Etelä-Savon maakuntahallitus: Hallitusohjelma tuo hyvää, mutta luo myös paineita maakunnissa

16.06.2015

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO

TIEDOTE 16.6.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus: Hallitusohjelma tuo hyvää, mutta luo myös paineita maakunnissa

  • Koko Suomen kehittäminen on hyvin esillä Suomen uuden hallituksen ohjelmassa, toteaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että itse ohjelmassa tavoitteet ovat esitetty yleisellä tasolla ja yksityiskohdat määrittävät, mitä ohjelmalla todella tavoitellaan.

Mielenkiinnolla maakunnassa odotetaan, muuttuuko edellisten hallitusten keskittävä politiikka Sipilän hallituksen myötä. – Asuntopolitiikka vaikuttaa edelleen olevan keskittävää, mutta myönteistä on, että kaavoitus helpottuu myös suurten kaupunkien ulkopuolella ja infraan on tulossa panostuksia koko maahan, sanoo Mäkinen.

Haasteina Mäkinen näkee ammatillisen koulutuksen reformin. Erityisen haasteellista se on alueilla, joilla on aleneva väestökehitys. – Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa luodaan paineita lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä etenkin innovaatiotoiminnassa. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus myös selkeyttää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista. Siihen liittyy esitys työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyötä. Etelä-Savon kannalta on tärkeää, että Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus ja Mikkelin yliopistokeskus säilyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisina. Niiden kehitystä tukemaan tarvitaan sekä hallituksen budjettilinjaukset että maakunnan omaa panostusta.

Maakuntaliitto kantaa myös huolta Luonnonvarakeskuksen (Luke) kenttäverkon tulevaisuudesta maakunnassa. – Hallitusohjelman mukaisesti Luke ja Syke eli Suomen ympäristökeskus oltaisiin yhdistämässä. Tällä on varmasti vaikutuksia myös toimipisteisiin eri puolilla maata. Meidän tavoitteena on saada Luken koko Kaakkois-Suomea palveleva kenttäverkosto säilymään maakunnassa myös jatkossa, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Liikenteen osalta maakunnan suurimmat odotukset kohdistuvat valtatie viiden aloittamiseen ja alemman tieverkon toimivuuden turvaamiseen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707,  varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kaakkois-Suomi  ja Venäjä CBC –ohjelma etenee

Suomessa toteutetaan kolmea EU:n rajat ylittävää yhteistyöohjelmaa. Yksi näistä on Kaakkois-Suomen ja Venäjän EU-osarahoitteinen rajayhteistyöohjelma Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC –ohjelma, johon Etelä-Savokin kuuluu. Ohjelma toimitettiin komission käsittelyyn viime viikolla. Maakuntajohtaja Mäkinen kertoi yhteistyöohjelman ajankohtaisista asioista maakuntahallitukselle kokouksessa.

Rajat ylittävän yhteistyön päätavoitteet tällä vuoteen 2020 ulottuvalla ohjelmakaudella ovat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen raja-alueilla, yhteisiin haasteisiin vastaaminen (esim. ympäristökysymykset, terveys, rikollisuuden torjunta), sekä ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden turvaaminen ja edistäminen. Lisäksi ihmisten väliset suorat yhteydet on horisontaalinen tavoite, jolla tuetaan edellä mainittuja kolmea päätavoitetta.

Kaikki kolme ohjelmaa ovat jatkoa edellisellä rahoituskaudella toteutetuille ohjelmille. Suomen rajalla toteutettavien ohjelmien teemat vaihtelevat ohjelmittain, mutta keskeisimpiä ovat yritystoiminnan kehittäminen, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen.

Ohjelmien kokonaisrahoitus on alkuvaiheessa noin 179 miljoonaa euroa, mutta EU-rahoituksen lopullisesta määrästä riippuen se voi nousta ohjelmakauden aikana enimmillään 290 miljoonaan euroon. Rahoitus muodostuu EU-rahoituksesta ja ohjelmiin osallistuvien maiden kansallisesta vastinrahoituksesta. 

Arvio on, että ohjelmien toteuttaminen käynnistyisi vuoden 2016 alkupuolella.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2384.

Laajakaistan saatavuus paranee maakunnassa

Etelä-Savon kunnat ja maakuntaliitto ovat yhdessä toteuttaneet valtioneuvoston vuonna 2008 tekemän periaatepäätöksen mukaista Laajakaista kaikille –hanketta. Tähän mennessä hankkeen avulla on toteutettu seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoja Pertunmaan, Hirvensalmen, Mäntyharjun ja Kangasniemen kuntien alueilla. Näihin verkkoihin on tähän mennessä liittynyt yli 2 000 asiakasta ja määrä kasvaa koko ajan. Vuoden 2015 aikana verkkoa rakennetaan Puumalaan ja tämän päiväisessä kokouksessaan maakuntahallitus valitsi julkisen tuen saajan Juvan laajakaistahankkeelle. 

