Kaakkois-Suomelta yhteiset tavoitteet hallitusohjelmaan

23.03.2015

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä, alemman tieverkon kunto, lentoyhteydet ja joukkoliikenteen hyvät palvelut nousivat muun muassa esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteita Suomen hallituksen seuraavaan ohjelmaan.

Alemman tieverkon hyvä kunto on edellytys metsäteollisuudelle, biotaloudelle ja muulle puunkäyttöön liittyvälle tuotantotoiminnalle. Sitä tarvitsevat myös matkailuelinkeino ja vapaa-ajanasutus. Etelä-Savo on laatinut hallitusohjelmatavoitteet yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto tiedotustilaisuudessa. Vasemmalla Teemu Hirvonen, Pekka Selenius ja Jarkko Wuorinen.

Tavoitteet liittyvät paitsi liikenteeseen myös aluepolitiikkaan ja alueiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun sekä koulutukseen, biotalouteen, matkailuun ja Venäjä-yhteistyöhön. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteet 23. maaliskuuta Mikkelissä. – Itä-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet maakuntahallitus hyväksyi jo aiemmin eli 19. tammikuuta. Tavoitteet ovat suurelta osin yhteneväiset, tosin pieniä painotuseroja niissä on.

Molemmat tavoitepaperit ovat maakuntahallituksen puheenjohtajiston mielestä tärkeitä. Arvojärjestykseen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen (sd) ja Pekka Selenius (kok.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen eivät halunneet niitä maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa laittaa.

Alueiden päätösvaltaa vahvistettava

Kaakkois-Suomen maakuntien mielestä hallitusohjelmaan on kirjattava linjaukset aluepolitiikan vahvistamisesta. Suuriin kaupunkiseutuihin perustuvat aluepolitiikka on maakuntien kehityksen näkökulmasta kestämätön, tavoitepaperi toteaa. Demokraattista aluehallintoa on kehitettävä, paikallista päätösvaltaa vahvistettava ja hallintoa kevennettävä. Valtion ja kuntien aluetason tehtävistä on laadittava selvitys.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnat korostavat valtion alueellisten toimintojen säilyttämistä. Maakunnan kehittämisrahan maakunnat haluavat takaisin.

Osaaminen on menestyksen edellytys, kaakkoiset maakunnat korostavat. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava alueiden yliopistojen ja korkeakoulujen edellytykset toimia. Myös toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiot on turvattava.

Biotalous alueen selkäranka

Biotalous on Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän selkäranka. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset alueella. Lisäksi on luotava mahdollisuudet uudentyyppiselle, puunjalostukseen nojaavalle liiketoiminnalle eli erilaisille biotalouden aloille.

Alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan on oltava riittävästi resursseja. Myös energiatukeen on varattava riittävät määrärahat. Infrastruktuurin on toimittava ja liiasta sääntelystä luovuttava.

Jotta alueen kilpailukyky säilyisi tai kohentuisi, on painopisteen oltava ns. kasvuyrityksissä. Pienten ja keskisuurten yritysten on voitava avata uusia markkinoita Suomen ulkopuolella. Team Finland -verkosto, yritystoiminnan alueelliset resurssit ja Invest in Finland .toiminta on turvattava. Yritysten perustamista ja ylipäätään liiketoiminnan aloittamista on joustavoitettava ja selkiytettävä.

Venäjä tärkeä

Venäjän markkinat ja suuren maan ostovoima sekä matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat ovat kaakkoiselle Suomelle hyvin tärkeät. Venäjä-päätöksiä on tehtävä pitkällä aikavälillä, maakunnat korostavat.

Venäjän kauppaan on luotava pysyviä rakenteita, esimerkiksi perustettava Kaakkois-Suomen edustusto. Myös Venäjälle suuntaavia yrityksiä on voitava tukea.

Rajaliikenteen sujuvuus, rajanylityspaikkojen resurssit ja kehittäminen on turvattava. Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on mahdollisuus, joka avaisi uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia rajan molemmin puolin.


Satu Taavitsainen ja Teppo Leinonen juttelevat. Taustalla Mikko Hokkanen.

Maakunnat kaipaavat myös viisumivapautta, pitkiä viisumeita ja esimerkiksi Allegro-junaan viisumivapautta. Ylipäätään rajanylitys on tehtävä nykyistä helpommaksi.

Matkailu mahdollisuus

Myös matkailun mahdollisuudet on otettava hallitusohjelmassa huomioon. Matkailijamäärien lisäys edellyttää matkailualan kehittämistyötä, maakuvan vahvistamista ja tehokasta markkinointia. Suomen yleistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta maan ulkopuolella on lisättävä. Siitä hyötyy myös Kaakkois-Suomi.

Suomelle on luotava kunnollinen kansainvälinen matkailumarkkinointi ja sille alueelliset markkinointitoimet. Kaakkois-Suomen maakunnat korostavat erityisesti luontomatkailua ja sen infrastruktuurin ja palveluverkon toimivuutta. Esimerkiksi kansallispuistojen ja kanavaverkoston on oltava kunnossa niin rakenteiltaa kuin palveluiltaan.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Toisen vaihemaakuntakaavan turvesuot puhuttivat

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan valmisteilla. Maakuntaliiton virasto laatii kaavan luonnosta, joka on tulossa kansalaisten nähtäville syksyllä 2015. Maakuntahallitus kävi kaavaluonnoksen valmistelusta vilkkaan keskustelun ja evästi liiton virastoa valmistelusta maanantaina 23. maaliskuuta.


Turvesuot puhuttivat Pekka Seleniusta ja Anne Otranen-Silvennoista. Taustalla Tanja Hartonen-Pulkka.

Erityisesti maakuntahallitusta puhuttivat ennalta arvatusti turvesuot. Jo maakuntavaltuusto edellytti marraskuussa 2014, ettei uusi turvetuotanto saa liata maakunnan puhtaita vesiä.

- Hallituksen keskustelussa tulivat esille sekä se, miten pystymme turvaamaan vesistöjen puhtauden, että se, miten turvata turvetuotannon tulevaisuus, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Turpeella tuotetaan Etelä-Savossa myös merkittävästi energiaa, korostaa hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd). Karkean arvion mukaan turvetuotanto työllistää suoraan ja välillisesti joitakin satoja henkilöitä maakunnassa.

Vesistöjen puhtaus on Etelä-Savossa sekä maakuntavaltuuston että -hallituksen mielestä erityisen tärkeää, koska matkailu ja vapaa-ajan asutus ovat alueella poikkeuksellisen tärkeä elinkeino.

- Uudet puhdistustekniikat saattavat asettaa kuitenkin koko turvetuotannon uuteen valoon, toteaa maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Niiden avulla pystytään ehkä jo piankin poistamaan paitsi humus myös värihaitat.

Kaikki luonnontilaiset suot suojassa turvetuotannolta

Koko puheenjohtajisto korostaa sitä, että yhtään luonnontilaista suota ei Etelä-Savossa oteta turvetuotantoon. Kaikki maakuntakaavaan merkittävät turvesuot ovat jo nyt ojitettuja.

