EU:n rakennerahasto-ohjelma hyvässä vauhdissa

01.04.2015

EU:n Kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman toimeenpano etenee Etelä-Savossa hyvää vauhtia. Kehittämishankkeisiin on haettu rahoitusta selvästi enemmän kuin ohjelmabudjetissa on rahaa käytettävissä, ja ilahduttavasti yritystukien kysyntäkin on nyt vilkastunut. Aluekehitysrahaston kehittämishankkeet liittyvät erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, sosiaalirahastosta rahoitetaan myös mm. syrjäytymistä ehkäiseviä toimia. Yhteistyöryhmä keskusteli kokouksessaan 1.4.2015 myös hankkeiden vaikuttavuudesta. Miten saamme aikaan kasvua ja työtä - toteuttaen myös muut EU-ohjelmalle asetetut vaatimukset, kuten siirtymisen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Yritystukien haku vilkastunut hieman

Yritystukien hanketilanne ei ole enää aivan yhtä tukala kuin loppuvuodesta 2014, sillä tukien haku on alkuvuodesta vilkastunut hieman, kertoi johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Alkuvuodesta hakemuksia on tullut parikymmentä eli vajaan 5 miljoonan euron edestä.

Ely-keskus on tehnyt tänä vuonna ohjelmakauden ensimmäiset yritystukipäätökset. Kolmelletoista hyväksytylle hankkeelle on myönnetty 1,2 miljoonaa euroa ohjelmarahaa rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä yritystukihankkeita on 33 ja niille on haettu ohjelmarahoitusta 7,1 miljoonaa euroa.

Yritystukien hakua ei ole sidottu mihinkään määräaikoihin, vaan niitä voi hakea jatkuvasti.

Seuraava teemahaku lokakuussa 2015

Etelä-Savon seuraava eli neljäs kehittämishankkeiden teemahaku toteutetaan lokakuussa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku keskittyy erityisesti vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Maakuntaliitto ja Ely-keskus järjestävät vähähiilisyydestä tiedotustilaisuuden hanketoimijoille 6. toukokuuta.

Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoituksesta 25 prosenttia on käytettävä vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Tästä tavoitetasosta olemme nyt jonkin verran jäljessä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) haussa haetaan hankkeita nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen, kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamiseen, työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen sekä kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla.

Kolme teemahakua tuottanut 169 hakemusta

Etelä-Savo on toteuttanut tähän mennessä kolme hankehakua, jotka ovat tuottaneet yhteensä 169 hankehakemusta. Helmikuussa päättynyt vuoden 2015 ensimmäinen hankehaku tuotti yhteensä 46 hakemusta Etelä-Savon maakuntaliitolle ja Ely-keskukselle. Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta hankkeisiin haettiin 12,4 euroa. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa.

Yhteensä vuoden 2014 kevään ja syksyn sekä talven 2015 kolmessa haussa kehittämishankkeisiin haettiin ohjelma rahoitusta yli 41 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta n.18,8 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta n. 3,5 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja n. 19,6 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa.

Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuosille 2014 ja 2015 on kokonaisuudessaan 45,038 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa.

Kaikkien hakujen teemat ovat perustuneet maakuntaohjelman painotuksiin ja liittyneet muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen.

OECD:ltä tutkimus NSPA-alueiden kehitysmahdollisuuksista

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi yhteistyöryhmälle selvityksestä, jonka Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat yhdessä Pohjois-Ruotsin ja -Norjan alueiden kanssa ovat tilanneet OECD:ltä.


Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Tutkimus kartoittaa pohjoisten harvaan asuttujen eli ns. NSPA-alueiden kehitysmahdollisuuksia. Tutkimus käynnistyi Brysselissä 11. maaliskuuta. EU-komission aluekehitysjohto piti tutkimusta Koskisen mukaan erittäin tervetulleena.

Mukana OECD-tutkimuksessa ovat kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa sekä seitsemän aluetta Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta.

- Olemme olleet tällä joukolla yhteisellä asialla aiemminkin, Koskinen sanoi.

- Nordregio-tutkimuslaitoksella teettämämme aiempi tutkimus vaikutti osaltaan siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomi sai nykyiselle ohjelmakaudelle suhteellisen korkean tukitason rakennerahastoista.

Uutta tutkimusta tarvitaan Koskinen mukaan paitsi EU-politiikan lobbaustyökaluksi myös lisäämään tietopohjaa maakuntien omalle aluekehitystyölle ja vahvistamaan Itä- ja Pohjois-Suomen viestiä kansallisessa aluekehittämisessä.