  • Juvan laajakaistaverkon toteutuminen edellyttää kuitenkin, että kunta päättää rahoittaa hanketta ja verkkoon saadaan riittävästi asiakkaita. Onkin nyt ensiarvoisen tärkeää, että kunta, taloyhtiöt ja kiinteistöjen omistajat tarttuvat kiinni tähän mahdollisuuteen ja päättävät liittyä palvelun piiriin toteaa maakuntajohtaja Mäkinen.

 Laajakaistan saatavuuden ja nopeuden turvaaminen on myös edellytys digitaalisuudelle. Hallitusohjelmassa digitaalisuutta painotetaan ja on erittäin tärkeää, että myös infrastruktuuri mahdollistaisi tavoitteen toteutumisen. Maakuntaliitossa jatketaankin työtä seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen edistämiseksi. Laajakaista kaikille –hankkeen lähestyessä päätöstään jatkossa keskeisenä työvälineenä  on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja sen sisältämät kyläverkkohankkeet.

Lisätietoja antavat liikenneinsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488, asiantuntija Matti Koivisto, puh. 044 770 0573.

OECD:n tutkimuskäynnit alkoivat Itä- ja Pohjois-Suomesta

Euroopan harvaan asuttujen pohjoisten alueiden verkoston (NSPA) OECD:ltä tilaama tutkimustyö alueiden kehityspotentiaalin kartoittamiseksi alkoi tutkimuskäynnillä Itä- ja Pohjois-Suomeen. OECD:n tutkijakaksikko Enrique Garcilazo ja Abel Schumann kiersivät kesäkuun alkupäivinä seitsemän maakuntaa. Etelä-Savossa he vierailivat viime viikon tiistaina.

Tutkijat olivat jo perehtyneet maakunnan kehityspotentiaaliin tekemänsä erillisen taustakyselyn pohjalta. Mikkelissä kaksikko tapasi maakuntaliiton ja eri sidosryhmien edustajia. Keskustelut liittyivät yleisiin kehitysnäkymiin, kilpailukykyyn ja osaamiseen, infraan ja saavutettavuuteen sekä hallintoon ja palveluihin. Epävirallisemmin keskusteltiin mm. bioenergiasta ja Venäjästä, ja vierailun päätteeksi käytiin tutustumassa Savonlinnan Kuitulaboratorioon.

  • Vieraat saivat tuntumaa maakunnan kasvuyrityksiin, ja maakuntastrategia ja innovaatiokärjet tulivat tutuiksi, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. - Biotalouden ja matkailun potentiaalia arvioitiin, ja tutkijat saivat myös omakohtaisesti tuta pitkät etäisyydet ja liikenneinfran haasteet sekä havainnoida runsaat metsät ja vesistöt Itä-Suomea kiertäessään, Koskinen jatkaa.

Tutkimuksen raporttiluonnos valmistuu kommentoitavaksemme ensi vuoden puolella, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan suuntautuvien tutkimuskäyntien jälkeen.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta kolmeen yhteishankkeeseen ja viiteen maakunnan hankkeeseen

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan kymmenen rakennerahasto-ohjelman hankkeen rahoituksesta, näistä kahdeksan sai myönteisen päätöksen. Yhteensä EU:n ja valtion rahoitusta myönnettiin hankkeille noin 2,1 miljoonaa euroa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen teemahaun hankkeista Etelä-Savo osallistuu kaivosvesien puhdistusratkaisuja kehittävään iForMine-hankkeeseen, öljyntorjuntavalmiutta kemiallisin menetelmin parantavaan VIKE-hankkeeseen sekä itäsuomalaisten puualan yritysten ja innovaatioverkoston uudistamiseen Wood Innovation Network –hankkeessa.

Kaikki käsittelyssä olleet oman maakunnan viisi hanketta saivat myönteisen päätöksen. Digitaalista tiedon hallintaa, säilyttämistä ja käyttöä kehitetään Mikkelin ammattikorkeakoulun Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeessa, Aalto-yliopiston Digibus-hankkeessa sekä Miksei Oy:n Uusia liiketoimintoja linkitetystä datasta -hankkeessa. Etelä-Savon Koulutus Oy:n Export-hankkeessa vahvistetaan koulutusvientiä ensisijaisena kohdemaana Venäjä. Hankkeessa kootaan myös laajempaa oppilaitosten verkostoa koulutusvientiin. Lisäksi ESKO Oy ja Itä-Savon koulutusyhtymä saivat investointirahoituksen 3D-, robotiikka-, pienoistehdas- ja rakentaminen –oppimisympäristökokonaisuuksiin. Ely-keskus rahoittaa näihin liittyvää kehittämishanketta.

Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi päättyneen ohjelmakauden palautuneista ESR-varoista valmistelurahan Pieksämäen yrittäjäyhteisöä koskevaan esiselvitykseen.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 24. elokuuta
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisesti.

