Etelä-Savon maakuntahallitus: Maakuntapohjainen aluehallinto tarpeen

24.08.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tänään kokouksessaan 14.8.2015 julkaistusta ja paljon julkisuuttakin saaneesta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilötyöryhmän ehdotuksista. Työryhmähän ehdottaa, että maahan tulisi 9-12 itsehallintoaluetta, joilla olisi oma hallintonsa ja niiden toiminta rahoitettaisiin ensisijaisesti valtion varoista. Itsehallintoalueille hoidettaisiin ensi alkuun sosiaali- ja terveystoimen tehtävä, jotka siirtyisivät niille kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä aluekehityksen tehtäviä, joita niille siirrettäisiin nykyisiltä maakuntien liitolta. Näitä tehtäviä aiemmin hoitaneet kuntayhtymät lakkautettaisiin.

Maakuntahallituksen mielestä selvityshenkilötyöryhmän esittämälle aluejaolle ei ole perusteita, vaan uudistus olisi toteutettava maakuntapohjaisesti nykyiseen maakuntajakoon (18) perustuen. – Alueiden erityispiireet on pystyttävä ottamaan huomioon niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin alueiden kehittämisessä, toteaa maakuntajohtaja Mäkinen. - Kun alueet suurenevat, väistämättä heikkenee paikallisuuden huomioon ottaminen ja yhteiset edunvalvonnan intressit vähenevät.

Maakuntahallitus ei kuitenkaan tyrmää muutoksen tarvetta, mutta toivoo, että ennen karttaharjoituksia ja alueiden määrän päättämistä kuultaisiin aidosti asianosaisia ja vielä otettaisiin niiltä saatava palaute huomioon. – Toivottavaa on, ettei käynnistyt kehittämistyö esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttamisessa pysähdy tämän selvityshenkilötyöryhmän ehdotusten pohjalta, vaan sitä jatkettaisiin. Julkinen talous, etenkään kuntatalous, ei enää kestä linjausten odottamista, vaan työtä toiminnan järkevöittämiseksi on jatkettava. Aika näyttää, mitkä ovat lopulliset linjaukset, mutta en jaksa uskoa, että ne olisivat täysin tämän selvityshenkilöryhmän ehdotuksen mukaisia, sanoo Mäkinen.

Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat ovat kannanotossaan todenneet 14.1.2015, että aluehallinnon uudistus olisi kartoitettava kokonaisuutena ja tehtävien määrittelyn pohjalta. Paljon hyväksyttävää ehdotuksissa on.  - Selvityshenkilötyöryhmän esittämää kansanvaltaista mallia ovat maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat kannanotossaan korostaneet. Alueellisen hallinnon on perustuttava kansanvaltaan ja suorien vaalien mahdollisuus on selvitettävä, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanoton mukaan sosiaali- ja terveystoimen tehtävien lisäksi maakunnan kattava toimija voisi olla monialainen, ja se vastaisi mm. aluekehityksen, tietyistä koulutuksen ja erityisalojen laaja-alaisista tehtävistä. Sosiaali- ja terveystoimen osalta uudistus olisi tehtävä nopeasti ilman turhia viivytyksiä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707,  varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Joukkoliikennettä tarkasteltava kokonaisuutena

Maakuntahallitus nosti kokouksessaan esille jo tehdyt tai kaavaillut muutokset maakunnan joukkoliikenteen tarjonnassa. Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa päätösten tekeminen useilla eri tahoilla sekä liikennemuotokohtaisesti. Päätöksenteko on koordinoimatonta ja kokonaiskuvaa tilanteesta ei ole kenenkään hallussa kunkin tahon tehdessä omaan toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ja pyrkiessä optimoimaan oman toimintansa mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Varsinkin Savonlinnan alueen kannalta nykyinen toimintamalli on johtamassa kokonaisvaikutuksiltaan kestämättömään tilanteeseen.

Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on VR:n ilmoitus lopettaa Parikkalasta Savonlinnaan kello 07:34 ja 21:34 sekä Savonlinnasta Parikkalaan kello 05:34 ja kello 20:37 lähtevien vuorojen liikennöinnin. Muutokset tulevat voimaan aikataulukauden vaihtuessa 25. lokakuuta. Maakunnassa VR on toiminut vastaavanlaisesti lopettaessaan junavuorojen pysähtymiset Haukivuoren asemalle 10.8.2014. Ennen pysähtymisten lakkauttamista Haukivuorella pysähtyi arkisin 12 vuoroa ja viikonloppuisin 10 vuoroa.

Kannanotossaan maakuntahallitus korostaa, että junavuorojen vähentäminen heikentää Etelä-Savon saavutettavuutta vaikeuttamalla työ- ja asiointimatkoja. Junavuorojen supistuksien myötä myös sosiaalihuoltolain mukaisten erilliskuljetusten tarve lisääntyy, mikä lisää kuntien kustannuksia. Samoin kaupunkien sisäinen henkilöliikenne eri kaupunginosien välillä vaikeutuu merkittävästi kaikkien kuntalaisten osalta. Savonlinna-Parikkala junavuorojen vähentäminen aiheuttaakin seutukunnalle sellaisen julkisen liikenteen palvelutason heikentymisen, joka on paikallisen elinkeinoelämän sekä valtakunnallisten kulttuuritapahtumien ja koulutuslaitosten elinvoimaisuuden kannalta kestämätön.

Maakuntahallitus muistuttaa, että kannattamattomien vuorojen karsiminen on toki ymmärrettävää, mutta VR:llä tulee henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta ja valtio omistajuudesta johtuen olla laajempia yhteiskunnallisia velvoitteita. Näin on erityisesti tilanteissa, jossa lakkauttamispäätökset heikentävät merkittävästi alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Näissä tilanteissa vuorojen lakkauttamisen sijaan pitäisi pyrkiä vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten saamaan vuorot valtion tukeman ostoliikenteen piiriin. Erityisesti Savonlinnan vuorojen kohdalla tämä olisi ollut käsityksemme mukaan mahdollinen toimintatapa, sillä maakuntaliiton tietojen mukaan VR ja LVM käyvät parhaillaan neuvottelua uudesta ostoliikennesopimuksesta ja piiriin kuuluvista junavuoroista.

Ilman toimivaa raideliikennettä suurena uhkatekijänä on haastavien liikenneyhteyksien takana olevien keskusten, kuten Savonlinnan, jääminen muita keskuksia heikompaan asemaan. Tällöin vastuu ei ole vain yksittäisellä liikenteestä vastaavalla yrityksellä vaan sitä ohjaavalla poliittisella päätöksenteolla. Maakunnan ja erityisesti Savonlinnan joukkoliikenneratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja eri liikennemuodot yhteen sovittavaa suunnittelua ja päätöksentekoa. 

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa, että raideliikenteen vähentäminen ja joukkoliikenteen suunnittelu ei voi jatkua nykyisen kaltaisilla esityksillä ja toimintamalleilla. Liikennejärjestelmä muodostaa kokonaisuuden jonka kehittäminen on julkisen vallan ja erityisesti poliittisen päätöksenteon vastuulla. Nykyisen sirpaleisen liikennejärjestelmän sijaan on tarkasteltava kokonaisuutta, jossa liikenne on kytkettävä saumattomaksi osaksi alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämistä. Suomen aluerakennetta on kehitettävä monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksien perustuva kokonaisuutena.

Lisätietoja antavat maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Itäsuomalaisten yhteinen liikennestrategia päivitettävänä

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Itä-Suomen maakuntaliitot viimeistelevät Itä-Suomen liikennestrategian syyskuun aikana. Liikennestrategian luonnos oli sidosryhmien kommentoitavissa 4.8.2015 asti, mutta kommentteja sisältöön voi antaa edelleen. Saatujen kommenttien lisäksi strategiassa otetaan huomioon hallitusohjelman linjaukset, jotka tarken­tunevat elo-syyskuun vaihteessa. Strategia hyväksytään maakuntahallituksissa lokakuun loppupuolella.

Edellinen Itä-Suomen yhteinen liikennestrategia on hyväksytty 2011. Strategiassa oli listattu mm. Itä-Suomen kärkihankkeet:

• Vt 5 Mikkeli - Juva

• Vt 23 Varkaus - Viinijärvi

• Vt 5 Leppävirta - Kuopio

• Karjalan radan perusparantaminen välillä Luumäki - Joensuu

• Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola - Kajaani

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Suomen 100-vuotisjuhlavuotta juhlitaan myös Etelä-Savossa

Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden valtakunnallisesta kokonaisuudesta vastaa valtioneuvoston kanslia ja juhlavuoden pääteema on Yhdessä. Juhlavuonna tarkastellaan Suomen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Vuodesta toivotaan muodostuvan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Laaja ohjelmakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuoden valmistelussa korostuvat mm. kansalaisyhteiskunnan merkitys ja luovuuden voima.

