Alueelliset erot huomioitava uudistettaessa toisen asteen koulutusta

17.11.2014

Yrityksille on turvattava osaavaa työvoimaa, peruskoulusta valmistuvan nuoren on voitava jatkaa opintoja kotoa käsin ja kuntien rahoitusvastuuta on selkiytettävä. Alueelliset erot on otettava huomioon. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. marraskuuta. Lausunto liittyy lähinnä toisen asteen koulutukseen eli lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Maakuntahallitus ei ota lausunnossaan kantaa koulutuksen järjestäjäverkkoon. Pelkkä ikäluokan koko ei kuitenkaan voi määrittää hallituksen mielestä toisen asteen koulutuksen järjestämistä. ”Yksi mekaaninen järjestämis- ja rahoitusmalli ei sovi kaikkialle Suomeen”, maakuntahallitus korostaa.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

- Koko maata ei voi laittaa samaan muottiin, täydentää maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. – Etelä-Savossa nuorten 16 – 18-vuotiaiden koulumatkat kasvavat helposti liian pitkiksi.

- Valtio tavoittelee uudistuksilla noin 260 miljoonan euron säästöjä. Oppilaitosverkostoa ei saa silti supistaa kohtuuttomasti. Se voi tuhota maakunnan elinvoimaa ja vaikuttaa muun muassa yritysten sijaintipäätöksiin.

- Hallituksen lakiesitysluonnokset ovat lisäämässä kuntien rahoitustaakkaa samalla, kun niiltä ollaan viemässä päätösvaltaa. Myös tämä on outoa, emmekä voi sitä hyväksyä, Mäkinen sanoo.

Maakuntahallitus ei arvioinut kokouksessaan sitä, mitä valtion kaavailemat supistukset tarkoittaisivat lukuina Etelä-Savossa.

Erityiskouluttajien asema turvattava

- Etelä-Savossa on myös pieniä oppilaitoksia, jotka järjestävät erityiskoulutusta, esimerkkinä Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa. Haluamme ehdottomasti turvata myös niiden aseman tulevaisuudessa, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Meidän on kuitenkin rehellisyyden nimissä tunnustettava, että koulutuksen järjestäjäverkosto tulee supistumaan. Kaikkiin pieniin lukioihin ei tulevaisuudessa riitä opiskelijoita, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen.

- Järjestäjäverkkoa on kuitenkin helpoin karsia Etelä-Suomessa, jossa se on jo valmiiksi tiivis.


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd)

Hirvosen mielestä huolestuttavin hallituksen lakiesitysluonnoksissa onkin kohta, joka pyrkii nostamaan kuntien rahoitusosuutta koulutuksen rahoituksessa.

- Ei kunnilla ole siihen kapasiteettia, hän sanoo.

Kuntien talous joutuisi entistä tiukemmalle

Toisen asteen koulutuksen järjestelyt vaikuttavat huomattavasti kuntatalouteen, maakuntahallitus toteaa lausunnossaan. Tämän vuoksi toisen asteen koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena.

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa lausunnossaan alueellista saavutettavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa. Työelämän tarpeet on otettava alueellisesti huomioon, ja koulutuksen järjestämisen on perustuttava työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Pelkkä ikäluokkakehitys ei saa olla yksinomaan koulutuksen järjestämistä määrittelevä tekijä. Työelämän muutosten edelleen nopeutuessa on laadukkaan aikuiskoulutuksen tarjonnalla suuri merkitys Etelä-Savossa. Rahoituksen perusteiden ja määrien on oltava tiedossa ennen kuntien budjettien hyväksymistä.


Maakuntahallituksen jäsenet Kaija Viljakainen (kesk.) ja Matti Tulla (kesk.)

Lausunto annettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle, ja se liittyy lakiesitysluonnoksiin, jotka esittävät muutoksia toisen asteen koulutukseen eli lähinnä lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisverkkoon ja rahoitusjärjestelmiin. Järjestäjäverkkoa esitetään tiivistettäväksi ja kuntien rahoitusosuutta nostettavaksi 58 prosentista 71 prosenttiin.

Maakuntaliitto antoi lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle pyytämättä. Liitto paheksuu sitä, ettei ministeriö ole pyytänyt liitoilta lausuntoa, vaikka lain mukaan liitoilla on vastuu oman alueensa kehityksestä ja muun muassa koulutuksen ja työvoimatarpeen ennakoinnista.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja vs. kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.

Uuden kauden ensimmäiset EU-hankkeet käsittelyssä

Maakuntahallitus hyväksyi 17. marraskuuta ensimmäiset kehittämishankkeet, jotka rahoitetaan uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun.

