Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat: Alemman asteista tieverkkoa parannettava

15.05.2015

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat olivat koolla 12. toukokuuta 2015 Helsingissä. Ne antoivat kokouksesta alla olevan tiedotteen:

Eduskuntaryhmät, hallitusneuvottelijat

Aloite: Alemman asteen tieverkon parantaminen

Me allekirjoittaneet Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat sekä maakuntaliitot esitämme kohteliaimmin alla olevan aloitteen alemman asteen tieverkoston kunnostamiseksi erityisesti elintarvikealan sekä metsäbiotalouden raaka-ainekuljetusten turvaamiseksi.

Suomen tieverkko

Suomen maantieverkon laajuus on runsaat 78 000 km. Maantiestöstä 51 000 km on päällystettyjä teitä ja loput n. 27 000 km on sorapintaisia. Kunnossapidon painopiste on vahvasti vilkasliikenteisimmällä päällystetyllä tieverkolla, jonka kunto pyritään pitämään valtakunnallisten linjausten mukaisesti nykytasolla. Tämän ns. keskeisen tieverkon osuus koko maantiestöstä on n. 17 %.  Muun tieverkon kunnon annetaan joustaa, mikä käytännössä tarkoittaa päätieverkon ulkopuolisen tiestön kunnon heikkenemistä. Nopeimmin vaikutukset ovat näkyneet vähäliikenteisellä päällystetyllä maantieverkolla.
Valtionavustuskelpoisia yksityisteitä on yhteensä noin 55 000 km. Avustusta voidaan myöntää pysyvän asutuksen pääsyteille ja liikenteellisesti merkittäville yksityisteille. Yksityisteiden parantamiseen käytettävät valtionavustukset ovat pudonneet kolmasosaan vuoden 2010 tasosta.

Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän ehdotus

Liikenne- ja viestintäministeriön parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä on esittänyt, että korjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttää vähintään 100 milj. euron tasokorotusta. Jotta korjausvelkaa voidaan myös vähentää ja kustannuskehitys kompensoida, tasokorotuksen tulisi olla 200 milj. euroa perusväylänpitoon. Liikenneverkon parantamisessa tulee painottaa alueellisesti merkittäviä pieniä ja keskisuuria investointeja ja sitä varten suunnata rahoitusta kehittämisestä perusväylänpitoon.

Elintarviketuotannon ja metsäbiotalouden kuljetustarpeet

Maatalous muodostaa elintarviketalouden perustan Suomessa ja suurin osa kulutetuista elintarvikkeista on alkuperältään kotimaisia. Maatalous työllistää yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa suoraan tai välillisesti yli 300 000 suomalaista. Maidontuotanto on maataloutemme merkittävin tuotantosuunta. Suomen 8 800 maitotilaa toimittavat meijereihin yhteensä n. 2 200 miljoonaa litraa maitoa, jonka keräilykustannukseksi arvioidaan n. 53 milj. € vuodessa.

Metsäbiotalouden kasvu on mahdollistettava luomalla suomalaiselle teollisuudelle hyvät kilpailuedellytykset varmistamalla mm. infrastruktuurin toimivuus. Pelkästään Äänekosken miljardiluokan biojalostamoinvestoinnin vaikutukset puunkorjuuseen ja kuljetusvolyymeihin ovat niin merkittävät, että investoinnit tieverkkoon ovat välttämättömiä. Lisäksi vireillä on useita muita uusia biojalostamoinvestointeja.

Elintarviketuotannon ja metsäbiotalouden kuljetusten lisäksi alemman asteisella maantieverkolla on suuri merkitys myös kaivosteollisuudelle ja energiantuotannolle. Elinkeinoperusteiset tiestön parantamishankkeet auttavat myös paikallisen väestön arjen liikkumisen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.  
Tiestön huonosta kunnosta aiheutuvat häiriöt heijastuvat teollisuuden tuotantoprosesseihin ja häiriöihin varautuminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Myös yhä raskaammat kuljetukset, kalustorikkojen välttäminen sekä kuljetusten ympärivuotisuus ja -vuorokautisuus edellyttävät tieverkolta huomattavasti nykyistä parempaa kantavuutta ja kunnossapitoa.