Etelä-Savon maakuntaliitto on järjestänyt kunnille vuoden 2015 aikana kaksi info- ja keskustelutilaisuutta juhlavuoden valmistelusta. Maakunnan toimijoilta on myös koottu suunnitelmia ja ideoita juhlavuoden toteuttamiseksi sekä paikallisesti että maakunnallisesti. Kesäkuun tapaamisessa Suomi 100 –yhteistyölle toivottiin valtakunnallisen Yhdessä-teeman lisäksi maakunnallista kattoteemaa, joka kokoaa saman katon alle Etelä-Savon kuntien juhlavuodet. Kattoteemaksi nousi Tämä on koti. Tämä on koti –teema pohjautuu osana maakuntaohjelmaprosessia toteutettuun nuorisokyselyyn, jossa nuoret kuvasivat suhdettaan maakuntaan näillä sanoilla; maakunta koettiin kodikkaaksi ja turvalliseksi. Maakunnallinen Tämä on koti –teema sitoo eteläsavolaisten kaupunkien, kuntien ja toimijoiden omat juhlavuoteen liittyvät tapahtumat ja tekemiset yhteen ja toisaalta tarjoaa mahdollisuuden teeman laaja-alaiseen soveltamiseen ja tulkintaan.

Suomi 100 -hallitus on päättänyt 16.6.2015 osoittaa Suomi 100 –hankkeelle myönnetyistä määrärahoista 2,25 M€ alueellisille koordinaatiohankkeille, joiden hakua aukeaa syksyn edetessä. Etelä-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan valtuuttaa maakuntaliiton viraston hakemaan valtionavustusta Suomi 100 - juhlavuoden maakunnalliseen valmisteluun Tämä on koti -teemalla. Haettavaan alueelliseen koordinaatiohankkeeseen on odotettavissa enintään 90 000 euroa valtionavustusta edellyttäen saman suuruista omarahoitusta. Koordinaatiohankkeella on tarkoitus sekä resursoida alueellisen koordinaattorin palkkaus että kohdentaa käytettävissä olevia varjoa paikallisiin hankkeisiin. Kustannustehokkuuden ja synergiaedun saamiseksi Etelä-Savon maakuntaliitto on käynyt keskusteluja Mikkelin kaupungin kanssa mahdollisen yhteisen koordinaattorin palkkaamisesta juhlavuoden valmisteluihin ja toteuttamiseen vuosille 2016-2017. Juhlavuoden sisältövalmistelut niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin paikallisestikin ovat siis työn alla ja kokonaisuus alkaa pikku hiljaa hahmottua.

Lisätietoja verkkosivulta http://suomi100finland.fi sekä kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 7737285, heli.gynther@esavo.fi

Saimaannorpan suojelussa kuullaan alueen väestöä ja toimijoita

Maan hallituksen ohjelmassa tavoitteena on luontopolitiikan tekeminen luottamuksella ja reiluin keinon. Yhtenä ja etenkin maakuntaamme koskettavana asiana on mainittu saimaannorpan suojelun varmistaminen paikallisen väestön tahojen kanssa. Haasteena on etenkin kalastuksen ja suojelun yhteensovittaminen

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut laajapohjaisen Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän, jonka tehtävänä on arvioida tehtyjen kalastuksen rajoitustoimenpiteiden, mm. keväisen verkkokalastuskiellon ja eräiden pyydystyyppikieltojen, vaikutuksia saimaannorpan suojelutavoitteiden toteutumiseen. Työryhmä tekee esityksensä toimenpiteistä marraskuussa. Ennen esityksen tekemistä kuullaan Saimaan alueen asukkaita hallitusohjelman mukaisesti nettikyselyn avulla sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia. Maakuntaliitto toteuttaa kuulemisen yhdessä työryhmän kanssa.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Digitaalisuutta edistetty maakunnassa jo mallikkaasti

Maakuntahallitus toivoi edellisessä kokouksessaan virastolta yhteenvetoa digitaalisuutta edistävien hankkeiden rahoituksesta ja vaikuttavuudesta.

Rakennerahasto-ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut digihankkeet ovat keskittyneet portaalien/tuotteiden/sähköisten palveluiden kehittämiseen, opetusteknologioiden kehittämiseen sekä erilaisiin selvityksiin. Pääpainopisteenä on ollut hyvinvointisektorin, opetuksen ja arkistoinnin digitalisointi.

Nyt alkaneella ohjelmakaudella vuosille 2014-2020 digitaalisuuteen liittyvät painopisteet on määritelty vuonna 2014 hyväksytyssä maakunnallisessa älykkään erikoistumisen strategiassa (ÄES). Digitaalinen tiedonhallinta on nostettu yhdeksi kehittyvistä kärjistä. Sen avulla pyritään kehittämään teollisen internetin uusia sovellutuksia palveluliiketoimintaan, saamaan uusia ratkaisuja arjen digitaalisuuteen sekä parantamaan sähköistä tiedon hallintaa ja jalostamaan tietoa hyötykäyttöön.

Kaiken kaikkiaan ohjelmarahaa vuosina 2007-2013 myönnettiin 19 digitaalisuutta edistävälle hankkeelle kaikkiaan 4,87 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat painottuneet arjen digitaalisiin ratkaisuihin, erityisesti palveluiden tuottamiseen liittyviin sovelluksiin sekä opetusteknologioiden kehittämiseen.

Ohjelmakaudella 2014-2020 on myönnetty rahoitusta kaikkiaan 10 digitaalisuutta edistävälle hankkeelle kaikkiaan 2,64 miljoonaa euroa. Digitaalisuutta edistäviä hankkeita on haettu ohjelmakaudella 2014-2020 kahdessa eri haussa. Tämän vuoksi on saatu runsaasti aiheeseen liittyviä hakemuksia.

Rahoitetut hankkeet ovat keskittyneet digitaalisen liiketoiminnan lisäämiseen yrityksissä sekä sähköisten aineistojen/avoimen datan hyödyntämiseen. Pääpainopisteenä on ollut palvelusektorin, teollisuuden ja sähköisen arkistoinnin digitalisointi. ÄES:n näkökulmasta hankkeet ovat jakautuneet kaikkiin kolmeen alatavoitteeseen, joskin painotus on ollut Sähköisen tiedon hallinnassa ja jalostamisessa hyötykäyttöön. Erityisesti hankkeet ovat painottuneet sähköisen säilyttämisen kehittämiseen sekä avoimen datan avaamiseen ja hyödyntämiseen.

Maakunnassa rahoitettuihin EU-rakennerahastohankkeisiin pääsee tutustumaan osoitteessa:

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan myös lausunnon arkistolainsäädännön uudistamiseen liittyvästä työryhmämuistiosta. Maakuntahallitus muistuttaa, että Mikkelissä toimiva digitalmikkeli –klusteri on erikoistunut erityisesti sähköisen arkistoinnin ja asioinnin palvelu- ja kehitystyöhön, ja kaupungissa toimivat yritykset ja yhteisöt – mm. Arkistolaitos, Kansalliskirjasto, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu – muodostavat hyvän osaamiskokonaisuuden. Maakuntaliitto esittääkin, että valtion ja kuntien sähköiseen arkistointiin siirtymisessä sekä kulttuuriperinnön säilyttämisessä hyödynnetään ja kehitetään edelleen Mikkeliin keskittynyttä osaamista sekä tila-, laitteisto-, koulutus- ja henkilöresursseja.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571.

Maakunta valmis kokeiluihin

Maakuntahallitus keskusteli kokouksessaan hallitusohjelmatavoitteista. Esille nousivat etenkin uudistukset ja kokeilut, joista ministeri Vehviläinen on pyytänyt maakunnilta esityksiä. Maakuntahallitus on valmis esittämään maakuntaa kokeiluun koulujen kesälomien siirtämiseksi.  Kokeilua perustellaan erityisesti elinkeinopoliittisista lähtökohdista, sillä täälläkin olisi pystyttävä palvelemaan myös elokuussa lomailevia. Suomen olisi maakuntahallituksen mukaan oltava valmis kesälomien siirtoon ja siirtyä suoraan keskieurooppalaiseen lomakäytäntöön.

Maakuntaliiton virasto valmistelee hallituksen linjaukset mukaisesti esitykset mahdollisiksi kokeiluiksi.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, riitta.koskinen@esavo.fi

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma linkittyy hallitusohjelman toimeenpanoon

Maakuntahallitus sai katsauksen Maakuntaohjelman vuosille 2016 ja 2017 laadittavan toimeenpanosuunnitelman eli TOPSUn valmistelutilanteesta. TOPSUun liittyy myös ajankohtaisissa asioissa käyty keskustelu hallitusohjelman toimeenpanosta. Keskustelu jatkuu Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksessa Joensuussa tiistaina ja keskiviikkona.

Maakuntahallitus käsittelee TOPSUn luonnoksen syyskuun kokouksessaan, ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy TOPSUn 30. syyskuuta. Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahasto-ohjelman budjetin maakunnassa.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, puh. 050 522 8587.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja vaihtuu

Maakuntavaltuusto saa syyskokouksessaan uuden puheenjohtajan, sillä hallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntäisi tehtävästä eron ministeri Lenita Toivakalle hänen omasta pyynnöstään ja valitsisi uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana toimii Markku Kakriainen, joka on toiminut kokousten puheenjohtajana varsinaisen ollessa estynyt. Toisena varapuheenjohtajana toimii Mikko Hokkanen.

