palvelujen käytettävyys, digitaalisten palvelujen edistäminen) sekä kiertotaloutta edistäviä konsepteja (EcoSairila, Savonlinnan Kuitulaboratorio).

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan syyskuun lopulla. Se toimitetaan hyväksymisen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriölle.

Savonlinnaa esitetään saaristokunnaksi

Maakuntahallitus esittää että jatkossakin Enonkoski, Puumala ja Sulkava olisivat saaristokuntia ja Mikkelin ja Hirvensalmi saaristo-osakuntia. Savonlinnaa maakuntahallitus esittää kokonaan saaristokunnaksi nykyisen saaristo-osakunta –statuksen sijaan. Kantansa maakuntahallitus ilmaisi antaessaan lausunnon saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista annetun valtioneuvoston asetuksen uudistamisesta.

Savonlinnan statuksen muuttamista maakuntahallitus perustelee mm. sillä, että Savonlinnan saaristo-osat ovat kuntaliitosten myötä laajentuneet myös liitoskuntien Savonrannan, Kerimäen ja Punkaharjun alueelle. ja saaristo-osien pirstaleisuus ja pitkät etäisyydet palvelujen äärelle lisäävät kustannuksia. Lisäksi Savonlinnan keskusta-alueen sijainti saarilla lisää kustannuksia sekä infrastruktuurin että käyttömenojen osalta. Myös Savonlinnan ulkoisen saavutettavuuden turvaaminen tuo kaupungille lisäkustannuksia, etenkin kun eri liikennemuotojen kaavailemat supistukset uhkaavat jättää kaupungin julkisen liikenteen osa

Maakuntahallitus esittää, että valtionosuuslakia ja – järjestelmää tarkistetaan niin, että saaristo-osakunnille palautetaan valtionosuusuudistuksessa menetetyt valtionosuudet, ja sen yhtenä tekijänä olevaa syrjäisyysluvun laskentaa kehitetään niin, että laskennassa otetaan huomioon todelliset asiointietäisyydet linnuntie-etäisyyden sijaan. Maakuntahallituksen mielestä saaristoisuuden määrittelyssä pitäisi entistä vahvemmin ottaa huomioon myös kiinteän tieyhteyden parissa olevat saaret, joiden saavutettavuus on kuitenkin selvästi heikompi kuin mannerasutuksen.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ma. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902.

Seutukuntakierros toi eväitä liiton vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnitteluun

Osana maakuntaliiton vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua on käyty perinteinen seutukuntakierros. Siellä viraston johto kuuli jäsenkuntien toiveita ja palautetta liiton toiminnasta. Samalla käytiin läpi tulevia vuosia, jotka ovat haasteellisia toiminnallisesti ja taloudellisesti myös maakuntien liitoille.

Etelä-Savon maakuntaliiton toimintatuotot on arvioitu pienevän vuonna 2016 reilut 16 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Toimintakuluja on karsittu reilut 15 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Suurimman sopeuttamispaineen aiheuttaa EU:n rakennerahasto-ohjelman hallinnointiin käytettävien varojen pieneminen vuosittaisesta noin 500 000 eurosta noin 150 000 euroon. Tehtävä on lakisääteinen, joten se aiheuttaa sopeuttamistarvetta koko liiton toimintaan. Jäsenkunnille esitettiin seutukuntakierroksella noin 48 000 euron korotusta jäsenkuntien maksuosuuksiin, joka on 2 % enemmän kuin vuodelle 2015.

Maakuntahallitus käsittelee liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2018 kokouksessaan 19.10.2015 ja valtuusto kokouksessaan 23.11.2015.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. puh. 044 770 0491.

Liiton viestintää uudistetaan

Maakuntaliiton pitkäaikainen tiedottaja Tuula Huoviala jää eläkkeelle 1.10.2015. Hän ehti toimia maakuntaliiton tiedottajana lähes 20 vuotta. Uutta tiedottajaa ei virastoon palkata, vaan viestintä hoidetaan sisäisin järjestelyin.

