EU:n yritystuet käyvät huonosti kaupaksi Etelä-Savossa

17.12.2014

EU:n yritystuet käyvät huonosti kaupaksi Etelä-Savossa. - Koskaan aiemmin ei ole ollut näin hiljaista, sanoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Pulliainen selvitti yritysrahoituksen tilannetta maakunnan yhteistyöryhmälle keskiviikkona 17. joulukuuta Mikkelissä.

Selitys on Pulliaisen mukaan selvä: globaalin talouden tila. Maailma on muuttunut vuosituhannen alkuvuosista todella paljon. Se näkyy yritystukihakemusten määrässä. Ne ovat puolittuneet reilussa kymmenessä vuodessa.

- Yleinen markkinatilanne ja esimerkiksi Venäjän tilanne vaikuttavat ratkaisevasti, Pulliainen toteaa. Osin myös kulttuuri yrityksissä on muuttunut. Johto hakee nopeita ratkaisuja leikkaamalla kuluja. Pitkän aikavälin kehitystoimet eivät ole tämän päivän suuntaus.

- Yrityksissä vaikuttaa olevan vallalla eräänlainen yleinen apatia. Niillä ei ole riskinottokykyä eikä -halua. Toivottavasti tilanne muuttuu, Pulliainen sanoo.

Toimialoista ainoastaan metsään kytkeytyvällä puuteollisuudella ja elintarviketeollisuudella menee Etelä-Savossa juuri nyt hyvin.

Positiiviset esimerkit esiin

Sekä Pulliainen että maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toivovat Etelä-Savoon positiivista asenneilmapiiriä. Vaikkapa yrittäjäjärjestöt voisivat kertoa jäsenistölleen hyviä esimerkkejä, sillä ei kaikilla mene huonosti.

- Yrittäjien keskuudessa tehty tuore mielipidekysely kertoo, että tulevaisuuden usko on Etelä-Savon yrittäjillä koko maan kolmanneksi paras. Asiat eivät ole niin huonosti, kun saattaa vaikuttaa, muistuttaa Mäkinen.

Sekä Mäkinen että Pulliainen uskovat, että yritysten hyville kehittämisideoille löytyy rahoitus. Samaa viestiä Mäkinen on saanut myös maakunnan pankeilta.

- Ensi keväänä, kun myös EU:n maaseudun kehittämisohjelma pääsee käyntiin, avustusrahaa on yrityksille runsaasti saatavilla. Toivottavasti niiltä löytyy rohkeutta tarttua kehittämistoimiin, sanoo Pulliainen.

Elinkeinoelämä hyötyy hankkeista

- Hyöty yhteistyöryhmän rahoittamista kehittämishankkeista kohdistuu suurelta osin maakunnan elinkeinoelämään, muistuttaa ryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen Savonlinnasta.

- Esimerkiksi Savonlinnan kuitulaboratoriota tukevat hankkeet ovat turvanneet ja turvaavat Savonlinnassa lukuisia työpaikkoja. Päätöksemme eivät ole aivan vähäisiä: niin biotalous- ja ympäristöteknologia- kuin digitaalisuushankkeetkin luovat työtä paitsi nyt niin myös tulevaisuudessa.

Yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta luottaa siihen, että maakunnan strategisten suurten hankekokonaisuuksien rahoittaminen hyödyttää erityisesti alueen elinkeinoelämää.

Haku käynnistynyt reippaasti

Koskinen iloitsee myös siitä, että yritysten kehittämishankkeita lukuun ottamatta uusi EU-kausi vuosille 2014–2020 on lähtenyt reippaasti käyntiin Etelä-Savossa. Käyntiin pääsyä hidastivat alkuvuodesta tekniset ongelmat valtakunnan tasolla, ja ohjelma käynnistyi käytännössä toukokuussa.

- Maakunnan hakijat olivat kuitenkin heti valmiita jättämään hankehakemuksia, kun ensimmäinen haku avautui, Koskinen kiittää.

Seitsemälle vuodelle ohjelma tuo Etelä-Savoon kaikkiaan 177 miljoonaa euroa EU:n ja Suomen valtion rahaa erilaisiin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin.

Kaksi hankehakua tuotti 120 hakemusta

Etelä-Savo on toteuttanut tähän mennessä kaksi hankehakua, jotka ovat tuottaneet yli 120 hankehakemusta. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa, sillä hankehaut eivät koske yritystukia. Yritystukia on voinut hakea heinäkuun lopusta asti ilman varsinaista hakuaikaa. Ensimmäiset yritystukihankkeet hyväksyttäneen tammikuussa 2015.

Yhteensä kevään ja syksyn hauissa kehittämishankkeisiin haettiin Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta 14,7 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta 2,9 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 12,4 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

Maakuntaliitolta haettiin noin kolme kertaa enemmän ja Ely-keskukselta noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ohjelman vuosibudjetti on. Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa.

Ensimmäinen haku päättyi elokuun ja toinen lokakuun lopussa. Hakujen teemat perustuivat maakuntaohjelman painotuksiin ja liittyivät muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kolmas hankehaku on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 16. helmikuuta 2015.

Metsäbiomassaa, puhdasta vettä ja ympäristöä

Tähän mennessä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on tehnyt päätökset 54 kehittämishankkeesta. Niistä on hyväksytty 32 ja hylätty tai peruutettu 22. Hyväksyttyihin hankkeisiin on myönnetty kaikkiaan 7,9 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta.

Eniten rahaa on myönnetty hankkeisiin, jotka kehittävät biomassan tuotantoon uusia prosesseja ja tuotteita (1,8 miljoonaa euroa). Hiukan vähemmän rahoitusta ovat saaneet hankkeet, jotka liittyvät vesien puhtauteen ja ympäristön turvallisuuteen (1,4 milj. e). Sosiaalista osallisuutta hankkeet edistävät ja köyhyyttä torjuvat vajaalla miljoonalla ja työmarkkinoiden toimivuutta 0,7 miljoonalla. Osaamista parantaviin ESR-hankkeisiin on suunnattu myös 0,7 miljoonaa euroa, digitaaliseen tiedonhallintaan 0,6, älykkäisiin ja toiminnallisiin materiaaleihin sekä hyvinvoinnin kehittämiseen molempiin lähes 0,6, yrittäjyyteen vajaat 0,4 ja vähähiilisyyden edistämiseen 0,05 miljoonaa euroa.