Myös hallituksen jäsenistöön tulee muutoksia, sillä kansanedustaja Satu Taavitsainen on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä ja hallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle eron myöntämistä ja uuden jäsenen valitsemista jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Taavitsaisen ero ja uuden jäsenen valita hänen tilalleen maakunnan yhteistyöryhmään jäljellä olevaksi toimikaudeksi jätettiin pöydälle.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisesti.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa maakuntaliito internet-sivuilla www.esavo.fi. Suoraan pöytäkirjaan pääset tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Maakuntapohjainen aluehallinto tarpeen

24.08.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tänään kokouksessaan 14.8.2015 julkaistusta ja paljon julkisuuttakin saaneesta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilötyöryhmän ehdotuksista. Työryhmähän ehdottaa, että maahan tulisi 9-12 itsehallintoaluetta, joilla olisi oma hallintonsa ja niiden toiminta rahoitettaisiin ensisijaisesti valtion varoista. Itsehallintoalueille hoidettaisiin ensi alkuun sosiaali- ja terveystoimen tehtävä, jotka siirtyisivät niille kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä aluekehityksen tehtäviä, joita niille siirrettäisiin nykyisiltä maakuntien liitolta. Näitä tehtäviä aiemmin hoitaneet kuntayhtymät lakkautettaisiin.

Maakuntahallituksen mielestä selvityshenkilötyöryhmän esittämälle aluejaolle ei ole perusteita, vaan uudistus olisi toteutettava maakuntapohjaisesti nykyiseen maakuntajakoon (18) perustuen. – Alueiden erityispiireet on pystyttävä ottamaan huomioon niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin alueiden kehittämisessä, toteaa maakuntajohtaja Mäkinen. - Kun alueet suurenevat, väistämättä heikkenee paikallisuuden huomioon ottaminen ja yhteiset edunvalvonnan intressit vähenevät.

Maakuntahallitus ei kuitenkaan tyrmää muutoksen tarvetta, mutta toivoo, että ennen karttaharjoituksia ja alueiden määrän päättämistä kuultaisiin aidosti asianosaisia ja vielä otettaisiin niiltä saatava palaute huomioon. – Toivottavaa on, ettei käynnistyt kehittämistyö esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttamisessa pysähdy tämän selvityshenkilötyöryhmän ehdotusten pohjalta, vaan sitä jatkettaisiin. Julkinen talous, etenkään kuntatalous, ei enää kestä linjausten odottamista, vaan työtä toiminnan järkevöittämiseksi on jatkettava. Aika näyttää, mitkä ovat lopulliset linjaukset, mutta en jaksa uskoa, että ne olisivat täysin tämän selvityshenkilöryhmän ehdotuksen mukaisia, sanoo Mäkinen.

Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat ovat kannanotossaan todenneet 14.1.2015, että aluehallinnon uudistus olisi kartoitettava kokonaisuutena ja tehtävien määrittelyn pohjalta. Paljon hyväksyttävää ehdotuksissa on.  - Selvityshenkilötyöryhmän esittämää kansanvaltaista mallia ovat maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat kannanotossaan korostaneet. Alueellisen hallinnon on perustuttava kansanvaltaan ja suorien vaalien mahdollisuus on selvitettävä, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanoton mukaan sosiaali- ja terveystoimen tehtävien lisäksi maakunnan kattava toimija voisi olla monialainen, ja se vastaisi mm. aluekehityksen, tietyistä koulutuksen ja erityisalojen laaja-alaisista tehtävistä. Sosiaali- ja terveystoimen osalta uudistus olisi tehtävä nopeasti ilman turhia viivytyksiä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707,  varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Joukkoliikennettä tarkasteltava kokonaisuutena

Maakuntahallitus nosti kokouksessaan esille jo tehdyt tai kaavaillut muutokset maakunnan joukkoliikenteen tarjonnassa. Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa päätösten tekeminen useilla eri tahoilla sekä liikennemuotokohtaisesti. Päätöksenteko on koordinoimatonta ja kokonaiskuvaa tilanteesta ei ole kenenkään hallussa kunkin tahon tehdessä omaan toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ja pyrkiessä optimoimaan oman toimintansa mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Varsinkin Savonlinnan alueen kannalta nykyinen toimintamalli on johtamassa kokonaisvaikutuksiltaan kestämättömään tilanteeseen.

Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on VR:n ilmoitus lopettaa Parikkalasta Savonlinnaan kello 07:34 ja 21:34 sekä Savonlinnasta Parikkalaan kello 05:34 ja kello 20:37 lähtevien vuorojen liikennöinnin. Muutokset tulevat voimaan aikataulukauden vaihtuessa 25. lokakuuta. Maakunnassa VR on toiminut vastaavanlaisesti lopettaessaan junavuorojen pysähtymiset Haukivuoren asemalle 10.8.2014. Ennen pysähtymisten lakkauttamista Haukivuorella pysähtyi arkisin 12 vuoroa ja viikonloppuisin 10 vuoroa.

Kannanotossaan maakuntahallitus korostaa, että junavuorojen vähentäminen heikentää Etelä-Savon saavutettavuutta vaikeuttamalla työ- ja asiointimatkoja. Junavuorojen supistuksien myötä myös sosiaalihuoltolain mukaisten erilliskuljetusten tarve lisääntyy, mikä lisää kuntien kustannuksia. Samoin kaupunkien sisäinen henkilöliikenne eri kaupunginosien välillä vaikeutuu merkittävästi kaikkien kuntalaisten osalta. Savonlinna-Parikkala junavuorojen vähentäminen aiheuttaakin seutukunnalle sellaisen julkisen liikenteen palvelutason heikentymisen, joka on paikallisen elinkeinoelämän sekä valtakunnallisten kulttuuritapahtumien ja koulutuslaitosten elinvoimaisuuden kannalta kestämätön.

Maakuntahallitus muistuttaa, että kannattamattomien vuorojen karsiminen on toki ymmärrettävää, mutta VR:llä tulee henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta ja valtio omistajuudesta johtuen olla laajempia yhteiskunnallisia velvoitteita. Näin on erityisesti tilanteissa, jossa lakkauttamispäätökset heikentävät merkittävästi alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Näissä tilanteissa vuorojen lakkauttamisen sijaan pitäisi pyrkiä vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten saamaan vuorot valtion tukeman ostoliikenteen piiriin. Erityisesti Savonlinnan vuorojen kohdalla tämä olisi ollut käsityksemme mukaan mahdollinen toimintatapa, sillä maakuntaliiton tietojen mukaan VR ja LVM käyvät parhaillaan neuvottelua uudesta ostoliikennesopimuksesta ja piiriin kuuluvista junavuoroista.

Ilman toimivaa raideliikennettä suurena uhkatekijänä on haastavien liikenneyhteyksien takana olevien keskusten, kuten Savonlinnan, jääminen muita keskuksia heikompaan asemaan. Tällöin vastuu ei ole vain yksittäisellä liikenteestä vastaavalla yrityksellä vaan sitä ohjaavalla poliittisella päätöksenteolla. Maakunnan ja erityisesti Savonlinnan joukkoliikenneratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja eri liikennemuodot yhteen sovittavaa suunnittelua ja päätöksentekoa. 

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa, että raideliikenteen vähentäminen ja joukkoliikenteen suunnittelu ei voi jatkua nykyisen kaltaisilla esityksillä ja toimintamalleilla. Liikennejärjestelmä muodostaa kokonaisuuden jonka kehittäminen on julkisen vallan ja erityisesti poliittisen päätöksenteon vastuulla. Nykyisen sirpaleisen liikennejärjestelmän sijaan on tarkasteltava kokonaisuutta, jossa liikenne on kytkettävä saumattomaksi osaksi alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämistä. Suomen aluerakennetta on kehitettävä monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksien perustuva kokonaisuutena.

Lisätietoja antavat maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Itäsuomalaisten yhteinen liikennestrategia päivitettävänä

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Itä-Suomen maakuntaliitot viimeistelevät Itä-Suomen liikennestrategian syyskuun aikana. Liikennestrategian luonnos oli sidosryhmien kommentoitavissa 4.8.2015 asti, mutta kommentteja sisältöön voi antaa edelleen. Saatujen kommenttien lisäksi strategiassa otetaan huomioon hallitusohjelman linjaukset, jotka tarken­tunevat elo-syyskuun vaihteessa. Strategia hyväksytään maakuntahallituksissa lokakuun loppupuolella.

Edellinen Itä-Suomen yhteinen liikennestrategia on hyväksytty 2011. Strategiassa oli listattu mm. Itä-Suomen kärkihankkeet:

• Vt 5 Mikkeli - Juva

• Vt 23 Varkaus - Viinijärvi

• Vt 5 Leppävirta - Kuopio

• Karjalan radan perusparantaminen välillä Luumäki - Joensuu

• Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola - Kajaani

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Suomen 100-vuotisjuhlavuotta juhlitaan myös Etelä-Savossa

Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden valtakunnallisesta kokonaisuudesta vastaa valtioneuvoston kanslia ja juhlavuoden pääteema on Yhdessä. Juhlavuonna tarkastellaan Suomen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Vuodesta toivotaan muodostuvan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Laaja ohjelmakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuoden valmistelussa korostuvat mm. kansalaisyhteiskunnan merkitys ja luovuuden voima.

