Maakuntavaltuusto: Uudet turvesuot eivät saa pilata vesiä

24.11.2014

Uusia turvesoita tulee Etelä-Savossa kaavoittaa vain, jos ne eivät likaa vesistöjä tai turmele luontoa. Näin linjasi Etelä-Savon maakuntavaltuusto 24. marraskuuta Kangasniemellä. Valtuusto kävi lähetekeskustelun Etelä-Savon toisesta vaihemaakuntakaavasta, jota maakuntaliitto valmistelee parhaillaan. Kaava käsittelee muun muassa maa-aineisten ottoa. Se valmistuu arviolta parin vuoden sisällä.

Etelä-Savon maakuntavaltuutetut haluavat poliittisesta näkemyksestään riippumatta edetä maa-ainesten otossa ympäristöasiat edellä. Maakunnan vetovoimainen luonto, puhtaat vesistöt etunenässä, on maakunnan elinvoiman yksi keskeisimpiä takeita. Sitä ei kukaan hakua riskeerata.

Puolueiden näkemykset eroavat kuitenkin siinä, tuleeko turpeen otosta pitkällä aikavälillä luopua kokonaan vai ei. Kaikkien puolueiden mielestä turpeen käyttöä voidaan vähentää. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat, että pitkällä aikavälillä turpeesta luovutaan kokonaan. Keskusta ja kokoomuksen mielestä luopumisaikarajan asettaminen on epärealistista.

Yhteneväinen linja ilahdutti

Maakuntavaltuuston tiedotustilaisuudessa valtuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) Mikkelistä ja Mikko Hokkanen (sd) Kangasniemeltä sekä hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) iloitsivat valtuuston yhteneväisestä linjasta, sillä turve herättää helposti suuria tunteita.

Ympäristöasiat otetaan Etelä-Savossa tarkkaan huomioon ja vesistöjen puhtaus halutaan ehdottomasti turvata, he vakuuttivat.

- Kangasniemeläiset suhtautuvat turpeen käyttöön kuitenkin kriittisesti, sanoi Hokkanen ja viittasi Puulaan valuviin suovesiin. – Turpeen otto likaa kiistatta vesiä. Se näkyy Kangasniemellä. Toivon, että maakuntavaltuusto linjaa valmiissa kaavassa, mikä on maakunnan turpeen käyttö tulevaisuudessa. Oma kantani on selvä: pitkällä aikavälillä turpeen käytöstä tulee luopua kokonaan.

Valtuuston tiedotustilaisuudessa esiin nousivat myös valtion keinot ohjata energian käyttöä.

Kakriainen kummeksui valtion aiempaa veropäätöstä, joka ohjasi energian käyttöä puupohjaisista polttoaineista kivihiileen. Myös maakuntajohtaja Pentti Mäkinen korosti ohjauskeinojen merkitystä:

- Kansalliset lupa- ja verokäytännöt ohjaavat turpeen käyttöä myös Etelä-Savossa, hän sanoi.

Kaava joutuu tasapainoilemaan

Valmisteilla oleva kaava pyrkii toisaalta edistämään turpeen käyttöä ja toisaalta turvaamaan vesistöjen puhtauden, selvensi kaavan tehtäviä kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Etelä-Savon energiatoimijat tarvitsevat uusia turvealueita. Vaikka turpeenotto vähenisi, nykyiset turvesuot eivät riitä. Sen vuoksi niitä tulee kaavoittaa lisää.

- Maakuntakaavassa valitaan ne suot, jotka soveltuvat turpeen ottoon. Sellaisiksi kelpaavat vain suot, jotka eivät pilaa alajuoksulla olevia vesiä. Myös suon omat ympäristöarvot otetaan huomioon.

Vaikka maakuntakaavassa suo olisi merkitty turpeenottoon, sen käyttöönotto edellyttää myös ympäristölupaa, jonka myöntää ympäristöviranomainen.

Etelä-Savon maakuntaliitto kartoittaa parhaillaan maakunnan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä maanomistajien näkökantoja turpeenottoon soveltuvista tai soveltumattomista soista. Mielipiteet voi ilmaista verkossa osoitteessa www.esavo.fi/turvekysely.