MAMK suurin toteuttaja

Tähän mennessä rahoitusta on sekä hakenut että saanut eniten Mikkelin ammattikorkeakoulu. Myönnetyistä 7,9 miljoonasta EU:n ja Suomen valtion euroista ammattikorkeakoulun hankkeisiin on myönnetty reilut 3 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia. Hankkeita toteutetaan eri puolilla Etelä-Savoa. Muun muassa Savonlinnan kuitulaboratorion miljoonan euron biomassahankkeita toteuttaa ammattikorkeakoulu.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankkeisiin rahoituksesta on myönnetty 10 prosenttia, Itä-Suomen yliopistolle Savonlinnan korkeakouluhankkeisiin 9, Etelä-Savon koulutus Oy:lle Esedun hankkeisiin 8, Metsäntutkimuslaitokselle 6, Mikkelin kaupungin elinkeinoyhtiölle Misetille 5 ja innovaatio- ja teknologiakeskukselle Miktechille 4 prosenttia. Helsingin yliopiston Mikkelin yksikölle on myönnetty 5 prosenttia tähänastisesta rahoituksesta, ViaDia Mikkelille 5, Pieksämäen kaupungille 4 ja Tanhuvaaran säätiölle 4 prosenttia sekä Aalto-korkeakoululle ja Savonlinnan yrityspalveluille molemmille 1 prosentti.

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman EU-komissio hyväksyi 12. joulukuuta. Ohjelman seurantakomitea kokoontuu vielä ennen vuoden vaihdetta. Kokouksessa vahvistetaan muun muassa ns. maaseudun toimintaryhmät. Etelä-Savossa jatkavat Piällysmies, RaJuPuSu-Leader ja Veej’jakaja. Maaseutuohjelma päässee käyntiin Etelä-Savossa keväällä 2015, kun haun tekninen toteutus valmistuu.

Savonlinnan kuitulaboratoriolle 1,1 miljoonaa

Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee kaikki yli 500 000 tukieuron hankkeet ja joitakin muita strategisesti keskeisiä hankkeita. Tänään 17. joulukuuta yhteistyöryhmä käsitteli kahdeksan kehittämishankkeita, joille oli anottu rahoitusta uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun. Yhteistyöryhmä puolsi esitysten mukaisesti seitsemää hanketta.

Suurin rahoitus osoitettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun biomassahankkeille Savonlinnan kuitulaboratorioon. Hankkeista toinen kehittää 554 000 eurolla uusia ja kilpailukykyisiä tuotantoprosesseja ja tuotteita biomassalle. Tavoitteena on kehittää puun käyttöön uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Rahoituksesta 388 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Toinen Kuitulaboratorion hankkeista on 550 000 euron investointihanke, jolla rakennetaan laboratorioon tuotantoympäristö ja laitteisto mikroselluloosapohjaisten tuotteiden valmistukseen. Hankkeen kustannuksista 385 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Yritystoiminnan tarpeet painopisteenä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii ja kehittää Vihreän kemian laboratoriossaan Mikkelissä uusia biomateriaaleja ja tekniikoita ilman ja veden puhdistukseen. Vihreän kemian laboratorio pyrkii erityisesti vastaamaan yritysten tarpeisiin uudessa hankkeessaan, jolle yhteistyöryhmä puolsi 540 000 EU-ohjelmarahaa. Rahasta vajaat 200 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi UPM, Ekokem-Palvelut sekä Teolllisuuden Vesi ja vesilaitokset. Hanke on nimeltään Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen.

Taito- ja taidepainotteista opettajankoulutusta Savonlinnaan

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkimusta ja sen kytkeytymistä toimintaympäristöönsä Savonlinnassa. Se käynnistää taito- ja taideaineisiin ja monipuoliseen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat opettajankoulutuksen yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien ja Etelä-Savon koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa.

Yhteistyöryhmä puolsi Itä-Suomen yliopiston hankkeelle Taito- ja taidepainotteinen opetus teknologistuvassa oppimisympäristössä 643 000 euroa, josta 386 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Teknologiateollisuudelle uusia ratkaisuja

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ratkaisuja ja menetelmiä Etelä-Savon teknologiateollisuudelle ja metsätaloudelle sekä ympäristö-, energia- ja puutuoteliiketoiminnalle kehittämishankkeessaan, jolle yhteistyöryhmä osoitti 574 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahoituksesta 345 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Hanke Materiaalit ja ympäristöturvallisuus – strateginen kehittäminen edistää muun muassa materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja jätteiden kierrätystä sekä metsäbiomassan ja uusiutuvien energioiden käyttöä.

Kestävää hyvinvointia

Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää eteläsavolaisten terveyttä ja hyvinvointia kehittämällä erityisesti kolmea strategiseksi arvioimaansa asiaa. Päämääränä on edistää omaehtoisia terveys- ja hyvinvointitoimia, kohentaa syrjäseutujen nuorten hyvinvointia ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Hanke Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen sai maakunnan yhteistyöryhmältä 550 000 EU-ohjelmarahaa, josta vajaat 330 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Digitaalista tiedonhallintaa käyttäjän ehdoilla

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää digitaalista tiedonhallintaa hankkeessaan Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen. Hanke vahvistaa sellaisia arkistoinnin, tiedonhallinnan ja palveluiden ratkaisuja, jotka ovat teknisesti mahdollisimman helppoja käyttäjälle. Lisäksi hanke vahvistaa sovellusten ja tuotteiden kehitystä ja edistää innovatiivisia palvelumalleja.

Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi hankkeelle 371 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahasta 223 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Kaikki maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymät hankkeet ovat Etelä-Savon maakuntaliiton rahoitettavia. Maakuntahallitus hyväksyi ne omalta osaltaan 15. joulukuuta.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on 13,1 prosenttia. Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman loppuvuodesta 2014. Suomi on käynnistänyt ohjelman ennen komission päätöstä ns. omalla riskillä.

Vipuvaikutus tavoitteena

EU:n rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat muun muassa työllisyyttä ammattitaitoa. Ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueelliset suunnitelmat täsmentävät ohjelmarahojen käyttöä alueellisesti.

Ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot sekä Tekes. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteutumista Etelä-Savossa. Yhteistyöryhmässä on 20 jäsentä, joista kolmasosa edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluehallintoa ja kolmas keskeisimpiä etujärjestöjä. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 1. huhtikuuta 2015.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelma-päällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta,

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU:n yritystuet käyvät huonosti kaupaksi Etelä-Savossa

17.12.2014

EU:n yritystuet käyvät huonosti kaupaksi Etelä-Savossa. - Koskaan aiemmin ei ole ollut näin hiljaista, sanoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Pulliainen selvitti yritysrahoituksen tilannetta maakunnan yhteistyöryhmälle keskiviikkona 17. joulukuuta Mikkelissä.

Selitys on Pulliaisen mukaan selvä: globaalin talouden tila. Maailma on muuttunut vuosituhannen alkuvuosista todella paljon. Se näkyy yritystukihakemusten määrässä. Ne ovat puolittuneet reilussa kymmenessä vuodessa.

- Yleinen markkinatilanne ja esimerkiksi Venäjän tilanne vaikuttavat ratkaisevasti, Pulliainen toteaa. Osin myös kulttuuri yrityksissä on muuttunut. Johto hakee nopeita ratkaisuja leikkaamalla kuluja. Pitkän aikavälin kehitystoimet eivät ole tämän päivän suuntaus.

- Yrityksissä vaikuttaa olevan vallalla eräänlainen yleinen apatia. Niillä ei ole riskinottokykyä eikä -halua. Toivottavasti tilanne muuttuu, Pulliainen sanoo.

Toimialoista ainoastaan metsään kytkeytyvällä puuteollisuudella ja elintarviketeollisuudella menee Etelä-Savossa juuri nyt hyvin.

Positiiviset esimerkit esiin

Sekä Pulliainen että maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toivovat Etelä-Savoon positiivista asenneilmapiiriä. Vaikkapa yrittäjäjärjestöt voisivat kertoa jäsenistölleen hyviä esimerkkejä, sillä ei kaikilla mene huonosti.

- Yrittäjien keskuudessa tehty tuore mielipidekysely kertoo, että tulevaisuuden usko on Etelä-Savon yrittäjillä koko maan kolmanneksi paras. Asiat eivät ole niin huonosti, kun saattaa vaikuttaa, muistuttaa Mäkinen.

Sekä Mäkinen että Pulliainen uskovat, että yritysten hyville kehittämisideoille löytyy rahoitus. Samaa viestiä Mäkinen on saanut myös maakunnan pankeilta.

- Ensi keväänä, kun myös EU:n maaseudun kehittämisohjelma pääsee käyntiin, avustusrahaa on yrityksille runsaasti saatavilla. Toivottavasti niiltä löytyy rohkeutta tarttua kehittämistoimiin, sanoo Pulliainen.

Elinkeinoelämä hyötyy hankkeista

- Hyöty yhteistyöryhmän rahoittamista kehittämishankkeista kohdistuu suurelta osin maakunnan elinkeinoelämään, muistuttaa ryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen Savonlinnasta.

- Esimerkiksi Savonlinnan kuitulaboratoriota tukevat hankkeet ovat turvanneet ja turvaavat Savonlinnassa lukuisia työpaikkoja. Päätöksemme eivät ole aivan vähäisiä: niin biotalous- ja ympäristöteknologia- kuin digitaalisuushankkeetkin luovat työtä paitsi nyt niin myös tulevaisuudessa.

Yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta luottaa siihen, että maakunnan strategisten suurten hankekokonaisuuksien rahoittaminen hyödyttää erityisesti alueen elinkeinoelämää.

Haku käynnistynyt reippaasti

Koskinen iloitsee myös siitä, että yritysten kehittämishankkeita lukuun ottamatta uusi EU-kausi vuosille 2014–2020 on lähtenyt reippaasti käyntiin Etelä-Savossa. Käyntiin pääsyä hidastivat alkuvuodesta tekniset ongelmat valtakunnan tasolla, ja ohjelma käynnistyi käytännössä toukokuussa.

- Maakunnan hakijat olivat kuitenkin heti valmiita jättämään hankehakemuksia, kun ensimmäinen haku avautui, Koskinen kiittää.

Seitsemälle vuodelle ohjelma tuo Etelä-Savoon kaikkiaan 177 miljoonaa euroa EU:n ja Suomen valtion rahaa erilaisiin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin.

Kaksi hankehakua tuotti 120 hakemusta

Etelä-Savo on toteuttanut tähän mennessä kaksi hankehakua, jotka ovat tuottaneet yli 120 hankehakemusta. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa, sillä hankehaut eivät koske yritystukia. Yritystukia on voinut hakea heinäkuun lopusta asti ilman varsinaista hakuaikaa. Ensimmäiset yritystukihankkeet hyväksyttäneen tammikuussa 2015.

Yhteensä kevään ja syksyn hauissa kehittämishankkeisiin haettiin Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta 14,7 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta 2,9 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 12,4 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

Maakuntaliitolta haettiin noin kolme kertaa enemmän ja Ely-keskukselta noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ohjelman vuosibudjetti on. Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa.

Ensimmäinen haku päättyi elokuun ja toinen lokakuun lopussa. Hakujen teemat perustuivat maakuntaohjelman painotuksiin ja liittyivät muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kolmas hankehaku on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 16. helmikuuta 2015.

Metsäbiomassaa, puhdasta vettä ja ympäristöä

Tähän mennessä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on tehnyt päätökset 54 kehittämishankkeesta. Niistä on hyväksytty 32 ja hylätty tai peruutettu 22. Hyväksyttyihin hankkeisiin on myönnetty kaikkiaan 7,9 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta.

Eniten rahaa on myönnetty hankkeisiin, jotka kehittävät biomassan tuotantoon uusia prosesseja ja tuotteita (1,8 miljoonaa euroa). Hiukan vähemmän rahoitusta ovat saaneet hankkeet, jotka liittyvät vesien puhtauteen ja ympäristön turvallisuuteen (1,4 milj. e). Sosiaalista osallisuutta hankkeet edistävät ja köyhyyttä torjuvat vajaalla miljoonalla ja työmarkkinoiden toimivuutta 0,7 miljoonalla. Osaamista parantaviin ESR-hankkeisiin on suunnattu myös 0,7 miljoonaa euroa, digitaaliseen tiedonhallintaan 0,6, älykkäisiin ja toiminnallisiin materiaaleihin sekä hyvinvoinnin kehittämiseen molempiin lähes 0,6, yrittäjyyteen vajaat 0,4 ja vähähiilisyyden edistämiseen 0,05 miljoonaa euroa.

