Maakuntavaltuusto Heinävedellä: Moninaiset aluejaot otettava pohdittaviksi

25.05.2015

Aluejakojen moninainen verkosto puhutti Etelä-Savon maakuntavaltuustoa tänään 25. toukokuuta Heinävedellä. Etelä-Savossa ja muualla Itä- ja Kaakkois-Suomessa sovelletaan kymmenkuntaa erilaista aluejakoa siitä riippuen, mistä toiminnasta on kysymys. Maakunnan rajat ylittyvät muun muassa vaalipiirijaossa ja valtion aluehallinnossa. On myös esimerkiksi nuts-alueita ja hiippakuntarajoja, sairaanhoitopiirien, ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomi-yhteistyön rajoja.

Maakuntavaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) Mikkelistä esitti avauspuheessaan, että maakuntahallitus kävisi keskustelun Etelä-Savon tulevaisuudesta ja pohtisi, mikä on Etelä-Savon rooli näissä erilaisissa yhteyksissä. Hallituksen ajatukset tulisi sitten saattaa marraskuussa kokoontuvan syysvaltuuston pohdittavaksi.


Markku Kakriainen

- Vai onko niin, että Etelä-Savon rikkaus on tässä monimuotoisuudessa ja rajojen runsaudessa, Kakriainen kysyi.

Uudistuksissa kuunneltava alueita

- Valtion hallintoa ollaan uudistamassa. Olettaisin, että tässä yhteydessä arvioidaan myös aluehallintoa, Kakriainen sanoi valtuuston tiedotustilaisuudessa.

Selvyyttä aluerajoihin kaipasi myös valtuuston toinen varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen (sd) Kangasniemeltä.

- Uudistuksessa olisi otettava huomioon kokonaisuus. Aluerajoihin olisi saatava joku selvyys, Hokkanen sanoi.

- Maakuntahallinto on tärkeä vastapaino keskushallinnon näkemyksille, korosti maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Keskushallinnon ohjausta alueisiin nähden pitäisi höllentää. Kuitenkin se päinvastoin koko ajan näyttää tiukentuvan.

Etelä-Savon maakuntapäättäjien mielestä on erittäin tärkeää, että alueita kuunnellaan, sillä alueet tietävät, mikä on niiden kehittymiselle parhaaksi. Oleellista alueen kilpailukyvylle on, että yritystoiminta on vireää ja palvelut pelaavat.


Maakuntavaltuusto oli koolla Valamon luostarissa.

Ennakkotiedot tierahoista ilahduttivat

Markku Kakriainen iloitsi tuoreista uutisista, joiden mukaan maan uusi hallitus aikoisi myöntää suurehkon rahasumman alemman asteisen tieverkon kunnostukseen. Hyvä tie- ja muu liikenneverkko kohentavat Kakriaisen mielestä alueen kilpailukykyä.

- Liikenneinvestoinnit eivät mene hukkaan, Kakriainen sanoi.

- Puun kuljetusketjun on toimittava kannolta kattilaan, korosti myös Mäkinen. – Ei riitä, että pelkästään päätiet ovat kunnossa, vaan myös tiestön hiusverkoston tulee toimia, Jotta puu kulkee jalostusketjussa eteenpäin.

Metsä ja siihen liittyvä yritystoiminta on Mäkinen mukaan Etelä-Savon hyvinvoinnille erittäin tärkeä. Bruttokantorahatuloissa maakunta on edelleen koko Suomen ykkönen. Toisena vahvuutena Mäkinen mainitsi matkailun ja vapaa-ajan asutuksen.

Maakuntaliiton taloudesta puhuessaan Mäkinen totesi, että niukkenevia resursseja liiton täytyy kohdentaa siten, että ne vastaavat yrityselämän ja yhteiskunnan odotuksia.

- Maakuntaliitto toimii kuntien rahoilla ja teemme mahdollisimman paljon kuntien hyväksi. Tärkeä kysymys on, teemmekö niitä asioita, jotka kunnille ovat tärkeitä. Tätä kysymystä olemme pohtineet maakuntaliitossa ja maakuntahallituksessa paljon, Mäkinen sanoi.

Edunvalvonta liiton tärkeimpiä tehtäviä

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta pohti puheessaan, että mikä on maakuntaliiton tärkein tehtävä. Tärkeimmistä tehtävistä hän nosti esiin edunvalvonnan.

- Etelä-Savo on toiminut varsin aktiivisesti esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomi yhteistyössä. Se on yksi tärkeä osa maakunnan edunvalvontaa, Wuorinen sanoi.

- Palvelut täytyy saada mahdollisimman läheltä. Tämä on yksi erittäin keskeinen periaate maakunnan edunvalvonnassa. Maakunnilla on oltava mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa. Siitä oikeudesta on kuitenkin joutunut taistelemaan valtion suuntaan.

Aluehallinnon uudistusta tulee Wuorisen mukaan tarkastella kokonaisuutena.

- Keskushallinnon tulee selkeästi antaa maakuntahallinnolle mahdollisuus tehdä esityksiä. Puhutaan paljon kansanvaltaisesti aluehallinnosta.

- Uudistusten tulee perustua alueiden tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön. Jos maakunnat tehdään kovin suuriksi, yhteisiä tavoitteita ei ole helppo löytää. Nykyisen kokoiset maakunnat ovat mahdollistaneet sen, että yhteiset tavoitteet on ollut helppo löytää, Wuorinen sanoi.

Maakuntien mielestä nykyisten tehtävien lisäksi maakuntahallinnolle voidaan siirtää monia uusia tehtäviä, muun muassa kaikki rakennerahastojen välittäjäviranomaistehtävät, alueelliset elinkeinojen kehittämistehtävät ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämistehtävät. Näille toiminnoille pitäisi myös turvata rahoitus.

- Alueiden tavoite on saada Suomeen selkeä kolmiportainen hallinto. Tätä näkemystä olemme markkinoineet sekä hallitusneuvotteluihin että poliittisille päätöksentekijöille ja valmistelijoille. Toivomme, että haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta asia voidaan hoitaa hallitusohjelmassa, Wuorinen sanoi.

Heinäveden kunta tervehti

Maakuntaliiton tarkastuslautakunnan heinäveteläinen puheenjohtaja Ilkka Paatero toi kokoukselle Heinäveden kunnan tervehdyksen. Paatero kertoi kunnan eri yhteistyösuunnista, joista arkipäivän lähimmät yhteistyökumppanit löytyvät naapurimaakunnista Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta.

- Aika näyttää, mikä pienten kuntien rooli on tulevaisuudessa, Paatero sanoi. – Kunnassa ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä ole mitään vakavia hankkeita maakunnan vaihtamisesta, hän vakuutti.

Ryhmäpuheenvuoroissa kiitosta hyvästä työstä

Kaikki maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät hyväksyivät omalta osaltaan maakuntaliiton tilinpäätöksen ja myönsivät hallitukselle ja maakuntajohtajalle vastuuvapauden. Puolueiden näkemykset kävivät ilmi niiden ryhmäpuheenvuoroissa, joissa kiitettiin liittoa hyvästä työstä.

Maakuntaliiton taloudellinen tulos, noin 29 000 euroa ylijäämää, tyydytti keskustaryhmää. Vuosi 2014 oli eteläsavolaisissa kunnissa hyvä. Tulevina vuosina kuntatalous kiristyy kuitenkin voimakkaasti, mikä huolestutti keskustaryhmää.