Muutoksia maakunnan yhteistyöryhmään

Satu Taavitsaiselle myönnettiin ero maakunnan yhteistyöryhmästä ja hänen tilalleen valittiin Kirsi Suovalkama. Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen uusiksi edustajiksi hyväksyttiin Satu Lipsanen ja Kalevi Savolainen.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta Mikkelissä

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa maakuntaliito internet-sivuilla www.esavo.fi. Suoraan pöytäkirjaan pääset tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Soteen saatava väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus

21.09.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tänään kokouksessaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja niiden turvaamisesta maakunnassa. Tällä hetkellä maakunnassa valmistellaan Etelä-Savon sote-palvelutuotantoaluetta, jossa suurin osa maakunnan kunnista on mukana.

Maakuntahallitus toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on toteutettava Etelä-Savossa siten, että se muodostaa väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että maakunnan sisällä sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden työnjaosta. Tämä edellyttää, että Etelä-Savon kaupungit ja kunnat pääsevät sopimukseen, joka turvaa kustannustehokkaasti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti palveluiden saatavuuden ja työpaikat maakunnan eri osissa. Maakuntaliitto myötävaikuttaa neuvottelujen aloittamiseksi välittömästi tällaisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

  • Kysymys on koko ajan siitä, että palveluiden satavuus turvataan tasapuolisesti. Työpaikkojen turvaaminen on myös erittäin tärkeää, koska ne pitävät seutukuntia ja maakuntaa pystyssä. Maakuntaliiton tavoitteena on saada nopeasti sellainen neuvottelu aikaiseksi, jossa eri osapuolet vielä kerran pohtivat, olisiko mahdollista löytää kustannustehokas, tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Neuvottelun maakuntaliitto pyrkii saamaan aikaiseksi mahdollisimman pian, sillä lokakuun puolivälissä on valtakunnallisesti tarkoitus julkistaa esitys sosiaali- ja terveystoimen aluejaoksi. – Aikaa on vähän ja toivomme todella, että vielä kerran pyrittäisiin löytämään meille sopivin ratkaisu, kun voimme siihen vielä vaikuttaa, kannustaa Wuorinen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kohti uuden sukupolven liikennejärjestelmää

Pohjois-Savon ELY-keskus on yhdessä Itä-Suomen maakuntien, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo, uudistamassa vuonna 2011 hyväksyttyä Itä-Suomen liikennestrategiaa. Itä-Suomen liikennestrategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille. Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen ja se on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Etelä-Savon maakuntahallitus käsitteli Itä-Suomen liikennestrategian luonnosta ja evästi maakuntaliittoa strategian viimeistelyssä. Tarkoituksena on, että Itä-Suomen maakuntaliitot hyväksyvät strategian lokakuussa2015.

Liikennejärjestelmän murrokseen vastaaminen vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa suunnittelua sekä uusia palveluita ja toimintamalleja. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Tulevaisuudessa palveluntuottajat, kansalaiset ja yritykset ovat suuremmassa roolissa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Vastaavasti julkisen sektorin rooli pienenee ja muuttuu. Julkisen sektorin tehtävänä on tulevaisuudessa toimia yhä enemmän mahdollistajana.

Riittävän palvelutason ylläpito ja kehittäminen edellyttävät resurssien kohdentamista ja yrittäjälähtöisyyttä ja liiketoimintaa. Strategiassa palvelutasoa mitoittaviksi asiakastarpeiksi on valittu arjen liikkumistarpeet ja raaka-ainekuljetukset. Elinkeinoelämän kuljetusten osalta on priorisoitu Itä-Suomelle ominaiset maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset. Arjen kuljetusten palvelutason ylläpitoa mitoittavat koulu- opiskelu-, työ- ja asiointimatkat.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että Savonlinna nimettäisiin eräänlaiseksi liikenteelliseksi rakennemuutosalueeksi sen haastelisen saavutettavuuden takia. Se sijaitsee keskellä Saimaata saarilla ja tämä muodostaa sen liikenteellisen haasteen.  Kun supistuksia on suunniteltu tehtäväksi raide-, bussi- ja lentoliikenteeseen, ovat samanaikaiset heikentämissuunnitelmat eri liikennemuotojen kohdalla kohtuuttomia Savonlinnan kannalta. Maakuntahallitus painottaa, että niin Savonlinnan kuin koko maan osalta liikennejärjestelmiä olisi tarkasteltava kokonaisuutena, ei vain erilisten liikennemuotojen osalta.