- Meidän on tehtävä paljon valintoja, mikä tarkoittaa valitettavasti myös kielteisiä rahoituspäätöksiä. Rahat eivät riitä kaikkien hankkeiden toteuttamiseen. Valintoja ohjaa maakuntaohjelma, kertoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

EU-ohjelmarahojen kahdella ensimmäisellä hakukierroksella Etelä-Savon maakuntaliitto sai yli kuusikymmentä hankehakemusta. Niiden yhteenlaskettu rahoitus ylittää jo reilusti sen rahamäärän, jota maakuntaliitolla on käytettävissä vuoden 2015 loppuun mennessä: valtion ja EU:n rahoitusta liiton rahoittamiin hankkeisiin on anottu lähes 15 miljoonaa euroa, kun sitä on tälle vuodelle käytettävissä 5,25 ja ensi vuodelle vajaat 7 miljoonaa. Maakunnan toiselta rahoittajaviranomaiselta Etelä-Savon Ely-keskukselta on anottu kehittämisrahoitusta tähän mennessä runsaat 15 miljoonaa euroa. Suorat yritystuet eivät ole mukana tässä summassa.

Ensimmäiset rahat Etelä-Savossa suunnataan valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.)

- Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme lainkaan rahoita teemojen ulkopuolisia hankkeita. Niitäkin rahoitetaan, jos ne ovat hyviä, vakuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.)

- Etelä-Savossa Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut suurin EU-hankkeiden toteuttaja. Osaltaan sen tuloksena Mikkelin ammattikorkeakoulu on Suomen ykkönen. Maakunta päätti aikanaan panostaa juuri osaamisen kehittämiseen, ja nyt on nähty, että EU-hankkeilla on merkitystä, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius (kok.).


Maakuntahallituksen varajäsen Pekka Selenius (kok.)

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmia. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi käynnistää ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla. Myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva sähköinen hakujärjestelmä on viivästyttänyt hankkeiden käynnistymistä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Sanomalehdet avoimesti verkkoon

Suurin maakuntahallituksen 17. marraskuuta hyväksymistä EU-hankkeista on Helsingin yliopiston Aviisi-hanke. Reilun puolen miljoonan euron hankkeen tavoitteena on saada noin sadan viimeisen vuoden sanomalehtiaineisto avoimeksi siten, että aineistoja voidaan käyttää hyödyksi niin lehtitaloissa kuin kouluissa, kansalaisopistoissa ja erilaisissa yhdistyksissä.


Hanke selvittää, miten sanomalehtien aineistot saadaan käyttöön loukkaamatta tekijänoikeuksia.

Kaksivuotinen hanke ratkoo muun muassa ongelmia, jotka liittyvät tekijänoikeuksiin. Se luo uusi sopimus- ja toimintamalleja sekä tekniset edellytykset aineiston avoimuuteen. Toistaiseksi verkossa avoimia ovat vain ennen vuotta 1910 julkaistut lehtiaineistot.

Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. Sitä rahoittavat myös Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon viestintä/Sanomalehti Länsi-Savo, Viestilehdet/Maaseudun tulevaisuus sekä Kopiosto. EU-rahaa hankkeelle on luvassa reilut 360 000 euroa.

Hyvinvointialan opetukseen uusinta teknologiaa

Etelä-Savon koulutus oy kehittää EU-ohjelmarahalla hyvinvointialan oppimisympäristöjä. Hyteks-hanke sai ohjelmarahoitusta hankkeelleen noin 423 000 euroa. Siitä lähes 254 000 tulee EU:lta ja loput vajaat 170 000 euroa Hirvensalmen, Joroisten, Kuvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen ja Puumalan kunnilta.


Hyvinvointiteknologia tuo terveysasiaa koteihin asti.

Hankkeen aikana muun muassa Mikkelin ammattiopistolle Otavankadulle Mikkeliin rakennetaan uudet ja tekniikaltaan ajanmukaiset oppimistilat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Rakennustyöt alkavat vuoden 2015 syksyllä ja käyttöön ne saadaan vuoden 2016 elokuussa.

Tavoitteena on, että Etelä-Savo saa ammattilaisia, jotka hallitsevat uusimman hyvinvointialan teknologian. Tämä uskotaan lisäävän sosiaali- ja terveysalan tuottavuutta ja mahdollistavan muun muassa sen, että maakuntaan syntyy alalle uutta yritystoimintaa.

Laite lukee männyn sydämen salat

Metsäntutkimuslaitoksen Metlan Punkaharjun yksikkö aikoo selvittää, miten mitata mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja luotettavasti, mikä on männyn sydänpuun uuteaineiden pitoisuus. Metlan Tuikepuu-hanke saa EU-ohjelmarahaa 270 000 euroa, josta 190 000 tulee EU:n rakennerahastoista. Hanke kehittää analyysien avuksi optista teknologiaa.


Männyn sydän piilottelee uuteaineita.

Männyn uuteaineet ovat esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita puun jatkojalostus tarjoaa, ja Metla pyrkii kehittämään jatkojalostuksessa tarpeellisen laitteiston: laitteisto auttaa muun muassa kehittämään puulajiketta, joka sisältää mahdollisimman runsaasti uuteaineita.

