Maakuntahallitus iloitsi: Etelä-Savo sai erinomaisen vaalituloksen

20.04.2015

Etelä-Savolle eduskuntavaalitulos oli maakuntapäättäjien mielestä erinomainen. Maakunta sai peräti seitsemän omaa edustajaa läpi. Kaikkiaan edustajan paikkoja oli Kaakkois-Suomessa jaossa 17. Hyvä tulos yllätti iloisesti maakuntahallituksen, joka oli koolla Mikkelissä 20. huhtikuuta.

- Tulos oli erinomainen, toteavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

- Maakunnan omat vahvat kansanedustajat ovat ilman muuta myönteinen asia. Näin meillä on aiempaa suurempi mahdollisuus saada omia näkemyksiämme esiin muun muassa uuteen hallitusohjelmaan, sanoo Wuorinen.

Hän toivoo, että Suomen seuraava hallitus ymmärtäisi maakuntia paremmin kuin edeltäjänsä muun muassa, kun valtion aluehallintoa ollaan uudistamassa. Aluehallinnon uudistukseen liittyvät myös kysymykset maakuntien lukumäärästä ja maakuntaliittojen tehtävistä. Uudistusta on Etelä-Savon mielestä viety eteenpäin liian keskushallintojohtoisesti, mikä on tarkoittanut sitä, että maakuntaliittojen rooli on jäänyt liian vähälle huomiolle.

- Hallinnon laatikkoleikit eivät ole nyt ensisijoilla, korostaa maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Painopisteen tulee olla siinä, että maahan saadaan sellainen hallitus, joka pystyy tekemään välttämättömät isot rakennemuutokset, Selenius sanoo. Keskeisimmiksi asioiksi hän nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä vientikilpailukyvyn.

- Jos hallitus epäonnistuu näiden asioiden hoidossa, on turha haikailla parempia aikoja. Jos koko Suomi uppoaa, maakunnat uppoavat siinä mukana.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto: Jarkko Wuorinen (vas.), Pekka Selenius ja Teemu Hirvonen

- Vienti ja työpaikkojen syntyminen ovat tietystikin ykkösasioita, sanoo myös Mäkinen. Hän korostaa myös toimia, jotka vahvistavat alueellista kilpailukykyä ja toivoo hallitusta, joka ymmärtää, että yrityksiä toimii myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Uuden eduskunnan eteläsavolaisnimet

Uudessa eduskunnassa istuu Etelä-Savosta seitsemän kansanedustajaa. He ovat Antti Häkkänen (kok.) Mäntyharjulta, Heli Järvinen (vihr.) Savonlinnasta, Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinnasta, Jari Leppä (kesk.) Pertunmaalta, Satu Taavitsainen (sd) Mikkelistä, Lenita Toivakka (kok.) Mikkelistä ja Kaj Turunen (ps) Savonlinnasta. Uusia heistä ovat Häkkänen, Järvinen, Kosonen ja Taavitsainen. Järvinen on istunut kansanedustajana tosin aiemmin jo yhden kauden.


Tuore kansanedustaja, maakuntahallituksen jäsen Satu Taavitsainen (sd) säteili tyytyväisyyttä.

Kaakkois-Suomen muut kymmenen kansanedustajaa ovat Juho Eerola (ps), Anneli Kiljunen (sd), Jukka Kopra (kok.), Suna Kymäläinen (sd), Jari Lindström (ps), Jani Mäkelä (ps), Sirpa Paatero (sd), Markku Pakkanen (kesk.), Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Ari Torniainen (kesk.).

Vanhoista eteläsavolaisista edustajista eduskunnasta putosivat savonlinnalainen Jouni Backman (sd) ja mikkeliläinen Pauliina Viitamies. Edellisen eduskunnan kansanedustajista joroislainen Katri Komi (kesk.) ei ollut vaaleissa enää ehdokkaana.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen antoi 20. huhtikuuta kokouksessa maakuntahallitukselle katsauksen maakunnan ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Katsauksessa hän käsitteli muun muassa kuntien tuoreita tilinpäätöslukuja, jotka kertovat, että verotulojen kehitys on kaikissa eteläsavolaisissa kunnissa ollut hyvä. Lisätulot ovat tulleet kiinteistöveroista.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

EU:n raja-alueohjelman ENI:n valmistelu etenee Etelä-Savon näkökulmasta hyvin, Mäkinen kertoi. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on tulossa Suomen hallituksen ENI-hankkeiden listalle. Suomen lopulliset valinnat tekee Suomen hallitus, joka esittää niitä EU-komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. Komissio tehnee päätökset syyskuussa.