Lisätietoja antavat maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Toisen asteen ammatillinen koulutus suuren uudistuksen edessä

Ammatillista koulutusta tullaan uudistamaan voimakkaasti vuodesta 2017 alkaen.  Uudistus sisältää ensivaiheessa mm. 190 miljoonan euron leikkaukset. Seuraavassa vaiheessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sisältää lisää leikkauksia sekä toimintamallin uudistuksia, joiden tarkempi sisältö on vielä valmisteltavana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Uudistuksen on määrä olla valmiina niin, että 1.1.2018 astuu voimaan uusi toisen asteen koulutuksen lainsäädäntö, joka määrittää sekä toimiluvat että rahoitusjärjestelmän.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta kustannussäästöjen muodossa sekä uudistaa koulutuksen sisältöjä entistä enemmän osaamispohjaiseen suuntaan ja yritysten tarpeita paremmin palvelevaksi. Jatkossa oppilaitosten rahoitus määräytyisi suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista.

Etelä-Savon maakuntahallitus järjestää Toisen asteen koulutuksen uudistusta käsittelevän foorumin, joka pidetään tiistaina 13.10.2015 kello 12:30 – 15 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa. Foorumissa tarkastellaan toisen asteen koulutukseen kohdistuvia muutoksia ja voimakkaita leikkauspaineita Etelä-Savon näkökulmasta. Paikalla keskustelemassa ovat ammatti- ja lukiokoulutuksen edustajat sekä kuntien johto. Tilaisuuteen voi ilmoittautua oheisen linkin kautta: https://www.lyyti.in/koulutusfoorumi. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 7.10.2015 mennessä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen (pentti.makinen@esavo.fi, 050 500 2584) ja kehittämispäällikkö Hanna Makkula (hanna.makkula@esavo.fi, 0400 618 489)

Maakuntakaavoitukseen tulossa muutoksia

Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan näillä näkymin vuoden 2016 alusta. Kaavaillussa on, maakuntakaava saisi lainvoiman maakuntavaltuuston päätöksellä nykyisten kuntakaavojen tapaan ja mahdolliset valitukset maakuntavaltuuston päätöksestä käsittelisi hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Lakimuutoksessa ympäristöministeriön rooli muuttuisi vahvistavasta tahosta kaavaohjaajaksi. Muiden ministeriöiden kuuleminen tapahtuisi jatkossa liiton vastuulla kaavaprosessin aikana. Nyt ympäristöministeriö on kuullut muita ministeriöitä vahvistusvaiheessa. Lakimuutoksen vuoksi nyt vireillä oleva Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava ei menisi enää vahvistettavaksi ympäristöministeriöön,  vaan siinä sovellettaisiin uutta prosessia. Vahvistettavana olevan tuulivoimaa koskevan Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan ministeriö vahvistaa vielä nykyisen käytännön mukaisesti.

Maakuntahallitus keskusteli asiasta kokouksessaan ja lausunto lakiluonnokseen annetaan lokakuun kokouksessa.

Maakuntaohjelmaa tarkennetaan toimeenpanosuunnitelmalla vuosille 2016-2017

Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien ja sidosryhmien kanssa käynnistyi toukokuussa 2015 maakuntaohjelman (2014-2017) toimeenpanosuunnitelman (Topsun) valmistelu ja päivittäminen vuosille 2016-2017. Laajan kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen luonnos toimeenpanosuunnitelmaksi esiteltiin maakuntahallitukselle kokoukselle tänään.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma toimii maakunnan edunvalvonnan ja alueellisen kehittämistoiminnan strategisena välineenä, jolla suunnataan maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta sekä muuta alueen kehittämiseen vaikuttavaa rahoitusta.

Topsu 2016-2017 tukee ja toteuttaa myös hallitusohjelmassa määriteltyjä kärkihankkeita, joita ovat työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen (Menestyvä yritystoiminta), panostaminen osaamiseen ja koulutukseen (Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Uudistuva hyvinvointi), panostaminen biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja puhtaisiin ratkaisuihin (Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), toimintatapojen uudistaminen ja digitalisuutta edistävien ratkaisujen toteuttaminen (Kaikki toimintalinjat).

Lisäksi Topsu 2016-2017 tukee ja toteuttaa myös hallituksen kokeiluhankkeita. Maakuntaliitto on esittänyt Etelä-Savosta kokeiluhankkeiksi mm. perustulokokeilua, kesälomakauden siirtoa, nopeiden laajakaistayhteyksien edistämistä, digitaalisuutta edistäviä toimia (sähköinen arkistointi ja palvelujen käytettävyys, digitaalisten palvelujen edistäminen) sekä kiertotaloutta edistäviä konsepteja (EcoSairila, Savonlinnan Kuitulaboratorio).