Runsaasti uuteaineita sisältävää puuta voidaan käyttää esimerkiksi piharakentamiseen, koska se ei lahoa yhtä helposti kuin tavallinen puu ja on silti täysin ekologinen materiaali. Paitsi puutuoteteollisuus myös kemianteollisuus voi hyödyntää uutepitoista puuta.

Myös kehitettävälle laitteistolle voi avautua markkinat.

Lisätietoa ilman ja veden saasteista

Mikkelin ammattikorkeakoulu hankkii Vim-hankkeellaan lisää tietoa Etelä-Savon veden ja ilman puhtaudesta ja selvittää seikkoja, jotka rasittavat ympäristöä. Tietoa voivat käyttää hyväksi maakunnan yritykset, kun ne haluavat tehostaa energiantuotantoaan ja vähentää investointi- ja huoltokustannuksiaan. Tämä kasvattaa yritysten kilpailukykyä.


Etelä-Savon ilmansaasteita selvittää ammattikorkeakoulun tutkimus.

Hanke tuottaa uutta tietoa myös Etelä-Savon vesien ja ilman tilasta sekä kehittää menetelmiä sekä arviointiin että päästöjen vähentämiseen. Laitetoimittajat ja arviointiyritykset voivat hyödyntää hankkeessa syntyvää uutta tietoa.

Vim-hankkeen kokonaiskustannukset ovat 256 000 euroa, josta EU-rahoittaa 179 000 ja Mikkeli ja Kangasniemi vajaat 77 000 euroa.

Lisätietoja EU-hankkeista antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Kylien laajakaistavalmiudet selvitetään

Maakuntaliitto selvittää, mitkä ovat eteläsavolaisten kuntien valmiudet hakea hankerahoitusta ns. kyläverkkohankkeille. Kyläverkkohankkeita rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja niiden tavoitteena on parantaa nopeita laajakaistayhteyksiä harvaan asutulla maaseudulla.


Laajakaistayhteydet eivät toimi kaikkialla niinkuin niiden pitäisi.

Jotta rahoitusta maaseudun kehittämisohjelmasta voi hakea, pitää olla kuitenkin selvillä, onko kylällä riittävästi asukkaita, jotka haluavat liittyä laajakaistaverkkoon. Hankehakemukseen pitää liittää myös alustava suunnitelma rakennettavasta verkosta. Maakuntaliiton hanke auttaa kuntia ja kyliä hankkimaan nämä tiedot.

Maakuntahallitus myönsi maaseutualueiden laajakaistaselvitykseen 30 000 euroa, josta maakunnan kehittämisrahaa on 21 000 euroa.

Lisätietoa hankkeesta antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Lentoliikenne tärkeä edunvalvonta-asia

Maakuntahallitus keskusteli myös muista edunvalvonta-asioista. Keskustelussa nousi esiin erityisesti lentoliikenteen turvaaminen.


Savonlinnan elinkeinoelämän menestys edellyttää lentoyhteyksiä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Vaikka Etelä-Savo ei lähde mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteiseen lentoliikennettä selvittävään hankkeeseen, lentoliikenteen turvaaminen on edunvalvonnassa yksi keskeisistä painopisteistä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

Vaihtoehtoiset liikennemuodot ovat erityisesti Savonlinnassa vaikeasti löydettävissä.

- Meidän on oltava edunvalvonnassamme erittäin aktiivisia, Wuorinen sanoo.

Parikkalan–Syväoron kansainvälinen maantieliikenteen rajanylityspaikka on otettu mukaan selvitykseen, joka kartoittaa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä. Tämä vahvistaa Etelä-Savolle tärkeän rajanylityspaikan tulevaisuutta. Selvitys valmistuu helmikuussa 2015.

Itä- ja Pohjois-Suomi valmistelevat parhaillaan yhteisiä hallitusohjelmatavoitteitaan Suomen seuraavalle vaalien jälkeiselle hallitukselle. Niitä käsitellään seuraavan kerran joulukuun alkupuolella Itä-Suomen neuvottelukunnassa.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 15. joulukuuta Mikkelissä. Alkuvuonna 2015 maakuntahallitus kokoontuu 19. tammikuuta, 16. helmikuuta, 23. maaliskuuta, 20. huhtikuuta, 18. toukokuuta ja 15. kesäkuuta. Loppuvuoden 2015 kokoukset päätetään myöhemmin.


Terttu Salo (sd) edustaa maakuntahallituksessa Pieksämäkeä.

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 24. marraskuuta Kangasniemellä. Valtuuston ensimmäinen kokous vuonna 2015 pidetään 25. toukokuuta.