Liiton toiminnassa keskustaa ilahdutti muun muassa se, että kehittämishankkeiden vaikutuksia on arvioitu.

- On tärkeää saada selville, miten rakennerahastopolitiikka on vaikuttanut maakunnan kehittymiseen. Uuden rahoituskauden rahojen vähyys huolestuttaa: kykenemmekö riittävästi hoitamaan maakunnan elinkeinopolitiikkaa? pohti ryhmän puheenjohtaja Pekka Nousiainen.

Keskustan mielestä liitto on hoitanut edunvalvontaa aktiivisesti. Olot suomessa ovat olleet sellaiset, ettei hyvää tulosta ole aina kuitenkaan voitu turvata.

Kunnat saavat jäsenmaksunsa moninkertaisesti takaisin

- Etelä-Savo on selvinnyt hyvin vaikeasta tilanteesta huolimatta, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmän puheenjohtaja Mikko Hokkanen. Maakunnan tuoreet muuttovoittotiedot ilahduttivat sdp:ä. Silti vanhusvoittoinen ikärakenne edellyttää vielä isompia muuttovoittoja.

- Maakuntaliiton tehtävä luoda juuri niitä edellytyksiä, että maakunta olisi mahdollisimman houkutteleva alue myös uusille asukkaille. Syksyn kuntakierroksilla liiton johdon tulee käydä keskustelua kuntien kanssa siitä, miten liiton resurssit voidaan turvata. Liiton toimintaedellytykset eivät saa vaarantua, sillä liitto tuo rahaa kunnille. Kunnat saavat maksuosuutensa takaisin moninkertaisesti hankerahoituksen kautta, Hokkanen korosti.

Työpaikat tavoitteena

Myös kokoomus oli tyytyväinen liiton toimintaan. Uusi maakuntaohjelma lähti ryhmänpuheenjohtaja Olli Nepposen mielestä hyvin käyntiin.

- Nyt juuri on jännittävä vaihe, kun odotamme hallitusohjelma keskiviikkona selviää. Siellä tulee varmasti esiin asioita, jotka vaikuttavat kuntatalouteen. Sote-ratkaisu on keskeinen, Nepponen sanoi.

Etelä-Savo ja myös maakuntaliitto ovat pärjänneet Nepposen mielestä haasteellisessa tilanteessa suhteellisen hyvin. Ns. teknisen tuen väheneminen huolestuttaa.

- Kehittämishankkeiden tulee tavoitella työpaikkoja. Tärkeää on myös selvittää hankkeiden tulokset: vähentyviä varoja on pyrittävä käyttämään entistä tehokkaammin, Nepponen korosti.

Aiempaa enemmän huomiota on Nepposen mukaan kiinnitettävä laajakaistan toimivuuteen maakunnassa.

 – Kattavuus on aivan liian huono. Vapaa-ajan asukkaat ja haja-asutusalueella vakituisesti asuvat tarvitsevat toimivia yhteyksiä. Maakuntalitolla on tässä tärkeä tehtävä, Nepponen sanoi.

Maakuntaliiton työ on pitkäjänteistä toimintaa, korosti perussuomalaisten puheenvuorossa Jukka Pöyry.

- Käsityksemme mukaan maakuntaliitto on toiminut siten, että valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Liiton toiminta on sujunut suhteellisen hyvin. Kiinnitimme esimerkiksi huomiota siihen, että työsuhteet ovat pitkiä ja sairauspoissaoloja on vähän. Se kertonee hyvästä viihtyvyydestä, Pöyry totesi.

- Eduskuntavaaleissa onni suosi Etelä-Savoa, kun saimme maakunnasta seitsemän kansanedustajaa eli reilusti enemmän kuin maakunnan suhteellinen osuus olisi ollut. Tierahat toivotamme lämpimästi tervetulleiksi, sanoi kristillisdemokraattien puheenvuorossa Jouni Koskela.

Vihreiden Varpu Vaarnamo totesi, että haasteita maakunnalla riittää, eikä se ole hänen mielestään yllätys kenellekään. Bioenergiatuotanto voisi vihreiden mielestä luoda uusia työpaikkoja erityisesti Etelä-Savoon. Maahanmuutto voi olla yksi kielteistä väestökehitystä muuttava tekijä.

- On hyvä, että kehittämishankkeiden vaikutukset selvitetään. Jatkossa on syytä tarkastella myös Kiina-yhteistyön vaikutuksia, eikä eettisiä ulottuvuuksia ei saa unohtaa.

- Luonnon kunnioitus on hyvinvoivan Etelä-Savon edellytys ja alueemme ehdoton vetovoimatekijä, Vaarnamo korosti.

Vasemmistoliiton Esa Valkonen nosti ryhmäpuheenvuorossa esiin eteläsavolaisten yritysten hyvän kilpailukyvyn ja kansantuotteen kasvun. Miksi emme kuitenkaan ole onnistuneet investoinneissa? hän ihemetteli.

- Miksi yrityksemme eivät investoi? Myös työttömyysaste heikkenee koko ajan, vaikka menetämme työkykyisiä muihin maakuntiin. Kaikkein ikävintä on, että nuoret työkykyiset ihmiset muuttavat maakunnasta pois. Ikärakenne on erittäin huolestuttava.

Tarkastuslautakunta arvioi toimintaa

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana Ilkka Paatero esitteli lautakunnan arviointikertomusta.

- Liiton tilinpäätös on laadittu tavoitteiden osalta selkeästi. Kaikkiin toiminnan 17 tavoitteeseen toimintakertomus antaa vastaukset.

- Selvityksen mukaan kehittämishankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet tyydyttävästi. Osin tavoitteisiin on kuitenkin huonosti päästy, esimerkkinä laajakaistahankkeet. Syyllinen ei kuitenkaan ole maakuntaliitto, vaan kunnat, Paatero sanoi.

Tarkastuslautakunta esittää, että vuonna 2015 selvitetään vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden vaikutukset.

 - Erityisen tarkasti tulisi seurata sellaisia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut synnyttää uusia työpaikkoja, Paatero korosti.

Valtuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen vuodelta 2014. Tilinpäätös oli noin 29 000 euroa ylijäämäinen.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Jäsenvaihdoksia valtuustossa

Mikkelin kaupunki myönsi helmikuussa 2015 eron maakuntavaltuuston jäsenelle Pirkko Valtolalle (kok.) ja valitsi hänen tilalleen Valtolan varajäsenen Armi Salo-Oksan (kok.) ja Salo-Oksan varajäseneksi Eero Ahon. Maakuntavaltuusto merkitsi jäsenmuutokset tiedoksi.

Maakuntavaltuuston kokous videoituna verkkoon

Maakuntavaltuuston kokous Heinävedellä oli ensimmäinen valtuustokokous, joka videoitiin. Video julkaistaan maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaliitto. Jatkossa kaikki valtuuston kokoukset videoidaan.

Maakuntaliiton ylin päättävä elin

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy syksyn 2012 kuntavaalien perusteella (keskusta 23, sosiaalidemokraatit 17, kokoomus 12, perussuomalaiset 8, vihreät 3, kristillisdemokraatit 3, vasemmistoliitto 1).

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 23. marraskuuta 2015.