Maakuntahallitus sai 23. maaliskuuta kokouksessa tiedokseen muun muassa ne kriteeriehdotukset, joiden pohjalta liiton virasto yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa alkaa valita turpeen ottoon soveltuvia soita vajaan 190 suon joukosta. Tavoite on karsia tuossa vaiheessa soiden määrä noin 60 – 80:een.

Turvesoiksi kelpaavat vain jo ojitetut ja pinta-alaltaan yli 30 hehtaarin kokoiset suot. Kriteereitä on Etelä-Savossa kaikkiaan kymmenkunta. Kun kriteerit täyttävät turvesuot on valittu, niille jokaiselle tehdään arvio turvetuotannon vesistövaikutuksista. Vasta sen jälkeen valitaan ne suot, jotka merkitään kaavaan mahdollisiksi turpeen ottoon soveltuviksi soiksi.

Selvityksiä tehtävä runsaasti

Toinen vaihemaakuntakaava liittyy erityisesti maakunnan luonnonvaroihin, muun muassa maa-ainesten eli esimerkiksi juuri turpeen ottoon. Lisäksi se käsittelee arvokkaita maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Nykyistä maakuntakaavaa täydennetään myös palveluverkon eli esimerkiksi kaupan suuryksikköjen osalta.

Vaihemaakuntakaavaluonnos edellyttää useita erilaisia selvityksiä. Osa selvityksistä on jo tehty, osa tekeillä. Kaavaluonnosta varten on tehty tai tehtävä selvitykset maakunnan palveluverkosta, Saimaan matkailualuemerkintöjen vaikutuksista norppaan, retkisatamien päivitystarpeista, turvesoista ja turpeenotosta sekä erityisesti turpeenoton vesistövaikutuksista, maakunnan sora- ja kiviaineksista (valmis) ja bioenergia-alan logistiikkatarpeista sekä arvokkaista maisema-alueista ja arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Selvitykset tekee tai teetättää Etelä-Savon maakuntaliitto.


Marisa Hukkanen ja Kaija Viljakainen kuuntelevat.

Toinen vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon voimassa olevaa maakuntakaavaa ja ensimmäistä vaihemaakuntakaavaa eli ns. tuulivoimakaavaa, joka on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Tuulivoimakaavan vahvistusta odotetaan vuoden lopulla.

Toisen vaihemaakuntakaavan luonnoksen valmistuttua, liiton virasto alkaa valmistella kaavaehdotusta. Se tullee lausunnoille ja nähtäville vuonna 2016. Maakuntavaltuusto hyväksynee kaavan loppuvuodesta 2016, ja voimaan kaava tullee vuonna 2017, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut.

Maakuntakaavat ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat maankäyttöä ja muun muassa kuntien kaavoitusta maakunnassa. Yksityiskohtaisesta maankäytöstä vastaavat kunnat.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Lisää tietoa Etelä-Savon toisesta vaihemaakuntakaavasta saatavilla myös maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa http://www.esavo.fi/vaihemaakuntakaava2. Valmistuneisiin selvityksiin voi tutustua osoitteessa http://www.esavo.fi/selvitykset .

Edunvalvontakatsauksessa paljon asiaa

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen antoi 23. maaliskuuta kokouksessa maakuntahallitukselle katsauksen maakunnan ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Katsauksessa hän käsitteli muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen uudistustilannetta sekä raja-alueyhteistyötä ja maakunnan kehitystä tilastojen näkökulmasta.

Maakuntahallitus keskusteli edunvalvonta-asioista vilkkaasti. Mäkinen kertoi hallitukselle yhteenvedon muun muassa maakunnan tämän hetken sote-tilanteesta. Liitto on käynyt keskustelut sekä Pieksämäen että Savonlinnan seudun päättäjien kanssa.

Mikkelin seudulla sote-tuotantoalueen valmistelussa ovat mukana kaikki muut kunnat paitsi Savonlinna ja Heinävesi. Savonlinnan kaupungin tavoitteena on oma sote-tuotantoalue.

- Maakuntaliitto ei ole sote-asiassa toimija. Päätösvalta asiassa on kunnilla. Me olemme olleet omistajiemme eli kuntien asialla, kun olemme käyneet maakuntahallituksen velvoittamana keskusteluja kuntien kanssa, korostaa maakuntajohtaja Mäkinen.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Maakuntahallitus velvoitti helmikuun kokouksessaan maakuntaliiton järjestämään keskustelutilaisuuden myös toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta koulutuksen järjestäjien kanssa. Koulutusfoorumiksi kutsuttu tilaisuus oli tarkoitus pitää 15. huhtikuuta. Kun lakiesitykset sekä koulutuksen järjestämisestä että rahoituksesta kaatuivat eduskunnassa, liitto päätyi siirtämään keskustelufoorumin syksyyn 2015.

Venäjä-asioissa Etelä-Savon yksi keskeisimpiä tavoitteita on saada Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan rahoitus mukaan EU:n ENI-raja-alueohjelmaan. Perjantaina 27. maaliskuuta ENI-ohjelman ohjelmakomitea on koolla Brysselissä, jolloin myös Parikkala-asia on esillä.

Käräjäoikeuksien kohtalo huolettaa myös maakunnan edunvalvojia. Maakunta suhtautuu äärimmäisen torjuvasti suunnitelmaan, jotka heikentäisivät maakunnan käräjäoikeuksien palveluja nykyisestä. Maakuntajohtaja Mäkisen mielestä tällaiset suunnitelmat vaarantavat kansalaisten oikeusturvan. Muun muassa välimatkat tulevat aivan liian pitkiksi.

Lisätietoja edunvalvonnasta antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kuusi EU-hanketta ja yksi maakuntarahahanke hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kuusi kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista hankkeista kaksi sai kielteisen päätöksen. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi yhden maakuntarahahankkeen.


Muun muassa Tanja Hartonen-Pulkka (vas.), Matti Lundenius ja Terttu Salo päättivät kehittämishankkeista.

EU-hankkeet parantavat bioenergiatoimijoiden vientiosaamista (toteuttaja Miktech, kokonaiskustannukset vajaat 320 000 euroa), uudistavat maakunnan teollisuutta (Miktech, 475 000), kehittävät uutta liiketoimintaa palvelualalle (Aalto-korkeakoulu, noin 220 000), luovat uuden yritysyhteisön (Miset, noin 140 000), kehittävät lämpökäsitellyn puun valmistusta ja tuotteistusta (Mikkelin ammattikorkeakoulu, noin 250 000) ja jalkauttavat Luomuinstituuttia maakuntaan (Helsingin yliopisto, noin 470 000). Rahoituksesta 60 – 70 prosenttia tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmasta.

Maakuntarahaa maakuntahallitus myönsi Etelä-Savon kauppakamarin vetämälle KasvuOpen-hankkeelle reilut 14 000 euroa. Kokonaiskustannuksiltaan noin 29 000 euron hanke kannustaa eteläsavolaisia pk-yrityksiä kasvuun ja verkostoitumaan.

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat

  • 20. huhtikuuta,
  • 18. toukokuuta,
  • 15. kesäkuuta,
  • 24. elokuuta,
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta,
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 25. toukokuuta Heinävedellä Valamossa ja
  •  23. marraskuuta (alustava aika).