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan syyskuun lopulla. Se toimitetaan hyväksymisen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriölle.

Savonlinnaa esitetään saaristokunnaksi

Maakuntahallitus esittää että jatkossakin Enonkoski, Puumala ja Sulkava olisivat saaristokuntia ja Mikkelin ja Hirvensalmi saaristo-osakuntia. Savonlinnaa maakuntahallitus esittää kokonaan saaristokunnaksi nykyisen saaristo-osakunta –statuksen sijaan. Kantansa maakuntahallitus ilmaisi antaessaan lausunnon saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista annetun valtioneuvoston asetuksen uudistamisesta.

Savonlinnan statuksen muuttamista maakuntahallitus perustelee mm. sillä, että Savonlinnan saaristo-osat ovat kuntaliitosten myötä laajentuneet myös liitoskuntien Savonrannan, Kerimäen ja Punkaharjun alueelle. ja saaristo-osien pirstaleisuus ja pitkät etäisyydet palvelujen äärelle lisäävät kustannuksia. Lisäksi Savonlinnan keskusta-alueen sijainti saarilla lisää kustannuksia sekä infrastruktuurin että käyttömenojen osalta. Myös Savonlinnan ulkoisen saavutettavuuden turvaaminen tuo kaupungille lisäkustannuksia, etenkin kun eri liikennemuotojen kaavailemat supistukset uhkaavat jättää kaupungin julkisen liikenteen osa

Maakuntahallitus esittää, että valtionosuuslakia ja – järjestelmää tarkistetaan niin, että saaristo-osakunnille palautetaan valtionosuusuudistuksessa menetetyt valtionosuudet, ja sen yhtenä tekijänä olevaa syrjäisyysluvun laskentaa kehitetään niin, että laskennassa otetaan huomioon todelliset asiointietäisyydet linnuntie-etäisyyden sijaan. Maakuntahallituksen mielestä saaristoisuuden määrittelyssä pitäisi entistä vahvemmin ottaa huomioon myös kiinteän tieyhteyden parissa olevat saaret, joiden saavutettavuus on kuitenkin selvästi heikompi kuin mannerasutuksen.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ma. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902.

Seutukuntakierros toi eväitä liiton vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnitteluun

Osana maakuntaliiton vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua on käyty perinteinen seutukuntakierros. Siellä viraston johto kuuli jäsenkuntien toiveita ja palautetta liiton toiminnasta. Samalla käytiin läpi tulevia vuosia, jotka ovat haasteellisia toiminnallisesti ja taloudellisesti myös maakuntien liitoille.

Etelä-Savon maakuntaliiton toimintatuotot on arvioitu pienevän vuonna 2016 reilut 16 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Toimintakuluja on karsittu reilut 15 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Suurimman sopeuttamispaineen aiheuttaa EU:n rakennerahasto-ohjelman hallinnointiin käytettävien varojen pieneminen vuosittaisesta noin 500 000 eurosta noin 150 000 euroon. Tehtävä on lakisääteinen, joten se aiheuttaa sopeuttamistarvetta koko liiton toimintaan. Jäsenkunnille esitettiin seutukuntakierroksella noin 48 000 euron korotusta jäsenkuntien maksuosuuksiin, joka on 2 % enemmän kuin vuodelle 2015.

Maakuntahallitus käsittelee liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2018 kokouksessaan 19.10.2015 ja valtuusto kokouksessaan 23.11.2015.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. puh. 044 770 0491.

Liiton viestintää uudistetaan

Maakuntaliiton pitkäaikainen tiedottaja Tuula Huoviala jää eläkkeelle 1.10.2015. Hän ehti toimia maakuntaliiton tiedottajana lähes 20 vuotta. Uutta tiedottajaa ei virastoon palkata, vaan viestintä hoidetaan sisäisin järjestelyin.

Muutoksia maakunnan yhteistyöryhmään

Satu Taavitsaiselle myönnettiin ero maakunnan yhteistyöryhmästä ja hänen tilalleen valittiin Kirsi Suovalkama. Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen uusiksi edustajiksi hyväksyttiin Satu Lipsanen ja Kalevi Savolainen.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta Mikkelissä

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa maakuntaliito internet-sivuilla www.esavo.fi. Suoraan pöytäkirjaan pääset tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Soteen saatava väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus

21.09.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tänään kokouksessaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja niiden turvaamisesta maakunnassa. Tällä hetkellä maakunnassa valmistellaan Etelä-Savon sote-palvelutuotantoaluetta, jossa suurin osa maakunnan kunnista on mukana.