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, ja Mikko Hokkanen, 050 544 0882, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, kaava-asioissa myös aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto Heinävedellä: Moninaiset aluejaot otettava pohdittaviksi

25.05.2015

Aluejakojen moninainen verkosto puhutti Etelä-Savon maakuntavaltuustoa tänään 25. toukokuuta Heinävedellä. Etelä-Savossa ja muualla Itä- ja Kaakkois-Suomessa sovelletaan kymmenkuntaa erilaista aluejakoa siitä riippuen, mistä toiminnasta on kysymys. Maakunnan rajat ylittyvät muun muassa vaalipiirijaossa ja valtion aluehallinnossa. On myös esimerkiksi nuts-alueita ja hiippakuntarajoja, sairaanhoitopiirien, ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomi-yhteistyön rajoja.

Maakuntavaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) Mikkelistä esitti avauspuheessaan, että maakuntahallitus kävisi keskustelun Etelä-Savon tulevaisuudesta ja pohtisi, mikä on Etelä-Savon rooli näissä erilaisissa yhteyksissä. Hallituksen ajatukset tulisi sitten saattaa marraskuussa kokoontuvan syysvaltuuston pohdittavaksi.


Markku Kakriainen

- Vai onko niin, että Etelä-Savon rikkaus on tässä monimuotoisuudessa ja rajojen runsaudessa, Kakriainen kysyi.

Uudistuksissa kuunneltava alueita

- Valtion hallintoa ollaan uudistamassa. Olettaisin, että tässä yhteydessä arvioidaan myös aluehallintoa, Kakriainen sanoi valtuuston tiedotustilaisuudessa.

Selvyyttä aluerajoihin kaipasi myös valtuuston toinen varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen (sd) Kangasniemeltä.

- Uudistuksessa olisi otettava huomioon kokonaisuus. Aluerajoihin olisi saatava joku selvyys, Hokkanen sanoi.

- Maakuntahallinto on tärkeä vastapaino keskushallinnon näkemyksille, korosti maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Keskushallinnon ohjausta alueisiin nähden pitäisi höllentää. Kuitenkin se päinvastoin koko ajan näyttää tiukentuvan.

Etelä-Savon maakuntapäättäjien mielestä on erittäin tärkeää, että alueita kuunnellaan, sillä alueet tietävät, mikä on niiden kehittymiselle parhaaksi. Oleellista alueen kilpailukyvylle on, että yritystoiminta on vireää ja palvelut pelaavat.


Maakuntavaltuusto oli koolla Valamon luostarissa.

Ennakkotiedot tierahoista ilahduttivat

Markku Kakriainen iloitsi tuoreista uutisista, joiden mukaan maan uusi hallitus aikoisi myöntää suurehkon rahasumman alemman asteisen tieverkon kunnostukseen. Hyvä tie- ja muu liikenneverkko kohentavat Kakriaisen mielestä alueen kilpailukykyä.

- Liikenneinvestoinnit eivät mene hukkaan, Kakriainen sanoi.

- Puun kuljetusketjun on toimittava kannolta kattilaan, korosti myös Mäkinen. – Ei riitä, että pelkästään päätiet ovat kunnossa, vaan myös tiestön hiusverkoston tulee toimia, Jotta puu kulkee jalostusketjussa eteenpäin.

Metsä ja siihen liittyvä yritystoiminta on Mäkinen mukaan Etelä-Savon hyvinvoinnille erittäin tärkeä. Bruttokantorahatuloissa maakunta on edelleen koko Suomen ykkönen. Toisena vahvuutena Mäkinen mainitsi matkailun ja vapaa-ajan asutuksen.

Maakuntaliiton taloudesta puhuessaan Mäkinen totesi, että niukkenevia resursseja liiton täytyy kohdentaa siten, että ne vastaavat yrityselämän ja yhteiskunnan odotuksia.

- Maakuntaliitto toimii kuntien rahoilla ja teemme mahdollisimman paljon kuntien hyväksi. Tärkeä kysymys on, teemmekö niitä asioita, jotka kunnille ovat tärkeitä. Tätä kysymystä olemme pohtineet maakuntaliitossa ja maakuntahallituksessa paljon, Mäkinen sanoi.

Edunvalvonta liiton tärkeimpiä tehtäviä

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta pohti puheessaan, että mikä on maakuntaliiton tärkein tehtävä. Tärkeimmistä tehtävistä hän nosti esiin edunvalvonnan.

- Etelä-Savo on toiminut varsin aktiivisesti esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomi yhteistyössä. Se on yksi tärkeä osa maakunnan edunvalvontaa, Wuorinen sanoi.

- Palvelut täytyy saada mahdollisimman läheltä. Tämä on yksi erittäin keskeinen periaate maakunnan edunvalvonnassa. Maakunnilla on oltava mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa. Siitä oikeudesta on kuitenkin joutunut taistelemaan valtion suuntaan.

Aluehallinnon uudistusta tulee Wuorisen mukaan tarkastella kokonaisuutena.

- Keskushallinnon tulee selkeästi antaa maakuntahallinnolle mahdollisuus tehdä esityksiä. Puhutaan paljon kansanvaltaisesti aluehallinnosta.

- Uudistusten tulee perustua alueiden tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön. Jos maakunnat tehdään kovin suuriksi, yhteisiä tavoitteita ei ole helppo löytää. Nykyisen kokoiset maakunnat ovat mahdollistaneet sen, että yhteiset tavoitteet on ollut helppo löytää, Wuorinen sanoi.

Maakuntien mielestä nykyisten tehtävien lisäksi maakuntahallinnolle voidaan siirtää monia uusia tehtäviä, muun muassa kaikki rakennerahastojen välittäjäviranomaistehtävät, alueelliset elinkeinojen kehittämistehtävät ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämistehtävät. Näille toiminnoille pitäisi myös turvata rahoitus.

- Alueiden tavoite on saada Suomeen selkeä kolmiportainen hallinto. Tätä näkemystä olemme markkinoineet sekä hallitusneuvotteluihin että poliittisille päätöksentekijöille ja valmistelijoille. Toivomme, että haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta asia voidaan hoitaa hallitusohjelmassa, Wuorinen sanoi.

Heinäveden kunta tervehti

Maakuntaliiton tarkastuslautakunnan heinäveteläinen puheenjohtaja Ilkka Paatero toi kokoukselle Heinäveden kunnan tervehdyksen. Paatero kertoi kunnan eri yhteistyösuunnista, joista arkipäivän lähimmät yhteistyökumppanit löytyvät naapurimaakunnista Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta.

- Aika näyttää, mikä pienten kuntien rooli on tulevaisuudessa, Paatero sanoi. – Kunnassa ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä ole mitään vakavia hankkeita maakunnan vaihtamisesta, hän vakuutti.

Ryhmäpuheenvuoroissa kiitosta hyvästä työstä

Kaikki maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät hyväksyivät omalta osaltaan maakuntaliiton tilinpäätöksen ja myönsivät hallitukselle ja maakuntajohtajalle vastuuvapauden. Puolueiden näkemykset kävivät ilmi niiden ryhmäpuheenvuoroissa, joissa kiitettiin liittoa hyvästä työstä.

Maakuntaliiton taloudellinen tulos, noin 29 000 euroa ylijäämää, tyydytti keskustaryhmää. Vuosi 2014 oli eteläsavolaisissa kunnissa hyvä. Tulevina vuosina kuntatalous kiristyy kuitenkin voimakkaasti, mikä huolestutti keskustaryhmää.