Mäkinen kumosi julkisuudessa esillä olleet tiedot siitä, että venäläiset olisivat vetäytymässä Syväoron rahoituksesta. Venäläiset ovat mukana Parikkala-Syväoro -hankkeessa aiempien suunnitelmien mukaisesti. Rahoituksen ei ole Mäkisen mukaan ollut tarkoituskaan tulle ENI-ohjelmasta.

Mäkinen kertoi hallitukselle myös ilahduttavat tiedot maakunnan muuttoluvuista, jotka ovat enempi plussan puolella kuin aiempina vuosina. Maakunnan matkailutiedot sen sijaan eivät ole myönteistä luettavaa: venäläisten matkailijoiden määrä on tammi-helmikuussa pudonnut rajusti viimevuotisesta nyt myös Etelä-Savossa.

Lisätietoja edunvalvonnasta antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kymmenen kehittämishanketta hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kymmenen kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista hankkeista neljä sai kielteisen päätöksen. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi yhden maakuntarahahankkeen.


Maakuntahallituksen jäsen Kaija Viljakainen (kesk.) sai Pieksämäen seudulla paljon ääniä. Vierellä Matti Tulla, taustalla Jarkko Wuorinen.

Hallitus hyväksyi kaksi suurta yli miljoonan euron matkailuhanketta. Niistä toinen Savonlinna Destination – Visit Saimaa kehittää matkailua Savonlinnan seudulla ja toinen VisitSaimaa & MikkeliRegion Mikkelin seudulla. EU-ohjelmarahaa hankkeet saavat noin 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankkeet keskittyvät erityisesti tuotteistamaan matkailupalveluja. Kansainvälistä markkinointiosaamista ja markkinointia kehitetään.

Mikkelin elinkeinoyhtiön Misetin hanke kehittää 455 000 eurolla sotahistoriasta eli alueen menneisyydestä innovaatioympäristöä. Sotahistoriaa tarkastellaan uusisita, muun muassa arjen näkökulmista. hankkeen uskkotaan tuovat maakuntaan myös matkailijoita. Hankkeen rahoituksesta vajaat 320 000 euroa tulee EU-ohjelmasta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hanke kehittää uusia materiaaliratkaisuja veden suodatukseen (150 000/ 104 000). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus ja LUT selvittävät kiertotalouden mahdollisuuksia Etelä-Savossa (99 000 / 59 000) ja Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitysyhtiö parantaa vapaa-ajan asumismahdollisuuksia Mäntyharjun keskustassa.

Maakuntarahalla maakuntaliitto rahoittaa liiton ja Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta, joka laatii Etelä-Savolle kulttuurin tulevaisuusohjelman. Tulevaisuusohjelmaa kehitellään yhteistyössä järjestettävillä foorumeilla ja teematilaisuuksissa. Maakuntarahaa kulttuurihanke sai 35 000 euroa. Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset ovat 50 000 euroa.

Oikeusasiamieheltä päätös Viialaisen esteellisyysasiassa

Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt päätöksen kantelusta, jonka Jussi-Veikko Piskonen oli tehnyt Etelä-Savon edellisen maakuntajohtajan Matti Viialaisen mahdollisesta esteellisyydestä. Esteellisyysepäily liittyi päätökseen, jolla maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa Lietveden rengastien toteuttamisselvitykseen joulukuussa 2012. Viialainen toimi asian esittelijänä. Kantelu pohjautui siihen, että Viialaisen puolisolla on alueella matkailuyritys.

Oikeusasiamiehen mielestä Viialainen ei ollut esteellinen muuan muassa siksi, että kyse oli vasta esiselvityksestä. Oikeusasiamies korostaa kuitenkin, että erityisesti sellaisissa hankkeissa, jotka herättävät voimakkaita tunteita ja vastusta, tulisi virkamiehen esteellisyyttä arvioida mahdollisimman tarkasti ja epävarmassa tilanteessa olisi parempi pidättäytyä osallistumisesta.

Oikeusasiamies perustelee päätöstään seuraavasti:

"…ottaen huomioon toteuttamisselvítyksen luonne esiselvityksenä ja maakuntajohtaja Viialaisen osallistuminen vain esittelijänä esiselvityksen rahoitusta koskevaan päätöksentekoon sekä se, että epäily esteellisyydestä asian valmisteluvaiheessa on mahdollista saattaa lopullista päätöstä koskevassa muutoksenhaussa tuomioistuimen ratkaistavaksi, tyydynkin kiinnittämään maakuntahallituksen ja silloisen maakuntajohtajan huomiota edellä esittämääni esteellisyyssääntelystä.”

Maakuntahallitus merkitsi oikeusasiamiehen päätöksen tiedoksi.

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 18. toukokuuta,
  • 15. kesäkuuta,
  • 24. elokuuta,
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta,
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 25. toukokuuta Heinävedellä Valamossa ja
  • 23. marraskuuta (alustava aika).