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kaakkois-Suomelta yhteiset tavoitteet hallitusohjelmaan

23.03.2015

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä, alemman tieverkon kunto, lentoyhteydet ja joukkoliikenteen hyvät palvelut nousivat muun muassa esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteita Suomen hallituksen seuraavaan ohjelmaan.

Alemman tieverkon hyvä kunto on edellytys metsäteollisuudelle, biotaloudelle ja muulle puunkäyttöön liittyvälle tuotantotoiminnalle. Sitä tarvitsevat myös matkailuelinkeino ja vapaa-ajanasutus. Etelä-Savo on laatinut hallitusohjelmatavoitteet yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto tiedotustilaisuudessa. Vasemmalla Teemu Hirvonen, Pekka Selenius ja Jarkko Wuorinen.

Tavoitteet liittyvät paitsi liikenteeseen myös aluepolitiikkaan ja alueiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun sekä koulutukseen, biotalouteen, matkailuun ja Venäjä-yhteistyöhön. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteet 23. maaliskuuta Mikkelissä. – Itä-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet maakuntahallitus hyväksyi jo aiemmin eli 19. tammikuuta. Tavoitteet ovat suurelta osin yhteneväiset, tosin pieniä painotuseroja niissä on.

Molemmat tavoitepaperit ovat maakuntahallituksen puheenjohtajiston mielestä tärkeitä. Arvojärjestykseen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen (sd) ja Pekka Selenius (kok.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen eivät halunneet niitä maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa laittaa.

Alueiden päätösvaltaa vahvistettava

Kaakkois-Suomen maakuntien mielestä hallitusohjelmaan on kirjattava linjaukset aluepolitiikan vahvistamisesta. Suuriin kaupunkiseutuihin perustuvat aluepolitiikka on maakuntien kehityksen näkökulmasta kestämätön, tavoitepaperi toteaa. Demokraattista aluehallintoa on kehitettävä, paikallista päätösvaltaa vahvistettava ja hallintoa kevennettävä. Valtion ja kuntien aluetason tehtävistä on laadittava selvitys.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnat korostavat valtion alueellisten toimintojen säilyttämistä. Maakunnan kehittämisrahan maakunnat haluavat takaisin.

Osaaminen on menestyksen edellytys, kaakkoiset maakunnat korostavat. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava alueiden yliopistojen ja korkeakoulujen edellytykset toimia. Myös toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiot on turvattava.

Biotalous alueen selkäranka

Biotalous on Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän selkäranka. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset alueella. Lisäksi on luotava mahdollisuudet uudentyyppiselle, puunjalostukseen nojaavalle liiketoiminnalle eli erilaisille biotalouden aloille.

Alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan on oltava riittävästi resursseja. Myös energiatukeen on varattava riittävät määrärahat. Infrastruktuurin on toimittava ja liiasta sääntelystä luovuttava.

Jotta alueen kilpailukyky säilyisi tai kohentuisi, on painopisteen oltava ns. kasvuyrityksissä. Pienten ja keskisuurten yritysten on voitava avata uusia markkinoita Suomen ulkopuolella. Team Finland -verkosto, yritystoiminnan alueelliset resurssit ja Invest in Finland .toiminta on turvattava. Yritysten perustamista ja ylipäätään liiketoiminnan aloittamista on joustavoitettava ja selkiytettävä.

Venäjä tärkeä

Venäjän markkinat ja suuren maan ostovoima sekä matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat ovat kaakkoiselle Suomelle hyvin tärkeät. Venäjä-päätöksiä on tehtävä pitkällä aikavälillä, maakunnat korostavat.

Venäjän kauppaan on luotava pysyviä rakenteita, esimerkiksi perustettava Kaakkois-Suomen edustusto. Myös Venäjälle suuntaavia yrityksiä on voitava tukea.

Rajaliikenteen sujuvuus, rajanylityspaikkojen resurssit ja kehittäminen on turvattava. Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on mahdollisuus, joka avaisi uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia rajan molemmin puolin.


Satu Taavitsainen ja Teppo Leinonen juttelevat. Taustalla Mikko Hokkanen.

Maakunnat kaipaavat myös viisumivapautta, pitkiä viisumeita ja esimerkiksi Allegro-junaan viisumivapautta. Ylipäätään rajanylitys on tehtävä nykyistä helpommaksi.

Matkailu mahdollisuus

Myös matkailun mahdollisuudet on otettava hallitusohjelmassa huomioon. Matkailijamäärien lisäys edellyttää matkailualan kehittämistyötä, maakuvan vahvistamista ja tehokasta markkinointia. Suomen yleistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta maan ulkopuolella on lisättävä. Siitä hyötyy myös Kaakkois-Suomi.

Suomelle on luotava kunnollinen kansainvälinen matkailumarkkinointi ja sille alueelliset markkinointitoimet. Kaakkois-Suomen maakunnat korostavat erityisesti luontomatkailua ja sen infrastruktuurin ja palveluverkon toimivuutta. Esimerkiksi kansallispuistojen ja kanavaverkoston on oltava kunnossa niin rakenteiltaa kuin palveluiltaan.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Toisen vaihemaakuntakaavan turvesuot puhuttivat

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan valmisteilla. Maakuntaliiton virasto laatii kaavan luonnosta, joka on tulossa kansalaisten nähtäville syksyllä 2015. Maakuntahallitus kävi kaavaluonnoksen valmistelusta vilkkaan keskustelun ja evästi liiton virastoa valmistelusta maanantaina 23. maaliskuuta.


Turvesuot puhuttivat Pekka Seleniusta ja Anne Otranen-Silvennoista. Taustalla Tanja Hartonen-Pulkka.

Erityisesti maakuntahallitusta puhuttivat ennalta arvatusti turvesuot. Jo maakuntavaltuusto edellytti marraskuussa 2014, ettei uusi turvetuotanto saa liata maakunnan puhtaita vesiä.

- Hallituksen keskustelussa tulivat esille sekä se, miten pystymme turvaamaan vesistöjen puhtauden, että se, miten turvata turvetuotannon tulevaisuus, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Turpeella tuotetaan Etelä-Savossa myös merkittävästi energiaa, korostaa hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd). Karkean arvion mukaan turvetuotanto työllistää suoraan ja välillisesti joitakin satoja henkilöitä maakunnassa.

Vesistöjen puhtaus on Etelä-Savossa sekä maakuntavaltuuston että -hallituksen mielestä erityisen tärkeää, koska matkailu ja vapaa-ajan asutus ovat alueella poikkeuksellisen tärkeä elinkeino.

- Uudet puhdistustekniikat saattavat asettaa kuitenkin koko turvetuotannon uuteen valoon, toteaa maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Niiden avulla pystytään ehkä jo piankin poistamaan paitsi humus myös värihaitat.

Kaikki luonnontilaiset suot suojassa turvetuotannolta

Koko puheenjohtajisto korostaa sitä, että yhtään luonnontilaista suota ei Etelä-Savossa oteta turvetuotantoon. Kaikki maakuntakaavaan merkittävät turvesuot ovat jo nyt ojitettuja.

Maakuntahallitus sai 23. maaliskuuta kokouksessa tiedokseen muun muassa ne kriteeriehdotukset, joiden pohjalta liiton virasto yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa alkaa valita turpeen ottoon soveltuvia soita vajaan 190 suon joukosta. Tavoite on karsia tuossa vaiheessa soiden määrä noin 60 – 80:een.