Maakuntaliiton virasto on suljettu vuoden vaihteen molemmin puolin eli 29. joulukuuta 2014 – 6. tammikuuta 2015.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Alueelliset erot huomioitava uudistettaessa toisen asteen koulutusta

17.11.2014

Yrityksille on turvattava osaavaa työvoimaa, peruskoulusta valmistuvan nuoren on voitava jatkaa opintoja kotoa käsin ja kuntien rahoitusvastuuta on selkiytettävä. Alueelliset erot on otettava huomioon. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. marraskuuta. Lausunto liittyy lähinnä toisen asteen koulutukseen eli lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Maakuntahallitus ei ota lausunnossaan kantaa koulutuksen järjestäjäverkkoon. Pelkkä ikäluokan koko ei kuitenkaan voi määrittää hallituksen mielestä toisen asteen koulutuksen järjestämistä. ”Yksi mekaaninen järjestämis- ja rahoitusmalli ei sovi kaikkialle Suomeen”, maakuntahallitus korostaa.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

- Koko maata ei voi laittaa samaan muottiin, täydentää maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. – Etelä-Savossa nuorten 16 – 18-vuotiaiden koulumatkat kasvavat helposti liian pitkiksi.

- Valtio tavoittelee uudistuksilla noin 260 miljoonan euron säästöjä. Oppilaitosverkostoa ei saa silti supistaa kohtuuttomasti. Se voi tuhota maakunnan elinvoimaa ja vaikuttaa muun muassa yritysten sijaintipäätöksiin.

- Hallituksen lakiesitysluonnokset ovat lisäämässä kuntien rahoitustaakkaa samalla, kun niiltä ollaan viemässä päätösvaltaa. Myös tämä on outoa, emmekä voi sitä hyväksyä, Mäkinen sanoo.

Maakuntahallitus ei arvioinut kokouksessaan sitä, mitä valtion kaavailemat supistukset tarkoittaisivat lukuina Etelä-Savossa.

Erityiskouluttajien asema turvattava

- Etelä-Savossa on myös pieniä oppilaitoksia, jotka järjestävät erityiskoulutusta, esimerkkinä Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa. Haluamme ehdottomasti turvata myös niiden aseman tulevaisuudessa, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Meidän on kuitenkin rehellisyyden nimissä tunnustettava, että koulutuksen järjestäjäverkosto tulee supistumaan. Kaikkiin pieniin lukioihin ei tulevaisuudessa riitä opiskelijoita, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen.

- Järjestäjäverkkoa on kuitenkin helpoin karsia Etelä-Suomessa, jossa se on jo valmiiksi tiivis.


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd)

Hirvosen mielestä huolestuttavin hallituksen lakiesitysluonnoksissa onkin kohta, joka pyrkii nostamaan kuntien rahoitusosuutta koulutuksen rahoituksessa.

- Ei kunnilla ole siihen kapasiteettia, hän sanoo.

Kuntien talous joutuisi entistä tiukemmalle

Toisen asteen koulutuksen järjestelyt vaikuttavat huomattavasti kuntatalouteen, maakuntahallitus toteaa lausunnossaan. Tämän vuoksi toisen asteen koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena.

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa lausunnossaan alueellista saavutettavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa. Työelämän tarpeet on otettava alueellisesti huomioon, ja koulutuksen järjestämisen on perustuttava työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Pelkkä ikäluokkakehitys ei saa olla yksinomaan koulutuksen järjestämistä määrittelevä tekijä. Työelämän muutosten edelleen nopeutuessa on laadukkaan aikuiskoulutuksen tarjonnalla suuri merkitys Etelä-Savossa. Rahoituksen perusteiden ja määrien on oltava tiedossa ennen kuntien budjettien hyväksymistä.


Maakuntahallituksen jäsenet Kaija Viljakainen (kesk.) ja Matti Tulla (kesk.)

Lausunto annettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle, ja se liittyy lakiesitysluonnoksiin, jotka esittävät muutoksia toisen asteen koulutukseen eli lähinnä lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisverkkoon ja rahoitusjärjestelmiin. Järjestäjäverkkoa esitetään tiivistettäväksi ja kuntien rahoitusosuutta nostettavaksi 58 prosentista 71 prosenttiin.

Maakuntaliitto antoi lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle pyytämättä. Liitto paheksuu sitä, ettei ministeriö ole pyytänyt liitoilta lausuntoa, vaikka lain mukaan liitoilla on vastuu oman alueensa kehityksestä ja muun muassa koulutuksen ja työvoimatarpeen ennakoinnista.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja vs. kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.

Uuden kauden ensimmäiset EU-hankkeet käsittelyssä

Maakuntahallitus hyväksyi 17. marraskuuta ensimmäiset kehittämishankkeet, jotka rahoitetaan uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun.

- Meidän on tehtävä paljon valintoja, mikä tarkoittaa valitettavasti myös kielteisiä rahoituspäätöksiä. Rahat eivät riitä kaikkien hankkeiden toteuttamiseen. Valintoja ohjaa maakuntaohjelma, kertoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

EU-ohjelmarahojen kahdella ensimmäisellä hakukierroksella Etelä-Savon maakuntaliitto sai yli kuusikymmentä hankehakemusta. Niiden yhteenlaskettu rahoitus ylittää jo reilusti sen rahamäärän, jota maakuntaliitolla on käytettävissä vuoden 2015 loppuun mennessä: valtion ja EU:n rahoitusta liiton rahoittamiin hankkeisiin on anottu lähes 15 miljoonaa euroa, kun sitä on tälle vuodelle käytettävissä 5,25 ja ensi vuodelle vajaat 7 miljoonaa. Maakunnan toiselta rahoittajaviranomaiselta Etelä-Savon Ely-keskukselta on anottu kehittämisrahoitusta tähän mennessä runsaat 15 miljoonaa euroa. Suorat yritystuet eivät ole mukana tässä summassa.