Esitys

Me allekirjoittaneet esitämme, että parlamentaarisen korjausvelkaryhmän ehdotuksen mukaisesti valtion talousarvion perusväyläpitoon toteutetaan 200 miljoonan euron tasokorotus. Tasokorotuksesta vähintään 20 miljoonaa euroa on vuosittain kohdistettava elintarvikekuljetuksia ja metsäbiotaloutta palvelevan alemman asteen päällystetyn tieverkon ja soratiestön ylläpitoon. Lisäksi valtionavustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen on palautettava 15 miljoonaan euroon vuodessa.

Vaikutukset

Alemman asteisen maantiestön ja yksityistieverkon kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä elintarviketuotannon toimintavarmuuden turvaamiseksi sekä metsäbiotalouden kasvun ja raaka-ainehuollon mahdollistamiseksi. Hyväkuntoinen tiestö vähentää aikakustannuksia, tehostaa tuotantoa sekä parantaa huomattavasti kuljetusten ennakoitavuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi kuljetus- ja korjuukaluston uusimiskierto pitenee ja huoltotarve vähenee. Yleinen liikenneturvallisuus paranee.

Perusväylänpidon kohdennetulla lisärahoituksella kyetään pysäyttämään merkittävimpien teiden kunnon heikkeneminen, ja parantamaan kaikkein kriittisimpien kohteiden liikennöitävyyttä. Lisärahoituksen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja tulevat tarpeeseen vallitsevassa suhdanne- ja työllisyystilanteessa.
Yksityisteiden valtionavustukset aktivoivat vastaavan määrän yksityistä ja kuntien rahoitusta teiden perusparannukseen 50 % tukitasolla. Avustustason palauttaminen 15 miljoonaan euroon vuodessa mahdollistaisi yksityisteiden kunnostuksia noin 1 500 km vuosittain.

Kunnioittavasti

Helsingissä 12.5.2015

Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat: Alemman asteista tieverkkoa parannettava

15.05.2015

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat olivat koolla 12. toukokuuta 2015 Helsingissä. Ne antoivat kokouksesta alla olevan tiedotteen:

Eduskuntaryhmät, hallitusneuvottelijat

Aloite: Alemman asteen tieverkon parantaminen

Me allekirjoittaneet Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat sekä maakuntaliitot esitämme kohteliaimmin alla olevan aloitteen alemman asteen tieverkoston kunnostamiseksi erityisesti elintarvikealan sekä metsäbiotalouden raaka-ainekuljetusten turvaamiseksi.

Suomen tieverkko

Suomen maantieverkon laajuus on runsaat 78 000 km. Maantiestöstä 51 000 km on päällystettyjä teitä ja loput n. 27 000 km on sorapintaisia. Kunnossapidon painopiste on vahvasti vilkasliikenteisimmällä päällystetyllä tieverkolla, jonka kunto pyritään pitämään valtakunnallisten linjausten mukaisesti nykytasolla. Tämän ns. keskeisen tieverkon osuus koko maantiestöstä on n. 17 %.  Muun tieverkon kunnon annetaan joustaa, mikä käytännössä tarkoittaa päätieverkon ulkopuolisen tiestön kunnon heikkenemistä. Nopeimmin vaikutukset ovat näkyneet vähäliikenteisellä päällystetyllä maantieverkolla.
Valtionavustuskelpoisia yksityisteitä on yhteensä noin 55 000 km. Avustusta voidaan myöntää pysyvän asutuksen pääsyteille ja liikenteellisesti merkittäville yksityisteille. Yksityisteiden parantamiseen käytettävät valtionavustukset ovat pudonneet kolmasosaan vuoden 2010 tasosta.

Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän ehdotus

Liikenne- ja viestintäministeriön parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä on esittänyt, että korjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttää vähintään 100 milj. euron tasokorotusta. Jotta korjausvelkaa voidaan myös vähentää ja kustannuskehitys kompensoida, tasokorotuksen tulisi olla 200 milj. euroa perusväylänpitoon. Liikenneverkon parantamisessa tulee painottaa alueellisesti merkittäviä pieniä ja keskisuuria investointeja ja sitä varten suunnata rahoitusta kehittämisestä perusväylänpitoon.

Elintarviketuotannon ja metsäbiotalouden kuljetustarpeet

Maatalous muodostaa elintarviketalouden perustan Suomessa ja suurin osa kulutetuista elintarvikkeista on alkuperältään kotimaisia. Maatalous työllistää yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa suoraan tai välillisesti yli 300 000 suomalaista. Maidontuotanto on maataloutemme merkittävin tuotantosuunta. Suomen 8 800 maitotilaa toimittavat meijereihin yhteensä n. 2 200 miljoonaa litraa maitoa, jonka keräilykustannukseksi arvioidaan n. 53 milj. € vuodessa.

Metsäbiotalouden kasvu on mahdollistettava luomalla suomalaiselle teollisuudelle hyvät kilpailuedellytykset varmistamalla mm. infrastruktuurin toimivuus. Pelkästään Äänekosken miljardiluokan biojalostamoinvestoinnin vaikutukset puunkorjuuseen ja kuljetusvolyymeihin ovat niin merkittävät, että investoinnit tieverkkoon ovat välttämättömiä. Lisäksi vireillä on useita muita uusia biojalostamoinvestointeja.

Elintarviketuotannon ja metsäbiotalouden kuljetusten lisäksi alemman asteisella maantieverkolla on suuri merkitys myös kaivosteollisuudelle ja energiantuotannolle. Elinkeinoperusteiset tiestön parantamishankkeet auttavat myös paikallisen väestön arjen liikkumisen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.  
Tiestön huonosta kunnosta aiheutuvat häiriöt heijastuvat teollisuuden tuotantoprosesseihin ja häiriöihin varautuminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Myös yhä raskaammat kuljetukset, kalustorikkojen välttäminen sekä kuljetusten ympärivuotisuus ja -vuorokautisuus edellyttävät tieverkolta huomattavasti nykyistä parempaa kantavuutta ja kunnossapitoa.

Esitys

Me allekirjoittaneet esitämme, että parlamentaarisen korjausvelkaryhmän ehdotuksen mukaisesti valtion talousarvion perusväyläpitoon toteutetaan 200 miljoonan euron tasokorotus. Tasokorotuksesta vähintään 20 miljoonaa euroa on vuosittain kohdistettava elintarvikekuljetuksia ja metsäbiotaloutta palvelevan alemman asteen päällystetyn tieverkon ja soratiestön ylläpitoon. Lisäksi valtionavustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen on palautettava 15 miljoonaan euroon vuodessa.

Vaikutukset

Alemman asteisen maantiestön ja yksityistieverkon kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä elintarviketuotannon toimintavarmuuden turvaamiseksi sekä metsäbiotalouden kasvun ja raaka-ainehuollon mahdollistamiseksi. Hyväkuntoinen tiestö vähentää aikakustannuksia, tehostaa tuotantoa sekä parantaa huomattavasti kuljetusten ennakoitavuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi kuljetus- ja korjuukaluston uusimiskierto pitenee ja huoltotarve vähenee. Yleinen liikenneturvallisuus paranee.

Perusväylänpidon kohdennetulla lisärahoituksella kyetään pysäyttämään merkittävimpien teiden kunnon heikkeneminen, ja parantamaan kaikkein kriittisimpien kohteiden liikennöitävyyttä. Lisärahoituksen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja tulevat tarpeeseen vallitsevassa suhdanne- ja työllisyystilanteessa.
Yksityisteiden valtionavustukset aktivoivat vastaavan määrän yksityistä ja kuntien rahoitusta teiden perusparannukseen 50 % tukitasolla. Avustustason palauttaminen 15 miljoonaan euroon vuodessa mahdollistaisi yksityisteiden kunnostuksia noin 1 500 km vuosittain.