Luonnonvarojen käyttö maakuntakaavan aiheena

Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaan täydentävän toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja lausunnoilla syksyllä 2014. Liitto sai suunnitelmasta 8 muistutusta ja 31 lausuntoa. Maakuntahallitus antaa valtuuston linjausten pohjalta vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin 15. joulukuuta.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymä kaava ohjaa erityisesti suurten tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja rakentamista. Tuulivoimakaava saa lainvoiman, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut, arviolta vuoden 2015 aikana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko maakunnan alueen. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja alueiden käyttöä. Etelä-Savon maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja ns. suuri yleisö voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Valtuusto hyväksyi liitolle toiminnan ja talouden linjat

Vuonna 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto jatkaa maakuntakaavan täydennystä. Työn alla on ns. toinen vaihemaakuntakaava, joka ohjaa erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Myös Itä-Suomen liikennestrategia päivittyy ensi vuonna.

Lisäksi liitto muun muassa kartoittaa niitä vaihtoehtoisia globaaleja kehitysnäkymiä, jotka vaikuttavat myös Etelä-Savoon. Kartoitustyö tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun liitto laatii uutta maakuntastrategiaa vuonna 2016.

Uuden maakuntaohjelman ja uuden Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman toimeenpano työllistävät liittoa vuonna 2015. Edellisen EU-ohjelman sulkeminen aiheuttaa kiirettä erityisesti liiton hallintopuolella. Myös maakunnan markkinointi ja viestintä sekä yhteisen tahtotilan vahvistaminen ovat liiton toiminnan painopisteitä vuonna 2015. Edunvalvonnassa on edessä edelleen iso työsarka.

Niin liiton aluekehitys- ja aluesuunnittelutyön kuin myös edunvalvonnan päämääränä on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja maakuntaohjelmaa, jotka tähtäävät maakunnan elinvoimaan ja muuttovoittoon.

Jäsenmaksut nousevat 1,5 prosenttia

Kuntien jäsenmaksut nousevat vuonna 2015 hiukan. Jäsenmaksukorotus on 1,5 prosenttia eli euroina yhteensä 35 500 euroa.

Talouden ja toiminnan raamit liitto hahmotteli yhdessä kuntien kanssa alkusyksyn seutukuntakäynneillä. Talousarvioesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljoonaa euroa. Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2017 maakuntahallituksen esittämässä muodossa.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Pertti Oksalle ero, Pekka Selenius tilalle

Maakuntavaltuusto myönsi maakuntahallituksen jäsenelle Pertti Oksalle (kok.) eron maakuntahallituksen jäsenyydestä. Mikkeliläinen Oksa oli pyytänyt eroa henkilökohtaisista syistä. Oksa oli maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja.

Valtuusto valitsi Oksan tilalle hänen varajäsenensä Pekka Seleniuksen (kok.) Mikkelistä. Selenius valittiin myös hallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Seleniuksen varajäseneksi valittiin mikkeliläinen Pirkko Valtola (kok.).

Maakuntaliiton ylin päättävä elin

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy syksyn 2012 kuntavaalien perusteella (keskusta 23, sosiaalidemokraatit 17, kokoomus 12, perussuomalaiset 8, vihreät 3, kristillisdemokraatit 3, vasemmistoliitto 1).

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, ja Mikko Hokkanen, 050 544 0882, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, kaava-asioissa myös aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto: Uudet turvesuot eivät saa pilata vesiä

24.11.2014

Uusia turvesoita tulee Etelä-Savossa kaavoittaa vain, jos ne eivät likaa vesistöjä tai turmele luontoa. Näin linjasi Etelä-Savon maakuntavaltuusto 24. marraskuuta Kangasniemellä. Valtuusto kävi lähetekeskustelun Etelä-Savon toisesta vaihemaakuntakaavasta, jota maakuntaliitto valmistelee parhaillaan. Kaava käsittelee muun muassa maa-aineisten ottoa. Se valmistuu arviolta parin vuoden sisällä.

Etelä-Savon maakuntavaltuutetut haluavat poliittisesta näkemyksestään riippumatta edetä maa-ainesten otossa ympäristöasiat edellä. Maakunnan vetovoimainen luonto, puhtaat vesistöt etunenässä, on maakunnan elinvoiman yksi keskeisimpiä takeita. Sitä ei kukaan hakua riskeerata.