Maakuntahallitus toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on toteutettava Etelä-Savossa siten, että se muodostaa väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että maakunnan sisällä sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden työnjaosta. Tämä edellyttää, että Etelä-Savon kaupungit ja kunnat pääsevät sopimukseen, joka turvaa kustannustehokkaasti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti palveluiden saatavuuden ja työpaikat maakunnan eri osissa. Maakuntaliitto myötävaikuttaa neuvottelujen aloittamiseksi välittömästi tällaisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

  • Kysymys on koko ajan siitä, että palveluiden satavuus turvataan tasapuolisesti. Työpaikkojen turvaaminen on myös erittäin tärkeää, koska ne pitävät seutukuntia ja maakuntaa pystyssä. Maakuntaliiton tavoitteena on saada nopeasti sellainen neuvottelu aikaiseksi, jossa eri osapuolet vielä kerran pohtivat, olisiko mahdollista löytää kustannustehokas, tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Neuvottelun maakuntaliitto pyrkii saamaan aikaiseksi mahdollisimman pian, sillä lokakuun puolivälissä on valtakunnallisesti tarkoitus julkistaa esitys sosiaali- ja terveystoimen aluejaoksi. – Aikaa on vähän ja toivomme todella, että vielä kerran pyrittäisiin löytämään meille sopivin ratkaisu, kun voimme siihen vielä vaikuttaa, kannustaa Wuorinen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kohti uuden sukupolven liikennejärjestelmää

Pohjois-Savon ELY-keskus on yhdessä Itä-Suomen maakuntien, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo, uudistamassa vuonna 2011 hyväksyttyä Itä-Suomen liikennestrategiaa. Itä-Suomen liikennestrategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille. Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen ja se on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Etelä-Savon maakuntahallitus käsitteli Itä-Suomen liikennestrategian luonnosta ja evästi maakuntaliittoa strategian viimeistelyssä. Tarkoituksena on, että Itä-Suomen maakuntaliitot hyväksyvät strategian lokakuussa2015.

Liikennejärjestelmän murrokseen vastaaminen vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa suunnittelua sekä uusia palveluita ja toimintamalleja. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Tulevaisuudessa palveluntuottajat, kansalaiset ja yritykset ovat suuremmassa roolissa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Vastaavasti julkisen sektorin rooli pienenee ja muuttuu. Julkisen sektorin tehtävänä on tulevaisuudessa toimia yhä enemmän mahdollistajana.

Riittävän palvelutason ylläpito ja kehittäminen edellyttävät resurssien kohdentamista ja yrittäjälähtöisyyttä ja liiketoimintaa. Strategiassa palvelutasoa mitoittaviksi asiakastarpeiksi on valittu arjen liikkumistarpeet ja raaka-ainekuljetukset. Elinkeinoelämän kuljetusten osalta on priorisoitu Itä-Suomelle ominaiset maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset. Arjen kuljetusten palvelutason ylläpitoa mitoittavat koulu- opiskelu-, työ- ja asiointimatkat.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että Savonlinna nimettäisiin eräänlaiseksi liikenteelliseksi rakennemuutosalueeksi sen haastelisen saavutettavuuden takia. Se sijaitsee keskellä Saimaata saarilla ja tämä muodostaa sen liikenteellisen haasteen.  Kun supistuksia on suunniteltu tehtäväksi raide-, bussi- ja lentoliikenteeseen, ovat samanaikaiset heikentämissuunnitelmat eri liikennemuotojen kohdalla kohtuuttomia Savonlinnan kannalta. Maakuntahallitus painottaa, että niin Savonlinnan kuin koko maan osalta liikennejärjestelmiä olisi tarkasteltava kokonaisuutena, ei vain erilisten liikennemuotojen osalta.