Ensimmäiset rahat Etelä-Savossa suunnataan valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.)

- Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme lainkaan rahoita teemojen ulkopuolisia hankkeita. Niitäkin rahoitetaan, jos ne ovat hyviä, vakuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.)

- Etelä-Savossa Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut suurin EU-hankkeiden toteuttaja. Osaltaan sen tuloksena Mikkelin ammattikorkeakoulu on Suomen ykkönen. Maakunta päätti aikanaan panostaa juuri osaamisen kehittämiseen, ja nyt on nähty, että EU-hankkeilla on merkitystä, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius (kok.).


Maakuntahallituksen varajäsen Pekka Selenius (kok.)

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmia. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi käynnistää ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla. Myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva sähköinen hakujärjestelmä on viivästyttänyt hankkeiden käynnistymistä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Sanomalehdet avoimesti verkkoon

Suurin maakuntahallituksen 17. marraskuuta hyväksymistä EU-hankkeista on Helsingin yliopiston Aviisi-hanke. Reilun puolen miljoonan euron hankkeen tavoitteena on saada noin sadan viimeisen vuoden sanomalehtiaineisto avoimeksi siten, että aineistoja voidaan käyttää hyödyksi niin lehtitaloissa kuin kouluissa, kansalaisopistoissa ja erilaisissa yhdistyksissä.


Hanke selvittää, miten sanomalehtien aineistot saadaan käyttöön loukkaamatta tekijänoikeuksia.

Kaksivuotinen hanke ratkoo muun muassa ongelmia, jotka liittyvät tekijänoikeuksiin. Se luo uusi sopimus- ja toimintamalleja sekä tekniset edellytykset aineiston avoimuuteen. Toistaiseksi verkossa avoimia ovat vain ennen vuotta 1910 julkaistut lehtiaineistot.

Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. Sitä rahoittavat myös Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon viestintä/Sanomalehti Länsi-Savo, Viestilehdet/Maaseudun tulevaisuus sekä Kopiosto. EU-rahaa hankkeelle on luvassa reilut 360 000 euroa.

Hyvinvointialan opetukseen uusinta teknologiaa

Etelä-Savon koulutus oy kehittää EU-ohjelmarahalla hyvinvointialan oppimisympäristöjä. Hyteks-hanke sai ohjelmarahoitusta hankkeelleen noin 423 000 euroa. Siitä lähes 254 000 tulee EU:lta ja loput vajaat 170 000 euroa Hirvensalmen, Joroisten, Kuvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen ja Puumalan kunnilta.


Hyvinvointiteknologia tuo terveysasiaa koteihin asti.

Hankkeen aikana muun muassa Mikkelin ammattiopistolle Otavankadulle Mikkeliin rakennetaan uudet ja tekniikaltaan ajanmukaiset oppimistilat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Rakennustyöt alkavat vuoden 2015 syksyllä ja käyttöön ne saadaan vuoden 2016 elokuussa.

Tavoitteena on, että Etelä-Savo saa ammattilaisia, jotka hallitsevat uusimman hyvinvointialan teknologian. Tämä uskotaan lisäävän sosiaali- ja terveysalan tuottavuutta ja mahdollistavan muun muassa sen, että maakuntaan syntyy alalle uutta yritystoimintaa.

Laite lukee männyn sydämen salat

Metsäntutkimuslaitoksen Metlan Punkaharjun yksikkö aikoo selvittää, miten mitata mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja luotettavasti, mikä on männyn sydänpuun uuteaineiden pitoisuus. Metlan Tuikepuu-hanke saa EU-ohjelmarahaa 270 000 euroa, josta 190 000 tulee EU:n rakennerahastoista. Hanke kehittää analyysien avuksi optista teknologiaa.


Männyn sydän piilottelee uuteaineita.

Männyn uuteaineet ovat esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita puun jatkojalostus tarjoaa, ja Metla pyrkii kehittämään jatkojalostuksessa tarpeellisen laitteiston: laitteisto auttaa muun muassa kehittämään puulajiketta, joka sisältää mahdollisimman runsaasti uuteaineita.

Runsaasti uuteaineita sisältävää puuta voidaan käyttää esimerkiksi piharakentamiseen, koska se ei lahoa yhtä helposti kuin tavallinen puu ja on silti täysin ekologinen materiaali. Paitsi puutuoteteollisuus myös kemianteollisuus voi hyödyntää uutepitoista puuta.

Myös kehitettävälle laitteistolle voi avautua markkinat.