Etelä-Savon maakuntaliitto on järjestänyt kunnille vuoden 2015 aikana kaksi info- ja keskustelutilaisuutta juhlavuoden valmistelusta. Maakunnan toimijoilta on myös koottu suunnitelmia ja ideoita juhlavuoden toteuttamiseksi sekä paikallisesti että maakunnallisesti. Kesäkuun tapaamisessa Suomi 100 –yhteistyölle toivottiin valtakunnallisen Yhdessä-teeman lisäksi maakunnallista kattoteemaa, joka kokoaa saman katon alle Etelä-Savon kuntien juhlavuodet. Kattoteemaksi nousi Tämä on koti. Tämä on koti –teema pohjautuu osana maakuntaohjelmaprosessia toteutettuun nuorisokyselyyn, jossa nuoret kuvasivat suhdettaan maakuntaan näillä sanoilla; maakunta koettiin kodikkaaksi ja turvalliseksi. Maakunnallinen Tämä on koti –teema sitoo eteläsavolaisten kaupunkien, kuntien ja toimijoiden omat juhlavuoteen liittyvät tapahtumat ja tekemiset yhteen ja toisaalta tarjoaa mahdollisuuden teeman laaja-alaiseen soveltamiseen ja tulkintaan.

Suomi 100 -hallitus on päättänyt 16.6.2015 osoittaa Suomi 100 –hankkeelle myönnetyistä määrärahoista 2,25 M€ alueellisille koordinaatiohankkeille, joiden hakua aukeaa syksyn edetessä. Etelä-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan valtuuttaa maakuntaliiton viraston hakemaan valtionavustusta Suomi 100 - juhlavuoden maakunnalliseen valmisteluun Tämä on koti -teemalla. Haettavaan alueelliseen koordinaatiohankkeeseen on odotettavissa enintään 90 000 euroa valtionavustusta edellyttäen saman suuruista omarahoitusta. Koordinaatiohankkeella on tarkoitus sekä resursoida alueellisen koordinaattorin palkkaus että kohdentaa käytettävissä olevia varjoa paikallisiin hankkeisiin. Kustannustehokkuuden ja synergiaedun saamiseksi Etelä-Savon maakuntaliitto on käynyt keskusteluja Mikkelin kaupungin kanssa mahdollisen yhteisen koordinaattorin palkkaamisesta juhlavuoden valmisteluihin ja toteuttamiseen vuosille 2016-2017. Juhlavuoden sisältövalmistelut niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin paikallisestikin ovat siis työn alla ja kokonaisuus alkaa pikku hiljaa hahmottua.

Lisätietoja verkkosivulta http://suomi100finland.fi sekä kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 7737285, heli.gynther@esavo.fi

Saimaannorpan suojelussa kuullaan alueen väestöä ja toimijoita

Maan hallituksen ohjelmassa tavoitteena on luontopolitiikan tekeminen luottamuksella ja reiluin keinon. Yhtenä ja etenkin maakuntaamme koskettavana asiana on mainittu saimaannorpan suojelun varmistaminen paikallisen väestön tahojen kanssa. Haasteena on etenkin kalastuksen ja suojelun yhteensovittaminen

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut laajapohjaisen Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän, jonka tehtävänä on arvioida tehtyjen kalastuksen rajoitustoimenpiteiden, mm. keväisen verkkokalastuskiellon ja eräiden pyydystyyppikieltojen, vaikutuksia saimaannorpan suojelutavoitteiden toteutumiseen. Työryhmä tekee esityksensä toimenpiteistä marraskuussa. Ennen esityksen tekemistä kuullaan Saimaan alueen asukkaita hallitusohjelman mukaisesti nettikyselyn avulla sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia. Maakuntaliitto toteuttaa kuulemisen yhdessä työryhmän kanssa.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Digitaalisuutta edistetty maakunnassa jo mallikkaasti

Maakuntahallitus toivoi edellisessä kokouksessaan virastolta yhteenvetoa digitaalisuutta edistävien hankkeiden rahoituksesta ja vaikuttavuudesta.

Rakennerahasto-ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut digihankkeet ovat keskittyneet portaalien/tuotteiden/sähköisten palveluiden kehittämiseen, opetusteknologioiden kehittämiseen sekä erilaisiin selvityksiin. Pääpainopisteenä on ollut hyvinvointisektorin, opetuksen ja arkistoinnin digitalisointi.

Nyt alkaneella ohjelmakaudella vuosille 2014-2020 digitaalisuuteen liittyvät painopisteet on määritelty vuonna 2014 hyväksytyssä maakunnallisessa älykkään erikoistumisen strategiassa (ÄES). Digitaalinen tiedonhallinta on nostettu yhdeksi kehittyvistä kärjistä. Sen avulla pyritään kehittämään teollisen internetin uusia sovellutuksia palveluliiketoimintaan, saamaan uusia ratkaisuja arjen digitaalisuuteen sekä parantamaan sähköistä tiedon hallintaa ja jalostamaan tietoa hyötykäyttöön.

Kaiken kaikkiaan ohjelmarahaa vuosina 2007-2013 myönnettiin 19 digitaalisuutta edistävälle hankkeelle kaikkiaan 4,87 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat painottuneet arjen digitaalisiin ratkaisuihin, erityisesti palveluiden tuottamiseen liittyviin sovelluksiin sekä opetusteknologioiden kehittämiseen.

Ohjelmakaudella 2014-2020 on myönnetty rahoitusta kaikkiaan 10 digitaalisuutta edistävälle hankkeelle kaikkiaan 2,64 miljoonaa euroa. Digitaalisuutta edistäviä hankkeita on haettu ohjelmakaudella 2014-2020 kahdessa eri haussa. Tämän vuoksi on saatu runsaasti aiheeseen liittyviä hakemuksia.

Rahoitetut hankkeet ovat keskittyneet digitaalisen liiketoiminnan lisäämiseen yrityksissä sekä sähköisten aineistojen/avoimen datan hyödyntämiseen. Pääpainopisteenä on ollut palvelusektorin, teollisuuden ja sähköisen arkistoinnin digitalisointi. ÄES:n näkökulmasta hankkeet ovat jakautuneet kaikkiin kolmeen alatavoitteeseen, joskin painotus on ollut Sähköisen tiedon hallinnassa ja jalostamisessa hyötykäyttöön. Erityisesti hankkeet ovat painottuneet sähköisen säilyttämisen kehittämiseen sekä avoimen datan avaamiseen ja hyödyntämiseen.

Maakunnassa rahoitettuihin EU-rakennerahastohankkeisiin pääsee tutustumaan osoitteessa:

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan myös lausunnon arkistolainsäädännön uudistamiseen liittyvästä työryhmämuistiosta. Maakuntahallitus muistuttaa, että Mikkelissä toimiva digitalmikkeli –klusteri on erikoistunut erityisesti sähköisen arkistoinnin ja asioinnin palvelu- ja kehitystyöhön, ja kaupungissa toimivat yritykset ja yhteisöt – mm. Arkistolaitos, Kansalliskirjasto, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu – muodostavat hyvän osaamiskokonaisuuden. Maakuntaliitto esittääkin, että valtion ja kuntien sähköiseen arkistointiin siirtymisessä sekä kulttuuriperinnön säilyttämisessä hyödynnetään ja kehitetään edelleen Mikkeliin keskittynyttä osaamista sekä tila-, laitteisto-, koulutus- ja henkilöresursseja.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571.

Maakunta valmis kokeiluihin

Maakuntahallitus keskusteli kokouksessaan hallitusohjelmatavoitteista. Esille nousivat etenkin uudistukset ja kokeilut, joista ministeri Vehviläinen on pyytänyt maakunnilta esityksiä. Maakuntahallitus on valmis esittämään maakuntaa kokeiluun koulujen kesälomien siirtämiseksi.  Kokeilua perustellaan erityisesti elinkeinopoliittisista lähtökohdista, sillä täälläkin olisi pystyttävä palvelemaan myös elokuussa lomailevia. Suomen olisi maakuntahallituksen mukaan oltava valmis kesälomien siirtoon ja siirtyä suoraan keskieurooppalaiseen lomakäytäntöön.

Maakuntaliiton virasto valmistelee hallituksen linjaukset mukaisesti esitykset mahdollisiksi kokeiluiksi.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, riitta.koskinen@esavo.fi

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma linkittyy hallitusohjelman toimeenpanoon

Maakuntahallitus sai katsauksen Maakuntaohjelman vuosille 2016 ja 2017 laadittavan toimeenpanosuunnitelman eli TOPSUn valmistelutilanteesta. TOPSUun liittyy myös ajankohtaisissa asioissa käyty keskustelu hallitusohjelman toimeenpanosta. Keskustelu jatkuu Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksessa Joensuussa tiistaina ja keskiviikkona.

Maakuntahallitus käsittelee TOPSUn luonnoksen syyskuun kokouksessaan, ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy TOPSUn 30. syyskuuta. Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahasto-ohjelman budjetin maakunnassa.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, puh. 050 522 8587.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja vaihtuu

Maakuntavaltuusto saa syyskokouksessaan uuden puheenjohtajan, sillä hallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntäisi tehtävästä eron ministeri Lenita Toivakalle hänen omasta pyynnöstään ja valitsisi uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana toimii Markku Kakriainen, joka on toiminut kokousten puheenjohtajana varsinaisen ollessa estynyt. Toisena varapuheenjohtajana toimii Mikko Hokkanen.