Kunnioittavasti

Helsingissä 12.5.2015

Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat: Alemman asteista tieverkkoa parannettava

15.05.2015

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat olivat koolla 12. toukokuuta 2015 Helsingissä. Ne antoivat kokouksesta alla olevan tiedotteen:

Eduskuntaryhmät, hallitusneuvottelijat

Aloite: Alemman asteen tieverkon parantaminen

Me allekirjoittaneet Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat sekä maakuntaliitot esitämme kohteliaimmin alla olevan aloitteen alemman asteen tieverkoston kunnostamiseksi erityisesti elintarvikealan sekä metsäbiotalouden raaka-ainekuljetusten turvaamiseksi.

Suomen tieverkko

Suomen maantieverkon laajuus on runsaat 78 000 km. Maantiestöstä 51 000 km on päällystettyjä teitä ja loput n. 27 000 km on sorapintaisia. Kunnossapidon painopiste on vahvasti vilkasliikenteisimmällä päällystetyllä tieverkolla, jonka kunto pyritään pitämään valtakunnallisten linjausten mukaisesti nykytasolla. Tämän ns. keskeisen tieverkon osuus koko maantiestöstä on n. 17 %.  Muun tieverkon kunnon annetaan joustaa, mikä käytännössä tarkoittaa päätieverkon ulkopuolisen tiestön kunnon heikkenemistä. Nopeimmin vaikutukset ovat näkyneet vähäliikenteisellä päällystetyllä maantieverkolla.
Valtionavustuskelpoisia yksityisteitä on yhteensä noin 55 000 km. Avustusta voidaan myöntää pysyvän asutuksen pääsyteille ja liikenteellisesti merkittäville yksityisteille. Yksityisteiden parantamiseen käytettävät valtionavustukset ovat pudonneet kolmasosaan vuoden 2010 tasosta.

Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän ehdotus

Liikenne- ja viestintäministeriön parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä on esittänyt, että korjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttää vähintään 100 milj. euron tasokorotusta. Jotta korjausvelkaa voidaan myös vähentää ja kustannuskehitys kompensoida, tasokorotuksen tulisi olla 200 milj. euroa perusväylänpitoon. Liikenneverkon parantamisessa tulee painottaa alueellisesti merkittäviä pieniä ja keskisuuria investointeja ja sitä varten suunnata rahoitusta kehittämisestä perusväylänpitoon.

Elintarviketuotannon ja metsäbiotalouden kuljetustarpeet

Maatalous muodostaa elintarviketalouden perustan Suomessa ja suurin osa kulutetuista elintarvikkeista on alkuperältään kotimaisia. Maatalous työllistää yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa suoraan tai välillisesti yli 300 000 suomalaista. Maidontuotanto on maataloutemme merkittävin tuotantosuunta. Suomen 8 800 maitotilaa toimittavat meijereihin yhteensä n. 2 200 miljoonaa litraa maitoa, jonka keräilykustannukseksi arvioidaan n. 53 milj. € vuodessa.

Metsäbiotalouden kasvu on mahdollistettava luomalla suomalaiselle teollisuudelle hyvät kilpailuedellytykset varmistamalla mm. infrastruktuurin toimivuus. Pelkästään Äänekosken miljardiluokan biojalostamoinvestoinnin vaikutukset puunkorjuuseen ja kuljetusvolyymeihin ovat niin merkittävät, että investoinnit tieverkkoon ovat välttämättömiä. Lisäksi vireillä on useita muita uusia biojalostamoinvestointeja.

Elintarviketuotannon ja metsäbiotalouden kuljetusten lisäksi alemman asteisella maantieverkolla on suuri merkitys myös kaivosteollisuudelle ja energiantuotannolle. Elinkeinoperusteiset tiestön parantamishankkeet auttavat myös paikallisen väestön arjen liikkumisen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.  
Tiestön huonosta kunnosta aiheutuvat häiriöt heijastuvat teollisuuden tuotantoprosesseihin ja häiriöihin varautuminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Myös yhä raskaammat kuljetukset, kalustorikkojen välttäminen sekä kuljetusten ympärivuotisuus ja -vuorokautisuus edellyttävät tieverkolta huomattavasti nykyistä parempaa kantavuutta ja kunnossapitoa.