Puolueiden näkemykset eroavat kuitenkin siinä, tuleeko turpeen otosta pitkällä aikavälillä luopua kokonaan vai ei. Kaikkien puolueiden mielestä turpeen käyttöä voidaan vähentää. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat, että pitkällä aikavälillä turpeesta luovutaan kokonaan. Keskusta ja kokoomuksen mielestä luopumisaikarajan asettaminen on epärealistista.

Yhteneväinen linja ilahdutti

Maakuntavaltuuston tiedotustilaisuudessa valtuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) Mikkelistä ja Mikko Hokkanen (sd) Kangasniemeltä sekä hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) iloitsivat valtuuston yhteneväisestä linjasta, sillä turve herättää helposti suuria tunteita.

Ympäristöasiat otetaan Etelä-Savossa tarkkaan huomioon ja vesistöjen puhtaus halutaan ehdottomasti turvata, he vakuuttivat.

- Kangasniemeläiset suhtautuvat turpeen käyttöön kuitenkin kriittisesti, sanoi Hokkanen ja viittasi Puulaan valuviin suovesiin. – Turpeen otto likaa kiistatta vesiä. Se näkyy Kangasniemellä. Toivon, että maakuntavaltuusto linjaa valmiissa kaavassa, mikä on maakunnan turpeen käyttö tulevaisuudessa. Oma kantani on selvä: pitkällä aikavälillä turpeen käytöstä tulee luopua kokonaan.

Valtuuston tiedotustilaisuudessa esiin nousivat myös valtion keinot ohjata energian käyttöä.

Kakriainen kummeksui valtion aiempaa veropäätöstä, joka ohjasi energian käyttöä puupohjaisista polttoaineista kivihiileen. Myös maakuntajohtaja Pentti Mäkinen korosti ohjauskeinojen merkitystä:

- Kansalliset lupa- ja verokäytännöt ohjaavat turpeen käyttöä myös Etelä-Savossa, hän sanoi.

Kaava joutuu tasapainoilemaan

Valmisteilla oleva kaava pyrkii toisaalta edistämään turpeen käyttöä ja toisaalta turvaamaan vesistöjen puhtauden, selvensi kaavan tehtäviä kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Etelä-Savon energiatoimijat tarvitsevat uusia turvealueita. Vaikka turpeenotto vähenisi, nykyiset turvesuot eivät riitä. Sen vuoksi niitä tulee kaavoittaa lisää.

- Maakuntakaavassa valitaan ne suot, jotka soveltuvat turpeen ottoon. Sellaisiksi kelpaavat vain suot, jotka eivät pilaa alajuoksulla olevia vesiä. Myös suon omat ympäristöarvot otetaan huomioon.

Vaikka maakuntakaavassa suo olisi merkitty turpeenottoon, sen käyttöönotto edellyttää myös ympäristölupaa, jonka myöntää ympäristöviranomainen.

Etelä-Savon maakuntaliitto kartoittaa parhaillaan maakunnan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä maanomistajien näkökantoja turpeenottoon soveltuvista tai soveltumattomista soista. Mielipiteet voi ilmaista verkossa osoitteessa www.esavo.fi/turvekysely.

Luonnonvarojen käyttö maakuntakaavan aiheena

Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaan täydentävän toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja lausunnoilla syksyllä 2014. Liitto sai suunnitelmasta 8 muistutusta ja 31 lausuntoa. Maakuntahallitus antaa valtuuston linjausten pohjalta vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin 15. joulukuuta.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymä kaava ohjaa erityisesti suurten tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja rakentamista. Tuulivoimakaava saa lainvoiman, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut, arviolta vuoden 2015 aikana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko maakunnan alueen. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja alueiden käyttöä. Etelä-Savon maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja ns. suuri yleisö voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Valtuusto hyväksyi liitolle toiminnan ja talouden linjat

Vuonna 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto jatkaa maakuntakaavan täydennystä. Työn alla on ns. toinen vaihemaakuntakaava, joka ohjaa erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Myös Itä-Suomen liikennestrategia päivittyy ensi vuonna.

Lisäksi liitto muun muassa kartoittaa niitä vaihtoehtoisia globaaleja kehitysnäkymiä, jotka vaikuttavat myös Etelä-Savoon. Kartoitustyö tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun liitto laatii uutta maakuntastrategiaa vuonna 2016.