Myös hallituksen jäsenistöön tulee muutoksia, sillä kansanedustaja Satu Taavitsainen on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä ja hallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle eron myöntämistä ja uuden jäsenen valitsemista jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Taavitsaisen ero ja uuden jäsenen valita hänen tilalleen maakunnan yhteistyöryhmään jäljellä olevaksi toimikaudeksi jätettiin pöydälle.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisesti.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa maakuntaliito internet-sivuilla www.esavo.fi. Suoraan pöytäkirjaan pääset tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Maakuntapohjainen aluehallinto tarpeen

24.08.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tänään kokouksessaan 14.8.2015 julkaistusta ja paljon julkisuuttakin saaneesta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilötyöryhmän ehdotuksista. Työryhmähän ehdottaa, että maahan tulisi 9-12 itsehallintoaluetta, joilla olisi oma hallintonsa ja niiden toiminta rahoitettaisiin ensisijaisesti valtion varoista. Itsehallintoalueille hoidettaisiin ensi alkuun sosiaali- ja terveystoimen tehtävä, jotka siirtyisivät niille kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä aluekehityksen tehtäviä, joita niille siirrettäisiin nykyisiltä maakuntien liitolta. Näitä tehtäviä aiemmin hoitaneet kuntayhtymät lakkautettaisiin.

Maakuntahallituksen mielestä selvityshenkilötyöryhmän esittämälle aluejaolle ei ole perusteita, vaan uudistus olisi toteutettava maakuntapohjaisesti nykyiseen maakuntajakoon (18) perustuen. – Alueiden erityispiireet on pystyttävä ottamaan huomioon niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin alueiden kehittämisessä, toteaa maakuntajohtaja Mäkinen. - Kun alueet suurenevat, väistämättä heikkenee paikallisuuden huomioon ottaminen ja yhteiset edunvalvonnan intressit vähenevät.

Maakuntahallitus ei kuitenkaan tyrmää muutoksen tarvetta, mutta toivoo, että ennen karttaharjoituksia ja alueiden määrän päättämistä kuultaisiin aidosti asianosaisia ja vielä otettaisiin niiltä saatava palaute huomioon. – Toivottavaa on, ettei käynnistyt kehittämistyö esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttamisessa pysähdy tämän selvityshenkilötyöryhmän ehdotusten pohjalta, vaan sitä jatkettaisiin. Julkinen talous, etenkään kuntatalous, ei enää kestä linjausten odottamista, vaan työtä toiminnan järkevöittämiseksi on jatkettava. Aika näyttää, mitkä ovat lopulliset linjaukset, mutta en jaksa uskoa, että ne olisivat täysin tämän selvityshenkilöryhmän ehdotuksen mukaisia, sanoo Mäkinen.

Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat ovat kannanotossaan todenneet 14.1.2015, että aluehallinnon uudistus olisi kartoitettava kokonaisuutena ja tehtävien määrittelyn pohjalta. Paljon hyväksyttävää ehdotuksissa on.  - Selvityshenkilötyöryhmän esittämää kansanvaltaista mallia ovat maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat kannanotossaan korostaneet. Alueellisen hallinnon on perustuttava kansanvaltaan ja suorien vaalien mahdollisuus on selvitettävä, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanoton mukaan sosiaali- ja terveystoimen tehtävien lisäksi maakunnan kattava toimija voisi olla monialainen, ja se vastaisi mm. aluekehityksen, tietyistä koulutuksen ja erityisalojen laaja-alaisista tehtävistä. Sosiaali- ja terveystoimen osalta uudistus olisi tehtävä nopeasti ilman turhia viivytyksiä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707,  varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Joukkoliikennettä tarkasteltava kokonaisuutena

Maakuntahallitus nosti kokouksessaan esille jo tehdyt tai kaavaillut muutokset maakunnan joukkoliikenteen tarjonnassa. Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa päätösten tekeminen useilla eri tahoilla sekä liikennemuotokohtaisesti. Päätöksenteko on koordinoimatonta ja kokonaiskuvaa tilanteesta ei ole kenenkään hallussa kunkin tahon tehdessä omaan toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ja pyrkiessä optimoimaan oman toimintansa mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Varsinkin Savonlinnan alueen kannalta nykyinen toimintamalli on johtamassa kokonaisvaikutuksiltaan kestämättömään tilanteeseen.

Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on VR:n ilmoitus lopettaa Parikkalasta Savonlinnaan kello 07:34 ja 21:34 sekä Savonlinnasta Parikkalaan kello 05:34 ja kello 20:37 lähtevien vuorojen liikennöinnin. Muutokset tulevat voimaan aikataulukauden vaihtuessa 25. lokakuuta. Maakunnassa VR on toiminut vastaavanlaisesti lopettaessaan junavuorojen pysähtymiset Haukivuoren asemalle 10.8.2014. Ennen pysähtymisten lakkauttamista Haukivuorella pysähtyi arkisin 12 vuoroa ja viikonloppuisin 10 vuoroa.

Kannanotossaan maakuntahallitus korostaa, että junavuorojen vähentäminen heikentää Etelä-Savon saavutettavuutta vaikeuttamalla työ- ja asiointimatkoja. Junavuorojen supistuksien myötä myös sosiaalihuoltolain mukaisten erilliskuljetusten tarve lisääntyy, mikä lisää kuntien kustannuksia. Samoin kaupunkien sisäinen henkilöliikenne eri kaupunginosien välillä vaikeutuu merkittävästi kaikkien kuntalaisten osalta. Savonlinna-Parikkala junavuorojen vähentäminen aiheuttaakin seutukunnalle sellaisen julkisen liikenteen palvelutason heikentymisen, joka on paikallisen elinkeinoelämän sekä valtakunnallisten kulttuuritapahtumien ja koulutuslaitosten elinvoimaisuuden kannalta kestämätön.

Maakuntahallitus muistuttaa, että kannattamattomien vuorojen karsiminen on toki ymmärrettävää, mutta VR:llä tulee henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta ja valtio omistajuudesta johtuen olla laajempia yhteiskunnallisia velvoitteita. Näin on erityisesti tilanteissa, jossa lakkauttamispäätökset heikentävät merkittävästi alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Näissä tilanteissa vuorojen lakkauttamisen sijaan pitäisi pyrkiä vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten saamaan vuorot valtion tukeman ostoliikenteen piiriin. Erityisesti Savonlinnan vuorojen kohdalla tämä olisi ollut käsityksemme mukaan mahdollinen toimintatapa, sillä maakuntaliiton tietojen mukaan VR ja LVM käyvät parhaillaan neuvottelua uudesta ostoliikennesopimuksesta ja piiriin kuuluvista junavuoroista.

Ilman toimivaa raideliikennettä suurena uhkatekijänä on haastavien liikenneyhteyksien takana olevien keskusten, kuten Savonlinnan, jääminen muita keskuksia heikompaan asemaan. Tällöin vastuu ei ole vain yksittäisellä liikenteestä vastaavalla yrityksellä vaan sitä ohjaavalla poliittisella päätöksenteolla. Maakunnan ja erityisesti Savonlinnan joukkoliikenneratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja eri liikennemuodot yhteen sovittavaa suunnittelua ja päätöksentekoa. 

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa, että raideliikenteen vähentäminen ja joukkoliikenteen suunnittelu ei voi jatkua nykyisen kaltaisilla esityksillä ja toimintamalleilla. Liikennejärjestelmä muodostaa kokonaisuuden jonka kehittäminen on julkisen vallan ja erityisesti poliittisen päätöksenteon vastuulla. Nykyisen sirpaleisen liikennejärjestelmän sijaan on tarkasteltava kokonaisuutta, jossa liikenne on kytkettävä saumattomaksi osaksi alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämistä. Suomen aluerakennetta on kehitettävä monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksien perustuva kokonaisuutena.

Lisätietoja antavat maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Itäsuomalaisten yhteinen liikennestrategia päivitettävänä

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Itä-Suomen maakuntaliitot viimeistelevät Itä-Suomen liikennestrategian syyskuun aikana. Liikennestrategian luonnos oli sidosryhmien kommentoitavissa 4.8.2015 asti, mutta kommentteja sisältöön voi antaa edelleen. Saatujen kommenttien lisäksi strategiassa otetaan huomioon hallitusohjelman linjaukset, jotka tarken­tunevat elo-syyskuun vaihteessa. Strategia hyväksytään maakuntahallituksissa lokakuun loppupuolella.

Edellinen Itä-Suomen yhteinen liikennestrategia on hyväksytty 2011. Strategiassa oli listattu mm. Itä-Suomen kärkihankkeet:

• Vt 5 Mikkeli - Juva

• Vt 23 Varkaus - Viinijärvi

• Vt 5 Leppävirta - Kuopio

• Karjalan radan perusparantaminen välillä Luumäki - Joensuu

• Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola - Kajaani

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Suomen 100-vuotisjuhlavuotta juhlitaan myös Etelä-Savossa

Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden valtakunnallisesta kokonaisuudesta vastaa valtioneuvoston kanslia ja juhlavuoden pääteema on Yhdessä. Juhlavuonna tarkastellaan Suomen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Vuodesta toivotaan muodostuvan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Laaja ohjelmakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuoden valmistelussa korostuvat mm. kansalaisyhteiskunnan merkitys ja luovuuden voima.