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus iloitsi: Etelä-Savo sai erinomaisen vaalituloksen

20.04.2015

Etelä-Savolle eduskuntavaalitulos oli maakuntapäättäjien mielestä erinomainen. Maakunta sai peräti seitsemän omaa edustajaa läpi. Kaikkiaan edustajan paikkoja oli Kaakkois-Suomessa jaossa 17. Hyvä tulos yllätti iloisesti maakuntahallituksen, joka oli koolla Mikkelissä 20. huhtikuuta.

- Tulos oli erinomainen, toteavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

- Maakunnan omat vahvat kansanedustajat ovat ilman muuta myönteinen asia. Näin meillä on aiempaa suurempi mahdollisuus saada omia näkemyksiämme esiin muun muassa uuteen hallitusohjelmaan, sanoo Wuorinen.

Hän toivoo, että Suomen seuraava hallitus ymmärtäisi maakuntia paremmin kuin edeltäjänsä muun muassa, kun valtion aluehallintoa ollaan uudistamassa. Aluehallinnon uudistukseen liittyvät myös kysymykset maakuntien lukumäärästä ja maakuntaliittojen tehtävistä. Uudistusta on Etelä-Savon mielestä viety eteenpäin liian keskushallintojohtoisesti, mikä on tarkoittanut sitä, että maakuntaliittojen rooli on jäänyt liian vähälle huomiolle.

- Hallinnon laatikkoleikit eivät ole nyt ensisijoilla, korostaa maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Painopisteen tulee olla siinä, että maahan saadaan sellainen hallitus, joka pystyy tekemään välttämättömät isot rakennemuutokset, Selenius sanoo. Keskeisimmiksi asioiksi hän nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä vientikilpailukyvyn.

- Jos hallitus epäonnistuu näiden asioiden hoidossa, on turha haikailla parempia aikoja. Jos koko Suomi uppoaa, maakunnat uppoavat siinä mukana.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto: Jarkko Wuorinen (vas.), Pekka Selenius ja Teemu Hirvonen

- Vienti ja työpaikkojen syntyminen ovat tietystikin ykkösasioita, sanoo myös Mäkinen. Hän korostaa myös toimia, jotka vahvistavat alueellista kilpailukykyä ja toivoo hallitusta, joka ymmärtää, että yrityksiä toimii myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Uuden eduskunnan eteläsavolaisnimet

Uudessa eduskunnassa istuu Etelä-Savosta seitsemän kansanedustajaa. He ovat Antti Häkkänen (kok.) Mäntyharjulta, Heli Järvinen (vihr.) Savonlinnasta, Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinnasta, Jari Leppä (kesk.) Pertunmaalta, Satu Taavitsainen (sd) Mikkelistä, Lenita Toivakka (kok.) Mikkelistä ja Kaj Turunen (ps) Savonlinnasta. Uusia heistä ovat Häkkänen, Järvinen, Kosonen ja Taavitsainen. Järvinen on istunut kansanedustajana tosin aiemmin jo yhden kauden.


Tuore kansanedustaja, maakuntahallituksen jäsen Satu Taavitsainen (sd) säteili tyytyväisyyttä.

Kaakkois-Suomen muut kymmenen kansanedustajaa ovat Juho Eerola (ps), Anneli Kiljunen (sd), Jukka Kopra (kok.), Suna Kymäläinen (sd), Jari Lindström (ps), Jani Mäkelä (ps), Sirpa Paatero (sd), Markku Pakkanen (kesk.), Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Ari Torniainen (kesk.).

Vanhoista eteläsavolaisista edustajista eduskunnasta putosivat savonlinnalainen Jouni Backman (sd) ja mikkeliläinen Pauliina Viitamies. Edellisen eduskunnan kansanedustajista joroislainen Katri Komi (kesk.) ei ollut vaaleissa enää ehdokkaana.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen antoi 20. huhtikuuta kokouksessa maakuntahallitukselle katsauksen maakunnan ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Katsauksessa hän käsitteli muun muassa kuntien tuoreita tilinpäätöslukuja, jotka kertovat, että verotulojen kehitys on kaikissa eteläsavolaisissa kunnissa ollut hyvä. Lisätulot ovat tulleet kiinteistöveroista.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

EU:n raja-alueohjelman ENI:n valmistelu etenee Etelä-Savon näkökulmasta hyvin, Mäkinen kertoi. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on tulossa Suomen hallituksen ENI-hankkeiden listalle. Suomen lopulliset valinnat tekee Suomen hallitus, joka esittää niitä EU-komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. Komissio tehnee päätökset syyskuussa.