Liiton toiminnassa keskustaa ilahdutti muun muassa se, että kehittämishankkeiden vaikutuksia on arvioitu.

- On tärkeää saada selville, miten rakennerahastopolitiikka on vaikuttanut maakunnan kehittymiseen. Uuden rahoituskauden rahojen vähyys huolestuttaa: kykenemmekö riittävästi hoitamaan maakunnan elinkeinopolitiikkaa? pohti ryhmän puheenjohtaja Pekka Nousiainen.

Keskustan mielestä liitto on hoitanut edunvalvontaa aktiivisesti. Olot suomessa ovat olleet sellaiset, ettei hyvää tulosta ole aina kuitenkaan voitu turvata.

Kunnat saavat jäsenmaksunsa moninkertaisesti takaisin

- Etelä-Savo on selvinnyt hyvin vaikeasta tilanteesta huolimatta, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmän puheenjohtaja Mikko Hokkanen. Maakunnan tuoreet muuttovoittotiedot ilahduttivat sdp:ä. Silti vanhusvoittoinen ikärakenne edellyttää vielä isompia muuttovoittoja.

- Maakuntaliiton tehtävä luoda juuri niitä edellytyksiä, että maakunta olisi mahdollisimman houkutteleva alue myös uusille asukkaille. Syksyn kuntakierroksilla liiton johdon tulee käydä keskustelua kuntien kanssa siitä, miten liiton resurssit voidaan turvata. Liiton toimintaedellytykset eivät saa vaarantua, sillä liitto tuo rahaa kunnille. Kunnat saavat maksuosuutensa takaisin moninkertaisesti hankerahoituksen kautta, Hokkanen korosti.

Työpaikat tavoitteena

Myös kokoomus oli tyytyväinen liiton toimintaan. Uusi maakuntaohjelma lähti ryhmänpuheenjohtaja Olli Nepposen mielestä hyvin käyntiin.

- Nyt juuri on jännittävä vaihe, kun odotamme hallitusohjelma keskiviikkona selviää. Siellä tulee varmasti esiin asioita, jotka vaikuttavat kuntatalouteen. Sote-ratkaisu on keskeinen, Nepponen sanoi.

Etelä-Savo ja myös maakuntaliitto ovat pärjänneet Nepposen mielestä haasteellisessa tilanteessa suhteellisen hyvin. Ns. teknisen tuen väheneminen huolestuttaa.

- Kehittämishankkeiden tulee tavoitella työpaikkoja. Tärkeää on myös selvittää hankkeiden tulokset: vähentyviä varoja on pyrittävä käyttämään entistä tehokkaammin, Nepponen korosti.

Aiempaa enemmän huomiota on Nepposen mukaan kiinnitettävä laajakaistan toimivuuteen maakunnassa.

 – Kattavuus on aivan liian huono. Vapaa-ajan asukkaat ja haja-asutusalueella vakituisesti asuvat tarvitsevat toimivia yhteyksiä. Maakuntalitolla on tässä tärkeä tehtävä, Nepponen sanoi.

Maakuntaliiton työ on pitkäjänteistä toimintaa, korosti perussuomalaisten puheenvuorossa Jukka Pöyry.

- Käsityksemme mukaan maakuntaliitto on toiminut siten, että valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Liiton toiminta on sujunut suhteellisen hyvin. Kiinnitimme esimerkiksi huomiota siihen, että työsuhteet ovat pitkiä ja sairauspoissaoloja on vähän. Se kertonee hyvästä viihtyvyydestä, Pöyry totesi.

- Eduskuntavaaleissa onni suosi Etelä-Savoa, kun saimme maakunnasta seitsemän kansanedustajaa eli reilusti enemmän kuin maakunnan suhteellinen osuus olisi ollut. Tierahat toivotamme lämpimästi tervetulleiksi, sanoi kristillisdemokraattien puheenvuorossa Jouni Koskela.

Vihreiden Varpu Vaarnamo totesi, että haasteita maakunnalla riittää, eikä se ole hänen mielestään yllätys kenellekään. Bioenergiatuotanto voisi vihreiden mielestä luoda uusia työpaikkoja erityisesti Etelä-Savoon. Maahanmuutto voi olla yksi kielteistä väestökehitystä muuttava tekijä.

- On hyvä, että kehittämishankkeiden vaikutukset selvitetään. Jatkossa on syytä tarkastella myös Kiina-yhteistyön vaikutuksia, eikä eettisiä ulottuvuuksia ei saa unohtaa.

- Luonnon kunnioitus on hyvinvoivan Etelä-Savon edellytys ja alueemme ehdoton vetovoimatekijä, Vaarnamo korosti.

Vasemmistoliiton Esa Valkonen nosti ryhmäpuheenvuorossa esiin eteläsavolaisten yritysten hyvän kilpailukyvyn ja kansantuotteen kasvun. Miksi emme kuitenkaan ole onnistuneet investoinneissa? hän ihemetteli.

- Miksi yrityksemme eivät investoi? Myös työttömyysaste heikkenee koko ajan, vaikka menetämme työkykyisiä muihin maakuntiin. Kaikkein ikävintä on, että nuoret työkykyiset ihmiset muuttavat maakunnasta pois. Ikärakenne on erittäin huolestuttava.

Tarkastuslautakunta arvioi toimintaa

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana Ilkka Paatero esitteli lautakunnan arviointikertomusta.

- Liiton tilinpäätös on laadittu tavoitteiden osalta selkeästi. Kaikkiin toiminnan 17 tavoitteeseen toimintakertomus antaa vastaukset.

- Selvityksen mukaan kehittämishankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet tyydyttävästi. Osin tavoitteisiin on kuitenkin huonosti päästy, esimerkkinä laajakaistahankkeet. Syyllinen ei kuitenkaan ole maakuntaliitto, vaan kunnat, Paatero sanoi.

Tarkastuslautakunta esittää, että vuonna 2015 selvitetään vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden vaikutukset.

 - Erityisen tarkasti tulisi seurata sellaisia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut synnyttää uusia työpaikkoja, Paatero korosti.

Valtuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen vuodelta 2014. Tilinpäätös oli noin 29 000 euroa ylijäämäinen.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Jäsenvaihdoksia valtuustossa

Mikkelin kaupunki myönsi helmikuussa 2015 eron maakuntavaltuuston jäsenelle Pirkko Valtolalle (kok.) ja valitsi hänen tilalleen Valtolan varajäsenen Armi Salo-Oksan (kok.) ja Salo-Oksan varajäseneksi Eero Ahon. Maakuntavaltuusto merkitsi jäsenmuutokset tiedoksi.

Maakuntavaltuuston kokous videoituna verkkoon

Maakuntavaltuuston kokous Heinävedellä oli ensimmäinen valtuustokokous, joka videoitiin. Video julkaistaan maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaliitto. Jatkossa kaikki valtuuston kokoukset videoidaan.

Maakuntaliiton ylin päättävä elin

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy syksyn 2012 kuntavaalien perusteella (keskusta 23, sosiaalidemokraatit 17, kokoomus 12, perussuomalaiset 8, vihreät 3, kristillisdemokraatit 3, vasemmistoliitto 1).

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 23. marraskuuta 2015.