Turvesoiksi kelpaavat vain jo ojitetut ja pinta-alaltaan yli 30 hehtaarin kokoiset suot. Kriteereitä on Etelä-Savossa kaikkiaan kymmenkunta. Kun kriteerit täyttävät turvesuot on valittu, niille jokaiselle tehdään arvio turvetuotannon vesistövaikutuksista. Vasta sen jälkeen valitaan ne suot, jotka merkitään kaavaan mahdollisiksi turpeen ottoon soveltuviksi soiksi.

Selvityksiä tehtävä runsaasti

Toinen vaihemaakuntakaava liittyy erityisesti maakunnan luonnonvaroihin, muun muassa maa-ainesten eli esimerkiksi juuri turpeen ottoon. Lisäksi se käsittelee arvokkaita maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Nykyistä maakuntakaavaa täydennetään myös palveluverkon eli esimerkiksi kaupan suuryksikköjen osalta.

Vaihemaakuntakaavaluonnos edellyttää useita erilaisia selvityksiä. Osa selvityksistä on jo tehty, osa tekeillä. Kaavaluonnosta varten on tehty tai tehtävä selvitykset maakunnan palveluverkosta, Saimaan matkailualuemerkintöjen vaikutuksista norppaan, retkisatamien päivitystarpeista, turvesoista ja turpeenotosta sekä erityisesti turpeenoton vesistövaikutuksista, maakunnan sora- ja kiviaineksista (valmis) ja bioenergia-alan logistiikkatarpeista sekä arvokkaista maisema-alueista ja arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Selvitykset tekee tai teetättää Etelä-Savon maakuntaliitto.


Marisa Hukkanen ja Kaija Viljakainen kuuntelevat.

Toinen vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon voimassa olevaa maakuntakaavaa ja ensimmäistä vaihemaakuntakaavaa eli ns. tuulivoimakaavaa, joka on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Tuulivoimakaavan vahvistusta odotetaan vuoden lopulla.

Toisen vaihemaakuntakaavan luonnoksen valmistuttua, liiton virasto alkaa valmistella kaavaehdotusta. Se tullee lausunnoille ja nähtäville vuonna 2016. Maakuntavaltuusto hyväksynee kaavan loppuvuodesta 2016, ja voimaan kaava tullee vuonna 2017, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut.

Maakuntakaavat ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat maankäyttöä ja muun muassa kuntien kaavoitusta maakunnassa. Yksityiskohtaisesta maankäytöstä vastaavat kunnat.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Lisää tietoa Etelä-Savon toisesta vaihemaakuntakaavasta saatavilla myös maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa http://www.esavo.fi/vaihemaakuntakaava2. Valmistuneisiin selvityksiin voi tutustua osoitteessa http://www.esavo.fi/selvitykset .

Edunvalvontakatsauksessa paljon asiaa

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen antoi 23. maaliskuuta kokouksessa maakuntahallitukselle katsauksen maakunnan ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Katsauksessa hän käsitteli muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen uudistustilannetta sekä raja-alueyhteistyötä ja maakunnan kehitystä tilastojen näkökulmasta.

Maakuntahallitus keskusteli edunvalvonta-asioista vilkkaasti. Mäkinen kertoi hallitukselle yhteenvedon muun muassa maakunnan tämän hetken sote-tilanteesta. Liitto on käynyt keskustelut sekä Pieksämäen että Savonlinnan seudun päättäjien kanssa.

Mikkelin seudulla sote-tuotantoalueen valmistelussa ovat mukana kaikki muut kunnat paitsi Savonlinna ja Heinävesi. Savonlinnan kaupungin tavoitteena on oma sote-tuotantoalue.

- Maakuntaliitto ei ole sote-asiassa toimija. Päätösvalta asiassa on kunnilla. Me olemme olleet omistajiemme eli kuntien asialla, kun olemme käyneet maakuntahallituksen velvoittamana keskusteluja kuntien kanssa, korostaa maakuntajohtaja Mäkinen.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Maakuntahallitus velvoitti helmikuun kokouksessaan maakuntaliiton järjestämään keskustelutilaisuuden myös toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta koulutuksen järjestäjien kanssa. Koulutusfoorumiksi kutsuttu tilaisuus oli tarkoitus pitää 15. huhtikuuta. Kun lakiesitykset sekä koulutuksen järjestämisestä että rahoituksesta kaatuivat eduskunnassa, liitto päätyi siirtämään keskustelufoorumin syksyyn 2015.

Venäjä-asioissa Etelä-Savon yksi keskeisimpiä tavoitteita on saada Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan rahoitus mukaan EU:n ENI-raja-alueohjelmaan. Perjantaina 27. maaliskuuta ENI-ohjelman ohjelmakomitea on koolla Brysselissä, jolloin myös Parikkala-asia on esillä.

Käräjäoikeuksien kohtalo huolettaa myös maakunnan edunvalvojia. Maakunta suhtautuu äärimmäisen torjuvasti suunnitelmaan, jotka heikentäisivät maakunnan käräjäoikeuksien palveluja nykyisestä. Maakuntajohtaja Mäkisen mielestä tällaiset suunnitelmat vaarantavat kansalaisten oikeusturvan. Muun muassa välimatkat tulevat aivan liian pitkiksi.

Lisätietoja edunvalvonnasta antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kuusi EU-hanketta ja yksi maakuntarahahanke hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kuusi kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista hankkeista kaksi sai kielteisen päätöksen. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi yhden maakuntarahahankkeen.


Muun muassa Tanja Hartonen-Pulkka (vas.), Matti Lundenius ja Terttu Salo päättivät kehittämishankkeista.

EU-hankkeet parantavat bioenergiatoimijoiden vientiosaamista (toteuttaja Miktech, kokonaiskustannukset vajaat 320 000 euroa), uudistavat maakunnan teollisuutta (Miktech, 475 000), kehittävät uutta liiketoimintaa palvelualalle (Aalto-korkeakoulu, noin 220 000), luovat uuden yritysyhteisön (Miset, noin 140 000), kehittävät lämpökäsitellyn puun valmistusta ja tuotteistusta (Mikkelin ammattikorkeakoulu, noin 250 000) ja jalkauttavat Luomuinstituuttia maakuntaan (Helsingin yliopisto, noin 470 000). Rahoituksesta 60 – 70 prosenttia tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmasta.

Maakuntarahaa maakuntahallitus myönsi Etelä-Savon kauppakamarin vetämälle KasvuOpen-hankkeelle reilut 14 000 euroa. Kokonaiskustannuksiltaan noin 29 000 euron hanke kannustaa eteläsavolaisia pk-yrityksiä kasvuun ja verkostoitumaan.

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat

  • 20. huhtikuuta,
  • 18. toukokuuta,
  • 15. kesäkuuta,
  • 24. elokuuta,
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta,
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 25. toukokuuta Heinävedellä Valamossa ja
  •  23. marraskuuta (alustava aika).