Saavutettavuus, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, ns. älykäs erikoistuminen, väestökehitys ja Venäjä-yhteistyö ovat asioita, joita maakunnat ovat nostaneet keskusteluun Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymyksinä.

OECD:n tutkijat jalkautuvat maakuntiin ensimmäisen kerran kesäkuun 2015 alkupuolella. Raportti valmistuu vuoden 2016 lopulla, ja se ilmestyy OECD:n julkaisusarjassa.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa erilaisuus kehittämishankkeisiin ja yritystukiin. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on 13,1 prosenttia. Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa. Yhteensä EU:n ja Suomen valtion rahaa Etelä-Savoon on tulossa seitsemälle vuodelle 177 miljoonaa euroa.

Vipuvaikutus tavoitteena

EU:n rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat muun muassa työllisyyttä ammattitaitoa. Ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueelliset suunnitelmat täsmentävät ohjelmarahojen käyttöä alueellisesti.

Ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot sekä Tekes. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteutumista Etelä-Savossa. Yhteistyöryhmässä on 20 jäsentä, joista kolmasosa edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluehallintoa ja kolmas keskeisimpiä etujärjestöjä. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 3. kesäkuuta 2015.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU:n rakennerahasto-ohjelma hyvässä vauhdissa

01.04.2015

EU:n Kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman toimeenpano etenee Etelä-Savossa hyvää vauhtia. Kehittämishankkeisiin on haettu rahoitusta selvästi enemmän kuin ohjelmabudjetissa on rahaa käytettävissä, ja ilahduttavasti yritystukien kysyntäkin on nyt vilkastunut. Aluekehitysrahaston kehittämishankkeet liittyvät erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, sosiaalirahastosta rahoitetaan myös mm. syrjäytymistä ehkäiseviä toimia. Yhteistyöryhmä keskusteli kokouksessaan 1.4.2015 myös hankkeiden vaikuttavuudesta. Miten saamme aikaan kasvua ja työtä - toteuttaen myös muut EU-ohjelmalle asetetut vaatimukset, kuten siirtymisen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Yritystukien haku vilkastunut hieman

Yritystukien hanketilanne ei ole enää aivan yhtä tukala kuin loppuvuodesta 2014, sillä tukien haku on alkuvuodesta vilkastunut hieman, kertoi johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Alkuvuodesta hakemuksia on tullut parikymmentä eli vajaan 5 miljoonan euron edestä.

Ely-keskus on tehnyt tänä vuonna ohjelmakauden ensimmäiset yritystukipäätökset. Kolmelletoista hyväksytylle hankkeelle on myönnetty 1,2 miljoonaa euroa ohjelmarahaa rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä yritystukihankkeita on 33 ja niille on haettu ohjelmarahoitusta 7,1 miljoonaa euroa.

Yritystukien hakua ei ole sidottu mihinkään määräaikoihin, vaan niitä voi hakea jatkuvasti.

Seuraava teemahaku lokakuussa 2015

Etelä-Savon seuraava eli neljäs kehittämishankkeiden teemahaku toteutetaan lokakuussa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku keskittyy erityisesti vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Maakuntaliitto ja Ely-keskus järjestävät vähähiilisyydestä tiedotustilaisuuden hanketoimijoille 6. toukokuuta.

Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoituksesta 25 prosenttia on käytettävä vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Tästä tavoitetasosta olemme nyt jonkin verran jäljessä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) haussa haetaan hankkeita nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen, kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamiseen, työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen sekä kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla.

Kolme teemahakua tuottanut 169 hakemusta

Etelä-Savo on toteuttanut tähän mennessä kolme hankehakua, jotka ovat tuottaneet yhteensä 169 hankehakemusta. Helmikuussa päättynyt vuoden 2015 ensimmäinen hankehaku tuotti yhteensä 46 hakemusta Etelä-Savon maakuntaliitolle ja Ely-keskukselle. Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta hankkeisiin haettiin 12,4 euroa. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa.

Yhteensä vuoden 2014 kevään ja syksyn sekä talven 2015 kolmessa haussa kehittämishankkeisiin haettiin ohjelma rahoitusta yli 41 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta n.18,8 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta n. 3,5 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja n. 19,6 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa.

Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuosille 2014 ja 2015 on kokonaisuudessaan 45,038 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa.

Kaikkien hakujen teemat ovat perustuneet maakuntaohjelman painotuksiin ja liittyneet muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen.

OECD:ltä tutkimus NSPA-alueiden kehitysmahdollisuuksista

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi yhteistyöryhmälle selvityksestä, jonka Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat yhdessä Pohjois-Ruotsin ja -Norjan alueiden kanssa ovat tilanneet OECD:ltä.


Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Tutkimus kartoittaa pohjoisten harvaan asuttujen eli ns. NSPA-alueiden kehitysmahdollisuuksia. Tutkimus käynnistyi Brysselissä 11. maaliskuuta. EU-komission aluekehitysjohto piti tutkimusta Koskisen mukaan erittäin tervetulleena.

Mukana OECD-tutkimuksessa ovat kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa sekä seitsemän aluetta Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta.

- Olemme olleet tällä joukolla yhteisellä asialla aiemminkin, Koskinen sanoi.

- Nordregio-tutkimuslaitoksella teettämämme aiempi tutkimus vaikutti osaltaan siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomi sai nykyiselle ohjelmakaudelle suhteellisen korkean tukitason rakennerahastoista.

Uutta tutkimusta tarvitaan Koskinen mukaan paitsi EU-politiikan lobbaustyökaluksi myös lisäämään tietopohjaa maakuntien omalle aluekehitystyölle ja vahvistamaan Itä- ja Pohjois-Suomen viestiä kansallisessa aluekehittämisessä.

Saavutettavuus, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, ns. älykäs erikoistuminen, väestökehitys ja Venäjä-yhteistyö ovat asioita, joita maakunnat ovat nostaneet keskusteluun Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymyksinä.

OECD:n tutkijat jalkautuvat maakuntiin ensimmäisen kerran kesäkuun 2015 alkupuolella. Raportti valmistuu vuoden 2016 lopulla, ja se ilmestyy OECD:n julkaisusarjassa.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa erilaisuus kehittämishankkeisiin ja yritystukiin. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on 13,1 prosenttia. Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa. Yhteensä EU:n ja Suomen valtion rahaa Etelä-Savoon on tulossa seitsemälle vuodelle 177 miljoonaa euroa.

Vipuvaikutus tavoitteena

EU:n rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat muun muassa työllisyyttä ammattitaitoa. Ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueelliset suunnitelmat täsmentävät ohjelmarahojen käyttöä alueellisesti.

Ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot sekä Tekes. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteutumista Etelä-Savossa. Yhteistyöryhmässä on 20 jäsentä, joista kolmasosa edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluehallintoa ja kolmas keskeisimpiä etujärjestöjä. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 3. kesäkuuta 2015.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU:n rakennerahasto-ohjelma hyvässä vauhdissa

01.04.2015

EU:n Kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman toimeenpano etenee Etelä-Savossa hyvää vauhtia. Kehittämishankkeisiin on haettu rahoitusta selvästi enemmän kuin ohjelmabudjetissa on rahaa käytettävissä, ja ilahduttavasti yritystukien kysyntäkin on nyt vilkastunut. Aluekehitysrahaston kehittämishankkeet liittyvät erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, sosiaalirahastosta rahoitetaan myös mm. syrjäytymistä ehkäiseviä toimia. Yhteistyöryhmä keskusteli kokouksessaan 1.4.2015 myös hankkeiden vaikuttavuudesta. Miten saamme aikaan kasvua ja työtä - toteuttaen myös muut EU-ohjelmalle asetetut vaatimukset, kuten siirtymisen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Yritystukien haku vilkastunut hieman

Yritystukien hanketilanne ei ole enää aivan yhtä tukala kuin loppuvuodesta 2014, sillä tukien haku on alkuvuodesta vilkastunut hieman, kertoi johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Alkuvuodesta hakemuksia on tullut parikymmentä eli vajaan 5 miljoonan euron edestä.

Ely-keskus on tehnyt tänä vuonna ohjelmakauden ensimmäiset yritystukipäätökset. Kolmelletoista hyväksytylle hankkeelle on myönnetty 1,2 miljoonaa euroa ohjelmarahaa rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä yritystukihankkeita on 33 ja niille on haettu ohjelmarahoitusta 7,1 miljoonaa euroa.

Yritystukien hakua ei ole sidottu mihinkään määräaikoihin, vaan niitä voi hakea jatkuvasti.

Seuraava teemahaku lokakuussa 2015

Etelä-Savon seuraava eli neljäs kehittämishankkeiden teemahaku toteutetaan lokakuussa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku keskittyy erityisesti vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Maakuntaliitto ja Ely-keskus järjestävät vähähiilisyydestä tiedotustilaisuuden hanketoimijoille 6. toukokuuta.

Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoituksesta 25 prosenttia on käytettävä vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Tästä tavoitetasosta olemme nyt jonkin verran jäljessä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) haussa haetaan hankkeita nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen, kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamiseen, työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen sekä kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla.