Hallituksen esityslista/pöytäkirja on luettavissa tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Hallitusohjelma tuo hyvää, mutta luo myös paineita maakunnissa

16.06.2015

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO

TIEDOTE 16.6.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus: Hallitusohjelma tuo hyvää, mutta luo myös paineita maakunnissa

  • Koko Suomen kehittäminen on hyvin esillä Suomen uuden hallituksen ohjelmassa, toteaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että itse ohjelmassa tavoitteet ovat esitetty yleisellä tasolla ja yksityiskohdat määrittävät, mitä ohjelmalla todella tavoitellaan.

Mielenkiinnolla maakunnassa odotetaan, muuttuuko edellisten hallitusten keskittävä politiikka Sipilän hallituksen myötä. – Asuntopolitiikka vaikuttaa edelleen olevan keskittävää, mutta myönteistä on, että kaavoitus helpottuu myös suurten kaupunkien ulkopuolella ja infraan on tulossa panostuksia koko maahan, sanoo Mäkinen.

Haasteina Mäkinen näkee ammatillisen koulutuksen reformin. Erityisen haasteellista se on alueilla, joilla on aleneva väestökehitys. – Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa luodaan paineita lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä etenkin innovaatiotoiminnassa. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus myös selkeyttää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista. Siihen liittyy esitys työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyötä. Etelä-Savon kannalta on tärkeää, että Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus ja Mikkelin yliopistokeskus säilyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisina. Niiden kehitystä tukemaan tarvitaan sekä hallituksen budjettilinjaukset että maakunnan omaa panostusta.

Maakuntaliitto kantaa myös huolta Luonnonvarakeskuksen (Luke) kenttäverkon tulevaisuudesta maakunnassa. – Hallitusohjelman mukaisesti Luke ja Syke eli Suomen ympäristökeskus oltaisiin yhdistämässä. Tällä on varmasti vaikutuksia myös toimipisteisiin eri puolilla maata. Meidän tavoitteena on saada Luken koko Kaakkois-Suomea palveleva kenttäverkosto säilymään maakunnassa myös jatkossa, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Liikenteen osalta maakunnan suurimmat odotukset kohdistuvat valtatie viiden aloittamiseen ja alemman tieverkon toimivuuden turvaamiseen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707,  varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kaakkois-Suomi  ja Venäjä CBC –ohjelma etenee

Suomessa toteutetaan kolmea EU:n rajat ylittävää yhteistyöohjelmaa. Yksi näistä on Kaakkois-Suomen ja Venäjän EU-osarahoitteinen rajayhteistyöohjelma Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC –ohjelma, johon Etelä-Savokin kuuluu. Ohjelma toimitettiin komission käsittelyyn viime viikolla. Maakuntajohtaja Mäkinen kertoi yhteistyöohjelman ajankohtaisista asioista maakuntahallitukselle kokouksessa.

Rajat ylittävän yhteistyön päätavoitteet tällä vuoteen 2020 ulottuvalla ohjelmakaudella ovat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen raja-alueilla, yhteisiin haasteisiin vastaaminen (esim. ympäristökysymykset, terveys, rikollisuuden torjunta), sekä ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden turvaaminen ja edistäminen. Lisäksi ihmisten väliset suorat yhteydet on horisontaalinen tavoite, jolla tuetaan edellä mainittuja kolmea päätavoitetta.

Kaikki kolme ohjelmaa ovat jatkoa edellisellä rahoituskaudella toteutetuille ohjelmille. Suomen rajalla toteutettavien ohjelmien teemat vaihtelevat ohjelmittain, mutta keskeisimpiä ovat yritystoiminnan kehittäminen, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen.

Ohjelmien kokonaisrahoitus on alkuvaiheessa noin 179 miljoonaa euroa, mutta EU-rahoituksen lopullisesta määrästä riippuen se voi nousta ohjelmakauden aikana enimmillään 290 miljoonaan euroon. Rahoitus muodostuu EU-rahoituksesta ja ohjelmiin osallistuvien maiden kansallisesta vastinrahoituksesta. 

Arvio on, että ohjelmien toteuttaminen käynnistyisi vuoden 2016 alkupuolella.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2384.

Laajakaistan saatavuus paranee maakunnassa

Etelä-Savon kunnat ja maakuntaliitto ovat yhdessä toteuttaneet valtioneuvoston vuonna 2008 tekemän periaatepäätöksen mukaista Laajakaista kaikille –hanketta. Tähän mennessä hankkeen avulla on toteutettu seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoja Pertunmaan, Hirvensalmen, Mäntyharjun ja Kangasniemen kuntien alueilla. Näihin verkkoihin on tähän mennessä liittynyt yli 2 000 asiakasta ja määrä kasvaa koko ajan. Vuoden 2015 aikana verkkoa rakennetaan Puumalaan ja tämän päiväisessä kokouksessaan maakuntahallitus valitsi julkisen tuen saajan Juvan laajakaistahankkeelle. 