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kaakkois-Suomelta yhteiset tavoitteet hallitusohjelmaan

23.03.2015

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä, alemman tieverkon kunto, lentoyhteydet ja joukkoliikenteen hyvät palvelut nousivat muun muassa esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteita Suomen hallituksen seuraavaan ohjelmaan.

Alemman tieverkon hyvä kunto on edellytys metsäteollisuudelle, biotaloudelle ja muulle puunkäyttöön liittyvälle tuotantotoiminnalle. Sitä tarvitsevat myös matkailuelinkeino ja vapaa-ajanasutus. Etelä-Savo on laatinut hallitusohjelmatavoitteet yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto tiedotustilaisuudessa. Vasemmalla Teemu Hirvonen, Pekka Selenius ja Jarkko Wuorinen.

Tavoitteet liittyvät paitsi liikenteeseen myös aluepolitiikkaan ja alueiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun sekä koulutukseen, biotalouteen, matkailuun ja Venäjä-yhteistyöhön. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteet 23. maaliskuuta Mikkelissä. – Itä-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet maakuntahallitus hyväksyi jo aiemmin eli 19. tammikuuta. Tavoitteet ovat suurelta osin yhteneväiset, tosin pieniä painotuseroja niissä on.

Molemmat tavoitepaperit ovat maakuntahallituksen puheenjohtajiston mielestä tärkeitä. Arvojärjestykseen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen (sd) ja Pekka Selenius (kok.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen eivät halunneet niitä maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa laittaa.

Alueiden päätösvaltaa vahvistettava

Kaakkois-Suomen maakuntien mielestä hallitusohjelmaan on kirjattava linjaukset aluepolitiikan vahvistamisesta. Suuriin kaupunkiseutuihin perustuvat aluepolitiikka on maakuntien kehityksen näkökulmasta kestämätön, tavoitepaperi toteaa. Demokraattista aluehallintoa on kehitettävä, paikallista päätösvaltaa vahvistettava ja hallintoa kevennettävä. Valtion ja kuntien aluetason tehtävistä on laadittava selvitys.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnat korostavat valtion alueellisten toimintojen säilyttämistä. Maakunnan kehittämisrahan maakunnat haluavat takaisin.

Osaaminen on menestyksen edellytys, kaakkoiset maakunnat korostavat. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava alueiden yliopistojen ja korkeakoulujen edellytykset toimia. Myös toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiot on turvattava.

Biotalous alueen selkäranka

Biotalous on Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän selkäranka. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset alueella. Lisäksi on luotava mahdollisuudet uudentyyppiselle, puunjalostukseen nojaavalle liiketoiminnalle eli erilaisille biotalouden aloille.

Alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan on oltava riittävästi resursseja. Myös energiatukeen on varattava riittävät määrärahat. Infrastruktuurin on toimittava ja liiasta sääntelystä luovuttava.

Jotta alueen kilpailukyky säilyisi tai kohentuisi, on painopisteen oltava ns. kasvuyrityksissä. Pienten ja keskisuurten yritysten on voitava avata uusia markkinoita Suomen ulkopuolella. Team Finland -verkosto, yritystoiminnan alueelliset resurssit ja Invest in Finland .toiminta on turvattava. Yritysten perustamista ja ylipäätään liiketoiminnan aloittamista on joustavoitettava ja selkiytettävä.

Venäjä tärkeä

Venäjän markkinat ja suuren maan ostovoima sekä matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat ovat kaakkoiselle Suomelle hyvin tärkeät. Venäjä-päätöksiä on tehtävä pitkällä aikavälillä, maakunnat korostavat.

Venäjän kauppaan on luotava pysyviä rakenteita, esimerkiksi perustettava Kaakkois-Suomen edustusto. Myös Venäjälle suuntaavia yrityksiä on voitava tukea.

Rajaliikenteen sujuvuus, rajanylityspaikkojen resurssit ja kehittäminen on turvattava. Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on mahdollisuus, joka avaisi uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia rajan molemmin puolin.


Satu Taavitsainen ja Teppo Leinonen juttelevat. Taustalla Mikko Hokkanen.

Maakunnat kaipaavat myös viisumivapautta, pitkiä viisumeita ja esimerkiksi Allegro-junaan viisumivapautta. Ylipäätään rajanylitys on tehtävä nykyistä helpommaksi.

Matkailu mahdollisuus

Myös matkailun mahdollisuudet on otettava hallitusohjelmassa huomioon. Matkailijamäärien lisäys edellyttää matkailualan kehittämistyötä, maakuvan vahvistamista ja tehokasta markkinointia. Suomen yleistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta maan ulkopuolella on lisättävä. Siitä hyötyy myös Kaakkois-Suomi.

Suomelle on luotava kunnollinen kansainvälinen matkailumarkkinointi ja sille alueelliset markkinointitoimet. Kaakkois-Suomen maakunnat korostavat erityisesti luontomatkailua ja sen infrastruktuurin ja palveluverkon toimivuutta. Esimerkiksi kansallispuistojen ja kanavaverkoston on oltava kunnossa niin rakenteiltaa kuin palveluiltaan.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Toisen vaihemaakuntakaavan turvesuot puhuttivat

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan valmisteilla. Maakuntaliiton virasto laatii kaavan luonnosta, joka on tulossa kansalaisten nähtäville syksyllä 2015. Maakuntahallitus kävi kaavaluonnoksen valmistelusta vilkkaan keskustelun ja evästi liiton virastoa valmistelusta maanantaina 23. maaliskuuta.


Turvesuot puhuttivat Pekka Seleniusta ja Anne Otranen-Silvennoista. Taustalla Tanja Hartonen-Pulkka.

Erityisesti maakuntahallitusta puhuttivat ennalta arvatusti turvesuot. Jo maakuntavaltuusto edellytti marraskuussa 2014, ettei uusi turvetuotanto saa liata maakunnan puhtaita vesiä.

- Hallituksen keskustelussa tulivat esille sekä se, miten pystymme turvaamaan vesistöjen puhtauden, että se, miten turvata turvetuotannon tulevaisuus, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Turpeella tuotetaan Etelä-Savossa myös merkittävästi energiaa, korostaa hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd). Karkean arvion mukaan turvetuotanto työllistää suoraan ja välillisesti joitakin satoja henkilöitä maakunnassa.

Vesistöjen puhtaus on Etelä-Savossa sekä maakuntavaltuuston että -hallituksen mielestä erityisen tärkeää, koska matkailu ja vapaa-ajan asutus ovat alueella poikkeuksellisen tärkeä elinkeino.

- Uudet puhdistustekniikat saattavat asettaa kuitenkin koko turvetuotannon uuteen valoon, toteaa maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Niiden avulla pystytään ehkä jo piankin poistamaan paitsi humus myös värihaitat.

Kaikki luonnontilaiset suot suojassa turvetuotannolta

Koko puheenjohtajisto korostaa sitä, että yhtään luonnontilaista suota ei Etelä-Savossa oteta turvetuotantoon. Kaikki maakuntakaavaan merkittävät turvesuot ovat jo nyt ojitettuja.

Maakuntahallitus sai 23. maaliskuuta kokouksessa tiedokseen muun muassa ne kriteeriehdotukset, joiden pohjalta liiton virasto yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa alkaa valita turpeen ottoon soveltuvia soita vajaan 190 suon joukosta. Tavoite on karsia tuossa vaiheessa soiden määrä noin 60 – 80:een.