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, ja Mikko Hokkanen, 050 544 0882, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, kaava-asioissa myös aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto Heinävedellä: Moninaiset aluejaot otettava pohdittaviksi

25.05.2015

Aluejakojen moninainen verkosto puhutti Etelä-Savon maakuntavaltuustoa tänään 25. toukokuuta Heinävedellä. Etelä-Savossa ja muualla Itä- ja Kaakkois-Suomessa sovelletaan kymmenkuntaa erilaista aluejakoa siitä riippuen, mistä toiminnasta on kysymys. Maakunnan rajat ylittyvät muun muassa vaalipiirijaossa ja valtion aluehallinnossa. On myös esimerkiksi nuts-alueita ja hiippakuntarajoja, sairaanhoitopiirien, ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomi-yhteistyön rajoja.

Maakuntavaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) Mikkelistä esitti avauspuheessaan, että maakuntahallitus kävisi keskustelun Etelä-Savon tulevaisuudesta ja pohtisi, mikä on Etelä-Savon rooli näissä erilaisissa yhteyksissä. Hallituksen ajatukset tulisi sitten saattaa marraskuussa kokoontuvan syysvaltuuston pohdittavaksi.


Markku Kakriainen

- Vai onko niin, että Etelä-Savon rikkaus on tässä monimuotoisuudessa ja rajojen runsaudessa, Kakriainen kysyi.

Uudistuksissa kuunneltava alueita

- Valtion hallintoa ollaan uudistamassa. Olettaisin, että tässä yhteydessä arvioidaan myös aluehallintoa, Kakriainen sanoi valtuuston tiedotustilaisuudessa.

Selvyyttä aluerajoihin kaipasi myös valtuuston toinen varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen (sd) Kangasniemeltä.

- Uudistuksessa olisi otettava huomioon kokonaisuus. Aluerajoihin olisi saatava joku selvyys, Hokkanen sanoi.

- Maakuntahallinto on tärkeä vastapaino keskushallinnon näkemyksille, korosti maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Keskushallinnon ohjausta alueisiin nähden pitäisi höllentää. Kuitenkin se päinvastoin koko ajan näyttää tiukentuvan.

Etelä-Savon maakuntapäättäjien mielestä on erittäin tärkeää, että alueita kuunnellaan, sillä alueet tietävät, mikä on niiden kehittymiselle parhaaksi. Oleellista alueen kilpailukyvylle on, että yritystoiminta on vireää ja palvelut pelaavat.


Maakuntavaltuusto oli koolla Valamon luostarissa.

Ennakkotiedot tierahoista ilahduttivat

Markku Kakriainen iloitsi tuoreista uutisista, joiden mukaan maan uusi hallitus aikoisi myöntää suurehkon rahasumman alemman asteisen tieverkon kunnostukseen. Hyvä tie- ja muu liikenneverkko kohentavat Kakriaisen mielestä alueen kilpailukykyä.

- Liikenneinvestoinnit eivät mene hukkaan, Kakriainen sanoi.

- Puun kuljetusketjun on toimittava kannolta kattilaan, korosti myös Mäkinen. – Ei riitä, että pelkästään päätiet ovat kunnossa, vaan myös tiestön hiusverkoston tulee toimia, Jotta puu kulkee jalostusketjussa eteenpäin.

Metsä ja siihen liittyvä yritystoiminta on Mäkinen mukaan Etelä-Savon hyvinvoinnille erittäin tärkeä. Bruttokantorahatuloissa maakunta on edelleen koko Suomen ykkönen. Toisena vahvuutena Mäkinen mainitsi matkailun ja vapaa-ajan asutuksen.

Maakuntaliiton taloudesta puhuessaan Mäkinen totesi, että niukkenevia resursseja liiton täytyy kohdentaa siten, että ne vastaavat yrityselämän ja yhteiskunnan odotuksia.

- Maakuntaliitto toimii kuntien rahoilla ja teemme mahdollisimman paljon kuntien hyväksi. Tärkeä kysymys on, teemmekö niitä asioita, jotka kunnille ovat tärkeitä. Tätä kysymystä olemme pohtineet maakuntaliitossa ja maakuntahallituksessa paljon, Mäkinen sanoi.

Edunvalvonta liiton tärkeimpiä tehtäviä

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta pohti puheessaan, että mikä on maakuntaliiton tärkein tehtävä. Tärkeimmistä tehtävistä hän nosti esiin edunvalvonnan.

- Etelä-Savo on toiminut varsin aktiivisesti esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomi yhteistyössä. Se on yksi tärkeä osa maakunnan edunvalvontaa, Wuorinen sanoi.

- Palvelut täytyy saada mahdollisimman läheltä. Tämä on yksi erittäin keskeinen periaate maakunnan edunvalvonnassa. Maakunnilla on oltava mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa. Siitä oikeudesta on kuitenkin joutunut taistelemaan valtion suuntaan.

Aluehallinnon uudistusta tulee Wuorisen mukaan tarkastella kokonaisuutena.

- Keskushallinnon tulee selkeästi antaa maakuntahallinnolle mahdollisuus tehdä esityksiä. Puhutaan paljon kansanvaltaisesti aluehallinnosta.

- Uudistusten tulee perustua alueiden tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön. Jos maakunnat tehdään kovin suuriksi, yhteisiä tavoitteita ei ole helppo löytää. Nykyisen kokoiset maakunnat ovat mahdollistaneet sen, että yhteiset tavoitteet on ollut helppo löytää, Wuorinen sanoi.

Maakuntien mielestä nykyisten tehtävien lisäksi maakuntahallinnolle voidaan siirtää monia uusia tehtäviä, muun muassa kaikki rakennerahastojen välittäjäviranomaistehtävät, alueelliset elinkeinojen kehittämistehtävät ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämistehtävät. Näille toiminnoille pitäisi myös turvata rahoitus.

- Alueiden tavoite on saada Suomeen selkeä kolmiportainen hallinto. Tätä näkemystä olemme markkinoineet sekä hallitusneuvotteluihin että poliittisille päätöksentekijöille ja valmistelijoille. Toivomme, että haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta asia voidaan hoitaa hallitusohjelmassa, Wuorinen sanoi.

Heinäveden kunta tervehti

Maakuntaliiton tarkastuslautakunnan heinäveteläinen puheenjohtaja Ilkka Paatero toi kokoukselle Heinäveden kunnan tervehdyksen. Paatero kertoi kunnan eri yhteistyösuunnista, joista arkipäivän lähimmät yhteistyökumppanit löytyvät naapurimaakunnista Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta.

- Aika näyttää, mikä pienten kuntien rooli on tulevaisuudessa, Paatero sanoi. – Kunnassa ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä ole mitään vakavia hankkeita maakunnan vaihtamisesta, hän vakuutti.

Ryhmäpuheenvuoroissa kiitosta hyvästä työstä

Kaikki maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät hyväksyivät omalta osaltaan maakuntaliiton tilinpäätöksen ja myönsivät hallitukselle ja maakuntajohtajalle vastuuvapauden. Puolueiden näkemykset kävivät ilmi niiden ryhmäpuheenvuoroissa, joissa kiitettiin liittoa hyvästä työstä.

Maakuntaliiton taloudellinen tulos, noin 29 000 euroa ylijäämää, tyydytti keskustaryhmää. Vuosi 2014 oli eteläsavolaisissa kunnissa hyvä. Tulevina vuosina kuntatalous kiristyy kuitenkin voimakkaasti, mikä huolestutti keskustaryhmää.