MAMK suurin toteuttaja

Tähän mennessä rahoitusta on sekä hakenut että saanut eniten Mikkelin ammattikorkeakoulu. Myönnetyistä 7,9 miljoonasta EU:n ja Suomen valtion euroista ammattikorkeakoulun hankkeisiin on myönnetty reilut 3 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia. Hankkeita toteutetaan eri puolilla Etelä-Savoa. Muun muassa Savonlinnan kuitulaboratorion miljoonan euron biomassahankkeita toteuttaa ammattikorkeakoulu.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankkeisiin rahoituksesta on myönnetty 10 prosenttia, Itä-Suomen yliopistolle Savonlinnan korkeakouluhankkeisiin 9, Etelä-Savon koulutus Oy:lle Esedun hankkeisiin 8, Metsäntutkimuslaitokselle 6, Mikkelin kaupungin elinkeinoyhtiölle Misetille 5 ja innovaatio- ja teknologiakeskukselle Miktechille 4 prosenttia. Helsingin yliopiston Mikkelin yksikölle on myönnetty 5 prosenttia tähänastisesta rahoituksesta, ViaDia Mikkelille 5, Pieksämäen kaupungille 4 ja Tanhuvaaran säätiölle 4 prosenttia sekä Aalto-korkeakoululle ja Savonlinnan yrityspalveluille molemmille 1 prosentti.

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman EU-komissio hyväksyi 12. joulukuuta. Ohjelman seurantakomitea kokoontuu vielä ennen vuoden vaihdetta. Kokouksessa vahvistetaan muun muassa ns. maaseudun toimintaryhmät. Etelä-Savossa jatkavat Piällysmies, RaJuPuSu-Leader ja Veej’jakaja. Maaseutuohjelma päässee käyntiin Etelä-Savossa keväällä 2015, kun haun tekninen toteutus valmistuu.

Savonlinnan kuitulaboratoriolle 1,1 miljoonaa

Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee kaikki yli 500 000 tukieuron hankkeet ja joitakin muita strategisesti keskeisiä hankkeita. Tänään 17. joulukuuta yhteistyöryhmä käsitteli kahdeksan kehittämishankkeita, joille oli anottu rahoitusta uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun. Yhteistyöryhmä puolsi esitysten mukaisesti seitsemää hanketta.

Suurin rahoitus osoitettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun biomassahankkeille Savonlinnan kuitulaboratorioon. Hankkeista toinen kehittää 554 000 eurolla uusia ja kilpailukykyisiä tuotantoprosesseja ja tuotteita biomassalle. Tavoitteena on kehittää puun käyttöön uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Rahoituksesta 388 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Toinen Kuitulaboratorion hankkeista on 550 000 euron investointihanke, jolla rakennetaan laboratorioon tuotantoympäristö ja laitteisto mikroselluloosapohjaisten tuotteiden valmistukseen. Hankkeen kustannuksista 385 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Yritystoiminnan tarpeet painopisteenä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii ja kehittää Vihreän kemian laboratoriossaan Mikkelissä uusia biomateriaaleja ja tekniikoita ilman ja veden puhdistukseen. Vihreän kemian laboratorio pyrkii erityisesti vastaamaan yritysten tarpeisiin uudessa hankkeessaan, jolle yhteistyöryhmä puolsi 540 000 EU-ohjelmarahaa. Rahasta vajaat 200 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi UPM, Ekokem-Palvelut sekä Teolllisuuden Vesi ja vesilaitokset. Hanke on nimeltään Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen.

Taito- ja taidepainotteista opettajankoulutusta Savonlinnaan

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkimusta ja sen kytkeytymistä toimintaympäristöönsä Savonlinnassa. Se käynnistää taito- ja taideaineisiin ja monipuoliseen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat opettajankoulutuksen yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien ja Etelä-Savon koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa.

Yhteistyöryhmä puolsi Itä-Suomen yliopiston hankkeelle Taito- ja taidepainotteinen opetus teknologistuvassa oppimisympäristössä 643 000 euroa, josta 386 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Teknologiateollisuudelle uusia ratkaisuja

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ratkaisuja ja menetelmiä Etelä-Savon teknologiateollisuudelle ja metsätaloudelle sekä ympäristö-, energia- ja puutuoteliiketoiminnalle kehittämishankkeessaan, jolle yhteistyöryhmä osoitti 574 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahoituksesta 345 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Hanke Materiaalit ja ympäristöturvallisuus – strateginen kehittäminen edistää muun muassa materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja jätteiden kierrätystä sekä metsäbiomassan ja uusiutuvien energioiden käyttöä.

Kestävää hyvinvointia

Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää eteläsavolaisten terveyttä ja hyvinvointia kehittämällä erityisesti kolmea strategiseksi arvioimaansa asiaa. Päämääränä on edistää omaehtoisia terveys- ja hyvinvointitoimia, kohentaa syrjäseutujen nuorten hyvinvointia ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Hanke Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen sai maakunnan yhteistyöryhmältä 550 000 EU-ohjelmarahaa, josta vajaat 330 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Digitaalista tiedonhallintaa käyttäjän ehdoilla

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää digitaalista tiedonhallintaa hankkeessaan Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen. Hanke vahvistaa sellaisia arkistoinnin, tiedonhallinnan ja palveluiden ratkaisuja, jotka ovat teknisesti mahdollisimman helppoja käyttäjälle. Lisäksi hanke vahvistaa sovellusten ja tuotteiden kehitystä ja edistää innovatiivisia palvelumalleja.

Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi hankkeelle 371 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahasta 223 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Kaikki maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymät hankkeet ovat Etelä-Savon maakuntaliiton rahoitettavia. Maakuntahallitus hyväksyi ne omalta osaltaan 15. joulukuuta.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on 13,1 prosenttia. Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman loppuvuodesta 2014. Suomi on käynnistänyt ohjelman ennen komission päätöstä ns. omalla riskillä.

Vipuvaikutus tavoitteena

EU:n rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat muun muassa työllisyyttä ammattitaitoa. Ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueelliset suunnitelmat täsmentävät ohjelmarahojen käyttöä alueellisesti.

Ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot sekä Tekes. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteutumista Etelä-Savossa. Yhteistyöryhmässä on 20 jäsentä, joista kolmasosa edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluehallintoa ja kolmas keskeisimpiä etujärjestöjä. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 1. huhtikuuta 2015.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelma-päällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta,

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU:n yritystuet käyvät huonosti kaupaksi Etelä-Savossa

17.12.2014

EU:n yritystuet käyvät huonosti kaupaksi Etelä-Savossa. - Koskaan aiemmin ei ole ollut näin hiljaista, sanoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Pulliainen selvitti yritysrahoituksen tilannetta maakunnan yhteistyöryhmälle keskiviikkona 17. joulukuuta Mikkelissä.

Selitys on Pulliaisen mukaan selvä: globaalin talouden tila. Maailma on muuttunut vuosituhannen alkuvuosista todella paljon. Se näkyy yritystukihakemusten määrässä. Ne ovat puolittuneet reilussa kymmenessä vuodessa.

- Yleinen markkinatilanne ja esimerkiksi Venäjän tilanne vaikuttavat ratkaisevasti, Pulliainen toteaa. Osin myös kulttuuri yrityksissä on muuttunut. Johto hakee nopeita ratkaisuja leikkaamalla kuluja. Pitkän aikavälin kehitystoimet eivät ole tämän päivän suuntaus.

- Yrityksissä vaikuttaa olevan vallalla eräänlainen yleinen apatia. Niillä ei ole riskinottokykyä eikä -halua. Toivottavasti tilanne muuttuu, Pulliainen sanoo.

Toimialoista ainoastaan metsään kytkeytyvällä puuteollisuudella ja elintarviketeollisuudella menee Etelä-Savossa juuri nyt hyvin.

Positiiviset esimerkit esiin

Sekä Pulliainen että maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toivovat Etelä-Savoon positiivista asenneilmapiiriä. Vaikkapa yrittäjäjärjestöt voisivat kertoa jäsenistölleen hyviä esimerkkejä, sillä ei kaikilla mene huonosti.

- Yrittäjien keskuudessa tehty tuore mielipidekysely kertoo, että tulevaisuuden usko on Etelä-Savon yrittäjillä koko maan kolmanneksi paras. Asiat eivät ole niin huonosti, kun saattaa vaikuttaa, muistuttaa Mäkinen.

Sekä Mäkinen että Pulliainen uskovat, että yritysten hyville kehittämisideoille löytyy rahoitus. Samaa viestiä Mäkinen on saanut myös maakunnan pankeilta.

- Ensi keväänä, kun myös EU:n maaseudun kehittämisohjelma pääsee käyntiin, avustusrahaa on yrityksille runsaasti saatavilla. Toivottavasti niiltä löytyy rohkeutta tarttua kehittämistoimiin, sanoo Pulliainen.

Elinkeinoelämä hyötyy hankkeista

- Hyöty yhteistyöryhmän rahoittamista kehittämishankkeista kohdistuu suurelta osin maakunnan elinkeinoelämään, muistuttaa ryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen Savonlinnasta.

- Esimerkiksi Savonlinnan kuitulaboratoriota tukevat hankkeet ovat turvanneet ja turvaavat Savonlinnassa lukuisia työpaikkoja. Päätöksemme eivät ole aivan vähäisiä: niin biotalous- ja ympäristöteknologia- kuin digitaalisuushankkeetkin luovat työtä paitsi nyt niin myös tulevaisuudessa.

Yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta luottaa siihen, että maakunnan strategisten suurten hankekokonaisuuksien rahoittaminen hyödyttää erityisesti alueen elinkeinoelämää.

Haku käynnistynyt reippaasti

Koskinen iloitsee myös siitä, että yritysten kehittämishankkeita lukuun ottamatta uusi EU-kausi vuosille 2014–2020 on lähtenyt reippaasti käyntiin Etelä-Savossa. Käyntiin pääsyä hidastivat alkuvuodesta tekniset ongelmat valtakunnan tasolla, ja ohjelma käynnistyi käytännössä toukokuussa.

- Maakunnan hakijat olivat kuitenkin heti valmiita jättämään hankehakemuksia, kun ensimmäinen haku avautui, Koskinen kiittää.

Seitsemälle vuodelle ohjelma tuo Etelä-Savoon kaikkiaan 177 miljoonaa euroa EU:n ja Suomen valtion rahaa erilaisiin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin.

Kaksi hankehakua tuotti 120 hakemusta

Etelä-Savo on toteuttanut tähän mennessä kaksi hankehakua, jotka ovat tuottaneet yli 120 hankehakemusta. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa, sillä hankehaut eivät koske yritystukia. Yritystukia on voinut hakea heinäkuun lopusta asti ilman varsinaista hakuaikaa. Ensimmäiset yritystukihankkeet hyväksyttäneen tammikuussa 2015.

Yhteensä kevään ja syksyn hauissa kehittämishankkeisiin haettiin Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta 14,7 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta 2,9 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 12,4 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

Maakuntaliitolta haettiin noin kolme kertaa enemmän ja Ely-keskukselta noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ohjelman vuosibudjetti on. Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa.

Ensimmäinen haku päättyi elokuun ja toinen lokakuun lopussa. Hakujen teemat perustuivat maakuntaohjelman painotuksiin ja liittyivät muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kolmas hankehaku on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 16. helmikuuta 2015.

Metsäbiomassaa, puhdasta vettä ja ympäristöä

Tähän mennessä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on tehnyt päätökset 54 kehittämishankkeesta. Niistä on hyväksytty 32 ja hylätty tai peruutettu 22. Hyväksyttyihin hankkeisiin on myönnetty kaikkiaan 7,9 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta.

Eniten rahaa on myönnetty hankkeisiin, jotka kehittävät biomassan tuotantoon uusia prosesseja ja tuotteita (1,8 miljoonaa euroa). Hiukan vähemmän rahoitusta ovat saaneet hankkeet, jotka liittyvät vesien puhtauteen ja ympäristön turvallisuuteen (1,4 milj. e). Sosiaalista osallisuutta hankkeet edistävät ja köyhyyttä torjuvat vajaalla miljoonalla ja työmarkkinoiden toimivuutta 0,7 miljoonalla. Osaamista parantaviin ESR-hankkeisiin on suunnattu myös 0,7 miljoonaa euroa, digitaaliseen tiedonhallintaan 0,6, älykkäisiin ja toiminnallisiin materiaaleihin sekä hyvinvoinnin kehittämiseen molempiin lähes 0,6, yrittäjyyteen vajaat 0,4 ja vähähiilisyyden edistämiseen 0,05 miljoonaa euroa.