Lisätietoja antavat maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Toisen asteen ammatillinen koulutus suuren uudistuksen edessä

Ammatillista koulutusta tullaan uudistamaan voimakkaasti vuodesta 2017 alkaen.  Uudistus sisältää ensivaiheessa mm. 190 miljoonan euron leikkaukset. Seuraavassa vaiheessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sisältää lisää leikkauksia sekä toimintamallin uudistuksia, joiden tarkempi sisältö on vielä valmisteltavana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Uudistuksen on määrä olla valmiina niin, että 1.1.2018 astuu voimaan uusi toisen asteen koulutuksen lainsäädäntö, joka määrittää sekä toimiluvat että rahoitusjärjestelmän.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta kustannussäästöjen muodossa sekä uudistaa koulutuksen sisältöjä entistä enemmän osaamispohjaiseen suuntaan ja yritysten tarpeita paremmin palvelevaksi. Jatkossa oppilaitosten rahoitus määräytyisi suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista.

Etelä-Savon maakuntahallitus järjestää Toisen asteen koulutuksen uudistusta käsittelevän foorumin, joka pidetään tiistaina 13.10.2015 kello 12:30 – 15 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa. Foorumissa tarkastellaan toisen asteen koulutukseen kohdistuvia muutoksia ja voimakkaita leikkauspaineita Etelä-Savon näkökulmasta. Paikalla keskustelemassa ovat ammatti- ja lukiokoulutuksen edustajat sekä kuntien johto. Tilaisuuteen voi ilmoittautua oheisen linkin kautta: https://www.lyyti.in/koulutusfoorumi. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 7.10.2015 mennessä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen (pentti.makinen@esavo.fi, 050 500 2584) ja kehittämispäällikkö Hanna Makkula (hanna.makkula@esavo.fi, 0400 618 489)

Maakuntakaavoitukseen tulossa muutoksia

Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan näillä näkymin vuoden 2016 alusta. Kaavaillussa on, maakuntakaava saisi lainvoiman maakuntavaltuuston päätöksellä nykyisten kuntakaavojen tapaan ja mahdolliset valitukset maakuntavaltuuston päätöksestä käsittelisi hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Lakimuutoksessa ympäristöministeriön rooli muuttuisi vahvistavasta tahosta kaavaohjaajaksi. Muiden ministeriöiden kuuleminen tapahtuisi jatkossa liiton vastuulla kaavaprosessin aikana. Nyt ympäristöministeriö on kuullut muita ministeriöitä vahvistusvaiheessa. Lakimuutoksen vuoksi nyt vireillä oleva Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava ei menisi enää vahvistettavaksi ympäristöministeriöön,  vaan siinä sovellettaisiin uutta prosessia. Vahvistettavana olevan tuulivoimaa koskevan Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan ministeriö vahvistaa vielä nykyisen käytännön mukaisesti.

Maakuntahallitus keskusteli asiasta kokouksessaan ja lausunto lakiluonnokseen annetaan lokakuun kokouksessa.

Maakuntaohjelmaa tarkennetaan toimeenpanosuunnitelmalla vuosille 2016-2017

Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien ja sidosryhmien kanssa käynnistyi toukokuussa 2015 maakuntaohjelman (2014-2017) toimeenpanosuunnitelman (Topsun) valmistelu ja päivittäminen vuosille 2016-2017. Laajan kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen luonnos toimeenpanosuunnitelmaksi esiteltiin maakuntahallitukselle kokoukselle tänään.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma toimii maakunnan edunvalvonnan ja alueellisen kehittämistoiminnan strategisena välineenä, jolla suunnataan maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta sekä muuta alueen kehittämiseen vaikuttavaa rahoitusta.

Topsu 2016-2017 tukee ja toteuttaa myös hallitusohjelmassa määriteltyjä kärkihankkeita, joita ovat työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen (Menestyvä yritystoiminta), panostaminen osaamiseen ja koulutukseen (Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Uudistuva hyvinvointi), panostaminen biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja puhtaisiin ratkaisuihin (Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), toimintatapojen uudistaminen ja digitalisuutta edistävien ratkaisujen toteuttaminen (Kaikki toimintalinjat).

Lisäksi Topsu 2016-2017 tukee ja toteuttaa myös hallituksen kokeiluhankkeita. Maakuntaliitto on esittänyt Etelä-Savosta kokeiluhankkeiksi mm. perustulokokeilua, kesälomakauden siirtoa, nopeiden laajakaistayhteyksien edistämistä, digitaalisuutta edistäviä toimia (sähköinen arkistointi ja palvelujen käytettävyys, digitaalisten palvelujen edistäminen) sekä kiertotaloutta edistäviä konsepteja (EcoSairila, Savonlinnan Kuitulaboratorio).