Mäkinen kumosi julkisuudessa esillä olleet tiedot siitä, että venäläiset olisivat vetäytymässä Syväoron rahoituksesta. Venäläiset ovat mukana Parikkala-Syväoro -hankkeessa aiempien suunnitelmien mukaisesti. Rahoituksen ei ole Mäkisen mukaan ollut tarkoituskaan tulle ENI-ohjelmasta.

Mäkinen kertoi hallitukselle myös ilahduttavat tiedot maakunnan muuttoluvuista, jotka ovat enempi plussan puolella kuin aiempina vuosina. Maakunnan matkailutiedot sen sijaan eivät ole myönteistä luettavaa: venäläisten matkailijoiden määrä on tammi-helmikuussa pudonnut rajusti viimevuotisesta nyt myös Etelä-Savossa.

Lisätietoja edunvalvonnasta antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kymmenen kehittämishanketta hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kymmenen kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista hankkeista neljä sai kielteisen päätöksen. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi yhden maakuntarahahankkeen.


Maakuntahallituksen jäsen Kaija Viljakainen (kesk.) sai Pieksämäen seudulla paljon ääniä. Vierellä Matti Tulla, taustalla Jarkko Wuorinen.

Hallitus hyväksyi kaksi suurta yli miljoonan euron matkailuhanketta. Niistä toinen Savonlinna Destination – Visit Saimaa kehittää matkailua Savonlinnan seudulla ja toinen VisitSaimaa & MikkeliRegion Mikkelin seudulla. EU-ohjelmarahaa hankkeet saavat noin 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankkeet keskittyvät erityisesti tuotteistamaan matkailupalveluja. Kansainvälistä markkinointiosaamista ja markkinointia kehitetään.

Mikkelin elinkeinoyhtiön Misetin hanke kehittää 455 000 eurolla sotahistoriasta eli alueen menneisyydestä innovaatioympäristöä. Sotahistoriaa tarkastellaan uusisita, muun muassa arjen näkökulmista. hankkeen uskkotaan tuovat maakuntaan myös matkailijoita. Hankkeen rahoituksesta vajaat 320 000 euroa tulee EU-ohjelmasta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hanke kehittää uusia materiaaliratkaisuja veden suodatukseen (150 000/ 104 000). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus ja LUT selvittävät kiertotalouden mahdollisuuksia Etelä-Savossa (99 000 / 59 000) ja Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitysyhtiö parantaa vapaa-ajan asumismahdollisuuksia Mäntyharjun keskustassa.

Maakuntarahalla maakuntaliitto rahoittaa liiton ja Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta, joka laatii Etelä-Savolle kulttuurin tulevaisuusohjelman. Tulevaisuusohjelmaa kehitellään yhteistyössä järjestettävillä foorumeilla ja teematilaisuuksissa. Maakuntarahaa kulttuurihanke sai 35 000 euroa. Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset ovat 50 000 euroa.

Oikeusasiamieheltä päätös Viialaisen esteellisyysasiassa

Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt päätöksen kantelusta, jonka Jussi-Veikko Piskonen oli tehnyt Etelä-Savon edellisen maakuntajohtajan Matti Viialaisen mahdollisesta esteellisyydestä. Esteellisyysepäily liittyi päätökseen, jolla maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa Lietveden rengastien toteuttamisselvitykseen joulukuussa 2012. Viialainen toimi asian esittelijänä. Kantelu pohjautui siihen, että Viialaisen puolisolla on alueella matkailuyritys.

Oikeusasiamiehen mielestä Viialainen ei ollut esteellinen muuan muassa siksi, että kyse oli vasta esiselvityksestä. Oikeusasiamies korostaa kuitenkin, että erityisesti sellaisissa hankkeissa, jotka herättävät voimakkaita tunteita ja vastusta, tulisi virkamiehen esteellisyyttä arvioida mahdollisimman tarkasti ja epävarmassa tilanteessa olisi parempi pidättäytyä osallistumisesta.

Oikeusasiamies perustelee päätöstään seuraavasti:

"…ottaen huomioon toteuttamisselvítyksen luonne esiselvityksenä ja maakuntajohtaja Viialaisen osallistuminen vain esittelijänä esiselvityksen rahoitusta koskevaan päätöksentekoon sekä se, että epäily esteellisyydestä asian valmisteluvaiheessa on mahdollista saattaa lopullista päätöstä koskevassa muutoksenhaussa tuomioistuimen ratkaistavaksi, tyydynkin kiinnittämään maakuntahallituksen ja silloisen maakuntajohtajan huomiota edellä esittämääni esteellisyyssääntelystä.”

Maakuntahallitus merkitsi oikeusasiamiehen päätöksen tiedoksi.

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 18. toukokuuta,
  • 15. kesäkuuta,
  • 24. elokuuta,
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta,
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 25. toukokuuta Heinävedellä Valamossa ja
  • 23. marraskuuta (alustava aika).