Liiton toiminnassa keskustaa ilahdutti muun muassa se, että kehittämishankkeiden vaikutuksia on arvioitu.

- On tärkeää saada selville, miten rakennerahastopolitiikka on vaikuttanut maakunnan kehittymiseen. Uuden rahoituskauden rahojen vähyys huolestuttaa: kykenemmekö riittävästi hoitamaan maakunnan elinkeinopolitiikkaa? pohti ryhmän puheenjohtaja Pekka Nousiainen.

Keskustan mielestä liitto on hoitanut edunvalvontaa aktiivisesti. Olot suomessa ovat olleet sellaiset, ettei hyvää tulosta ole aina kuitenkaan voitu turvata.

Kunnat saavat jäsenmaksunsa moninkertaisesti takaisin

- Etelä-Savo on selvinnyt hyvin vaikeasta tilanteesta huolimatta, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmän puheenjohtaja Mikko Hokkanen. Maakunnan tuoreet muuttovoittotiedot ilahduttivat sdp:ä. Silti vanhusvoittoinen ikärakenne edellyttää vielä isompia muuttovoittoja.

- Maakuntaliiton tehtävä luoda juuri niitä edellytyksiä, että maakunta olisi mahdollisimman houkutteleva alue myös uusille asukkaille. Syksyn kuntakierroksilla liiton johdon tulee käydä keskustelua kuntien kanssa siitä, miten liiton resurssit voidaan turvata. Liiton toimintaedellytykset eivät saa vaarantua, sillä liitto tuo rahaa kunnille. Kunnat saavat maksuosuutensa takaisin moninkertaisesti hankerahoituksen kautta, Hokkanen korosti.

Työpaikat tavoitteena

Myös kokoomus oli tyytyväinen liiton toimintaan. Uusi maakuntaohjelma lähti ryhmänpuheenjohtaja Olli Nepposen mielestä hyvin käyntiin.

- Nyt juuri on jännittävä vaihe, kun odotamme hallitusohjelma keskiviikkona selviää. Siellä tulee varmasti esiin asioita, jotka vaikuttavat kuntatalouteen. Sote-ratkaisu on keskeinen, Nepponen sanoi.

Etelä-Savo ja myös maakuntaliitto ovat pärjänneet Nepposen mielestä haasteellisessa tilanteessa suhteellisen hyvin. Ns. teknisen tuen väheneminen huolestuttaa.

- Kehittämishankkeiden tulee tavoitella työpaikkoja. Tärkeää on myös selvittää hankkeiden tulokset: vähentyviä varoja on pyrittävä käyttämään entistä tehokkaammin, Nepponen korosti.

Aiempaa enemmän huomiota on Nepposen mukaan kiinnitettävä laajakaistan toimivuuteen maakunnassa.

 – Kattavuus on aivan liian huono. Vapaa-ajan asukkaat ja haja-asutusalueella vakituisesti asuvat tarvitsevat toimivia yhteyksiä. Maakuntalitolla on tässä tärkeä tehtävä, Nepponen sanoi.

Maakuntaliiton työ on pitkäjänteistä toimintaa, korosti perussuomalaisten puheenvuorossa Jukka Pöyry.

- Käsityksemme mukaan maakuntaliitto on toiminut siten, että valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Liiton toiminta on sujunut suhteellisen hyvin. Kiinnitimme esimerkiksi huomiota siihen, että työsuhteet ovat pitkiä ja sairauspoissaoloja on vähän. Se kertonee hyvästä viihtyvyydestä, Pöyry totesi.

- Eduskuntavaaleissa onni suosi Etelä-Savoa, kun saimme maakunnasta seitsemän kansanedustajaa eli reilusti enemmän kuin maakunnan suhteellinen osuus olisi ollut. Tierahat toivotamme lämpimästi tervetulleiksi, sanoi kristillisdemokraattien puheenvuorossa Jouni Koskela.

Vihreiden Varpu Vaarnamo totesi, että haasteita maakunnalla riittää, eikä se ole hänen mielestään yllätys kenellekään. Bioenergiatuotanto voisi vihreiden mielestä luoda uusia työpaikkoja erityisesti Etelä-Savoon. Maahanmuutto voi olla yksi kielteistä väestökehitystä muuttava tekijä.

- On hyvä, että kehittämishankkeiden vaikutukset selvitetään. Jatkossa on syytä tarkastella myös Kiina-yhteistyön vaikutuksia, eikä eettisiä ulottuvuuksia ei saa unohtaa.

- Luonnon kunnioitus on hyvinvoivan Etelä-Savon edellytys ja alueemme ehdoton vetovoimatekijä, Vaarnamo korosti.

Vasemmistoliiton Esa Valkonen nosti ryhmäpuheenvuorossa esiin eteläsavolaisten yritysten hyvän kilpailukyvyn ja kansantuotteen kasvun. Miksi emme kuitenkaan ole onnistuneet investoinneissa? hän ihemetteli.

- Miksi yrityksemme eivät investoi? Myös työttömyysaste heikkenee koko ajan, vaikka menetämme työkykyisiä muihin maakuntiin. Kaikkein ikävintä on, että nuoret työkykyiset ihmiset muuttavat maakunnasta pois. Ikärakenne on erittäin huolestuttava.

Tarkastuslautakunta arvioi toimintaa

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana Ilkka Paatero esitteli lautakunnan arviointikertomusta.

- Liiton tilinpäätös on laadittu tavoitteiden osalta selkeästi. Kaikkiin toiminnan 17 tavoitteeseen toimintakertomus antaa vastaukset.

- Selvityksen mukaan kehittämishankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet tyydyttävästi. Osin tavoitteisiin on kuitenkin huonosti päästy, esimerkkinä laajakaistahankkeet. Syyllinen ei kuitenkaan ole maakuntaliitto, vaan kunnat, Paatero sanoi.

Tarkastuslautakunta esittää, että vuonna 2015 selvitetään vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden vaikutukset.

 - Erityisen tarkasti tulisi seurata sellaisia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut synnyttää uusia työpaikkoja, Paatero korosti.

Valtuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen vuodelta 2014. Tilinpäätös oli noin 29 000 euroa ylijäämäinen.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Jäsenvaihdoksia valtuustossa

Mikkelin kaupunki myönsi helmikuussa 2015 eron maakuntavaltuuston jäsenelle Pirkko Valtolalle (kok.) ja valitsi hänen tilalleen Valtolan varajäsenen Armi Salo-Oksan (kok.) ja Salo-Oksan varajäseneksi Eero Ahon. Maakuntavaltuusto merkitsi jäsenmuutokset tiedoksi.

Maakuntavaltuuston kokous videoituna verkkoon

Maakuntavaltuuston kokous Heinävedellä oli ensimmäinen valtuustokokous, joka videoitiin. Video julkaistaan maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaliitto. Jatkossa kaikki valtuuston kokoukset videoidaan.

Maakuntaliiton ylin päättävä elin

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy syksyn 2012 kuntavaalien perusteella (keskusta 23, sosiaalidemokraatit 17, kokoomus 12, perussuomalaiset 8, vihreät 3, kristillisdemokraatit 3, vasemmistoliitto 1).

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 23. marraskuuta 2015.