Kolme teemahakua tuottanut 169 hakemusta

Etelä-Savo on toteuttanut tähän mennessä kolme hankehakua, jotka ovat tuottaneet yhteensä 169 hankehakemusta. Helmikuussa päättynyt vuoden 2015 ensimmäinen hankehaku tuotti yhteensä 46 hakemusta Etelä-Savon maakuntaliitolle ja Ely-keskukselle. Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta hankkeisiin haettiin 12,4 euroa. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa.

Yhteensä vuoden 2014 kevään ja syksyn sekä talven 2015 kolmessa haussa kehittämishankkeisiin haettiin ohjelma rahoitusta yli 41 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta n.18,8 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta n. 3,5 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja n. 19,6 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa.

Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuosille 2014 ja 2015 on kokonaisuudessaan 45,038 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa.

Kaikkien hakujen teemat ovat perustuneet maakuntaohjelman painotuksiin ja liittyneet muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen.

OECD:ltä tutkimus NSPA-alueiden kehitysmahdollisuuksista

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi yhteistyöryhmälle selvityksestä, jonka Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat yhdessä Pohjois-Ruotsin ja -Norjan alueiden kanssa ovat tilanneet OECD:ltä.


Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Tutkimus kartoittaa pohjoisten harvaan asuttujen eli ns. NSPA-alueiden kehitysmahdollisuuksia. Tutkimus käynnistyi Brysselissä 11. maaliskuuta. EU-komission aluekehitysjohto piti tutkimusta Koskisen mukaan erittäin tervetulleena.

Mukana OECD-tutkimuksessa ovat kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa sekä seitsemän aluetta Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta.

- Olemme olleet tällä joukolla yhteisellä asialla aiemminkin, Koskinen sanoi.

- Nordregio-tutkimuslaitoksella teettämämme aiempi tutkimus vaikutti osaltaan siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomi sai nykyiselle ohjelmakaudelle suhteellisen korkean tukitason rakennerahastoista.

Uutta tutkimusta tarvitaan Koskinen mukaan paitsi EU-politiikan lobbaustyökaluksi myös lisäämään tietopohjaa maakuntien omalle aluekehitystyölle ja vahvistamaan Itä- ja Pohjois-Suomen viestiä kansallisessa aluekehittämisessä.

Saavutettavuus, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, ns. älykäs erikoistuminen, väestökehitys ja Venäjä-yhteistyö ovat asioita, joita maakunnat ovat nostaneet keskusteluun Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymyksinä.

OECD:n tutkijat jalkautuvat maakuntiin ensimmäisen kerran kesäkuun 2015 alkupuolella. Raportti valmistuu vuoden 2016 lopulla, ja se ilmestyy OECD:n julkaisusarjassa.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa erilaisuus kehittämishankkeisiin ja yritystukiin. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on 13,1 prosenttia. Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa. Yhteensä EU:n ja Suomen valtion rahaa Etelä-Savoon on tulossa seitsemälle vuodelle 177 miljoonaa euroa.

Vipuvaikutus tavoitteena

EU:n rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat muun muassa työllisyyttä ammattitaitoa. Ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueelliset suunnitelmat täsmentävät ohjelmarahojen käyttöä alueellisesti.

Ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot sekä Tekes. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteutumista Etelä-Savossa. Yhteistyöryhmässä on 20 jäsentä, joista kolmasosa edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluehallintoa ja kolmas keskeisimpiä etujärjestöjä. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 3. kesäkuuta 2015.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU:n rakennerahasto-ohjelma hyvässä vauhdissa

01.04.2015

EU:n Kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman toimeenpano etenee Etelä-Savossa hyvää vauhtia. Kehittämishankkeisiin on haettu rahoitusta selvästi enemmän kuin ohjelmabudjetissa on rahaa käytettävissä, ja ilahduttavasti yritystukien kysyntäkin on nyt vilkastunut. Aluekehitysrahaston kehittämishankkeet liittyvät erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, sosiaalirahastosta rahoitetaan myös mm. syrjäytymistä ehkäiseviä toimia. Yhteistyöryhmä keskusteli kokouksessaan 1.4.2015 myös hankkeiden vaikuttavuudesta. Miten saamme aikaan kasvua ja työtä - toteuttaen myös muut EU-ohjelmalle asetetut vaatimukset, kuten siirtymisen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Yritystukien haku vilkastunut hieman

Yritystukien hanketilanne ei ole enää aivan yhtä tukala kuin loppuvuodesta 2014, sillä tukien haku on alkuvuodesta vilkastunut hieman, kertoi johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Alkuvuodesta hakemuksia on tullut parikymmentä eli vajaan 5 miljoonan euron edestä.