  • Juvan laajakaistaverkon toteutuminen edellyttää kuitenkin, että kunta päättää rahoittaa hanketta ja verkkoon saadaan riittävästi asiakkaita. Onkin nyt ensiarvoisen tärkeää, että kunta, taloyhtiöt ja kiinteistöjen omistajat tarttuvat kiinni tähän mahdollisuuteen ja päättävät liittyä palvelun piiriin toteaa maakuntajohtaja Mäkinen.

 Laajakaistan saatavuuden ja nopeuden turvaaminen on myös edellytys digitaalisuudelle. Hallitusohjelmassa digitaalisuutta painotetaan ja on erittäin tärkeää, että myös infrastruktuuri mahdollistaisi tavoitteen toteutumisen. Maakuntaliitossa jatketaankin työtä seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen edistämiseksi. Laajakaista kaikille –hankkeen lähestyessä päätöstään jatkossa keskeisenä työvälineenä  on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja sen sisältämät kyläverkkohankkeet.

Lisätietoja antavat liikenneinsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488, asiantuntija Matti Koivisto, puh. 044 770 0573.

OECD:n tutkimuskäynnit alkoivat Itä- ja Pohjois-Suomesta

Euroopan harvaan asuttujen pohjoisten alueiden verkoston (NSPA) OECD:ltä tilaama tutkimustyö alueiden kehityspotentiaalin kartoittamiseksi alkoi tutkimuskäynnillä Itä- ja Pohjois-Suomeen. OECD:n tutkijakaksikko Enrique Garcilazo ja Abel Schumann kiersivät kesäkuun alkupäivinä seitsemän maakuntaa. Etelä-Savossa he vierailivat viime viikon tiistaina.

Tutkijat olivat jo perehtyneet maakunnan kehityspotentiaaliin tekemänsä erillisen taustakyselyn pohjalta. Mikkelissä kaksikko tapasi maakuntaliiton ja eri sidosryhmien edustajia. Keskustelut liittyivät yleisiin kehitysnäkymiin, kilpailukykyyn ja osaamiseen, infraan ja saavutettavuuteen sekä hallintoon ja palveluihin. Epävirallisemmin keskusteltiin mm. bioenergiasta ja Venäjästä, ja vierailun päätteeksi käytiin tutustumassa Savonlinnan Kuitulaboratorioon.

  • Vieraat saivat tuntumaa maakunnan kasvuyrityksiin, ja maakuntastrategia ja innovaatiokärjet tulivat tutuiksi, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. - Biotalouden ja matkailun potentiaalia arvioitiin, ja tutkijat saivat myös omakohtaisesti tuta pitkät etäisyydet ja liikenneinfran haasteet sekä havainnoida runsaat metsät ja vesistöt Itä-Suomea kiertäessään, Koskinen jatkaa.

Tutkimuksen raporttiluonnos valmistuu kommentoitavaksemme ensi vuoden puolella, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan suuntautuvien tutkimuskäyntien jälkeen.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta kolmeen yhteishankkeeseen ja viiteen maakunnan hankkeeseen

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan kymmenen rakennerahasto-ohjelman hankkeen rahoituksesta, näistä kahdeksan sai myönteisen päätöksen. Yhteensä EU:n ja valtion rahoitusta myönnettiin hankkeille noin 2,1 miljoonaa euroa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen teemahaun hankkeista Etelä-Savo osallistuu kaivosvesien puhdistusratkaisuja kehittävään iForMine-hankkeeseen, öljyntorjuntavalmiutta kemiallisin menetelmin parantavaan VIKE-hankkeeseen sekä itäsuomalaisten puualan yritysten ja innovaatioverkoston uudistamiseen Wood Innovation Network –hankkeessa.

Kaikki käsittelyssä olleet oman maakunnan viisi hanketta saivat myönteisen päätöksen. Digitaalista tiedon hallintaa, säilyttämistä ja käyttöä kehitetään Mikkelin ammattikorkeakoulun Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeessa, Aalto-yliopiston Digibus-hankkeessa sekä Miksei Oy:n Uusia liiketoimintoja linkitetystä datasta -hankkeessa. Etelä-Savon Koulutus Oy:n Export-hankkeessa vahvistetaan koulutusvientiä ensisijaisena kohdemaana Venäjä. Hankkeessa kootaan myös laajempaa oppilaitosten verkostoa koulutusvientiin. Lisäksi ESKO Oy ja Itä-Savon koulutusyhtymä saivat investointirahoituksen 3D-, robotiikka-, pienoistehdas- ja rakentaminen –oppimisympäristökokonaisuuksiin. Ely-keskus rahoittaa näihin liittyvää kehittämishanketta.

Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi päättyneen ohjelmakauden palautuneista ESR-varoista valmistelurahan Pieksämäen yrittäjäyhteisöä koskevaan esiselvitykseen.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 24. elokuuta
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisesti.