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan syyskuun lopulla. Se toimitetaan hyväksymisen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriölle.

Savonlinnaa esitetään saaristokunnaksi

Maakuntahallitus esittää että jatkossakin Enonkoski, Puumala ja Sulkava olisivat saaristokuntia ja Mikkelin ja Hirvensalmi saaristo-osakuntia. Savonlinnaa maakuntahallitus esittää kokonaan saaristokunnaksi nykyisen saaristo-osakunta –statuksen sijaan. Kantansa maakuntahallitus ilmaisi antaessaan lausunnon saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista annetun valtioneuvoston asetuksen uudistamisesta.

Savonlinnan statuksen muuttamista maakuntahallitus perustelee mm. sillä, että Savonlinnan saaristo-osat ovat kuntaliitosten myötä laajentuneet myös liitoskuntien Savonrannan, Kerimäen ja Punkaharjun alueelle. ja saaristo-osien pirstaleisuus ja pitkät etäisyydet palvelujen äärelle lisäävät kustannuksia. Lisäksi Savonlinnan keskusta-alueen sijainti saarilla lisää kustannuksia sekä infrastruktuurin että käyttömenojen osalta. Myös Savonlinnan ulkoisen saavutettavuuden turvaaminen tuo kaupungille lisäkustannuksia, etenkin kun eri liikennemuotojen kaavailemat supistukset uhkaavat jättää kaupungin julkisen liikenteen osa

Maakuntahallitus esittää, että valtionosuuslakia ja – järjestelmää tarkistetaan niin, että saaristo-osakunnille palautetaan valtionosuusuudistuksessa menetetyt valtionosuudet, ja sen yhtenä tekijänä olevaa syrjäisyysluvun laskentaa kehitetään niin, että laskennassa otetaan huomioon todelliset asiointietäisyydet linnuntie-etäisyyden sijaan. Maakuntahallituksen mielestä saaristoisuuden määrittelyssä pitäisi entistä vahvemmin ottaa huomioon myös kiinteän tieyhteyden parissa olevat saaret, joiden saavutettavuus on kuitenkin selvästi heikompi kuin mannerasutuksen.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ma. kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902.

Seutukuntakierros toi eväitä liiton vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnitteluun

Osana maakuntaliiton vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua on käyty perinteinen seutukuntakierros. Siellä viraston johto kuuli jäsenkuntien toiveita ja palautetta liiton toiminnasta. Samalla käytiin läpi tulevia vuosia, jotka ovat haasteellisia toiminnallisesti ja taloudellisesti myös maakuntien liitoille.

Etelä-Savon maakuntaliiton toimintatuotot on arvioitu pienevän vuonna 2016 reilut 16 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Toimintakuluja on karsittu reilut 15 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Suurimman sopeuttamispaineen aiheuttaa EU:n rakennerahasto-ohjelman hallinnointiin käytettävien varojen pieneminen vuosittaisesta noin 500 000 eurosta noin 150 000 euroon. Tehtävä on lakisääteinen, joten se aiheuttaa sopeuttamistarvetta koko liiton toimintaan. Jäsenkunnille esitettiin seutukuntakierroksella noin 48 000 euron korotusta jäsenkuntien maksuosuuksiin, joka on 2 % enemmän kuin vuodelle 2015.

Maakuntahallitus käsittelee liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2018 kokouksessaan 19.10.2015 ja valtuusto kokouksessaan 23.11.2015.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. puh. 044 770 0491.

Liiton viestintää uudistetaan

Maakuntaliiton pitkäaikainen tiedottaja Tuula Huoviala jää eläkkeelle 1.10.2015. Hän ehti toimia maakuntaliiton tiedottajana lähes 20 vuotta. Uutta tiedottajaa ei virastoon palkata, vaan viestintä hoidetaan sisäisin järjestelyin.

Muutoksia maakunnan yhteistyöryhmään

Satu Taavitsaiselle myönnettiin ero maakunnan yhteistyöryhmästä ja hänen tilalleen valittiin Kirsi Suovalkama. Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen uusiksi edustajiksi hyväksyttiin Satu Lipsanen ja Kalevi Savolainen.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta Mikkelissä

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa maakuntaliito internet-sivuilla www.esavo.fi. Suoraan pöytäkirjaan pääset tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010