Turvesoiksi kelpaavat vain jo ojitetut ja pinta-alaltaan yli 30 hehtaarin kokoiset suot. Kriteereitä on Etelä-Savossa kaikkiaan kymmenkunta. Kun kriteerit täyttävät turvesuot on valittu, niille jokaiselle tehdään arvio turvetuotannon vesistövaikutuksista. Vasta sen jälkeen valitaan ne suot, jotka merkitään kaavaan mahdollisiksi turpeen ottoon soveltuviksi soiksi.

Selvityksiä tehtävä runsaasti

Toinen vaihemaakuntakaava liittyy erityisesti maakunnan luonnonvaroihin, muun muassa maa-ainesten eli esimerkiksi juuri turpeen ottoon. Lisäksi se käsittelee arvokkaita maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Nykyistä maakuntakaavaa täydennetään myös palveluverkon eli esimerkiksi kaupan suuryksikköjen osalta.

Vaihemaakuntakaavaluonnos edellyttää useita erilaisia selvityksiä. Osa selvityksistä on jo tehty, osa tekeillä. Kaavaluonnosta varten on tehty tai tehtävä selvitykset maakunnan palveluverkosta, Saimaan matkailualuemerkintöjen vaikutuksista norppaan, retkisatamien päivitystarpeista, turvesoista ja turpeenotosta sekä erityisesti turpeenoton vesistövaikutuksista, maakunnan sora- ja kiviaineksista (valmis) ja bioenergia-alan logistiikkatarpeista sekä arvokkaista maisema-alueista ja arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Selvitykset tekee tai teetättää Etelä-Savon maakuntaliitto.


Marisa Hukkanen ja Kaija Viljakainen kuuntelevat.

Toinen vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon voimassa olevaa maakuntakaavaa ja ensimmäistä vaihemaakuntakaavaa eli ns. tuulivoimakaavaa, joka on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Tuulivoimakaavan vahvistusta odotetaan vuoden lopulla.

Toisen vaihemaakuntakaavan luonnoksen valmistuttua, liiton virasto alkaa valmistella kaavaehdotusta. Se tullee lausunnoille ja nähtäville vuonna 2016. Maakuntavaltuusto hyväksynee kaavan loppuvuodesta 2016, ja voimaan kaava tullee vuonna 2017, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut.

Maakuntakaavat ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat maankäyttöä ja muun muassa kuntien kaavoitusta maakunnassa. Yksityiskohtaisesta maankäytöstä vastaavat kunnat.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Lisää tietoa Etelä-Savon toisesta vaihemaakuntakaavasta saatavilla myös maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa http://www.esavo.fi/vaihemaakuntakaava2. Valmistuneisiin selvityksiin voi tutustua osoitteessa http://www.esavo.fi/selvitykset .

Edunvalvontakatsauksessa paljon asiaa

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen antoi 23. maaliskuuta kokouksessa maakuntahallitukselle katsauksen maakunnan ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Katsauksessa hän käsitteli muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen uudistustilannetta sekä raja-alueyhteistyötä ja maakunnan kehitystä tilastojen näkökulmasta.

Maakuntahallitus keskusteli edunvalvonta-asioista vilkkaasti. Mäkinen kertoi hallitukselle yhteenvedon muun muassa maakunnan tämän hetken sote-tilanteesta. Liitto on käynyt keskustelut sekä Pieksämäen että Savonlinnan seudun päättäjien kanssa.

Mikkelin seudulla sote-tuotantoalueen valmistelussa ovat mukana kaikki muut kunnat paitsi Savonlinna ja Heinävesi. Savonlinnan kaupungin tavoitteena on oma sote-tuotantoalue.

- Maakuntaliitto ei ole sote-asiassa toimija. Päätösvalta asiassa on kunnilla. Me olemme olleet omistajiemme eli kuntien asialla, kun olemme käyneet maakuntahallituksen velvoittamana keskusteluja kuntien kanssa, korostaa maakuntajohtaja Mäkinen.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Maakuntahallitus velvoitti helmikuun kokouksessaan maakuntaliiton järjestämään keskustelutilaisuuden myös toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta koulutuksen järjestäjien kanssa. Koulutusfoorumiksi kutsuttu tilaisuus oli tarkoitus pitää 15. huhtikuuta. Kun lakiesitykset sekä koulutuksen järjestämisestä että rahoituksesta kaatuivat eduskunnassa, liitto päätyi siirtämään keskustelufoorumin syksyyn 2015.

Venäjä-asioissa Etelä-Savon yksi keskeisimpiä tavoitteita on saada Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan rahoitus mukaan EU:n ENI-raja-alueohjelmaan. Perjantaina 27. maaliskuuta ENI-ohjelman ohjelmakomitea on koolla Brysselissä, jolloin myös Parikkala-asia on esillä.

Käräjäoikeuksien kohtalo huolettaa myös maakunnan edunvalvojia. Maakunta suhtautuu äärimmäisen torjuvasti suunnitelmaan, jotka heikentäisivät maakunnan käräjäoikeuksien palveluja nykyisestä. Maakuntajohtaja Mäkisen mielestä tällaiset suunnitelmat vaarantavat kansalaisten oikeusturvan. Muun muassa välimatkat tulevat aivan liian pitkiksi.

Lisätietoja edunvalvonnasta antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kuusi EU-hanketta ja yksi maakuntarahahanke hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kuusi kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista hankkeista kaksi sai kielteisen päätöksen. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi yhden maakuntarahahankkeen.


Muun muassa Tanja Hartonen-Pulkka (vas.), Matti Lundenius ja Terttu Salo päättivät kehittämishankkeista.

EU-hankkeet parantavat bioenergiatoimijoiden vientiosaamista (toteuttaja Miktech, kokonaiskustannukset vajaat 320 000 euroa), uudistavat maakunnan teollisuutta (Miktech, 475 000), kehittävät uutta liiketoimintaa palvelualalle (Aalto-korkeakoulu, noin 220 000), luovat uuden yritysyhteisön (Miset, noin 140 000), kehittävät lämpökäsitellyn puun valmistusta ja tuotteistusta (Mikkelin ammattikorkeakoulu, noin 250 000) ja jalkauttavat Luomuinstituuttia maakuntaan (Helsingin yliopisto, noin 470 000). Rahoituksesta 60 – 70 prosenttia tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmasta.

Maakuntarahaa maakuntahallitus myönsi Etelä-Savon kauppakamarin vetämälle KasvuOpen-hankkeelle reilut 14 000 euroa. Kokonaiskustannuksiltaan noin 29 000 euron hanke kannustaa eteläsavolaisia pk-yrityksiä kasvuun ja verkostoitumaan.

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat

  • 20. huhtikuuta,
  • 18. toukokuuta,
  • 15. kesäkuuta,
  • 24. elokuuta,
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta,
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 25. toukokuuta Heinävedellä Valamossa ja
  •  23. marraskuuta (alustava aika).

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kaakkois-Suomelta yhteiset tavoitteet hallitusohjelmaan

23.03.2015

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä, alemman tieverkon kunto, lentoyhteydet ja joukkoliikenteen hyvät palvelut nousivat muun muassa esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteita Suomen hallituksen seuraavaan ohjelmaan.