Hallituksen esityslista/pöytäkirja on luettavissa tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Hallitusohjelma tuo hyvää, mutta luo myös paineita maakunnissa

16.06.2015

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO

TIEDOTE 16.6.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus: Hallitusohjelma tuo hyvää, mutta luo myös paineita maakunnissa

  • Koko Suomen kehittäminen on hyvin esillä Suomen uuden hallituksen ohjelmassa, toteaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että itse ohjelmassa tavoitteet ovat esitetty yleisellä tasolla ja yksityiskohdat määrittävät, mitä ohjelmalla todella tavoitellaan.

Mielenkiinnolla maakunnassa odotetaan, muuttuuko edellisten hallitusten keskittävä politiikka Sipilän hallituksen myötä. – Asuntopolitiikka vaikuttaa edelleen olevan keskittävää, mutta myönteistä on, että kaavoitus helpottuu myös suurten kaupunkien ulkopuolella ja infraan on tulossa panostuksia koko maahan, sanoo Mäkinen.

Haasteina Mäkinen näkee ammatillisen koulutuksen reformin. Erityisen haasteellista se on alueilla, joilla on aleneva väestökehitys. – Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa luodaan paineita lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä etenkin innovaatiotoiminnassa. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus myös selkeyttää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista. Siihen liittyy esitys työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyötä. Etelä-Savon kannalta on tärkeää, että Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus ja Mikkelin yliopistokeskus säilyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisina. Niiden kehitystä tukemaan tarvitaan sekä hallituksen budjettilinjaukset että maakunnan omaa panostusta.

Maakuntaliitto kantaa myös huolta Luonnonvarakeskuksen (Luke) kenttäverkon tulevaisuudesta maakunnassa. – Hallitusohjelman mukaisesti Luke ja Syke eli Suomen ympäristökeskus oltaisiin yhdistämässä. Tällä on varmasti vaikutuksia myös toimipisteisiin eri puolilla maata. Meidän tavoitteena on saada Luken koko Kaakkois-Suomea palveleva kenttäverkosto säilymään maakunnassa myös jatkossa, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Liikenteen osalta maakunnan suurimmat odotukset kohdistuvat valtatie viiden aloittamiseen ja alemman tieverkon toimivuuden turvaamiseen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707,  varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kaakkois-Suomi  ja Venäjä CBC –ohjelma etenee

Suomessa toteutetaan kolmea EU:n rajat ylittävää yhteistyöohjelmaa. Yksi näistä on Kaakkois-Suomen ja Venäjän EU-osarahoitteinen rajayhteistyöohjelma Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC –ohjelma, johon Etelä-Savokin kuuluu. Ohjelma toimitettiin komission käsittelyyn viime viikolla. Maakuntajohtaja Mäkinen kertoi yhteistyöohjelman ajankohtaisista asioista maakuntahallitukselle kokouksessa.

Rajat ylittävän yhteistyön päätavoitteet tällä vuoteen 2020 ulottuvalla ohjelmakaudella ovat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen raja-alueilla, yhteisiin haasteisiin vastaaminen (esim. ympäristökysymykset, terveys, rikollisuuden torjunta), sekä ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden turvaaminen ja edistäminen. Lisäksi ihmisten väliset suorat yhteydet on horisontaalinen tavoite, jolla tuetaan edellä mainittuja kolmea päätavoitetta.

Kaikki kolme ohjelmaa ovat jatkoa edellisellä rahoituskaudella toteutetuille ohjelmille. Suomen rajalla toteutettavien ohjelmien teemat vaihtelevat ohjelmittain, mutta keskeisimpiä ovat yritystoiminnan kehittäminen, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen.

Ohjelmien kokonaisrahoitus on alkuvaiheessa noin 179 miljoonaa euroa, mutta EU-rahoituksen lopullisesta määrästä riippuen se voi nousta ohjelmakauden aikana enimmillään 290 miljoonaan euroon. Rahoitus muodostuu EU-rahoituksesta ja ohjelmiin osallistuvien maiden kansallisesta vastinrahoituksesta. 

Arvio on, että ohjelmien toteuttaminen käynnistyisi vuoden 2016 alkupuolella.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2384.

Laajakaistan saatavuus paranee maakunnassa

Etelä-Savon kunnat ja maakuntaliitto ovat yhdessä toteuttaneet valtioneuvoston vuonna 2008 tekemän periaatepäätöksen mukaista Laajakaista kaikille –hanketta. Tähän mennessä hankkeen avulla on toteutettu seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoja Pertunmaan, Hirvensalmen, Mäntyharjun ja Kangasniemen kuntien alueilla. Näihin verkkoihin on tähän mennessä liittynyt yli 2 000 asiakasta ja määrä kasvaa koko ajan. Vuoden 2015 aikana verkkoa rakennetaan Puumalaan ja tämän päiväisessä kokouksessaan maakuntahallitus valitsi julkisen tuen saajan Juvan laajakaistahankkeelle. 