Uuden maakuntaohjelman ja uuden Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman toimeenpano työllistävät liittoa vuonna 2015. Edellisen EU-ohjelman sulkeminen aiheuttaa kiirettä erityisesti liiton hallintopuolella. Myös maakunnan markkinointi ja viestintä sekä yhteisen tahtotilan vahvistaminen ovat liiton toiminnan painopisteitä vuonna 2015. Edunvalvonnassa on edessä edelleen iso työsarka.

Niin liiton aluekehitys- ja aluesuunnittelutyön kuin myös edunvalvonnan päämääränä on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja maakuntaohjelmaa, jotka tähtäävät maakunnan elinvoimaan ja muuttovoittoon.

Jäsenmaksut nousevat 1,5 prosenttia

Kuntien jäsenmaksut nousevat vuonna 2015 hiukan. Jäsenmaksukorotus on 1,5 prosenttia eli euroina yhteensä 35 500 euroa.

Talouden ja toiminnan raamit liitto hahmotteli yhdessä kuntien kanssa alkusyksyn seutukuntakäynneillä. Talousarvioesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljoonaa euroa. Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2017 maakuntahallituksen esittämässä muodossa.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Pertti Oksalle ero, Pekka Selenius tilalle

Maakuntavaltuusto myönsi maakuntahallituksen jäsenelle Pertti Oksalle (kok.) eron maakuntahallituksen jäsenyydestä. Mikkeliläinen Oksa oli pyytänyt eroa henkilökohtaisista syistä. Oksa oli maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja.

Valtuusto valitsi Oksan tilalle hänen varajäsenensä Pekka Seleniuksen (kok.) Mikkelistä. Selenius valittiin myös hallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Seleniuksen varajäseneksi valittiin mikkeliläinen Pirkko Valtola (kok.).

Maakuntaliiton ylin päättävä elin

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy syksyn 2012 kuntavaalien perusteella (keskusta 23, sosiaalidemokraatit 17, kokoomus 12, perussuomalaiset 8, vihreät 3, kristillisdemokraatit 3, vasemmistoliitto 1).

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, ja Mikko Hokkanen, 050 544 0882, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, kaava-asioissa myös aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto: Uudet turvesuot eivät saa pilata vesiä

24.11.2014

Uusia turvesoita tulee Etelä-Savossa kaavoittaa vain, jos ne eivät likaa vesistöjä tai turmele luontoa. Näin linjasi Etelä-Savon maakuntavaltuusto 24. marraskuuta Kangasniemellä. Valtuusto kävi lähetekeskustelun Etelä-Savon toisesta vaihemaakuntakaavasta, jota maakuntaliitto valmistelee parhaillaan. Kaava käsittelee muun muassa maa-aineisten ottoa. Se valmistuu arviolta parin vuoden sisällä.

Etelä-Savon maakuntavaltuutetut haluavat poliittisesta näkemyksestään riippumatta edetä maa-ainesten otossa ympäristöasiat edellä. Maakunnan vetovoimainen luonto, puhtaat vesistöt etunenässä, on maakunnan elinvoiman yksi keskeisimpiä takeita. Sitä ei kukaan hakua riskeerata.

Puolueiden näkemykset eroavat kuitenkin siinä, tuleeko turpeen otosta pitkällä aikavälillä luopua kokonaan vai ei. Kaikkien puolueiden mielestä turpeen käyttöä voidaan vähentää. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat, että pitkällä aikavälillä turpeesta luovutaan kokonaan. Keskusta ja kokoomuksen mielestä luopumisaikarajan asettaminen on epärealistista.

Yhteneväinen linja ilahdutti

Maakuntavaltuuston tiedotustilaisuudessa valtuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) Mikkelistä ja Mikko Hokkanen (sd) Kangasniemeltä sekä hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) iloitsivat valtuuston yhteneväisestä linjasta, sillä turve herättää helposti suuria tunteita.

Ympäristöasiat otetaan Etelä-Savossa tarkkaan huomioon ja vesistöjen puhtaus halutaan ehdottomasti turvata, he vakuuttivat.