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, ja Mikko Hokkanen, 050 544 0882, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, kaava-asioissa myös aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto Heinävedellä: Moninaiset aluejaot otettava pohdittaviksi

25.05.2015

Aluejakojen moninainen verkosto puhutti Etelä-Savon maakuntavaltuustoa tänään 25. toukokuuta Heinävedellä. Etelä-Savossa ja muualla Itä- ja Kaakkois-Suomessa sovelletaan kymmenkuntaa erilaista aluejakoa siitä riippuen, mistä toiminnasta on kysymys. Maakunnan rajat ylittyvät muun muassa vaalipiirijaossa ja valtion aluehallinnossa. On myös esimerkiksi nuts-alueita ja hiippakuntarajoja, sairaanhoitopiirien, ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomi-yhteistyön rajoja.

Maakuntavaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) Mikkelistä esitti avauspuheessaan, että maakuntahallitus kävisi keskustelun Etelä-Savon tulevaisuudesta ja pohtisi, mikä on Etelä-Savon rooli näissä erilaisissa yhteyksissä. Hallituksen ajatukset tulisi sitten saattaa marraskuussa kokoontuvan syysvaltuuston pohdittavaksi.


Markku Kakriainen

- Vai onko niin, että Etelä-Savon rikkaus on tässä monimuotoisuudessa ja rajojen runsaudessa, Kakriainen kysyi.

Uudistuksissa kuunneltava alueita

- Valtion hallintoa ollaan uudistamassa. Olettaisin, että tässä yhteydessä arvioidaan myös aluehallintoa, Kakriainen sanoi valtuuston tiedotustilaisuudessa.

Selvyyttä aluerajoihin kaipasi myös valtuuston toinen varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen (sd) Kangasniemeltä.

- Uudistuksessa olisi otettava huomioon kokonaisuus. Aluerajoihin olisi saatava joku selvyys, Hokkanen sanoi.

- Maakuntahallinto on tärkeä vastapaino keskushallinnon näkemyksille, korosti maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Keskushallinnon ohjausta alueisiin nähden pitäisi höllentää. Kuitenkin se päinvastoin koko ajan näyttää tiukentuvan.

Etelä-Savon maakuntapäättäjien mielestä on erittäin tärkeää, että alueita kuunnellaan, sillä alueet tietävät, mikä on niiden kehittymiselle parhaaksi. Oleellista alueen kilpailukyvylle on, että yritystoiminta on vireää ja palvelut pelaavat.


Maakuntavaltuusto oli koolla Valamon luostarissa.

Ennakkotiedot tierahoista ilahduttivat

Markku Kakriainen iloitsi tuoreista uutisista, joiden mukaan maan uusi hallitus aikoisi myöntää suurehkon rahasumman alemman asteisen tieverkon kunnostukseen. Hyvä tie- ja muu liikenneverkko kohentavat Kakriaisen mielestä alueen kilpailukykyä.

- Liikenneinvestoinnit eivät mene hukkaan, Kakriainen sanoi.

- Puun kuljetusketjun on toimittava kannolta kattilaan, korosti myös Mäkinen. – Ei riitä, että pelkästään päätiet ovat kunnossa, vaan myös tiestön hiusverkoston tulee toimia, Jotta puu kulkee jalostusketjussa eteenpäin.

Metsä ja siihen liittyvä yritystoiminta on Mäkinen mukaan Etelä-Savon hyvinvoinnille erittäin tärkeä. Bruttokantorahatuloissa maakunta on edelleen koko Suomen ykkönen. Toisena vahvuutena Mäkinen mainitsi matkailun ja vapaa-ajan asutuksen.

Maakuntaliiton taloudesta puhuessaan Mäkinen totesi, että niukkenevia resursseja liiton täytyy kohdentaa siten, että ne vastaavat yrityselämän ja yhteiskunnan odotuksia.

- Maakuntaliitto toimii kuntien rahoilla ja teemme mahdollisimman paljon kuntien hyväksi. Tärkeä kysymys on, teemmekö niitä asioita, jotka kunnille ovat tärkeitä. Tätä kysymystä olemme pohtineet maakuntaliitossa ja maakuntahallituksessa paljon, Mäkinen sanoi.

Edunvalvonta liiton tärkeimpiä tehtäviä

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta pohti puheessaan, että mikä on maakuntaliiton tärkein tehtävä. Tärkeimmistä tehtävistä hän nosti esiin edunvalvonnan.

- Etelä-Savo on toiminut varsin aktiivisesti esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomi yhteistyössä. Se on yksi tärkeä osa maakunnan edunvalvontaa, Wuorinen sanoi.

- Palvelut täytyy saada mahdollisimman läheltä. Tämä on yksi erittäin keskeinen periaate maakunnan edunvalvonnassa. Maakunnilla on oltava mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa. Siitä oikeudesta on kuitenkin joutunut taistelemaan valtion suuntaan.

Aluehallinnon uudistusta tulee Wuorisen mukaan tarkastella kokonaisuutena.

- Keskushallinnon tulee selkeästi antaa maakuntahallinnolle mahdollisuus tehdä esityksiä. Puhutaan paljon kansanvaltaisesti aluehallinnosta.

- Uudistusten tulee perustua alueiden tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön. Jos maakunnat tehdään kovin suuriksi, yhteisiä tavoitteita ei ole helppo löytää. Nykyisen kokoiset maakunnat ovat mahdollistaneet sen, että yhteiset tavoitteet on ollut helppo löytää, Wuorinen sanoi.

Maakuntien mielestä nykyisten tehtävien lisäksi maakuntahallinnolle voidaan siirtää monia uusia tehtäviä, muun muassa kaikki rakennerahastojen välittäjäviranomaistehtävät, alueelliset elinkeinojen kehittämistehtävät ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämistehtävät. Näille toiminnoille pitäisi myös turvata rahoitus.

- Alueiden tavoite on saada Suomeen selkeä kolmiportainen hallinto. Tätä näkemystä olemme markkinoineet sekä hallitusneuvotteluihin että poliittisille päätöksentekijöille ja valmistelijoille. Toivomme, että haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta asia voidaan hoitaa hallitusohjelmassa, Wuorinen sanoi.

Heinäveden kunta tervehti

Maakuntaliiton tarkastuslautakunnan heinäveteläinen puheenjohtaja Ilkka Paatero toi kokoukselle Heinäveden kunnan tervehdyksen. Paatero kertoi kunnan eri yhteistyösuunnista, joista arkipäivän lähimmät yhteistyökumppanit löytyvät naapurimaakunnista Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta.

- Aika näyttää, mikä pienten kuntien rooli on tulevaisuudessa, Paatero sanoi. – Kunnassa ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä ole mitään vakavia hankkeita maakunnan vaihtamisesta, hän vakuutti.

Ryhmäpuheenvuoroissa kiitosta hyvästä työstä

Kaikki maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät hyväksyivät omalta osaltaan maakuntaliiton tilinpäätöksen ja myönsivät hallitukselle ja maakuntajohtajalle vastuuvapauden. Puolueiden näkemykset kävivät ilmi niiden ryhmäpuheenvuoroissa, joissa kiitettiin liittoa hyvästä työstä.

Maakuntaliiton taloudellinen tulos, noin 29 000 euroa ylijäämää, tyydytti keskustaryhmää. Vuosi 2014 oli eteläsavolaisissa kunnissa hyvä. Tulevina vuosina kuntatalous kiristyy kuitenkin voimakkaasti, mikä huolestutti keskustaryhmää.