  • Juvan laajakaistaverkon toteutuminen edellyttää kuitenkin, että kunta päättää rahoittaa hanketta ja verkkoon saadaan riittävästi asiakkaita. Onkin nyt ensiarvoisen tärkeää, että kunta, taloyhtiöt ja kiinteistöjen omistajat tarttuvat kiinni tähän mahdollisuuteen ja päättävät liittyä palvelun piiriin toteaa maakuntajohtaja Mäkinen.

 Laajakaistan saatavuuden ja nopeuden turvaaminen on myös edellytys digitaalisuudelle. Hallitusohjelmassa digitaalisuutta painotetaan ja on erittäin tärkeää, että myös infrastruktuuri mahdollistaisi tavoitteen toteutumisen. Maakuntaliitossa jatketaankin työtä seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen edistämiseksi. Laajakaista kaikille –hankkeen lähestyessä päätöstään jatkossa keskeisenä työvälineenä  on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja sen sisältämät kyläverkkohankkeet.

Lisätietoja antavat liikenneinsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488, asiantuntija Matti Koivisto, puh. 044 770 0573.

OECD:n tutkimuskäynnit alkoivat Itä- ja Pohjois-Suomesta

Euroopan harvaan asuttujen pohjoisten alueiden verkoston (NSPA) OECD:ltä tilaama tutkimustyö alueiden kehityspotentiaalin kartoittamiseksi alkoi tutkimuskäynnillä Itä- ja Pohjois-Suomeen. OECD:n tutkijakaksikko Enrique Garcilazo ja Abel Schumann kiersivät kesäkuun alkupäivinä seitsemän maakuntaa. Etelä-Savossa he vierailivat viime viikon tiistaina.

Tutkijat olivat jo perehtyneet maakunnan kehityspotentiaaliin tekemänsä erillisen taustakyselyn pohjalta. Mikkelissä kaksikko tapasi maakuntaliiton ja eri sidosryhmien edustajia. Keskustelut liittyivät yleisiin kehitysnäkymiin, kilpailukykyyn ja osaamiseen, infraan ja saavutettavuuteen sekä hallintoon ja palveluihin. Epävirallisemmin keskusteltiin mm. bioenergiasta ja Venäjästä, ja vierailun päätteeksi käytiin tutustumassa Savonlinnan Kuitulaboratorioon.

  • Vieraat saivat tuntumaa maakunnan kasvuyrityksiin, ja maakuntastrategia ja innovaatiokärjet tulivat tutuiksi, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. - Biotalouden ja matkailun potentiaalia arvioitiin, ja tutkijat saivat myös omakohtaisesti tuta pitkät etäisyydet ja liikenneinfran haasteet sekä havainnoida runsaat metsät ja vesistöt Itä-Suomea kiertäessään, Koskinen jatkaa.

Tutkimuksen raporttiluonnos valmistuu kommentoitavaksemme ensi vuoden puolella, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan suuntautuvien tutkimuskäyntien jälkeen.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta kolmeen yhteishankkeeseen ja viiteen maakunnan hankkeeseen

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan kymmenen rakennerahasto-ohjelman hankkeen rahoituksesta, näistä kahdeksan sai myönteisen päätöksen. Yhteensä EU:n ja valtion rahoitusta myönnettiin hankkeille noin 2,1 miljoonaa euroa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen teemahaun hankkeista Etelä-Savo osallistuu kaivosvesien puhdistusratkaisuja kehittävään iForMine-hankkeeseen, öljyntorjuntavalmiutta kemiallisin menetelmin parantavaan VIKE-hankkeeseen sekä itäsuomalaisten puualan yritysten ja innovaatioverkoston uudistamiseen Wood Innovation Network –hankkeessa.

Kaikki käsittelyssä olleet oman maakunnan viisi hanketta saivat myönteisen päätöksen. Digitaalista tiedon hallintaa, säilyttämistä ja käyttöä kehitetään Mikkelin ammattikorkeakoulun Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeessa, Aalto-yliopiston Digibus-hankkeessa sekä Miksei Oy:n Uusia liiketoimintoja linkitetystä datasta -hankkeessa. Etelä-Savon Koulutus Oy:n Export-hankkeessa vahvistetaan koulutusvientiä ensisijaisena kohdemaana Venäjä. Hankkeessa kootaan myös laajempaa oppilaitosten verkostoa koulutusvientiin. Lisäksi ESKO Oy ja Itä-Savon koulutusyhtymä saivat investointirahoituksen 3D-, robotiikka-, pienoistehdas- ja rakentaminen –oppimisympäristökokonaisuuksiin. Ely-keskus rahoittaa näihin liittyvää kehittämishanketta.

Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi päättyneen ohjelmakauden palautuneista ESR-varoista valmistelurahan Pieksämäen yrittäjäyhteisöä koskevaan esiselvitykseen.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 24. elokuuta
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisesti.