- Kangasniemeläiset suhtautuvat turpeen käyttöön kuitenkin kriittisesti, sanoi Hokkanen ja viittasi Puulaan valuviin suovesiin. – Turpeen otto likaa kiistatta vesiä. Se näkyy Kangasniemellä. Toivon, että maakuntavaltuusto linjaa valmiissa kaavassa, mikä on maakunnan turpeen käyttö tulevaisuudessa. Oma kantani on selvä: pitkällä aikavälillä turpeen käytöstä tulee luopua kokonaan.

Valtuuston tiedotustilaisuudessa esiin nousivat myös valtion keinot ohjata energian käyttöä.

Kakriainen kummeksui valtion aiempaa veropäätöstä, joka ohjasi energian käyttöä puupohjaisista polttoaineista kivihiileen. Myös maakuntajohtaja Pentti Mäkinen korosti ohjauskeinojen merkitystä:

- Kansalliset lupa- ja verokäytännöt ohjaavat turpeen käyttöä myös Etelä-Savossa, hän sanoi.

Kaava joutuu tasapainoilemaan

Valmisteilla oleva kaava pyrkii toisaalta edistämään turpeen käyttöä ja toisaalta turvaamaan vesistöjen puhtauden, selvensi kaavan tehtäviä kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Etelä-Savon energiatoimijat tarvitsevat uusia turvealueita. Vaikka turpeenotto vähenisi, nykyiset turvesuot eivät riitä. Sen vuoksi niitä tulee kaavoittaa lisää.

- Maakuntakaavassa valitaan ne suot, jotka soveltuvat turpeen ottoon. Sellaisiksi kelpaavat vain suot, jotka eivät pilaa alajuoksulla olevia vesiä. Myös suon omat ympäristöarvot otetaan huomioon.

Vaikka maakuntakaavassa suo olisi merkitty turpeenottoon, sen käyttöönotto edellyttää myös ympäristölupaa, jonka myöntää ympäristöviranomainen.

Etelä-Savon maakuntaliitto kartoittaa parhaillaan maakunnan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä maanomistajien näkökantoja turpeenottoon soveltuvista tai soveltumattomista soista. Mielipiteet voi ilmaista verkossa osoitteessa www.esavo.fi/turvekysely.

Luonnonvarojen käyttö maakuntakaavan aiheena

Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaan täydentävän toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja lausunnoilla syksyllä 2014. Liitto sai suunnitelmasta 8 muistutusta ja 31 lausuntoa. Maakuntahallitus antaa valtuuston linjausten pohjalta vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin 15. joulukuuta.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymä kaava ohjaa erityisesti suurten tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja rakentamista. Tuulivoimakaava saa lainvoiman, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut, arviolta vuoden 2015 aikana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko maakunnan alueen. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja alueiden käyttöä. Etelä-Savon maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja ns. suuri yleisö voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Valtuusto hyväksyi liitolle toiminnan ja talouden linjat

Vuonna 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto jatkaa maakuntakaavan täydennystä. Työn alla on ns. toinen vaihemaakuntakaava, joka ohjaa erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Myös Itä-Suomen liikennestrategia päivittyy ensi vuonna.

Lisäksi liitto muun muassa kartoittaa niitä vaihtoehtoisia globaaleja kehitysnäkymiä, jotka vaikuttavat myös Etelä-Savoon. Kartoitustyö tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun liitto laatii uutta maakuntastrategiaa vuonna 2016.

Uuden maakuntaohjelman ja uuden Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman toimeenpano työllistävät liittoa vuonna 2015. Edellisen EU-ohjelman sulkeminen aiheuttaa kiirettä erityisesti liiton hallintopuolella. Myös maakunnan markkinointi ja viestintä sekä yhteisen tahtotilan vahvistaminen ovat liiton toiminnan painopisteitä vuonna 2015. Edunvalvonnassa on edessä edelleen iso työsarka.

Niin liiton aluekehitys- ja aluesuunnittelutyön kuin myös edunvalvonnan päämääränä on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja maakuntaohjelmaa, jotka tähtäävät maakunnan elinvoimaan ja muuttovoittoon.

Jäsenmaksut nousevat 1,5 prosenttia

Kuntien jäsenmaksut nousevat vuonna 2015 hiukan. Jäsenmaksukorotus on 1,5 prosenttia eli euroina yhteensä 35 500 euroa.