Etelä-Savon maakuntaliitto on järjestänyt kunnille vuoden 2015 aikana kaksi info- ja keskustelutilaisuutta juhlavuoden valmistelusta. Maakunnan toimijoilta on myös koottu suunnitelmia ja ideoita juhlavuoden toteuttamiseksi sekä paikallisesti että maakunnallisesti. Kesäkuun tapaamisessa Suomi 100 –yhteistyölle toivottiin valtakunnallisen Yhdessä-teeman lisäksi maakunnallista kattoteemaa, joka kokoaa saman katon alle Etelä-Savon kuntien juhlavuodet. Kattoteemaksi nousi Tämä on koti. Tämä on koti –teema pohjautuu osana maakuntaohjelmaprosessia toteutettuun nuorisokyselyyn, jossa nuoret kuvasivat suhdettaan maakuntaan näillä sanoilla; maakunta koettiin kodikkaaksi ja turvalliseksi. Maakunnallinen Tämä on koti –teema sitoo eteläsavolaisten kaupunkien, kuntien ja toimijoiden omat juhlavuoteen liittyvät tapahtumat ja tekemiset yhteen ja toisaalta tarjoaa mahdollisuuden teeman laaja-alaiseen soveltamiseen ja tulkintaan.

Suomi 100 -hallitus on päättänyt 16.6.2015 osoittaa Suomi 100 –hankkeelle myönnetyistä määrärahoista 2,25 M€ alueellisille koordinaatiohankkeille, joiden hakua aukeaa syksyn edetessä. Etelä-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan valtuuttaa maakuntaliiton viraston hakemaan valtionavustusta Suomi 100 - juhlavuoden maakunnalliseen valmisteluun Tämä on koti -teemalla. Haettavaan alueelliseen koordinaatiohankkeeseen on odotettavissa enintään 90 000 euroa valtionavustusta edellyttäen saman suuruista omarahoitusta. Koordinaatiohankkeella on tarkoitus sekä resursoida alueellisen koordinaattorin palkkaus että kohdentaa käytettävissä olevia varjoa paikallisiin hankkeisiin. Kustannustehokkuuden ja synergiaedun saamiseksi Etelä-Savon maakuntaliitto on käynyt keskusteluja Mikkelin kaupungin kanssa mahdollisen yhteisen koordinaattorin palkkaamisesta juhlavuoden valmisteluihin ja toteuttamiseen vuosille 2016-2017. Juhlavuoden sisältövalmistelut niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin paikallisestikin ovat siis työn alla ja kokonaisuus alkaa pikku hiljaa hahmottua.

Lisätietoja verkkosivulta http://suomi100finland.fi sekä kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 7737285, heli.gynther@esavo.fi

Saimaannorpan suojelussa kuullaan alueen väestöä ja toimijoita

Maan hallituksen ohjelmassa tavoitteena on luontopolitiikan tekeminen luottamuksella ja reiluin keinon. Yhtenä ja etenkin maakuntaamme koskettavana asiana on mainittu saimaannorpan suojelun varmistaminen paikallisen väestön tahojen kanssa. Haasteena on etenkin kalastuksen ja suojelun yhteensovittaminen

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut laajapohjaisen Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän, jonka tehtävänä on arvioida tehtyjen kalastuksen rajoitustoimenpiteiden, mm. keväisen verkkokalastuskiellon ja eräiden pyydystyyppikieltojen, vaikutuksia saimaannorpan suojelutavoitteiden toteutumiseen. Työryhmä tekee esityksensä toimenpiteistä marraskuussa. Ennen esityksen tekemistä kuullaan Saimaan alueen asukkaita hallitusohjelman mukaisesti nettikyselyn avulla sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia. Maakuntaliitto toteuttaa kuulemisen yhdessä työryhmän kanssa.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Digitaalisuutta edistetty maakunnassa jo mallikkaasti

Maakuntahallitus toivoi edellisessä kokouksessaan virastolta yhteenvetoa digitaalisuutta edistävien hankkeiden rahoituksesta ja vaikuttavuudesta.

Rakennerahasto-ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut digihankkeet ovat keskittyneet portaalien/tuotteiden/sähköisten palveluiden kehittämiseen, opetusteknologioiden kehittämiseen sekä erilaisiin selvityksiin. Pääpainopisteenä on ollut hyvinvointisektorin, opetuksen ja arkistoinnin digitalisointi.

Nyt alkaneella ohjelmakaudella vuosille 2014-2020 digitaalisuuteen liittyvät painopisteet on määritelty vuonna 2014 hyväksytyssä maakunnallisessa älykkään erikoistumisen strategiassa (ÄES). Digitaalinen tiedonhallinta on nostettu yhdeksi kehittyvistä kärjistä. Sen avulla pyritään kehittämään teollisen internetin uusia sovellutuksia palveluliiketoimintaan, saamaan uusia ratkaisuja arjen digitaalisuuteen sekä parantamaan sähköistä tiedon hallintaa ja jalostamaan tietoa hyötykäyttöön.

Kaiken kaikkiaan ohjelmarahaa vuosina 2007-2013 myönnettiin 19 digitaalisuutta edistävälle hankkeelle kaikkiaan 4,87 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat painottuneet arjen digitaalisiin ratkaisuihin, erityisesti palveluiden tuottamiseen liittyviin sovelluksiin sekä opetusteknologioiden kehittämiseen.

Ohjelmakaudella 2014-2020 on myönnetty rahoitusta kaikkiaan 10 digitaalisuutta edistävälle hankkeelle kaikkiaan 2,64 miljoonaa euroa. Digitaalisuutta edistäviä hankkeita on haettu ohjelmakaudella 2014-2020 kahdessa eri haussa. Tämän vuoksi on saatu runsaasti aiheeseen liittyviä hakemuksia.

Rahoitetut hankkeet ovat keskittyneet digitaalisen liiketoiminnan lisäämiseen yrityksissä sekä sähköisten aineistojen/avoimen datan hyödyntämiseen. Pääpainopisteenä on ollut palvelusektorin, teollisuuden ja sähköisen arkistoinnin digitalisointi. ÄES:n näkökulmasta hankkeet ovat jakautuneet kaikkiin kolmeen alatavoitteeseen, joskin painotus on ollut Sähköisen tiedon hallinnassa ja jalostamisessa hyötykäyttöön. Erityisesti hankkeet ovat painottuneet sähköisen säilyttämisen kehittämiseen sekä avoimen datan avaamiseen ja hyödyntämiseen.

Maakunnassa rahoitettuihin EU-rakennerahastohankkeisiin pääsee tutustumaan osoitteessa:

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan myös lausunnon arkistolainsäädännön uudistamiseen liittyvästä työryhmämuistiosta. Maakuntahallitus muistuttaa, että Mikkelissä toimiva digitalmikkeli –klusteri on erikoistunut erityisesti sähköisen arkistoinnin ja asioinnin palvelu- ja kehitystyöhön, ja kaupungissa toimivat yritykset ja yhteisöt – mm. Arkistolaitos, Kansalliskirjasto, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu – muodostavat hyvän osaamiskokonaisuuden. Maakuntaliitto esittääkin, että valtion ja kuntien sähköiseen arkistointiin siirtymisessä sekä kulttuuriperinnön säilyttämisessä hyödynnetään ja kehitetään edelleen Mikkeliin keskittynyttä osaamista sekä tila-, laitteisto-, koulutus- ja henkilöresursseja.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571.

Maakunta valmis kokeiluihin

Maakuntahallitus keskusteli kokouksessaan hallitusohjelmatavoitteista. Esille nousivat etenkin uudistukset ja kokeilut, joista ministeri Vehviläinen on pyytänyt maakunnilta esityksiä. Maakuntahallitus on valmis esittämään maakuntaa kokeiluun koulujen kesälomien siirtämiseksi.  Kokeilua perustellaan erityisesti elinkeinopoliittisista lähtökohdista, sillä täälläkin olisi pystyttävä palvelemaan myös elokuussa lomailevia. Suomen olisi maakuntahallituksen mukaan oltava valmis kesälomien siirtoon ja siirtyä suoraan keskieurooppalaiseen lomakäytäntöön.

Maakuntaliiton virasto valmistelee hallituksen linjaukset mukaisesti esitykset mahdollisiksi kokeiluiksi.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, riitta.koskinen@esavo.fi

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma linkittyy hallitusohjelman toimeenpanoon

Maakuntahallitus sai katsauksen Maakuntaohjelman vuosille 2016 ja 2017 laadittavan toimeenpanosuunnitelman eli TOPSUn valmistelutilanteesta. TOPSUun liittyy myös ajankohtaisissa asioissa käyty keskustelu hallitusohjelman toimeenpanosta. Keskustelu jatkuu Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksessa Joensuussa tiistaina ja keskiviikkona.

Maakuntahallitus käsittelee TOPSUn luonnoksen syyskuun kokouksessaan, ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy TOPSUn 30. syyskuuta. Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahasto-ohjelman budjetin maakunnassa.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, puh. 050 522 8587.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja vaihtuu

Maakuntavaltuusto saa syyskokouksessaan uuden puheenjohtajan, sillä hallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntäisi tehtävästä eron ministeri Lenita Toivakalle hänen omasta pyynnöstään ja valitsisi uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana toimii Markku Kakriainen, joka on toiminut kokousten puheenjohtajana varsinaisen ollessa estynyt. Toisena varapuheenjohtajana toimii Mikko Hokkanen.