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus iloitsi: Etelä-Savo sai erinomaisen vaalituloksen

20.04.2015

Etelä-Savolle eduskuntavaalitulos oli maakuntapäättäjien mielestä erinomainen. Maakunta sai peräti seitsemän omaa edustajaa läpi. Kaikkiaan edustajan paikkoja oli Kaakkois-Suomessa jaossa 17. Hyvä tulos yllätti iloisesti maakuntahallituksen, joka oli koolla Mikkelissä 20. huhtikuuta.

- Tulos oli erinomainen, toteavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

- Maakunnan omat vahvat kansanedustajat ovat ilman muuta myönteinen asia. Näin meillä on aiempaa suurempi mahdollisuus saada omia näkemyksiämme esiin muun muassa uuteen hallitusohjelmaan, sanoo Wuorinen.

Hän toivoo, että Suomen seuraava hallitus ymmärtäisi maakuntia paremmin kuin edeltäjänsä muun muassa, kun valtion aluehallintoa ollaan uudistamassa. Aluehallinnon uudistukseen liittyvät myös kysymykset maakuntien lukumäärästä ja maakuntaliittojen tehtävistä. Uudistusta on Etelä-Savon mielestä viety eteenpäin liian keskushallintojohtoisesti, mikä on tarkoittanut sitä, että maakuntaliittojen rooli on jäänyt liian vähälle huomiolle.

- Hallinnon laatikkoleikit eivät ole nyt ensisijoilla, korostaa maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Painopisteen tulee olla siinä, että maahan saadaan sellainen hallitus, joka pystyy tekemään välttämättömät isot rakennemuutokset, Selenius sanoo. Keskeisimmiksi asioiksi hän nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä vientikilpailukyvyn.

- Jos hallitus epäonnistuu näiden asioiden hoidossa, on turha haikailla parempia aikoja. Jos koko Suomi uppoaa, maakunnat uppoavat siinä mukana.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto: Jarkko Wuorinen (vas.), Pekka Selenius ja Teemu Hirvonen

- Vienti ja työpaikkojen syntyminen ovat tietystikin ykkösasioita, sanoo myös Mäkinen. Hän korostaa myös toimia, jotka vahvistavat alueellista kilpailukykyä ja toivoo hallitusta, joka ymmärtää, että yrityksiä toimii myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Uuden eduskunnan eteläsavolaisnimet

Uudessa eduskunnassa istuu Etelä-Savosta seitsemän kansanedustajaa. He ovat Antti Häkkänen (kok.) Mäntyharjulta, Heli Järvinen (vihr.) Savonlinnasta, Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinnasta, Jari Leppä (kesk.) Pertunmaalta, Satu Taavitsainen (sd) Mikkelistä, Lenita Toivakka (kok.) Mikkelistä ja Kaj Turunen (ps) Savonlinnasta. Uusia heistä ovat Häkkänen, Järvinen, Kosonen ja Taavitsainen. Järvinen on istunut kansanedustajana tosin aiemmin jo yhden kauden.


Tuore kansanedustaja, maakuntahallituksen jäsen Satu Taavitsainen (sd) säteili tyytyväisyyttä.

Kaakkois-Suomen muut kymmenen kansanedustajaa ovat Juho Eerola (ps), Anneli Kiljunen (sd), Jukka Kopra (kok.), Suna Kymäläinen (sd), Jari Lindström (ps), Jani Mäkelä (ps), Sirpa Paatero (sd), Markku Pakkanen (kesk.), Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Ari Torniainen (kesk.).

Vanhoista eteläsavolaisista edustajista eduskunnasta putosivat savonlinnalainen Jouni Backman (sd) ja mikkeliläinen Pauliina Viitamies. Edellisen eduskunnan kansanedustajista joroislainen Katri Komi (kesk.) ei ollut vaaleissa enää ehdokkaana.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen antoi 20. huhtikuuta kokouksessa maakuntahallitukselle katsauksen maakunnan ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Katsauksessa hän käsitteli muun muassa kuntien tuoreita tilinpäätöslukuja, jotka kertovat, että verotulojen kehitys on kaikissa eteläsavolaisissa kunnissa ollut hyvä. Lisätulot ovat tulleet kiinteistöveroista.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

EU:n raja-alueohjelman ENI:n valmistelu etenee Etelä-Savon näkökulmasta hyvin, Mäkinen kertoi. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on tulossa Suomen hallituksen ENI-hankkeiden listalle. Suomen lopulliset valinnat tekee Suomen hallitus, joka esittää niitä EU-komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. Komissio tehnee päätökset syyskuussa.