Lisätietoa ilman ja veden saasteista

Mikkelin ammattikorkeakoulu hankkii Vim-hankkeellaan lisää tietoa Etelä-Savon veden ja ilman puhtaudesta ja selvittää seikkoja, jotka rasittavat ympäristöä. Tietoa voivat käyttää hyväksi maakunnan yritykset, kun ne haluavat tehostaa energiantuotantoaan ja vähentää investointi- ja huoltokustannuksiaan. Tämä kasvattaa yritysten kilpailukykyä.


Etelä-Savon ilmansaasteita selvittää ammattikorkeakoulun tutkimus.

Hanke tuottaa uutta tietoa myös Etelä-Savon vesien ja ilman tilasta sekä kehittää menetelmiä sekä arviointiin että päästöjen vähentämiseen. Laitetoimittajat ja arviointiyritykset voivat hyödyntää hankkeessa syntyvää uutta tietoa.

Vim-hankkeen kokonaiskustannukset ovat 256 000 euroa, josta EU-rahoittaa 179 000 ja Mikkeli ja Kangasniemi vajaat 77 000 euroa.

Lisätietoja EU-hankkeista antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Kylien laajakaistavalmiudet selvitetään

Maakuntaliitto selvittää, mitkä ovat eteläsavolaisten kuntien valmiudet hakea hankerahoitusta ns. kyläverkkohankkeille. Kyläverkkohankkeita rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja niiden tavoitteena on parantaa nopeita laajakaistayhteyksiä harvaan asutulla maaseudulla.


Laajakaistayhteydet eivät toimi kaikkialla niinkuin niiden pitäisi.

Jotta rahoitusta maaseudun kehittämisohjelmasta voi hakea, pitää olla kuitenkin selvillä, onko kylällä riittävästi asukkaita, jotka haluavat liittyä laajakaistaverkkoon. Hankehakemukseen pitää liittää myös alustava suunnitelma rakennettavasta verkosta. Maakuntaliiton hanke auttaa kuntia ja kyliä hankkimaan nämä tiedot.

Maakuntahallitus myönsi maaseutualueiden laajakaistaselvitykseen 30 000 euroa, josta maakunnan kehittämisrahaa on 21 000 euroa.

Lisätietoa hankkeesta antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Lentoliikenne tärkeä edunvalvonta-asia

Maakuntahallitus keskusteli myös muista edunvalvonta-asioista. Keskustelussa nousi esiin erityisesti lentoliikenteen turvaaminen.


Savonlinnan elinkeinoelämän menestys edellyttää lentoyhteyksiä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Vaikka Etelä-Savo ei lähde mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteiseen lentoliikennettä selvittävään hankkeeseen, lentoliikenteen turvaaminen on edunvalvonnassa yksi keskeisistä painopisteistä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

Vaihtoehtoiset liikennemuodot ovat erityisesti Savonlinnassa vaikeasti löydettävissä.

- Meidän on oltava edunvalvonnassamme erittäin aktiivisia, Wuorinen sanoo.

Parikkalan–Syväoron kansainvälinen maantieliikenteen rajanylityspaikka on otettu mukaan selvitykseen, joka kartoittaa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä. Tämä vahvistaa Etelä-Savolle tärkeän rajanylityspaikan tulevaisuutta. Selvitys valmistuu helmikuussa 2015.

Itä- ja Pohjois-Suomi valmistelevat parhaillaan yhteisiä hallitusohjelmatavoitteitaan Suomen seuraavalle vaalien jälkeiselle hallitukselle. Niitä käsitellään seuraavan kerran joulukuun alkupuolella Itä-Suomen neuvottelukunnassa.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 15. joulukuuta Mikkelissä. Alkuvuonna 2015 maakuntahallitus kokoontuu 19. tammikuuta, 16. helmikuuta, 23. maaliskuuta, 20. huhtikuuta, 18. toukokuuta ja 15. kesäkuuta. Loppuvuoden 2015 kokoukset päätetään myöhemmin.


Terttu Salo (sd) edustaa maakuntahallituksessa Pieksämäkeä.

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 24. marraskuuta Kangasniemellä. Valtuuston ensimmäinen kokous vuonna 2015 pidetään 25. toukokuuta.

Maakuntaliiton virasto on suljettu vuoden vaihteen molemmin puolin eli 29. joulukuuta 2014 – 6. tammikuuta 2015.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Alueelliset erot huomioitava uudistettaessa toisen asteen koulutusta

17.11.2014

Yrityksille on turvattava osaavaa työvoimaa, peruskoulusta valmistuvan nuoren on voitava jatkaa opintoja kotoa käsin ja kuntien rahoitusvastuuta on selkiytettävä. Alueelliset erot on otettava huomioon. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. marraskuuta. Lausunto liittyy lähinnä toisen asteen koulutukseen eli lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Maakuntahallitus ei ota lausunnossaan kantaa koulutuksen järjestäjäverkkoon. Pelkkä ikäluokan koko ei kuitenkaan voi määrittää hallituksen mielestä toisen asteen koulutuksen järjestämistä. ”Yksi mekaaninen järjestämis- ja rahoitusmalli ei sovi kaikkialle Suomeen”, maakuntahallitus korostaa.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

- Koko maata ei voi laittaa samaan muottiin, täydentää maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. – Etelä-Savossa nuorten 16 – 18-vuotiaiden koulumatkat kasvavat helposti liian pitkiksi.