Myös hallituksen jäsenistöön tulee muutoksia, sillä kansanedustaja Satu Taavitsainen on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä ja hallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle eron myöntämistä ja uuden jäsenen valitsemista jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Taavitsaisen ero ja uuden jäsenen valita hänen tilalleen maakunnan yhteistyöryhmään jäljellä olevaksi toimikaudeksi jätettiin pöydälle.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisesti.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa maakuntaliito internet-sivuilla www.esavo.fi. Suoraan pöytäkirjaan pääset tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Maakuntapohjainen aluehallinto tarpeen

24.08.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tänään kokouksessaan 14.8.2015 julkaistusta ja paljon julkisuuttakin saaneesta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilötyöryhmän ehdotuksista. Työryhmähän ehdottaa, että maahan tulisi 9-12 itsehallintoaluetta, joilla olisi oma hallintonsa ja niiden toiminta rahoitettaisiin ensisijaisesti valtion varoista. Itsehallintoalueille hoidettaisiin ensi alkuun sosiaali- ja terveystoimen tehtävä, jotka siirtyisivät niille kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä aluekehityksen tehtäviä, joita niille siirrettäisiin nykyisiltä maakuntien liitolta. Näitä tehtäviä aiemmin hoitaneet kuntayhtymät lakkautettaisiin.

Maakuntahallituksen mielestä selvityshenkilötyöryhmän esittämälle aluejaolle ei ole perusteita, vaan uudistus olisi toteutettava maakuntapohjaisesti nykyiseen maakuntajakoon (18) perustuen. – Alueiden erityispiireet on pystyttävä ottamaan huomioon niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin alueiden kehittämisessä, toteaa maakuntajohtaja Mäkinen. - Kun alueet suurenevat, väistämättä heikkenee paikallisuuden huomioon ottaminen ja yhteiset edunvalvonnan intressit vähenevät.

Maakuntahallitus ei kuitenkaan tyrmää muutoksen tarvetta, mutta toivoo, että ennen karttaharjoituksia ja alueiden määrän päättämistä kuultaisiin aidosti asianosaisia ja vielä otettaisiin niiltä saatava palaute huomioon. – Toivottavaa on, ettei käynnistyt kehittämistyö esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttamisessa pysähdy tämän selvityshenkilötyöryhmän ehdotusten pohjalta, vaan sitä jatkettaisiin. Julkinen talous, etenkään kuntatalous, ei enää kestä linjausten odottamista, vaan työtä toiminnan järkevöittämiseksi on jatkettava. Aika näyttää, mitkä ovat lopulliset linjaukset, mutta en jaksa uskoa, että ne olisivat täysin tämän selvityshenkilöryhmän ehdotuksen mukaisia, sanoo Mäkinen.

Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat ovat kannanotossaan todenneet 14.1.2015, että aluehallinnon uudistus olisi kartoitettava kokonaisuutena ja tehtävien määrittelyn pohjalta. Paljon hyväksyttävää ehdotuksissa on.  - Selvityshenkilötyöryhmän esittämää kansanvaltaista mallia ovat maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat kannanotossaan korostaneet. Alueellisen hallinnon on perustuttava kansanvaltaan ja suorien vaalien mahdollisuus on selvitettävä, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanoton mukaan sosiaali- ja terveystoimen tehtävien lisäksi maakunnan kattava toimija voisi olla monialainen, ja se vastaisi mm. aluekehityksen, tietyistä koulutuksen ja erityisalojen laaja-alaisista tehtävistä. Sosiaali- ja terveystoimen osalta uudistus olisi tehtävä nopeasti ilman turhia viivytyksiä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707,  varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Joukkoliikennettä tarkasteltava kokonaisuutena

Maakuntahallitus nosti kokouksessaan esille jo tehdyt tai kaavaillut muutokset maakunnan joukkoliikenteen tarjonnassa. Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa päätösten tekeminen useilla eri tahoilla sekä liikennemuotokohtaisesti. Päätöksenteko on koordinoimatonta ja kokonaiskuvaa tilanteesta ei ole kenenkään hallussa kunkin tahon tehdessä omaan toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä ja pyrkiessä optimoimaan oman toimintansa mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Varsinkin Savonlinnan alueen kannalta nykyinen toimintamalli on johtamassa kokonaisvaikutuksiltaan kestämättömään tilanteeseen.

Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on VR:n ilmoitus lopettaa Parikkalasta Savonlinnaan kello 07:34 ja 21:34 sekä Savonlinnasta Parikkalaan kello 05:34 ja kello 20:37 lähtevien vuorojen liikennöinnin. Muutokset tulevat voimaan aikataulukauden vaihtuessa 25. lokakuuta. Maakunnassa VR on toiminut vastaavanlaisesti lopettaessaan junavuorojen pysähtymiset Haukivuoren asemalle 10.8.2014. Ennen pysähtymisten lakkauttamista Haukivuorella pysähtyi arkisin 12 vuoroa ja viikonloppuisin 10 vuoroa.

Kannanotossaan maakuntahallitus korostaa, että junavuorojen vähentäminen heikentää Etelä-Savon saavutettavuutta vaikeuttamalla työ- ja asiointimatkoja. Junavuorojen supistuksien myötä myös sosiaalihuoltolain mukaisten erilliskuljetusten tarve lisääntyy, mikä lisää kuntien kustannuksia. Samoin kaupunkien sisäinen henkilöliikenne eri kaupunginosien välillä vaikeutuu merkittävästi kaikkien kuntalaisten osalta. Savonlinna-Parikkala junavuorojen vähentäminen aiheuttaakin seutukunnalle sellaisen julkisen liikenteen palvelutason heikentymisen, joka on paikallisen elinkeinoelämän sekä valtakunnallisten kulttuuritapahtumien ja koulutuslaitosten elinvoimaisuuden kannalta kestämätön.

Maakuntahallitus muistuttaa, että kannattamattomien vuorojen karsiminen on toki ymmärrettävää, mutta VR:llä tulee henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta ja valtio omistajuudesta johtuen olla laajempia yhteiskunnallisia velvoitteita. Näin on erityisesti tilanteissa, jossa lakkauttamispäätökset heikentävät merkittävästi alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Näissä tilanteissa vuorojen lakkauttamisen sijaan pitäisi pyrkiä vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten saamaan vuorot valtion tukeman ostoliikenteen piiriin. Erityisesti Savonlinnan vuorojen kohdalla tämä olisi ollut käsityksemme mukaan mahdollinen toimintatapa, sillä maakuntaliiton tietojen mukaan VR ja LVM käyvät parhaillaan neuvottelua uudesta ostoliikennesopimuksesta ja piiriin kuuluvista junavuoroista.

Ilman toimivaa raideliikennettä suurena uhkatekijänä on haastavien liikenneyhteyksien takana olevien keskusten, kuten Savonlinnan, jääminen muita keskuksia heikompaan asemaan. Tällöin vastuu ei ole vain yksittäisellä liikenteestä vastaavalla yrityksellä vaan sitä ohjaavalla poliittisella päätöksenteolla. Maakunnan ja erityisesti Savonlinnan joukkoliikenneratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja eri liikennemuodot yhteen sovittavaa suunnittelua ja päätöksentekoa. 

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa, että raideliikenteen vähentäminen ja joukkoliikenteen suunnittelu ei voi jatkua nykyisen kaltaisilla esityksillä ja toimintamalleilla. Liikennejärjestelmä muodostaa kokonaisuuden jonka kehittäminen on julkisen vallan ja erityisesti poliittisen päätöksenteon vastuulla. Nykyisen sirpaleisen liikennejärjestelmän sijaan on tarkasteltava kokonaisuutta, jossa liikenne on kytkettävä saumattomaksi osaksi alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämistä. Suomen aluerakennetta on kehitettävä monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksien perustuva kokonaisuutena.

Lisätietoja antavat maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Itäsuomalaisten yhteinen liikennestrategia päivitettävänä

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Itä-Suomen maakuntaliitot viimeistelevät Itä-Suomen liikennestrategian syyskuun aikana. Liikennestrategian luonnos oli sidosryhmien kommentoitavissa 4.8.2015 asti, mutta kommentteja sisältöön voi antaa edelleen. Saatujen kommenttien lisäksi strategiassa otetaan huomioon hallitusohjelman linjaukset, jotka tarken­tunevat elo-syyskuun vaihteessa. Strategia hyväksytään maakuntahallituksissa lokakuun loppupuolella.

Edellinen Itä-Suomen yhteinen liikennestrategia on hyväksytty 2011. Strategiassa oli listattu mm. Itä-Suomen kärkihankkeet:

• Vt 5 Mikkeli - Juva

• Vt 23 Varkaus - Viinijärvi

• Vt 5 Leppävirta - Kuopio

• Karjalan radan perusparantaminen välillä Luumäki - Joensuu

• Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola - Kajaani

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Suomen 100-vuotisjuhlavuotta juhlitaan myös Etelä-Savossa

Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden valtakunnallisesta kokonaisuudesta vastaa valtioneuvoston kanslia ja juhlavuoden pääteema on Yhdessä. Juhlavuonna tarkastellaan Suomen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Vuodesta toivotaan muodostuvan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Laaja ohjelmakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuoden valmistelussa korostuvat mm. kansalaisyhteiskunnan merkitys ja luovuuden voima.