Esitys

Me allekirjoittaneet esitämme, että parlamentaarisen korjausvelkaryhmän ehdotuksen mukaisesti valtion talousarvion perusväyläpitoon toteutetaan 200 miljoonan euron tasokorotus. Tasokorotuksesta vähintään 20 miljoonaa euroa on vuosittain kohdistettava elintarvikekuljetuksia ja metsäbiotaloutta palvelevan alemman asteen päällystetyn tieverkon ja soratiestön ylläpitoon. Lisäksi valtionavustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen on palautettava 15 miljoonaan euroon vuodessa.

Vaikutukset

Alemman asteisen maantiestön ja yksityistieverkon kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä elintarviketuotannon toimintavarmuuden turvaamiseksi sekä metsäbiotalouden kasvun ja raaka-ainehuollon mahdollistamiseksi. Hyväkuntoinen tiestö vähentää aikakustannuksia, tehostaa tuotantoa sekä parantaa huomattavasti kuljetusten ennakoitavuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi kuljetus- ja korjuukaluston uusimiskierto pitenee ja huoltotarve vähenee. Yleinen liikenneturvallisuus paranee.

Perusväylänpidon kohdennetulla lisärahoituksella kyetään pysäyttämään merkittävimpien teiden kunnon heikkeneminen, ja parantamaan kaikkein kriittisimpien kohteiden liikennöitävyyttä. Lisärahoituksen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja tulevat tarpeeseen vallitsevassa suhdanne- ja työllisyystilanteessa.
Yksityisteiden valtionavustukset aktivoivat vastaavan määrän yksityistä ja kuntien rahoitusta teiden perusparannukseen 50 % tukitasolla. Avustustason palauttaminen 15 miljoonaan euroon vuodessa mahdollistaisi yksityisteiden kunnostuksia noin 1 500 km vuosittain.

Kunnioittavasti

Helsingissä 12.5.2015

Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat: Alemman asteista tieverkkoa parannettava

15.05.2015

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat olivat koolla 12. toukokuuta 2015 Helsingissä. Ne antoivat kokouksesta alla olevan tiedotteen:

Eduskuntaryhmät, hallitusneuvottelijat

Aloite: Alemman asteen tieverkon parantaminen

Me allekirjoittaneet Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat sekä maakuntaliitot esitämme kohteliaimmin alla olevan aloitteen alemman asteen tieverkoston kunnostamiseksi erityisesti elintarvikealan sekä metsäbiotalouden raaka-ainekuljetusten turvaamiseksi.

Suomen tieverkko

Suomen maantieverkon laajuus on runsaat 78 000 km. Maantiestöstä 51 000 km on päällystettyjä teitä ja loput n. 27 000 km on sorapintaisia. Kunnossapidon painopiste on vahvasti vilkasliikenteisimmällä päällystetyllä tieverkolla, jonka kunto pyritään pitämään valtakunnallisten linjausten mukaisesti nykytasolla. Tämän ns. keskeisen tieverkon osuus koko maantiestöstä on n. 17 %.  Muun tieverkon kunnon annetaan joustaa, mikä käytännössä tarkoittaa päätieverkon ulkopuolisen tiestön kunnon heikkenemistä. Nopeimmin vaikutukset ovat näkyneet vähäliikenteisellä päällystetyllä maantieverkolla.
Valtionavustuskelpoisia yksityisteitä on yhteensä noin 55 000 km. Avustusta voidaan myöntää pysyvän asutuksen pääsyteille ja liikenteellisesti merkittäville yksityisteille. Yksityisteiden parantamiseen käytettävät valtionavustukset ovat pudonneet kolmasosaan vuoden 2010 tasosta.

Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän ehdotus

Liikenne- ja viestintäministeriön parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä on esittänyt, että korjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttää vähintään 100 milj. euron tasokorotusta. Jotta korjausvelkaa voidaan myös vähentää ja kustannuskehitys kompensoida, tasokorotuksen tulisi olla 200 milj. euroa perusväylänpitoon. Liikenneverkon parantamisessa tulee painottaa alueellisesti merkittäviä pieniä ja keskisuuria investointeja ja sitä varten suunnata rahoitusta kehittämisestä perusväylänpitoon.

Elintarviketuotannon ja metsäbiotalouden kuljetustarpeet

Maatalous muodostaa elintarviketalouden perustan Suomessa ja suurin osa kulutetuista elintarvikkeista on alkuperältään kotimaisia. Maatalous työllistää yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa suoraan tai välillisesti yli 300 000 suomalaista. Maidontuotanto on maataloutemme merkittävin tuotantosuunta. Suomen 8 800 maitotilaa toimittavat meijereihin yhteensä n. 2 200 miljoonaa litraa maitoa, jonka keräilykustannukseksi arvioidaan n. 53 milj. € vuodessa.

Metsäbiotalouden kasvu on mahdollistettava luomalla suomalaiselle teollisuudelle hyvät kilpailuedellytykset varmistamalla mm. infrastruktuurin toimivuus. Pelkästään Äänekosken miljardiluokan biojalostamoinvestoinnin vaikutukset puunkorjuuseen ja kuljetusvolyymeihin ovat niin merkittävät, että investoinnit tieverkkoon ovat välttämättömiä. Lisäksi vireillä on useita muita uusia biojalostamoinvestointeja.

Elintarviketuotannon ja metsäbiotalouden kuljetusten lisäksi alemman asteisella maantieverkolla on suuri merkitys myös kaivosteollisuudelle ja energiantuotannolle. Elinkeinoperusteiset tiestön parantamishankkeet auttavat myös paikallisen väestön arjen liikkumisen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.  
Tiestön huonosta kunnosta aiheutuvat häiriöt heijastuvat teollisuuden tuotantoprosesseihin ja häiriöihin varautuminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Myös yhä raskaammat kuljetukset, kalustorikkojen välttäminen sekä kuljetusten ympärivuotisuus ja -vuorokautisuus edellyttävät tieverkolta huomattavasti nykyistä parempaa kantavuutta ja kunnossapitoa.

Esitys

Me allekirjoittaneet esitämme, että parlamentaarisen korjausvelkaryhmän ehdotuksen mukaisesti valtion talousarvion perusväyläpitoon toteutetaan 200 miljoonan euron tasokorotus. Tasokorotuksesta vähintään 20 miljoonaa euroa on vuosittain kohdistettava elintarvikekuljetuksia ja metsäbiotaloutta palvelevan alemman asteen päällystetyn tieverkon ja soratiestön ylläpitoon. Lisäksi valtionavustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen on palautettava 15 miljoonaan euroon vuodessa.

Vaikutukset

Alemman asteisen maantiestön ja yksityistieverkon kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä elintarviketuotannon toimintavarmuuden turvaamiseksi sekä metsäbiotalouden kasvun ja raaka-ainehuollon mahdollistamiseksi. Hyväkuntoinen tiestö vähentää aikakustannuksia, tehostaa tuotantoa sekä parantaa huomattavasti kuljetusten ennakoitavuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi kuljetus- ja korjuukaluston uusimiskierto pitenee ja huoltotarve vähenee. Yleinen liikenneturvallisuus paranee.

Perusväylänpidon kohdennetulla lisärahoituksella kyetään pysäyttämään merkittävimpien teiden kunnon heikkeneminen, ja parantamaan kaikkein kriittisimpien kohteiden liikennöitävyyttä. Lisärahoituksen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja tulevat tarpeeseen vallitsevassa suhdanne- ja työllisyystilanteessa.
Yksityisteiden valtionavustukset aktivoivat vastaavan määrän yksityistä ja kuntien rahoitusta teiden perusparannukseen 50 % tukitasolla. Avustustason palauttaminen 15 miljoonaan euroon vuodessa mahdollistaisi yksityisteiden kunnostuksia noin 1 500 km vuosittain.

Kunnioittavasti

Helsingissä 12.5.2015

Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010