Mäkinen kumosi julkisuudessa esillä olleet tiedot siitä, että venäläiset olisivat vetäytymässä Syväoron rahoituksesta. Venäläiset ovat mukana Parikkala-Syväoro -hankkeessa aiempien suunnitelmien mukaisesti. Rahoituksen ei ole Mäkisen mukaan ollut tarkoituskaan tulle ENI-ohjelmasta.

Mäkinen kertoi hallitukselle myös ilahduttavat tiedot maakunnan muuttoluvuista, jotka ovat enempi plussan puolella kuin aiempina vuosina. Maakunnan matkailutiedot sen sijaan eivät ole myönteistä luettavaa: venäläisten matkailijoiden määrä on tammi-helmikuussa pudonnut rajusti viimevuotisesta nyt myös Etelä-Savossa.

Lisätietoja edunvalvonnasta antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kymmenen kehittämishanketta hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kymmenen kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista hankkeista neljä sai kielteisen päätöksen. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi yhden maakuntarahahankkeen.


Maakuntahallituksen jäsen Kaija Viljakainen (kesk.) sai Pieksämäen seudulla paljon ääniä. Vierellä Matti Tulla, taustalla Jarkko Wuorinen.

Hallitus hyväksyi kaksi suurta yli miljoonan euron matkailuhanketta. Niistä toinen Savonlinna Destination – Visit Saimaa kehittää matkailua Savonlinnan seudulla ja toinen VisitSaimaa & MikkeliRegion Mikkelin seudulla. EU-ohjelmarahaa hankkeet saavat noin 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankkeet keskittyvät erityisesti tuotteistamaan matkailupalveluja. Kansainvälistä markkinointiosaamista ja markkinointia kehitetään.

Mikkelin elinkeinoyhtiön Misetin hanke kehittää 455 000 eurolla sotahistoriasta eli alueen menneisyydestä innovaatioympäristöä. Sotahistoriaa tarkastellaan uusisita, muun muassa arjen näkökulmista. hankkeen uskkotaan tuovat maakuntaan myös matkailijoita. Hankkeen rahoituksesta vajaat 320 000 euroa tulee EU-ohjelmasta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hanke kehittää uusia materiaaliratkaisuja veden suodatukseen (150 000/ 104 000). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus ja LUT selvittävät kiertotalouden mahdollisuuksia Etelä-Savossa (99 000 / 59 000) ja Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitysyhtiö parantaa vapaa-ajan asumismahdollisuuksia Mäntyharjun keskustassa.

Maakuntarahalla maakuntaliitto rahoittaa liiton ja Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta, joka laatii Etelä-Savolle kulttuurin tulevaisuusohjelman. Tulevaisuusohjelmaa kehitellään yhteistyössä järjestettävillä foorumeilla ja teematilaisuuksissa. Maakuntarahaa kulttuurihanke sai 35 000 euroa. Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset ovat 50 000 euroa.

Oikeusasiamieheltä päätös Viialaisen esteellisyysasiassa

Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt päätöksen kantelusta, jonka Jussi-Veikko Piskonen oli tehnyt Etelä-Savon edellisen maakuntajohtajan Matti Viialaisen mahdollisesta esteellisyydestä. Esteellisyysepäily liittyi päätökseen, jolla maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa Lietveden rengastien toteuttamisselvitykseen joulukuussa 2012. Viialainen toimi asian esittelijänä. Kantelu pohjautui siihen, että Viialaisen puolisolla on alueella matkailuyritys.

Oikeusasiamiehen mielestä Viialainen ei ollut esteellinen muuan muassa siksi, että kyse oli vasta esiselvityksestä. Oikeusasiamies korostaa kuitenkin, että erityisesti sellaisissa hankkeissa, jotka herättävät voimakkaita tunteita ja vastusta, tulisi virkamiehen esteellisyyttä arvioida mahdollisimman tarkasti ja epävarmassa tilanteessa olisi parempi pidättäytyä osallistumisesta.

Oikeusasiamies perustelee päätöstään seuraavasti:

"…ottaen huomioon toteuttamisselvítyksen luonne esiselvityksenä ja maakuntajohtaja Viialaisen osallistuminen vain esittelijänä esiselvityksen rahoitusta koskevaan päätöksentekoon sekä se, että epäily esteellisyydestä asian valmisteluvaiheessa on mahdollista saattaa lopullista päätöstä koskevassa muutoksenhaussa tuomioistuimen ratkaistavaksi, tyydynkin kiinnittämään maakuntahallituksen ja silloisen maakuntajohtajan huomiota edellä esittämääni esteellisyyssääntelystä.”

Maakuntahallitus merkitsi oikeusasiamiehen päätöksen tiedoksi.

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 18. toukokuuta,
  • 15. kesäkuuta,
  • 24. elokuuta,
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta,
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 25. toukokuuta Heinävedellä Valamossa ja
  • 23. marraskuuta (alustava aika).