Etelä-Savon maakuntaliitto on järjestänyt kunnille vuoden 2015 aikana kaksi info- ja keskustelutilaisuutta juhlavuoden valmistelusta. Maakunnan toimijoilta on myös koottu suunnitelmia ja ideoita juhlavuoden toteuttamiseksi sekä paikallisesti että maakunnallisesti. Kesäkuun tapaamisessa Suomi 100 –yhteistyölle toivottiin valtakunnallisen Yhdessä-teeman lisäksi maakunnallista kattoteemaa, joka kokoaa saman katon alle Etelä-Savon kuntien juhlavuodet. Kattoteemaksi nousi Tämä on koti. Tämä on koti –teema pohjautuu osana maakuntaohjelmaprosessia toteutettuun nuorisokyselyyn, jossa nuoret kuvasivat suhdettaan maakuntaan näillä sanoilla; maakunta koettiin kodikkaaksi ja turvalliseksi. Maakunnallinen Tämä on koti –teema sitoo eteläsavolaisten kaupunkien, kuntien ja toimijoiden omat juhlavuoteen liittyvät tapahtumat ja tekemiset yhteen ja toisaalta tarjoaa mahdollisuuden teeman laaja-alaiseen soveltamiseen ja tulkintaan.

Suomi 100 -hallitus on päättänyt 16.6.2015 osoittaa Suomi 100 –hankkeelle myönnetyistä määrärahoista 2,25 M€ alueellisille koordinaatiohankkeille, joiden hakua aukeaa syksyn edetessä. Etelä-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan valtuuttaa maakuntaliiton viraston hakemaan valtionavustusta Suomi 100 - juhlavuoden maakunnalliseen valmisteluun Tämä on koti -teemalla. Haettavaan alueelliseen koordinaatiohankkeeseen on odotettavissa enintään 90 000 euroa valtionavustusta edellyttäen saman suuruista omarahoitusta. Koordinaatiohankkeella on tarkoitus sekä resursoida alueellisen koordinaattorin palkkaus että kohdentaa käytettävissä olevia varjoa paikallisiin hankkeisiin. Kustannustehokkuuden ja synergiaedun saamiseksi Etelä-Savon maakuntaliitto on käynyt keskusteluja Mikkelin kaupungin kanssa mahdollisen yhteisen koordinaattorin palkkaamisesta juhlavuoden valmisteluihin ja toteuttamiseen vuosille 2016-2017. Juhlavuoden sisältövalmistelut niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin paikallisestikin ovat siis työn alla ja kokonaisuus alkaa pikku hiljaa hahmottua.

Lisätietoja verkkosivulta http://suomi100finland.fi sekä kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 7737285, heli.gynther@esavo.fi

Saimaannorpan suojelussa kuullaan alueen väestöä ja toimijoita

Maan hallituksen ohjelmassa tavoitteena on luontopolitiikan tekeminen luottamuksella ja reiluin keinon. Yhtenä ja etenkin maakuntaamme koskettavana asiana on mainittu saimaannorpan suojelun varmistaminen paikallisen väestön tahojen kanssa. Haasteena on etenkin kalastuksen ja suojelun yhteensovittaminen

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut laajapohjaisen Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän, jonka tehtävänä on arvioida tehtyjen kalastuksen rajoitustoimenpiteiden, mm. keväisen verkkokalastuskiellon ja eräiden pyydystyyppikieltojen, vaikutuksia saimaannorpan suojelutavoitteiden toteutumiseen. Työryhmä tekee esityksensä toimenpiteistä marraskuussa. Ennen esityksen tekemistä kuullaan Saimaan alueen asukkaita hallitusohjelman mukaisesti nettikyselyn avulla sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia. Maakuntaliitto toteuttaa kuulemisen yhdessä työryhmän kanssa.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Digitaalisuutta edistetty maakunnassa jo mallikkaasti

Maakuntahallitus toivoi edellisessä kokouksessaan virastolta yhteenvetoa digitaalisuutta edistävien hankkeiden rahoituksesta ja vaikuttavuudesta.

Rakennerahasto-ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitetut digihankkeet ovat keskittyneet portaalien/tuotteiden/sähköisten palveluiden kehittämiseen, opetusteknologioiden kehittämiseen sekä erilaisiin selvityksiin. Pääpainopisteenä on ollut hyvinvointisektorin, opetuksen ja arkistoinnin digitalisointi.

Nyt alkaneella ohjelmakaudella vuosille 2014-2020 digitaalisuuteen liittyvät painopisteet on määritelty vuonna 2014 hyväksytyssä maakunnallisessa älykkään erikoistumisen strategiassa (ÄES). Digitaalinen tiedonhallinta on nostettu yhdeksi kehittyvistä kärjistä. Sen avulla pyritään kehittämään teollisen internetin uusia sovellutuksia palveluliiketoimintaan, saamaan uusia ratkaisuja arjen digitaalisuuteen sekä parantamaan sähköistä tiedon hallintaa ja jalostamaan tietoa hyötykäyttöön.

Kaiken kaikkiaan ohjelmarahaa vuosina 2007-2013 myönnettiin 19 digitaalisuutta edistävälle hankkeelle kaikkiaan 4,87 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat painottuneet arjen digitaalisiin ratkaisuihin, erityisesti palveluiden tuottamiseen liittyviin sovelluksiin sekä opetusteknologioiden kehittämiseen.

Ohjelmakaudella 2014-2020 on myönnetty rahoitusta kaikkiaan 10 digitaalisuutta edistävälle hankkeelle kaikkiaan 2,64 miljoonaa euroa. Digitaalisuutta edistäviä hankkeita on haettu ohjelmakaudella 2014-2020 kahdessa eri haussa. Tämän vuoksi on saatu runsaasti aiheeseen liittyviä hakemuksia.

Rahoitetut hankkeet ovat keskittyneet digitaalisen liiketoiminnan lisäämiseen yrityksissä sekä sähköisten aineistojen/avoimen datan hyödyntämiseen. Pääpainopisteenä on ollut palvelusektorin, teollisuuden ja sähköisen arkistoinnin digitalisointi. ÄES:n näkökulmasta hankkeet ovat jakautuneet kaikkiin kolmeen alatavoitteeseen, joskin painotus on ollut Sähköisen tiedon hallinnassa ja jalostamisessa hyötykäyttöön. Erityisesti hankkeet ovat painottuneet sähköisen säilyttämisen kehittämiseen sekä avoimen datan avaamiseen ja hyödyntämiseen.

Maakunnassa rahoitettuihin EU-rakennerahastohankkeisiin pääsee tutustumaan osoitteessa:

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan myös lausunnon arkistolainsäädännön uudistamiseen liittyvästä työryhmämuistiosta. Maakuntahallitus muistuttaa, että Mikkelissä toimiva digitalmikkeli –klusteri on erikoistunut erityisesti sähköisen arkistoinnin ja asioinnin palvelu- ja kehitystyöhön, ja kaupungissa toimivat yritykset ja yhteisöt – mm. Arkistolaitos, Kansalliskirjasto, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu – muodostavat hyvän osaamiskokonaisuuden. Maakuntaliitto esittääkin, että valtion ja kuntien sähköiseen arkistointiin siirtymisessä sekä kulttuuriperinnön säilyttämisessä hyödynnetään ja kehitetään edelleen Mikkeliin keskittynyttä osaamista sekä tila-, laitteisto-, koulutus- ja henkilöresursseja.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571.

Maakunta valmis kokeiluihin

Maakuntahallitus keskusteli kokouksessaan hallitusohjelmatavoitteista. Esille nousivat etenkin uudistukset ja kokeilut, joista ministeri Vehviläinen on pyytänyt maakunnilta esityksiä. Maakuntahallitus on valmis esittämään maakuntaa kokeiluun koulujen kesälomien siirtämiseksi.  Kokeilua perustellaan erityisesti elinkeinopoliittisista lähtökohdista, sillä täälläkin olisi pystyttävä palvelemaan myös elokuussa lomailevia. Suomen olisi maakuntahallituksen mukaan oltava valmis kesälomien siirtoon ja siirtyä suoraan keskieurooppalaiseen lomakäytäntöön.

Maakuntaliiton virasto valmistelee hallituksen linjaukset mukaisesti esitykset mahdollisiksi kokeiluiksi.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, riitta.koskinen@esavo.fi

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma linkittyy hallitusohjelman toimeenpanoon

Maakuntahallitus sai katsauksen Maakuntaohjelman vuosille 2016 ja 2017 laadittavan toimeenpanosuunnitelman eli TOPSUn valmistelutilanteesta. TOPSUun liittyy myös ajankohtaisissa asioissa käyty keskustelu hallitusohjelman toimeenpanosta. Keskustelu jatkuu Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksessa Joensuussa tiistaina ja keskiviikkona.

Maakuntahallitus käsittelee TOPSUn luonnoksen syyskuun kokouksessaan, ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy TOPSUn 30. syyskuuta. Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahasto-ohjelman budjetin maakunnassa.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, puh. 050 522 8587.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja vaihtuu

Maakuntavaltuusto saa syyskokouksessaan uuden puheenjohtajan, sillä hallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntäisi tehtävästä eron ministeri Lenita Toivakalle hänen omasta pyynnöstään ja valitsisi uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana toimii Markku Kakriainen, joka on toiminut kokousten puheenjohtajana varsinaisen ollessa estynyt. Toisena varapuheenjohtajana toimii Mikko Hokkanen.

Myös hallituksen jäsenistöön tulee muutoksia, sillä kansanedustaja Satu Taavitsainen on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä ja hallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle eron myöntämistä ja uuden jäsenen valitsemista jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Taavitsaisen ero ja uuden jäsenen valita hänen tilalleen maakunnan yhteistyöryhmään jäljellä olevaksi toimikaudeksi jätettiin pöydälle.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisesti.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa maakuntaliito internet-sivuilla www.esavo.fi. Suoraan pöytäkirjaan pääset tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010