Alemman tieverkon hyvä kunto on edellytys metsäteollisuudelle, biotaloudelle ja muulle puunkäyttöön liittyvälle tuotantotoiminnalle. Sitä tarvitsevat myös matkailuelinkeino ja vapaa-ajanasutus. Etelä-Savo on laatinut hallitusohjelmatavoitteet yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto tiedotustilaisuudessa. Vasemmalla Teemu Hirvonen, Pekka Selenius ja Jarkko Wuorinen.

Tavoitteet liittyvät paitsi liikenteeseen myös aluepolitiikkaan ja alueiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun sekä koulutukseen, biotalouteen, matkailuun ja Venäjä-yhteistyöhön. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteet 23. maaliskuuta Mikkelissä. – Itä-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet maakuntahallitus hyväksyi jo aiemmin eli 19. tammikuuta. Tavoitteet ovat suurelta osin yhteneväiset, tosin pieniä painotuseroja niissä on.

Molemmat tavoitepaperit ovat maakuntahallituksen puheenjohtajiston mielestä tärkeitä. Arvojärjestykseen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen (sd) ja Pekka Selenius (kok.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen eivät halunneet niitä maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa laittaa.

Alueiden päätösvaltaa vahvistettava

Kaakkois-Suomen maakuntien mielestä hallitusohjelmaan on kirjattava linjaukset aluepolitiikan vahvistamisesta. Suuriin kaupunkiseutuihin perustuvat aluepolitiikka on maakuntien kehityksen näkökulmasta kestämätön, tavoitepaperi toteaa. Demokraattista aluehallintoa on kehitettävä, paikallista päätösvaltaa vahvistettava ja hallintoa kevennettävä. Valtion ja kuntien aluetason tehtävistä on laadittava selvitys.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnat korostavat valtion alueellisten toimintojen säilyttämistä. Maakunnan kehittämisrahan maakunnat haluavat takaisin.

Osaaminen on menestyksen edellytys, kaakkoiset maakunnat korostavat. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava alueiden yliopistojen ja korkeakoulujen edellytykset toimia. Myös toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiot on turvattava.

Biotalous alueen selkäranka

Biotalous on Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän selkäranka. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset alueella. Lisäksi on luotava mahdollisuudet uudentyyppiselle, puunjalostukseen nojaavalle liiketoiminnalle eli erilaisille biotalouden aloille.

Alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan on oltava riittävästi resursseja. Myös energiatukeen on varattava riittävät määrärahat. Infrastruktuurin on toimittava ja liiasta sääntelystä luovuttava.

Jotta alueen kilpailukyky säilyisi tai kohentuisi, on painopisteen oltava ns. kasvuyrityksissä. Pienten ja keskisuurten yritysten on voitava avata uusia markkinoita Suomen ulkopuolella. Team Finland -verkosto, yritystoiminnan alueelliset resurssit ja Invest in Finland .toiminta on turvattava. Yritysten perustamista ja ylipäätään liiketoiminnan aloittamista on joustavoitettava ja selkiytettävä.

Venäjä tärkeä

Venäjän markkinat ja suuren maan ostovoima sekä matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat ovat kaakkoiselle Suomelle hyvin tärkeät. Venäjä-päätöksiä on tehtävä pitkällä aikavälillä, maakunnat korostavat.

Venäjän kauppaan on luotava pysyviä rakenteita, esimerkiksi perustettava Kaakkois-Suomen edustusto. Myös Venäjälle suuntaavia yrityksiä on voitava tukea.

Rajaliikenteen sujuvuus, rajanylityspaikkojen resurssit ja kehittäminen on turvattava. Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on mahdollisuus, joka avaisi uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia rajan molemmin puolin.


Satu Taavitsainen ja Teppo Leinonen juttelevat. Taustalla Mikko Hokkanen.

Maakunnat kaipaavat myös viisumivapautta, pitkiä viisumeita ja esimerkiksi Allegro-junaan viisumivapautta. Ylipäätään rajanylitys on tehtävä nykyistä helpommaksi.

Matkailu mahdollisuus

Myös matkailun mahdollisuudet on otettava hallitusohjelmassa huomioon. Matkailijamäärien lisäys edellyttää matkailualan kehittämistyötä, maakuvan vahvistamista ja tehokasta markkinointia. Suomen yleistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta maan ulkopuolella on lisättävä. Siitä hyötyy myös Kaakkois-Suomi.

Suomelle on luotava kunnollinen kansainvälinen matkailumarkkinointi ja sille alueelliset markkinointitoimet. Kaakkois-Suomen maakunnat korostavat erityisesti luontomatkailua ja sen infrastruktuurin ja palveluverkon toimivuutta. Esimerkiksi kansallispuistojen ja kanavaverkoston on oltava kunnossa niin rakenteiltaa kuin palveluiltaan.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Toisen vaihemaakuntakaavan turvesuot puhuttivat

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan valmisteilla. Maakuntaliiton virasto laatii kaavan luonnosta, joka on tulossa kansalaisten nähtäville syksyllä 2015. Maakuntahallitus kävi kaavaluonnoksen valmistelusta vilkkaan keskustelun ja evästi liiton virastoa valmistelusta maanantaina 23. maaliskuuta.


Turvesuot puhuttivat Pekka Seleniusta ja Anne Otranen-Silvennoista. Taustalla Tanja Hartonen-Pulkka.

Erityisesti maakuntahallitusta puhuttivat ennalta arvatusti turvesuot. Jo maakuntavaltuusto edellytti marraskuussa 2014, ettei uusi turvetuotanto saa liata maakunnan puhtaita vesiä.

- Hallituksen keskustelussa tulivat esille sekä se, miten pystymme turvaamaan vesistöjen puhtauden, että se, miten turvata turvetuotannon tulevaisuus, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Turpeella tuotetaan Etelä-Savossa myös merkittävästi energiaa, korostaa hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd). Karkean arvion mukaan turvetuotanto työllistää suoraan ja välillisesti joitakin satoja henkilöitä maakunnassa.

Vesistöjen puhtaus on Etelä-Savossa sekä maakuntavaltuuston että -hallituksen mielestä erityisen tärkeää, koska matkailu ja vapaa-ajan asutus ovat alueella poikkeuksellisen tärkeä elinkeino.

- Uudet puhdistustekniikat saattavat asettaa kuitenkin koko turvetuotannon uuteen valoon, toteaa maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Niiden avulla pystytään ehkä jo piankin poistamaan paitsi humus myös värihaitat.

Kaikki luonnontilaiset suot suojassa turvetuotannolta

Koko puheenjohtajisto korostaa sitä, että yhtään luonnontilaista suota ei Etelä-Savossa oteta turvetuotantoon. Kaikki maakuntakaavaan merkittävät turvesuot ovat jo nyt ojitettuja.

Maakuntahallitus sai 23. maaliskuuta kokouksessa tiedokseen muun muassa ne kriteeriehdotukset, joiden pohjalta liiton virasto yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa alkaa valita turpeen ottoon soveltuvia soita vajaan 190 suon joukosta. Tavoite on karsia tuossa vaiheessa soiden määrä noin 60 – 80:een.