- Valtio tavoittelee uudistuksilla noin 260 miljoonan euron säästöjä. Oppilaitosverkostoa ei saa silti supistaa kohtuuttomasti. Se voi tuhota maakunnan elinvoimaa ja vaikuttaa muun muassa yritysten sijaintipäätöksiin.

- Hallituksen lakiesitysluonnokset ovat lisäämässä kuntien rahoitustaakkaa samalla, kun niiltä ollaan viemässä päätösvaltaa. Myös tämä on outoa, emmekä voi sitä hyväksyä, Mäkinen sanoo.

Maakuntahallitus ei arvioinut kokouksessaan sitä, mitä valtion kaavailemat supistukset tarkoittaisivat lukuina Etelä-Savossa.

Erityiskouluttajien asema turvattava

- Etelä-Savossa on myös pieniä oppilaitoksia, jotka järjestävät erityiskoulutusta, esimerkkinä Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa. Haluamme ehdottomasti turvata myös niiden aseman tulevaisuudessa, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Meidän on kuitenkin rehellisyyden nimissä tunnustettava, että koulutuksen järjestäjäverkosto tulee supistumaan. Kaikkiin pieniin lukioihin ei tulevaisuudessa riitä opiskelijoita, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen.

- Järjestäjäverkkoa on kuitenkin helpoin karsia Etelä-Suomessa, jossa se on jo valmiiksi tiivis.


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd)

Hirvosen mielestä huolestuttavin hallituksen lakiesitysluonnoksissa onkin kohta, joka pyrkii nostamaan kuntien rahoitusosuutta koulutuksen rahoituksessa.

- Ei kunnilla ole siihen kapasiteettia, hän sanoo.

Kuntien talous joutuisi entistä tiukemmalle

Toisen asteen koulutuksen järjestelyt vaikuttavat huomattavasti kuntatalouteen, maakuntahallitus toteaa lausunnossaan. Tämän vuoksi toisen asteen koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena.

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa lausunnossaan alueellista saavutettavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa. Työelämän tarpeet on otettava alueellisesti huomioon, ja koulutuksen järjestämisen on perustuttava työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Pelkkä ikäluokkakehitys ei saa olla yksinomaan koulutuksen järjestämistä määrittelevä tekijä. Työelämän muutosten edelleen nopeutuessa on laadukkaan aikuiskoulutuksen tarjonnalla suuri merkitys Etelä-Savossa. Rahoituksen perusteiden ja määrien on oltava tiedossa ennen kuntien budjettien hyväksymistä.


Maakuntahallituksen jäsenet Kaija Viljakainen (kesk.) ja Matti Tulla (kesk.)

Lausunto annettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle, ja se liittyy lakiesitysluonnoksiin, jotka esittävät muutoksia toisen asteen koulutukseen eli lähinnä lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisverkkoon ja rahoitusjärjestelmiin. Järjestäjäverkkoa esitetään tiivistettäväksi ja kuntien rahoitusosuutta nostettavaksi 58 prosentista 71 prosenttiin.

Maakuntaliitto antoi lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle pyytämättä. Liitto paheksuu sitä, ettei ministeriö ole pyytänyt liitoilta lausuntoa, vaikka lain mukaan liitoilla on vastuu oman alueensa kehityksestä ja muun muassa koulutuksen ja työvoimatarpeen ennakoinnista.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja vs. kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.

Uuden kauden ensimmäiset EU-hankkeet käsittelyssä

Maakuntahallitus hyväksyi 17. marraskuuta ensimmäiset kehittämishankkeet, jotka rahoitetaan uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun.

- Meidän on tehtävä paljon valintoja, mikä tarkoittaa valitettavasti myös kielteisiä rahoituspäätöksiä. Rahat eivät riitä kaikkien hankkeiden toteuttamiseen. Valintoja ohjaa maakuntaohjelma, kertoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

EU-ohjelmarahojen kahdella ensimmäisellä hakukierroksella Etelä-Savon maakuntaliitto sai yli kuusikymmentä hankehakemusta. Niiden yhteenlaskettu rahoitus ylittää jo reilusti sen rahamäärän, jota maakuntaliitolla on käytettävissä vuoden 2015 loppuun mennessä: valtion ja EU:n rahoitusta liiton rahoittamiin hankkeisiin on anottu lähes 15 miljoonaa euroa, kun sitä on tälle vuodelle käytettävissä 5,25 ja ensi vuodelle vajaat 7 miljoonaa. Maakunnan toiselta rahoittajaviranomaiselta Etelä-Savon Ely-keskukselta on anottu kehittämisrahoitusta tähän mennessä runsaat 15 miljoonaa euroa. Suorat yritystuet eivät ole mukana tässä summassa.