Hallituksen esityslista/pöytäkirja on luettavissa tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus: Hallitusohjelma tuo hyvää, mutta luo myös paineita maakunnissa

16.06.2015

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO

TIEDOTE 16.6.2015

Etelä-Savon maakuntahallitus: Hallitusohjelma tuo hyvää, mutta luo myös paineita maakunnissa

  • Koko Suomen kehittäminen on hyvin esillä Suomen uuden hallituksen ohjelmassa, toteaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että itse ohjelmassa tavoitteet ovat esitetty yleisellä tasolla ja yksityiskohdat määrittävät, mitä ohjelmalla todella tavoitellaan.

Mielenkiinnolla maakunnassa odotetaan, muuttuuko edellisten hallitusten keskittävä politiikka Sipilän hallituksen myötä. – Asuntopolitiikka vaikuttaa edelleen olevan keskittävää, mutta myönteistä on, että kaavoitus helpottuu myös suurten kaupunkien ulkopuolella ja infraan on tulossa panostuksia koko maahan, sanoo Mäkinen.

Haasteina Mäkinen näkee ammatillisen koulutuksen reformin. Erityisen haasteellista se on alueilla, joilla on aleneva väestökehitys. – Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa luodaan paineita lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä etenkin innovaatiotoiminnassa. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus myös selkeyttää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista. Siihen liittyy esitys työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyötä. Etelä-Savon kannalta on tärkeää, että Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus ja Mikkelin yliopistokeskus säilyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisina. Niiden kehitystä tukemaan tarvitaan sekä hallituksen budjettilinjaukset että maakunnan omaa panostusta.

Maakuntaliitto kantaa myös huolta Luonnonvarakeskuksen (Luke) kenttäverkon tulevaisuudesta maakunnassa. – Hallitusohjelman mukaisesti Luke ja Syke eli Suomen ympäristökeskus oltaisiin yhdistämässä. Tällä on varmasti vaikutuksia myös toimipisteisiin eri puolilla maata. Meidän tavoitteena on saada Luken koko Kaakkois-Suomea palveleva kenttäverkosto säilymään maakunnassa myös jatkossa, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Liikenteen osalta maakunnan suurimmat odotukset kohdistuvat valtatie viiden aloittamiseen ja alemman tieverkon toimivuuden turvaamiseen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707,  varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kaakkois-Suomi  ja Venäjä CBC –ohjelma etenee

Suomessa toteutetaan kolmea EU:n rajat ylittävää yhteistyöohjelmaa. Yksi näistä on Kaakkois-Suomen ja Venäjän EU-osarahoitteinen rajayhteistyöohjelma Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC –ohjelma, johon Etelä-Savokin kuuluu. Ohjelma toimitettiin komission käsittelyyn viime viikolla. Maakuntajohtaja Mäkinen kertoi yhteistyöohjelman ajankohtaisista asioista maakuntahallitukselle kokouksessa.

Rajat ylittävän yhteistyön päätavoitteet tällä vuoteen 2020 ulottuvalla ohjelmakaudella ovat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen raja-alueilla, yhteisiin haasteisiin vastaaminen (esim. ympäristökysymykset, terveys, rikollisuuden torjunta), sekä ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden turvaaminen ja edistäminen. Lisäksi ihmisten väliset suorat yhteydet on horisontaalinen tavoite, jolla tuetaan edellä mainittuja kolmea päätavoitetta.

Kaikki kolme ohjelmaa ovat jatkoa edellisellä rahoituskaudella toteutetuille ohjelmille. Suomen rajalla toteutettavien ohjelmien teemat vaihtelevat ohjelmittain, mutta keskeisimpiä ovat yritystoiminnan kehittäminen, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen.

Ohjelmien kokonaisrahoitus on alkuvaiheessa noin 179 miljoonaa euroa, mutta EU-rahoituksen lopullisesta määrästä riippuen se voi nousta ohjelmakauden aikana enimmillään 290 miljoonaan euroon. Rahoitus muodostuu EU-rahoituksesta ja ohjelmiin osallistuvien maiden kansallisesta vastinrahoituksesta. 

Arvio on, että ohjelmien toteuttaminen käynnistyisi vuoden 2016 alkupuolella.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2384.

Laajakaistan saatavuus paranee maakunnassa

Etelä-Savon kunnat ja maakuntaliitto ovat yhdessä toteuttaneet valtioneuvoston vuonna 2008 tekemän periaatepäätöksen mukaista Laajakaista kaikille –hanketta. Tähän mennessä hankkeen avulla on toteutettu seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoja Pertunmaan, Hirvensalmen, Mäntyharjun ja Kangasniemen kuntien alueilla. Näihin verkkoihin on tähän mennessä liittynyt yli 2 000 asiakasta ja määrä kasvaa koko ajan. Vuoden 2015 aikana verkkoa rakennetaan Puumalaan ja tämän päiväisessä kokouksessaan maakuntahallitus valitsi julkisen tuen saajan Juvan laajakaistahankkeelle. 