MAMK suurin toteuttaja

Tähän mennessä rahoitusta on sekä hakenut että saanut eniten Mikkelin ammattikorkeakoulu. Myönnetyistä 7,9 miljoonasta EU:n ja Suomen valtion euroista ammattikorkeakoulun hankkeisiin on myönnetty reilut 3 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia. Hankkeita toteutetaan eri puolilla Etelä-Savoa. Muun muassa Savonlinnan kuitulaboratorion miljoonan euron biomassahankkeita toteuttaa ammattikorkeakoulu.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankkeisiin rahoituksesta on myönnetty 10 prosenttia, Itä-Suomen yliopistolle Savonlinnan korkeakouluhankkeisiin 9, Etelä-Savon koulutus Oy:lle Esedun hankkeisiin 8, Metsäntutkimuslaitokselle 6, Mikkelin kaupungin elinkeinoyhtiölle Misetille 5 ja innovaatio- ja teknologiakeskukselle Miktechille 4 prosenttia. Helsingin yliopiston Mikkelin yksikölle on myönnetty 5 prosenttia tähänastisesta rahoituksesta, ViaDia Mikkelille 5, Pieksämäen kaupungille 4 ja Tanhuvaaran säätiölle 4 prosenttia sekä Aalto-korkeakoululle ja Savonlinnan yrityspalveluille molemmille 1 prosentti.

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman EU-komissio hyväksyi 12. joulukuuta. Ohjelman seurantakomitea kokoontuu vielä ennen vuoden vaihdetta. Kokouksessa vahvistetaan muun muassa ns. maaseudun toimintaryhmät. Etelä-Savossa jatkavat Piällysmies, RaJuPuSu-Leader ja Veej’jakaja. Maaseutuohjelma päässee käyntiin Etelä-Savossa keväällä 2015, kun haun tekninen toteutus valmistuu.

Savonlinnan kuitulaboratoriolle 1,1 miljoonaa

Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee kaikki yli 500 000 tukieuron hankkeet ja joitakin muita strategisesti keskeisiä hankkeita. Tänään 17. joulukuuta yhteistyöryhmä käsitteli kahdeksan kehittämishankkeita, joille oli anottu rahoitusta uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun. Yhteistyöryhmä puolsi esitysten mukaisesti seitsemää hanketta.

Suurin rahoitus osoitettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun biomassahankkeille Savonlinnan kuitulaboratorioon. Hankkeista toinen kehittää 554 000 eurolla uusia ja kilpailukykyisiä tuotantoprosesseja ja tuotteita biomassalle. Tavoitteena on kehittää puun käyttöön uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Rahoituksesta 388 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Toinen Kuitulaboratorion hankkeista on 550 000 euron investointihanke, jolla rakennetaan laboratorioon tuotantoympäristö ja laitteisto mikroselluloosapohjaisten tuotteiden valmistukseen. Hankkeen kustannuksista 385 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Yritystoiminnan tarpeet painopisteenä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii ja kehittää Vihreän kemian laboratoriossaan Mikkelissä uusia biomateriaaleja ja tekniikoita ilman ja veden puhdistukseen. Vihreän kemian laboratorio pyrkii erityisesti vastaamaan yritysten tarpeisiin uudessa hankkeessaan, jolle yhteistyöryhmä puolsi 540 000 EU-ohjelmarahaa. Rahasta vajaat 200 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi UPM, Ekokem-Palvelut sekä Teolllisuuden Vesi ja vesilaitokset. Hanke on nimeltään Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen.

Taito- ja taidepainotteista opettajankoulutusta Savonlinnaan

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkimusta ja sen kytkeytymistä toimintaympäristöönsä Savonlinnassa. Se käynnistää taito- ja taideaineisiin ja monipuoliseen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat opettajankoulutuksen yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien ja Etelä-Savon koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa.

Yhteistyöryhmä puolsi Itä-Suomen yliopiston hankkeelle Taito- ja taidepainotteinen opetus teknologistuvassa oppimisympäristössä 643 000 euroa, josta 386 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Teknologiateollisuudelle uusia ratkaisuja

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ratkaisuja ja menetelmiä Etelä-Savon teknologiateollisuudelle ja metsätaloudelle sekä ympäristö-, energia- ja puutuoteliiketoiminnalle kehittämishankkeessaan, jolle yhteistyöryhmä osoitti 574 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahoituksesta 345 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Hanke Materiaalit ja ympäristöturvallisuus – strateginen kehittäminen edistää muun muassa materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja jätteiden kierrätystä sekä metsäbiomassan ja uusiutuvien energioiden käyttöä.

Kestävää hyvinvointia

Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää eteläsavolaisten terveyttä ja hyvinvointia kehittämällä erityisesti kolmea strategiseksi arvioimaansa asiaa. Päämääränä on edistää omaehtoisia terveys- ja hyvinvointitoimia, kohentaa syrjäseutujen nuorten hyvinvointia ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Hanke Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen sai maakunnan yhteistyöryhmältä 550 000 EU-ohjelmarahaa, josta vajaat 330 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Digitaalista tiedonhallintaa käyttäjän ehdoilla

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää digitaalista tiedonhallintaa hankkeessaan Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen. Hanke vahvistaa sellaisia arkistoinnin, tiedonhallinnan ja palveluiden ratkaisuja, jotka ovat teknisesti mahdollisimman helppoja käyttäjälle. Lisäksi hanke vahvistaa sovellusten ja tuotteiden kehitystä ja edistää innovatiivisia palvelumalleja.

Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi hankkeelle 371 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahasta 223 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Kaikki maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymät hankkeet ovat Etelä-Savon maakuntaliiton rahoitettavia. Maakuntahallitus hyväksyi ne omalta osaltaan 15. joulukuuta.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on 13,1 prosenttia. Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman loppuvuodesta 2014. Suomi on käynnistänyt ohjelman ennen komission päätöstä ns. omalla riskillä.

Vipuvaikutus tavoitteena

EU:n rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat muun muassa työllisyyttä ammattitaitoa. Ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueelliset suunnitelmat täsmentävät ohjelmarahojen käyttöä alueellisesti.

Ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot sekä Tekes. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteutumista Etelä-Savossa. Yhteistyöryhmässä on 20 jäsentä, joista kolmasosa edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluehallintoa ja kolmas keskeisimpiä etujärjestöjä. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 1. huhtikuuta 2015.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelma-päällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta,

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU:n yritystuet käyvät huonosti kaupaksi Etelä-Savossa

17.12.2014

EU:n yritystuet käyvät huonosti kaupaksi Etelä-Savossa. - Koskaan aiemmin ei ole ollut näin hiljaista, sanoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Pulliainen selvitti yritysrahoituksen tilannetta maakunnan yhteistyöryhmälle keskiviikkona 17. joulukuuta Mikkelissä.

Selitys on Pulliaisen mukaan selvä: globaalin talouden tila. Maailma on muuttunut vuosituhannen alkuvuosista todella paljon. Se näkyy yritystukihakemusten määrässä. Ne ovat puolittuneet reilussa kymmenessä vuodessa.

- Yleinen markkinatilanne ja esimerkiksi Venäjän tilanne vaikuttavat ratkaisevasti, Pulliainen toteaa. Osin myös kulttuuri yrityksissä on muuttunut. Johto hakee nopeita ratkaisuja leikkaamalla kuluja. Pitkän aikavälin kehitystoimet eivät ole tämän päivän suuntaus.

- Yrityksissä vaikuttaa olevan vallalla eräänlainen yleinen apatia. Niillä ei ole riskinottokykyä eikä -halua. Toivottavasti tilanne muuttuu, Pulliainen sanoo.

Toimialoista ainoastaan metsään kytkeytyvällä puuteollisuudella ja elintarviketeollisuudella menee Etelä-Savossa juuri nyt hyvin.

Positiiviset esimerkit esiin

Sekä Pulliainen että maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toivovat Etelä-Savoon positiivista asenneilmapiiriä. Vaikkapa yrittäjäjärjestöt voisivat kertoa jäsenistölleen hyviä esimerkkejä, sillä ei kaikilla mene huonosti.

- Yrittäjien keskuudessa tehty tuore mielipidekysely kertoo, että tulevaisuuden usko on Etelä-Savon yrittäjillä koko maan kolmanneksi paras. Asiat eivät ole niin huonosti, kun saattaa vaikuttaa, muistuttaa Mäkinen.

Sekä Mäkinen että Pulliainen uskovat, että yritysten hyville kehittämisideoille löytyy rahoitus. Samaa viestiä Mäkinen on saanut myös maakunnan pankeilta.

- Ensi keväänä, kun myös EU:n maaseudun kehittämisohjelma pääsee käyntiin, avustusrahaa on yrityksille runsaasti saatavilla. Toivottavasti niiltä löytyy rohkeutta tarttua kehittämistoimiin, sanoo Pulliainen.

Elinkeinoelämä hyötyy hankkeista

- Hyöty yhteistyöryhmän rahoittamista kehittämishankkeista kohdistuu suurelta osin maakunnan elinkeinoelämään, muistuttaa ryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen Savonlinnasta.

- Esimerkiksi Savonlinnan kuitulaboratoriota tukevat hankkeet ovat turvanneet ja turvaavat Savonlinnassa lukuisia työpaikkoja. Päätöksemme eivät ole aivan vähäisiä: niin biotalous- ja ympäristöteknologia- kuin digitaalisuushankkeetkin luovat työtä paitsi nyt niin myös tulevaisuudessa.

Yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta luottaa siihen, että maakunnan strategisten suurten hankekokonaisuuksien rahoittaminen hyödyttää erityisesti alueen elinkeinoelämää.

Haku käynnistynyt reippaasti

Koskinen iloitsee myös siitä, että yritysten kehittämishankkeita lukuun ottamatta uusi EU-kausi vuosille 2014–2020 on lähtenyt reippaasti käyntiin Etelä-Savossa. Käyntiin pääsyä hidastivat alkuvuodesta tekniset ongelmat valtakunnan tasolla, ja ohjelma käynnistyi käytännössä toukokuussa.

- Maakunnan hakijat olivat kuitenkin heti valmiita jättämään hankehakemuksia, kun ensimmäinen haku avautui, Koskinen kiittää.

Seitsemälle vuodelle ohjelma tuo Etelä-Savoon kaikkiaan 177 miljoonaa euroa EU:n ja Suomen valtion rahaa erilaisiin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin.

Kaksi hankehakua tuotti 120 hakemusta

Etelä-Savo on toteuttanut tähän mennessä kaksi hankehakua, jotka ovat tuottaneet yli 120 hankehakemusta. Yritystuet eivät ole mukana luvuissa, sillä hankehaut eivät koske yritystukia. Yritystukia on voinut hakea heinäkuun lopusta asti ilman varsinaista hakuaikaa. Ensimmäiset yritystukihankkeet hyväksyttäneen tammikuussa 2015.

Yhteensä kevään ja syksyn hauissa kehittämishankkeisiin haettiin Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta 14,7 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta 2,9 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 12,4 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

Maakuntaliitolta haettiin noin kolme kertaa enemmän ja Ely-keskukselta noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ohjelman vuosibudjetti on. Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa.

Ensimmäinen haku päättyi elokuun ja toinen lokakuun lopussa. Hakujen teemat perustuivat maakuntaohjelman painotuksiin ja liittyivät muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kolmas hankehaku on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 16. helmikuuta 2015.

Metsäbiomassaa, puhdasta vettä ja ympäristöä

Tähän mennessä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on tehnyt päätökset 54 kehittämishankkeesta. Niistä on hyväksytty 32 ja hylätty tai peruutettu 22. Hyväksyttyihin hankkeisiin on myönnetty kaikkiaan 7,9 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta.

Eniten rahaa on myönnetty hankkeisiin, jotka kehittävät biomassan tuotantoon uusia prosesseja ja tuotteita (1,8 miljoonaa euroa). Hiukan vähemmän rahoitusta ovat saaneet hankkeet, jotka liittyvät vesien puhtauteen ja ympäristön turvallisuuteen (1,4 milj. e). Sosiaalista osallisuutta hankkeet edistävät ja köyhyyttä torjuvat vajaalla miljoonalla ja työmarkkinoiden toimivuutta 0,7 miljoonalla. Osaamista parantaviin ESR-hankkeisiin on suunnattu myös 0,7 miljoonaa euroa, digitaaliseen tiedonhallintaan 0,6, älykkäisiin ja toiminnallisiin materiaaleihin sekä hyvinvoinnin kehittämiseen molempiin lähes 0,6, yrittäjyyteen vajaat 0,4 ja vähähiilisyyden edistämiseen 0,05 miljoonaa euroa.