Ely-keskus on tehnyt tänä vuonna ohjelmakauden ensimmäiset yritystukipäätökset. Kolmelletoista hyväksytylle hankkeelle on myönnetty 1,2 miljoonaa euroa ohjelmarahaa rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä yritystukihankkeita on 33 ja niille on haettu ohjelmarahoitusta 7,1 miljoonaa euroa.

Yritystukien hakua ei ole sidottu mihinkään määräaikoihin, vaan niitä voi hakea jatkuvasti.

Seuraava teemahaku lokakuussa 2015

Etelä-Savon seuraava eli neljäs kehittämishankkeiden teemahaku toteutetaan lokakuussa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku keskittyy erityisesti vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Maakuntaliitto ja Ely-keskus järjestävät vähähiilisyydestä tiedotustilaisuuden hanketoimijoille 6. toukokuuta.

Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoituksesta 25 prosenttia on käytettävä vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Tästä tavoitetasosta olemme nyt jonkin verran jäljessä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) haussa haetaan hankkeita nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen, kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamiseen, työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen sekä kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla.

Kolme teemahakua tuottanut 169 hakemusta

Etelä-Savo on toteuttanut tähän mennessä kolme hankehakua, jotka ovat tuottaneet yhteensä 169 hankehakemusta. Helmikuussa päättynyt vuoden 2015 ensimmäinen hankehaku tuotti yhteensä 46 hakemusta Etelä-Savon maakuntaliitolle ja Ely-keskukselle. Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta hankkeisiin haettiin 12,4 euroa. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa.

Yhteensä vuoden 2014 kevään ja syksyn sekä talven 2015 kolmessa haussa kehittämishankkeisiin haettiin ohjelma rahoitusta yli 41 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta n.18,8 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta n. 3,5 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja n. 19,6 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa.

Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuosille 2014 ja 2015 on kokonaisuudessaan 45,038 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa.

Kaikkien hakujen teemat ovat perustuneet maakuntaohjelman painotuksiin ja liittyneet muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen.

OECD:ltä tutkimus NSPA-alueiden kehitysmahdollisuuksista

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi yhteistyöryhmälle selvityksestä, jonka Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat yhdessä Pohjois-Ruotsin ja -Norjan alueiden kanssa ovat tilanneet OECD:ltä.


Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Tutkimus kartoittaa pohjoisten harvaan asuttujen eli ns. NSPA-alueiden kehitysmahdollisuuksia. Tutkimus käynnistyi Brysselissä 11. maaliskuuta. EU-komission aluekehitysjohto piti tutkimusta Koskisen mukaan erittäin tervetulleena.

Mukana OECD-tutkimuksessa ovat kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa sekä seitsemän aluetta Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta.

- Olemme olleet tällä joukolla yhteisellä asialla aiemminkin, Koskinen sanoi.

- Nordregio-tutkimuslaitoksella teettämämme aiempi tutkimus vaikutti osaltaan siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomi sai nykyiselle ohjelmakaudelle suhteellisen korkean tukitason rakennerahastoista.

Uutta tutkimusta tarvitaan Koskinen mukaan paitsi EU-politiikan lobbaustyökaluksi myös lisäämään tietopohjaa maakuntien omalle aluekehitystyölle ja vahvistamaan Itä- ja Pohjois-Suomen viestiä kansallisessa aluekehittämisessä.

Saavutettavuus, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, ns. älykäs erikoistuminen, väestökehitys ja Venäjä-yhteistyö ovat asioita, joita maakunnat ovat nostaneet keskusteluun Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymyksinä.

OECD:n tutkijat jalkautuvat maakuntiin ensimmäisen kerran kesäkuun 2015 alkupuolella. Raportti valmistuu vuoden 2016 lopulla, ja se ilmestyy OECD:n julkaisusarjassa.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa erilaisuus kehittämishankkeisiin ja yritystukiin. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on 13,1 prosenttia. Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa. Yhteensä EU:n ja Suomen valtion rahaa Etelä-Savoon on tulossa seitsemälle vuodelle 177 miljoonaa euroa.

Vipuvaikutus tavoitteena

EU:n rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat muun muassa työllisyyttä ammattitaitoa. Ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueelliset suunnitelmat täsmentävät ohjelmarahojen käyttöä alueellisesti.

Ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot sekä Tekes. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteutumista Etelä-Savossa. Yhteistyöryhmässä on 20 jäsentä, joista kolmasosa edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluehallintoa ja kolmas keskeisimpiä etujärjestöjä. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 3. kesäkuuta 2015.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010