Talouden ja toiminnan raamit liitto hahmotteli yhdessä kuntien kanssa alkusyksyn seutukuntakäynneillä. Talousarvioesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljoonaa euroa. Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2017 maakuntahallituksen esittämässä muodossa.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Pertti Oksalle ero, Pekka Selenius tilalle

Maakuntavaltuusto myönsi maakuntahallituksen jäsenelle Pertti Oksalle (kok.) eron maakuntahallituksen jäsenyydestä. Mikkeliläinen Oksa oli pyytänyt eroa henkilökohtaisista syistä. Oksa oli maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja.

Valtuusto valitsi Oksan tilalle hänen varajäsenensä Pekka Seleniuksen (kok.) Mikkelistä. Selenius valittiin myös hallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Seleniuksen varajäseneksi valittiin mikkeliläinen Pirkko Valtola (kok.).

Maakuntaliiton ylin päättävä elin

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy syksyn 2012 kuntavaalien perusteella (keskusta 23, sosiaalidemokraatit 17, kokoomus 12, perussuomalaiset 8, vihreät 3, kristillisdemokraatit 3, vasemmistoliitto 1).

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, ja Mikko Hokkanen, 050 544 0882, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, kaava-asioissa myös aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto: Uudet turvesuot eivät saa pilata vesiä

24.11.2014

Uusia turvesoita tulee Etelä-Savossa kaavoittaa vain, jos ne eivät likaa vesistöjä tai turmele luontoa. Näin linjasi Etelä-Savon maakuntavaltuusto 24. marraskuuta Kangasniemellä. Valtuusto kävi lähetekeskustelun Etelä-Savon toisesta vaihemaakuntakaavasta, jota maakuntaliitto valmistelee parhaillaan. Kaava käsittelee muun muassa maa-aineisten ottoa. Se valmistuu arviolta parin vuoden sisällä.

Etelä-Savon maakuntavaltuutetut haluavat poliittisesta näkemyksestään riippumatta edetä maa-ainesten otossa ympäristöasiat edellä. Maakunnan vetovoimainen luonto, puhtaat vesistöt etunenässä, on maakunnan elinvoiman yksi keskeisimpiä takeita. Sitä ei kukaan hakua riskeerata.

Puolueiden näkemykset eroavat kuitenkin siinä, tuleeko turpeen otosta pitkällä aikavälillä luopua kokonaan vai ei. Kaikkien puolueiden mielestä turpeen käyttöä voidaan vähentää. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat, että pitkällä aikavälillä turpeesta luovutaan kokonaan. Keskusta ja kokoomuksen mielestä luopumisaikarajan asettaminen on epärealistista.

Yhteneväinen linja ilahdutti

Maakuntavaltuuston tiedotustilaisuudessa valtuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) Mikkelistä ja Mikko Hokkanen (sd) Kangasniemeltä sekä hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) iloitsivat valtuuston yhteneväisestä linjasta, sillä turve herättää helposti suuria tunteita.

Ympäristöasiat otetaan Etelä-Savossa tarkkaan huomioon ja vesistöjen puhtaus halutaan ehdottomasti turvata, he vakuuttivat.

- Kangasniemeläiset suhtautuvat turpeen käyttöön kuitenkin kriittisesti, sanoi Hokkanen ja viittasi Puulaan valuviin suovesiin. – Turpeen otto likaa kiistatta vesiä. Se näkyy Kangasniemellä. Toivon, että maakuntavaltuusto linjaa valmiissa kaavassa, mikä on maakunnan turpeen käyttö tulevaisuudessa. Oma kantani on selvä: pitkällä aikavälillä turpeen käytöstä tulee luopua kokonaan.

Valtuuston tiedotustilaisuudessa esiin nousivat myös valtion keinot ohjata energian käyttöä.

Kakriainen kummeksui valtion aiempaa veropäätöstä, joka ohjasi energian käyttöä puupohjaisista polttoaineista kivihiileen. Myös maakuntajohtaja Pentti Mäkinen korosti ohjauskeinojen merkitystä:

- Kansalliset lupa- ja verokäytännöt ohjaavat turpeen käyttöä myös Etelä-Savossa, hän sanoi.

Kaava joutuu tasapainoilemaan

Valmisteilla oleva kaava pyrkii toisaalta edistämään turpeen käyttöä ja toisaalta turvaamaan vesistöjen puhtauden, selvensi kaavan tehtäviä kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Etelä-Savon energiatoimijat tarvitsevat uusia turvealueita. Vaikka turpeenotto vähenisi, nykyiset turvesuot eivät riitä. Sen vuoksi niitä tulee kaavoittaa lisää.