Liiton toiminnassa keskustaa ilahdutti muun muassa se, että kehittämishankkeiden vaikutuksia on arvioitu.

- On tärkeää saada selville, miten rakennerahastopolitiikka on vaikuttanut maakunnan kehittymiseen. Uuden rahoituskauden rahojen vähyys huolestuttaa: kykenemmekö riittävästi hoitamaan maakunnan elinkeinopolitiikkaa? pohti ryhmän puheenjohtaja Pekka Nousiainen.

Keskustan mielestä liitto on hoitanut edunvalvontaa aktiivisesti. Olot suomessa ovat olleet sellaiset, ettei hyvää tulosta ole aina kuitenkaan voitu turvata.

Kunnat saavat jäsenmaksunsa moninkertaisesti takaisin

- Etelä-Savo on selvinnyt hyvin vaikeasta tilanteesta huolimatta, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmän puheenjohtaja Mikko Hokkanen. Maakunnan tuoreet muuttovoittotiedot ilahduttivat sdp:ä. Silti vanhusvoittoinen ikärakenne edellyttää vielä isompia muuttovoittoja.

- Maakuntaliiton tehtävä luoda juuri niitä edellytyksiä, että maakunta olisi mahdollisimman houkutteleva alue myös uusille asukkaille. Syksyn kuntakierroksilla liiton johdon tulee käydä keskustelua kuntien kanssa siitä, miten liiton resurssit voidaan turvata. Liiton toimintaedellytykset eivät saa vaarantua, sillä liitto tuo rahaa kunnille. Kunnat saavat maksuosuutensa takaisin moninkertaisesti hankerahoituksen kautta, Hokkanen korosti.

Työpaikat tavoitteena

Myös kokoomus oli tyytyväinen liiton toimintaan. Uusi maakuntaohjelma lähti ryhmänpuheenjohtaja Olli Nepposen mielestä hyvin käyntiin.

- Nyt juuri on jännittävä vaihe, kun odotamme hallitusohjelma keskiviikkona selviää. Siellä tulee varmasti esiin asioita, jotka vaikuttavat kuntatalouteen. Sote-ratkaisu on keskeinen, Nepponen sanoi.

Etelä-Savo ja myös maakuntaliitto ovat pärjänneet Nepposen mielestä haasteellisessa tilanteessa suhteellisen hyvin. Ns. teknisen tuen väheneminen huolestuttaa.

- Kehittämishankkeiden tulee tavoitella työpaikkoja. Tärkeää on myös selvittää hankkeiden tulokset: vähentyviä varoja on pyrittävä käyttämään entistä tehokkaammin, Nepponen korosti.

Aiempaa enemmän huomiota on Nepposen mukaan kiinnitettävä laajakaistan toimivuuteen maakunnassa.

 – Kattavuus on aivan liian huono. Vapaa-ajan asukkaat ja haja-asutusalueella vakituisesti asuvat tarvitsevat toimivia yhteyksiä. Maakuntalitolla on tässä tärkeä tehtävä, Nepponen sanoi.

Maakuntaliiton työ on pitkäjänteistä toimintaa, korosti perussuomalaisten puheenvuorossa Jukka Pöyry.

- Käsityksemme mukaan maakuntaliitto on toiminut siten, että valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Liiton toiminta on sujunut suhteellisen hyvin. Kiinnitimme esimerkiksi huomiota siihen, että työsuhteet ovat pitkiä ja sairauspoissaoloja on vähän. Se kertonee hyvästä viihtyvyydestä, Pöyry totesi.

- Eduskuntavaaleissa onni suosi Etelä-Savoa, kun saimme maakunnasta seitsemän kansanedustajaa eli reilusti enemmän kuin maakunnan suhteellinen osuus olisi ollut. Tierahat toivotamme lämpimästi tervetulleiksi, sanoi kristillisdemokraattien puheenvuorossa Jouni Koskela.

Vihreiden Varpu Vaarnamo totesi, että haasteita maakunnalla riittää, eikä se ole hänen mielestään yllätys kenellekään. Bioenergiatuotanto voisi vihreiden mielestä luoda uusia työpaikkoja erityisesti Etelä-Savoon. Maahanmuutto voi olla yksi kielteistä väestökehitystä muuttava tekijä.

- On hyvä, että kehittämishankkeiden vaikutukset selvitetään. Jatkossa on syytä tarkastella myös Kiina-yhteistyön vaikutuksia, eikä eettisiä ulottuvuuksia ei saa unohtaa.

- Luonnon kunnioitus on hyvinvoivan Etelä-Savon edellytys ja alueemme ehdoton vetovoimatekijä, Vaarnamo korosti.

Vasemmistoliiton Esa Valkonen nosti ryhmäpuheenvuorossa esiin eteläsavolaisten yritysten hyvän kilpailukyvyn ja kansantuotteen kasvun. Miksi emme kuitenkaan ole onnistuneet investoinneissa? hän ihemetteli.

- Miksi yrityksemme eivät investoi? Myös työttömyysaste heikkenee koko ajan, vaikka menetämme työkykyisiä muihin maakuntiin. Kaikkein ikävintä on, että nuoret työkykyiset ihmiset muuttavat maakunnasta pois. Ikärakenne on erittäin huolestuttava.

Tarkastuslautakunta arvioi toimintaa

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana Ilkka Paatero esitteli lautakunnan arviointikertomusta.

- Liiton tilinpäätös on laadittu tavoitteiden osalta selkeästi. Kaikkiin toiminnan 17 tavoitteeseen toimintakertomus antaa vastaukset.

- Selvityksen mukaan kehittämishankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet tyydyttävästi. Osin tavoitteisiin on kuitenkin huonosti päästy, esimerkkinä laajakaistahankkeet. Syyllinen ei kuitenkaan ole maakuntaliitto, vaan kunnat, Paatero sanoi.

Tarkastuslautakunta esittää, että vuonna 2015 selvitetään vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden vaikutukset.

 - Erityisen tarkasti tulisi seurata sellaisia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut synnyttää uusia työpaikkoja, Paatero korosti.

Valtuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen vuodelta 2014. Tilinpäätös oli noin 29 000 euroa ylijäämäinen.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Jäsenvaihdoksia valtuustossa

Mikkelin kaupunki myönsi helmikuussa 2015 eron maakuntavaltuuston jäsenelle Pirkko Valtolalle (kok.) ja valitsi hänen tilalleen Valtolan varajäsenen Armi Salo-Oksan (kok.) ja Salo-Oksan varajäseneksi Eero Ahon. Maakuntavaltuusto merkitsi jäsenmuutokset tiedoksi.

Maakuntavaltuuston kokous videoituna verkkoon

Maakuntavaltuuston kokous Heinävedellä oli ensimmäinen valtuustokokous, joka videoitiin. Video julkaistaan maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaliitto. Jatkossa kaikki valtuuston kokoukset videoidaan.

Maakuntaliiton ylin päättävä elin

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy syksyn 2012 kuntavaalien perusteella (keskusta 23, sosiaalidemokraatit 17, kokoomus 12, perussuomalaiset 8, vihreät 3, kristillisdemokraatit 3, vasemmistoliitto 1).

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 23. marraskuuta 2015.

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, ja Mikko Hokkanen, 050 544 0882, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, kaava-asioissa myös aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010