  • Juvan laajakaistaverkon toteutuminen edellyttää kuitenkin, että kunta päättää rahoittaa hanketta ja verkkoon saadaan riittävästi asiakkaita. Onkin nyt ensiarvoisen tärkeää, että kunta, taloyhtiöt ja kiinteistöjen omistajat tarttuvat kiinni tähän mahdollisuuteen ja päättävät liittyä palvelun piiriin toteaa maakuntajohtaja Mäkinen.

 Laajakaistan saatavuuden ja nopeuden turvaaminen on myös edellytys digitaalisuudelle. Hallitusohjelmassa digitaalisuutta painotetaan ja on erittäin tärkeää, että myös infrastruktuuri mahdollistaisi tavoitteen toteutumisen. Maakuntaliitossa jatketaankin työtä seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen edistämiseksi. Laajakaista kaikille –hankkeen lähestyessä päätöstään jatkossa keskeisenä työvälineenä  on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja sen sisältämät kyläverkkohankkeet.

Lisätietoja antavat liikenneinsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488, asiantuntija Matti Koivisto, puh. 044 770 0573.

OECD:n tutkimuskäynnit alkoivat Itä- ja Pohjois-Suomesta

Euroopan harvaan asuttujen pohjoisten alueiden verkoston (NSPA) OECD:ltä tilaama tutkimustyö alueiden kehityspotentiaalin kartoittamiseksi alkoi tutkimuskäynnillä Itä- ja Pohjois-Suomeen. OECD:n tutkijakaksikko Enrique Garcilazo ja Abel Schumann kiersivät kesäkuun alkupäivinä seitsemän maakuntaa. Etelä-Savossa he vierailivat viime viikon tiistaina.

Tutkijat olivat jo perehtyneet maakunnan kehityspotentiaaliin tekemänsä erillisen taustakyselyn pohjalta. Mikkelissä kaksikko tapasi maakuntaliiton ja eri sidosryhmien edustajia. Keskustelut liittyivät yleisiin kehitysnäkymiin, kilpailukykyyn ja osaamiseen, infraan ja saavutettavuuteen sekä hallintoon ja palveluihin. Epävirallisemmin keskusteltiin mm. bioenergiasta ja Venäjästä, ja vierailun päätteeksi käytiin tutustumassa Savonlinnan Kuitulaboratorioon.

  • Vieraat saivat tuntumaa maakunnan kasvuyrityksiin, ja maakuntastrategia ja innovaatiokärjet tulivat tutuiksi, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. - Biotalouden ja matkailun potentiaalia arvioitiin, ja tutkijat saivat myös omakohtaisesti tuta pitkät etäisyydet ja liikenneinfran haasteet sekä havainnoida runsaat metsät ja vesistöt Itä-Suomea kiertäessään, Koskinen jatkaa.

Tutkimuksen raporttiluonnos valmistuu kommentoitavaksemme ensi vuoden puolella, Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan suuntautuvien tutkimuskäyntien jälkeen.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta kolmeen yhteishankkeeseen ja viiteen maakunnan hankkeeseen

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan kymmenen rakennerahasto-ohjelman hankkeen rahoituksesta, näistä kahdeksan sai myönteisen päätöksen. Yhteensä EU:n ja valtion rahoitusta myönnettiin hankkeille noin 2,1 miljoonaa euroa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen teemahaun hankkeista Etelä-Savo osallistuu kaivosvesien puhdistusratkaisuja kehittävään iForMine-hankkeeseen, öljyntorjuntavalmiutta kemiallisin menetelmin parantavaan VIKE-hankkeeseen sekä itäsuomalaisten puualan yritysten ja innovaatioverkoston uudistamiseen Wood Innovation Network –hankkeessa.

Kaikki käsittelyssä olleet oman maakunnan viisi hanketta saivat myönteisen päätöksen. Digitaalista tiedon hallintaa, säilyttämistä ja käyttöä kehitetään Mikkelin ammattikorkeakoulun Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeessa, Aalto-yliopiston Digibus-hankkeessa sekä Miksei Oy:n Uusia liiketoimintoja linkitetystä datasta -hankkeessa. Etelä-Savon Koulutus Oy:n Export-hankkeessa vahvistetaan koulutusvientiä ensisijaisena kohdemaana Venäjä. Hankkeessa kootaan myös laajempaa oppilaitosten verkostoa koulutusvientiin. Lisäksi ESKO Oy ja Itä-Savon koulutusyhtymä saivat investointirahoituksen 3D-, robotiikka-, pienoistehdas- ja rakentaminen –oppimisympäristökokonaisuuksiin. Ely-keskus rahoittaa näihin liittyvää kehittämishanketta.

Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi päättyneen ohjelmakauden palautuneista ESR-varoista valmistelurahan Pieksämäen yrittäjäyhteisöä koskevaan esiselvitykseen.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571.

Loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 24. elokuuta
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 23. marraskuuta

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisesti.

Hallituksen esityslista/pöytäkirja on luettavissa tästä.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010