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus iloitsi: Etelä-Savo sai erinomaisen vaalituloksen

20.04.2015

Etelä-Savolle eduskuntavaalitulos oli maakuntapäättäjien mielestä erinomainen. Maakunta sai peräti seitsemän omaa edustajaa läpi. Kaikkiaan edustajan paikkoja oli Kaakkois-Suomessa jaossa 17. Hyvä tulos yllätti iloisesti maakuntahallituksen, joka oli koolla Mikkelissä 20. huhtikuuta.

- Tulos oli erinomainen, toteavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

- Maakunnan omat vahvat kansanedustajat ovat ilman muuta myönteinen asia. Näin meillä on aiempaa suurempi mahdollisuus saada omia näkemyksiämme esiin muun muassa uuteen hallitusohjelmaan, sanoo Wuorinen.

Hän toivoo, että Suomen seuraava hallitus ymmärtäisi maakuntia paremmin kuin edeltäjänsä muun muassa, kun valtion aluehallintoa ollaan uudistamassa. Aluehallinnon uudistukseen liittyvät myös kysymykset maakuntien lukumäärästä ja maakuntaliittojen tehtävistä. Uudistusta on Etelä-Savon mielestä viety eteenpäin liian keskushallintojohtoisesti, mikä on tarkoittanut sitä, että maakuntaliittojen rooli on jäänyt liian vähälle huomiolle.

- Hallinnon laatikkoleikit eivät ole nyt ensisijoilla, korostaa maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Painopisteen tulee olla siinä, että maahan saadaan sellainen hallitus, joka pystyy tekemään välttämättömät isot rakennemuutokset, Selenius sanoo. Keskeisimmiksi asioiksi hän nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä vientikilpailukyvyn.

- Jos hallitus epäonnistuu näiden asioiden hoidossa, on turha haikailla parempia aikoja. Jos koko Suomi uppoaa, maakunnat uppoavat siinä mukana.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto: Jarkko Wuorinen (vas.), Pekka Selenius ja Teemu Hirvonen

- Vienti ja työpaikkojen syntyminen ovat tietystikin ykkösasioita, sanoo myös Mäkinen. Hän korostaa myös toimia, jotka vahvistavat alueellista kilpailukykyä ja toivoo hallitusta, joka ymmärtää, että yrityksiä toimii myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Uuden eduskunnan eteläsavolaisnimet

Uudessa eduskunnassa istuu Etelä-Savosta seitsemän kansanedustajaa. He ovat Antti Häkkänen (kok.) Mäntyharjulta, Heli Järvinen (vihr.) Savonlinnasta, Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinnasta, Jari Leppä (kesk.) Pertunmaalta, Satu Taavitsainen (sd) Mikkelistä, Lenita Toivakka (kok.) Mikkelistä ja Kaj Turunen (ps) Savonlinnasta. Uusia heistä ovat Häkkänen, Järvinen, Kosonen ja Taavitsainen. Järvinen on istunut kansanedustajana tosin aiemmin jo yhden kauden.


Tuore kansanedustaja, maakuntahallituksen jäsen Satu Taavitsainen (sd) säteili tyytyväisyyttä.

Kaakkois-Suomen muut kymmenen kansanedustajaa ovat Juho Eerola (ps), Anneli Kiljunen (sd), Jukka Kopra (kok.), Suna Kymäläinen (sd), Jari Lindström (ps), Jani Mäkelä (ps), Sirpa Paatero (sd), Markku Pakkanen (kesk.), Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Ari Torniainen (kesk.).

Vanhoista eteläsavolaisista edustajista eduskunnasta putosivat savonlinnalainen Jouni Backman (sd) ja mikkeliläinen Pauliina Viitamies. Edellisen eduskunnan kansanedustajista joroislainen Katri Komi (kesk.) ei ollut vaaleissa enää ehdokkaana.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen antoi 20. huhtikuuta kokouksessa maakuntahallitukselle katsauksen maakunnan ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Katsauksessa hän käsitteli muun muassa kuntien tuoreita tilinpäätöslukuja, jotka kertovat, että verotulojen kehitys on kaikissa eteläsavolaisissa kunnissa ollut hyvä. Lisätulot ovat tulleet kiinteistöveroista.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

EU:n raja-alueohjelman ENI:n valmistelu etenee Etelä-Savon näkökulmasta hyvin, Mäkinen kertoi. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on tulossa Suomen hallituksen ENI-hankkeiden listalle. Suomen lopulliset valinnat tekee Suomen hallitus, joka esittää niitä EU-komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. Komissio tehnee päätökset syyskuussa.