Turvesoiksi kelpaavat vain jo ojitetut ja pinta-alaltaan yli 30 hehtaarin kokoiset suot. Kriteereitä on Etelä-Savossa kaikkiaan kymmenkunta. Kun kriteerit täyttävät turvesuot on valittu, niille jokaiselle tehdään arvio turvetuotannon vesistövaikutuksista. Vasta sen jälkeen valitaan ne suot, jotka merkitään kaavaan mahdollisiksi turpeen ottoon soveltuviksi soiksi.

Selvityksiä tehtävä runsaasti

Toinen vaihemaakuntakaava liittyy erityisesti maakunnan luonnonvaroihin, muun muassa maa-ainesten eli esimerkiksi juuri turpeen ottoon. Lisäksi se käsittelee arvokkaita maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Nykyistä maakuntakaavaa täydennetään myös palveluverkon eli esimerkiksi kaupan suuryksikköjen osalta.

Vaihemaakuntakaavaluonnos edellyttää useita erilaisia selvityksiä. Osa selvityksistä on jo tehty, osa tekeillä. Kaavaluonnosta varten on tehty tai tehtävä selvitykset maakunnan palveluverkosta, Saimaan matkailualuemerkintöjen vaikutuksista norppaan, retkisatamien päivitystarpeista, turvesoista ja turpeenotosta sekä erityisesti turpeenoton vesistövaikutuksista, maakunnan sora- ja kiviaineksista (valmis) ja bioenergia-alan logistiikkatarpeista sekä arvokkaista maisema-alueista ja arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Selvitykset tekee tai teetättää Etelä-Savon maakuntaliitto.


Marisa Hukkanen ja Kaija Viljakainen kuuntelevat.

Toinen vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon voimassa olevaa maakuntakaavaa ja ensimmäistä vaihemaakuntakaavaa eli ns. tuulivoimakaavaa, joka on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Tuulivoimakaavan vahvistusta odotetaan vuoden lopulla.

Toisen vaihemaakuntakaavan luonnoksen valmistuttua, liiton virasto alkaa valmistella kaavaehdotusta. Se tullee lausunnoille ja nähtäville vuonna 2016. Maakuntavaltuusto hyväksynee kaavan loppuvuodesta 2016, ja voimaan kaava tullee vuonna 2017, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut.

Maakuntakaavat ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat maankäyttöä ja muun muassa kuntien kaavoitusta maakunnassa. Yksityiskohtaisesta maankäytöstä vastaavat kunnat.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Lisää tietoa Etelä-Savon toisesta vaihemaakuntakaavasta saatavilla myös maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa http://www.esavo.fi/vaihemaakuntakaava2. Valmistuneisiin selvityksiin voi tutustua osoitteessa http://www.esavo.fi/selvitykset .

Edunvalvontakatsauksessa paljon asiaa

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen antoi 23. maaliskuuta kokouksessa maakuntahallitukselle katsauksen maakunnan ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Katsauksessa hän käsitteli muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen uudistustilannetta sekä raja-alueyhteistyötä ja maakunnan kehitystä tilastojen näkökulmasta.

Maakuntahallitus keskusteli edunvalvonta-asioista vilkkaasti. Mäkinen kertoi hallitukselle yhteenvedon muun muassa maakunnan tämän hetken sote-tilanteesta. Liitto on käynyt keskustelut sekä Pieksämäen että Savonlinnan seudun päättäjien kanssa.

Mikkelin seudulla sote-tuotantoalueen valmistelussa ovat mukana kaikki muut kunnat paitsi Savonlinna ja Heinävesi. Savonlinnan kaupungin tavoitteena on oma sote-tuotantoalue.

- Maakuntaliitto ei ole sote-asiassa toimija. Päätösvalta asiassa on kunnilla. Me olemme olleet omistajiemme eli kuntien asialla, kun olemme käyneet maakuntahallituksen velvoittamana keskusteluja kuntien kanssa, korostaa maakuntajohtaja Mäkinen.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Maakuntahallitus velvoitti helmikuun kokouksessaan maakuntaliiton järjestämään keskustelutilaisuuden myös toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta koulutuksen järjestäjien kanssa. Koulutusfoorumiksi kutsuttu tilaisuus oli tarkoitus pitää 15. huhtikuuta. Kun lakiesitykset sekä koulutuksen järjestämisestä että rahoituksesta kaatuivat eduskunnassa, liitto päätyi siirtämään keskustelufoorumin syksyyn 2015.

Venäjä-asioissa Etelä-Savon yksi keskeisimpiä tavoitteita on saada Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan rahoitus mukaan EU:n ENI-raja-alueohjelmaan. Perjantaina 27. maaliskuuta ENI-ohjelman ohjelmakomitea on koolla Brysselissä, jolloin myös Parikkala-asia on esillä.

Käräjäoikeuksien kohtalo huolettaa myös maakunnan edunvalvojia. Maakunta suhtautuu äärimmäisen torjuvasti suunnitelmaan, jotka heikentäisivät maakunnan käräjäoikeuksien palveluja nykyisestä. Maakuntajohtaja Mäkisen mielestä tällaiset suunnitelmat vaarantavat kansalaisten oikeusturvan. Muun muassa välimatkat tulevat aivan liian pitkiksi.

Lisätietoja edunvalvonnasta antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Kuusi EU-hanketta ja yksi maakuntarahahanke hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kuusi kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista hankkeista kaksi sai kielteisen päätöksen. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi yhden maakuntarahahankkeen.


Muun muassa Tanja Hartonen-Pulkka (vas.), Matti Lundenius ja Terttu Salo päättivät kehittämishankkeista.

EU-hankkeet parantavat bioenergiatoimijoiden vientiosaamista (toteuttaja Miktech, kokonaiskustannukset vajaat 320 000 euroa), uudistavat maakunnan teollisuutta (Miktech, 475 000), kehittävät uutta liiketoimintaa palvelualalle (Aalto-korkeakoulu, noin 220 000), luovat uuden yritysyhteisön (Miset, noin 140 000), kehittävät lämpökäsitellyn puun valmistusta ja tuotteistusta (Mikkelin ammattikorkeakoulu, noin 250 000) ja jalkauttavat Luomuinstituuttia maakuntaan (Helsingin yliopisto, noin 470 000). Rahoituksesta 60 – 70 prosenttia tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmasta.

Maakuntarahaa maakuntahallitus myönsi Etelä-Savon kauppakamarin vetämälle KasvuOpen-hankkeelle reilut 14 000 euroa. Kokonaiskustannuksiltaan noin 29 000 euron hanke kannustaa eteläsavolaisia pk-yrityksiä kasvuun ja verkostoitumaan.

Maakuntahallituksen ja -valtuuston loppuvuoden kokousajat

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat

  • 20. huhtikuuta,
  • 18. toukokuuta,
  • 15. kesäkuuta,
  • 24. elokuuta,
  • 21. syyskuuta,
  • 19. lokakuuta,
  • 16. marraskuuta ja
  • 14. joulukuuta.

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavat kerrat:

  • 25. toukokuuta Heinävedellä Valamossa ja
  •  23. marraskuuta (alustava aika).

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010