- Maakuntakaavassa valitaan ne suot, jotka soveltuvat turpeen ottoon. Sellaisiksi kelpaavat vain suot, jotka eivät pilaa alajuoksulla olevia vesiä. Myös suon omat ympäristöarvot otetaan huomioon.

Vaikka maakuntakaavassa suo olisi merkitty turpeenottoon, sen käyttöönotto edellyttää myös ympäristölupaa, jonka myöntää ympäristöviranomainen.

Etelä-Savon maakuntaliitto kartoittaa parhaillaan maakunnan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä maanomistajien näkökantoja turpeenottoon soveltuvista tai soveltumattomista soista. Mielipiteet voi ilmaista verkossa osoitteessa www.esavo.fi/turvekysely.

Luonnonvarojen käyttö maakuntakaavan aiheena

Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaan täydentävän toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja lausunnoilla syksyllä 2014. Liitto sai suunnitelmasta 8 muistutusta ja 31 lausuntoa. Maakuntahallitus antaa valtuuston linjausten pohjalta vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin 15. joulukuuta.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymä kaava ohjaa erityisesti suurten tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja rakentamista. Tuulivoimakaava saa lainvoiman, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut, arviolta vuoden 2015 aikana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko maakunnan alueen. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja alueiden käyttöä. Etelä-Savon maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja ns. suuri yleisö voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Valtuusto hyväksyi liitolle toiminnan ja talouden linjat

Vuonna 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto jatkaa maakuntakaavan täydennystä. Työn alla on ns. toinen vaihemaakuntakaava, joka ohjaa erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Myös Itä-Suomen liikennestrategia päivittyy ensi vuonna.

Lisäksi liitto muun muassa kartoittaa niitä vaihtoehtoisia globaaleja kehitysnäkymiä, jotka vaikuttavat myös Etelä-Savoon. Kartoitustyö tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun liitto laatii uutta maakuntastrategiaa vuonna 2016.

Uuden maakuntaohjelman ja uuden Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman toimeenpano työllistävät liittoa vuonna 2015. Edellisen EU-ohjelman sulkeminen aiheuttaa kiirettä erityisesti liiton hallintopuolella. Myös maakunnan markkinointi ja viestintä sekä yhteisen tahtotilan vahvistaminen ovat liiton toiminnan painopisteitä vuonna 2015. Edunvalvonnassa on edessä edelleen iso työsarka.

Niin liiton aluekehitys- ja aluesuunnittelutyön kuin myös edunvalvonnan päämääränä on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja maakuntaohjelmaa, jotka tähtäävät maakunnan elinvoimaan ja muuttovoittoon.

Jäsenmaksut nousevat 1,5 prosenttia

Kuntien jäsenmaksut nousevat vuonna 2015 hiukan. Jäsenmaksukorotus on 1,5 prosenttia eli euroina yhteensä 35 500 euroa.

Talouden ja toiminnan raamit liitto hahmotteli yhdessä kuntien kanssa alkusyksyn seutukuntakäynneillä. Talousarvioesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljoonaa euroa. Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2017 maakuntahallituksen esittämässä muodossa.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Pertti Oksalle ero, Pekka Selenius tilalle

Maakuntavaltuusto myönsi maakuntahallituksen jäsenelle Pertti Oksalle (kok.) eron maakuntahallituksen jäsenyydestä. Mikkeliläinen Oksa oli pyytänyt eroa henkilökohtaisista syistä. Oksa oli maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja.

Valtuusto valitsi Oksan tilalle hänen varajäsenensä Pekka Seleniuksen (kok.) Mikkelistä. Selenius valittiin myös hallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Seleniuksen varajäseneksi valittiin mikkeliläinen Pirkko Valtola (kok.).

Maakuntaliiton ylin päättävä elin

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy syksyn 2012 kuntavaalien perusteella (keskusta 23, sosiaalidemokraatit 17, kokoomus 12, perussuomalaiset 8, vihreät 3, kristillisdemokraatit 3, vasemmistoliitto 1).

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, ja Mikko Hokkanen, 050 544 0882, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, kaava-asioissa myös aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010