Mäkinen kumosi julkisuudessa esillä olleet tiedot siitä, että venäläiset olisivat vetäytymässä Syväoron rahoituksesta. Venäläiset ovat mukana Parikkala-Syväoro -hankkeessa aiempien suunnitelmien mukaisesti. Rahoituksen ei ole Mäkisen mukaan ollut tarkoituskaan tulle ENI-ohjelmasta.

Mäkinen kertoi hallitukselle myös ilahduttavat tiedot maakunnan muuttoluvuista, jotka ovat enempi plussan puolella kuin aiempina vuosina. Maakunnan matkailutiedot sen sijaan eivät ole myönteistä luettavaa: venäläisten matkailijoiden määrä on tammi-helmikuussa pudonnut rajusti viimevuotisesta nyt myös Etelä-Savossa.

Lisätietoja edunvalvonnasta antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kymmenen kehittämishanketta hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kymmenen kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista hankkeista neljä sai kielteisen päätöksen. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi yhden maakuntarahahankkeen.


Maakuntahallituksen jäsen Kaija Viljakainen (kesk.) sai Pieksämäen seudulla paljon ääniä. Vierellä Matti Tulla, taustalla Jarkko Wuorinen.

Hallitus hyväksyi kaksi suurta yli miljoonan euron matkailuhanketta. Niistä toinen Savonlinna Destination – Visit Saimaa kehittää matkailua Savonlinnan seudulla ja toinen VisitSaimaa & MikkeliRegion Mikkelin seudulla. EU-ohjelmarahaa hankkeet saavat noin 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankkeet keskittyvät erityisesti tuotteistamaan matkailupalveluja. Kansainvälistä markkinointiosaamista ja markkinointia kehitetään.

Mikkelin elinkeinoyhtiön Misetin hanke kehittää 455 000 eurolla sotahistoriasta eli alueen menneisyydestä innovaatioympäristöä. Sotahistoriaa tarkastellaan uusisita, muun muassa arjen näkökulmista. hankkeen uskkotaan tuovat maakuntaan myös matkailijoita. Hankkeen rahoituksesta vajaat 320 000 euroa tulee EU-ohjelmasta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hanke kehittää uusia materiaaliratkaisuja veden suodatukseen (150 000/ 104 000). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus ja LUT selvittävät kiertotalouden mahdollisuuksia Etelä-Savossa (99 000 / 59 000) ja Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitysyhtiö parantaa vapaa-ajan asumismahdollisuuksia Mäntyharjun keskustassa.

Maakuntarahalla maakuntaliitto rahoittaa liiton ja Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta, joka laatii Etelä-Savolle kulttuurin tulevaisuusohjelman. Tulevaisuusohjelmaa kehitellään yhteistyössä järjestettävillä foorumeilla ja teematilaisuuksissa. Maakuntarahaa kulttuurihanke sai 35 000 euroa. Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset ovat 50 000 euroa.

Oikeusasiamieheltä päätös Viialaisen esteellisyysasiassa

Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt päätöksen kantelusta, jonka Jussi-Veikko Piskonen oli tehnyt Etelä-Savon edellisen maakuntajohtajan Matti Viialaisen mahdollisesta esteellisyydestä. Esteellisyysepäily liittyi päätökseen, jolla maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa Lietveden rengastien toteuttamisselvitykseen joulukuussa 2012. Viialainen toimi asian esittelijänä. Kantelu pohjautui siihen, että Viialaisen puolisolla on alueella matkailuyritys.

Oikeusasiamiehen mielestä Viialainen ei ollut esteellinen muuan muassa siksi, että kyse oli vasta esiselvityksestä. Oikeusasiamies korostaa kuitenkin, että erityisesti sellaisissa hankkeissa, jotka herättävät voimakkaita tunteita ja vastusta, tulisi virkamiehen esteellisyyttä arvioida mahdollisimman tarkasti ja epävarmassa tilanteessa olisi parempi pidättäytyä osallistumisesta.

Oikeusasiamies perustelee päätöstään seuraavasti:

"…ottaen huomioon toteuttamisselvítyksen luonne esiselvityksenä ja maakuntajohtaja Viialaisen osallistuminen vain esittelijänä esiselvityksen rahoitusta koskevaan päätöksentekoon sekä se, että epäily esteellisyydestä asian valmisteluvaiheessa on mahdollista saattaa lopullista päätöstä koskevassa muutoksenhaussa tuomioistuimen ratkaistavaksi, tyydynkin kiinnittämään maakuntahallituksen ja silloisen maakuntajohtajan huomiota edellä esittämääni esteellisyyssääntelystä.”

Maakuntahallitus merkitsi oikeusasiamiehen päätöksen tiedoksi.

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 18. toukokuuta,
  • 15. kesäkuuta,
  • 24. elokuuta,
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta,
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu:

  • 25. toukokuuta Heinävedellä Valamossa ja
  • 23. marraskuuta (alustava aika).

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010