MAMK suurin toteuttaja

Tähän mennessä rahoitusta on sekä hakenut että saanut eniten Mikkelin ammattikorkeakoulu. Myönnetyistä 7,9 miljoonasta EU:n ja Suomen valtion euroista ammattikorkeakoulun hankkeisiin on myönnetty reilut 3 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia. Hankkeita toteutetaan eri puolilla Etelä-Savoa. Muun muassa Savonlinnan kuitulaboratorion miljoonan euron biomassahankkeita toteuttaa ammattikorkeakoulu.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankkeisiin rahoituksesta on myönnetty 10 prosenttia, Itä-Suomen yliopistolle Savonlinnan korkeakouluhankkeisiin 9, Etelä-Savon koulutus Oy:lle Esedun hankkeisiin 8, Metsäntutkimuslaitokselle 6, Mikkelin kaupungin elinkeinoyhtiölle Misetille 5 ja innovaatio- ja teknologiakeskukselle Miktechille 4 prosenttia. Helsingin yliopiston Mikkelin yksikölle on myönnetty 5 prosenttia tähänastisesta rahoituksesta, ViaDia Mikkelille 5, Pieksämäen kaupungille 4 ja Tanhuvaaran säätiölle 4 prosenttia sekä Aalto-korkeakoululle ja Savonlinnan yrityspalveluille molemmille 1 prosentti.

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman EU-komissio hyväksyi 12. joulukuuta. Ohjelman seurantakomitea kokoontuu vielä ennen vuoden vaihdetta. Kokouksessa vahvistetaan muun muassa ns. maaseudun toimintaryhmät. Etelä-Savossa jatkavat Piällysmies, RaJuPuSu-Leader ja Veej’jakaja. Maaseutuohjelma päässee käyntiin Etelä-Savossa keväällä 2015, kun haun tekninen toteutus valmistuu.

Savonlinnan kuitulaboratoriolle 1,1 miljoonaa

Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee kaikki yli 500 000 tukieuron hankkeet ja joitakin muita strategisesti keskeisiä hankkeita. Tänään 17. joulukuuta yhteistyöryhmä käsitteli kahdeksan kehittämishankkeita, joille oli anottu rahoitusta uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun. Yhteistyöryhmä puolsi esitysten mukaisesti seitsemää hanketta.

Suurin rahoitus osoitettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun biomassahankkeille Savonlinnan kuitulaboratorioon. Hankkeista toinen kehittää 554 000 eurolla uusia ja kilpailukykyisiä tuotantoprosesseja ja tuotteita biomassalle. Tavoitteena on kehittää puun käyttöön uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Rahoituksesta 388 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Toinen Kuitulaboratorion hankkeista on 550 000 euron investointihanke, jolla rakennetaan laboratorioon tuotantoympäristö ja laitteisto mikroselluloosapohjaisten tuotteiden valmistukseen. Hankkeen kustannuksista 385 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Yritystoiminnan tarpeet painopisteenä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii ja kehittää Vihreän kemian laboratoriossaan Mikkelissä uusia biomateriaaleja ja tekniikoita ilman ja veden puhdistukseen. Vihreän kemian laboratorio pyrkii erityisesti vastaamaan yritysten tarpeisiin uudessa hankkeessaan, jolle yhteistyöryhmä puolsi 540 000 EU-ohjelmarahaa. Rahasta vajaat 200 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi UPM, Ekokem-Palvelut sekä Teolllisuuden Vesi ja vesilaitokset. Hanke on nimeltään Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen.

Taito- ja taidepainotteista opettajankoulutusta Savonlinnaan

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkimusta ja sen kytkeytymistä toimintaympäristöönsä Savonlinnassa. Se käynnistää taito- ja taideaineisiin ja monipuoliseen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat opettajankoulutuksen yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien ja Etelä-Savon koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa.

Yhteistyöryhmä puolsi Itä-Suomen yliopiston hankkeelle Taito- ja taidepainotteinen opetus teknologistuvassa oppimisympäristössä 643 000 euroa, josta 386 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Teknologiateollisuudelle uusia ratkaisuja

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ratkaisuja ja menetelmiä Etelä-Savon teknologiateollisuudelle ja metsätaloudelle sekä ympäristö-, energia- ja puutuoteliiketoiminnalle kehittämishankkeessaan, jolle yhteistyöryhmä osoitti 574 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahoituksesta 345 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Hanke Materiaalit ja ympäristöturvallisuus – strateginen kehittäminen edistää muun muassa materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja jätteiden kierrätystä sekä metsäbiomassan ja uusiutuvien energioiden käyttöä.

Kestävää hyvinvointia

Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää eteläsavolaisten terveyttä ja hyvinvointia kehittämällä erityisesti kolmea strategiseksi arvioimaansa asiaa. Päämääränä on edistää omaehtoisia terveys- ja hyvinvointitoimia, kohentaa syrjäseutujen nuorten hyvinvointia ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Hanke Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen sai maakunnan yhteistyöryhmältä 550 000 EU-ohjelmarahaa, josta vajaat 330 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Digitaalista tiedonhallintaa käyttäjän ehdoilla

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää digitaalista tiedonhallintaa hankkeessaan Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen. Hanke vahvistaa sellaisia arkistoinnin, tiedonhallinnan ja palveluiden ratkaisuja, jotka ovat teknisesti mahdollisimman helppoja käyttäjälle. Lisäksi hanke vahvistaa sovellusten ja tuotteiden kehitystä ja edistää innovatiivisia palvelumalleja.

Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi hankkeelle 371 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahasta 223 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Kaikki maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymät hankkeet ovat Etelä-Savon maakuntaliiton rahoitettavia. Maakuntahallitus hyväksyi ne omalta osaltaan 15. joulukuuta.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on 13,1 prosenttia. Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman loppuvuodesta 2014. Suomi on käynnistänyt ohjelman ennen komission päätöstä ns. omalla riskillä.

Vipuvaikutus tavoitteena

EU:n rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat muun muassa työllisyyttä ammattitaitoa. Ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueelliset suunnitelmat täsmentävät ohjelmarahojen käyttöä alueellisesti.

Ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot sekä Tekes. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteutumista Etelä-Savossa. Yhteistyöryhmässä on 20 jäsentä, joista kolmasosa edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluehallintoa ja kolmas keskeisimpiä etujärjestöjä. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 1. huhtikuuta 2015.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelma-päällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta,

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010