Ensimmäiset rahat Etelä-Savossa suunnataan valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.)

- Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme lainkaan rahoita teemojen ulkopuolisia hankkeita. Niitäkin rahoitetaan, jos ne ovat hyviä, vakuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.)

- Etelä-Savossa Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut suurin EU-hankkeiden toteuttaja. Osaltaan sen tuloksena Mikkelin ammattikorkeakoulu on Suomen ykkönen. Maakunta päätti aikanaan panostaa juuri osaamisen kehittämiseen, ja nyt on nähty, että EU-hankkeilla on merkitystä, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius (kok.).


Maakuntahallituksen varajäsen Pekka Selenius (kok.)

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmia. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi käynnistää ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla. Myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva sähköinen hakujärjestelmä on viivästyttänyt hankkeiden käynnistymistä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Sanomalehdet avoimesti verkkoon

Suurin maakuntahallituksen 17. marraskuuta hyväksymistä EU-hankkeista on Helsingin yliopiston Aviisi-hanke. Reilun puolen miljoonan euron hankkeen tavoitteena on saada noin sadan viimeisen vuoden sanomalehtiaineisto avoimeksi siten, että aineistoja voidaan käyttää hyödyksi niin lehtitaloissa kuin kouluissa, kansalaisopistoissa ja erilaisissa yhdistyksissä.


Hanke selvittää, miten sanomalehtien aineistot saadaan käyttöön loukkaamatta tekijänoikeuksia.

Kaksivuotinen hanke ratkoo muun muassa ongelmia, jotka liittyvät tekijänoikeuksiin. Se luo uusi sopimus- ja toimintamalleja sekä tekniset edellytykset aineiston avoimuuteen. Toistaiseksi verkossa avoimia ovat vain ennen vuotta 1910 julkaistut lehtiaineistot.

Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. Sitä rahoittavat myös Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon viestintä/Sanomalehti Länsi-Savo, Viestilehdet/Maaseudun tulevaisuus sekä Kopiosto. EU-rahaa hankkeelle on luvassa reilut 360 000 euroa.

Hyvinvointialan opetukseen uusinta teknologiaa

Etelä-Savon koulutus oy kehittää EU-ohjelmarahalla hyvinvointialan oppimisympäristöjä. Hyteks-hanke sai ohjelmarahoitusta hankkeelleen noin 423 000 euroa. Siitä lähes 254 000 tulee EU:lta ja loput vajaat 170 000 euroa Hirvensalmen, Joroisten, Kuvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen ja Puumalan kunnilta.


Hyvinvointiteknologia tuo terveysasiaa koteihin asti.

Hankkeen aikana muun muassa Mikkelin ammattiopistolle Otavankadulle Mikkeliin rakennetaan uudet ja tekniikaltaan ajanmukaiset oppimistilat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Rakennustyöt alkavat vuoden 2015 syksyllä ja käyttöön ne saadaan vuoden 2016 elokuussa.

Tavoitteena on, että Etelä-Savo saa ammattilaisia, jotka hallitsevat uusimman hyvinvointialan teknologian. Tämä uskotaan lisäävän sosiaali- ja terveysalan tuottavuutta ja mahdollistavan muun muassa sen, että maakuntaan syntyy alalle uutta yritystoimintaa.

Laite lukee männyn sydämen salat

Metsäntutkimuslaitoksen Metlan Punkaharjun yksikkö aikoo selvittää, miten mitata mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja luotettavasti, mikä on männyn sydänpuun uuteaineiden pitoisuus. Metlan Tuikepuu-hanke saa EU-ohjelmarahaa 270 000 euroa, josta 190 000 tulee EU:n rakennerahastoista. Hanke kehittää analyysien avuksi optista teknologiaa.


Männyn sydän piilottelee uuteaineita.

Männyn uuteaineet ovat esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita puun jatkojalostus tarjoaa, ja Metla pyrkii kehittämään jatkojalostuksessa tarpeellisen laitteiston: laitteisto auttaa muun muassa kehittämään puulajiketta, joka sisältää mahdollisimman runsaasti uuteaineita.

Runsaasti uuteaineita sisältävää puuta voidaan käyttää esimerkiksi piharakentamiseen, koska se ei lahoa yhtä helposti kuin tavallinen puu ja on silti täysin ekologinen materiaali. Paitsi puutuoteteollisuus myös kemianteollisuus voi hyödyntää uutepitoista puuta.

Myös kehitettävälle laitteistolle voi avautua markkinat.

Lisätietoa ilman ja veden saasteista

Mikkelin ammattikorkeakoulu hankkii Vim-hankkeellaan lisää tietoa Etelä-Savon veden ja ilman puhtaudesta ja selvittää seikkoja, jotka rasittavat ympäristöä. Tietoa voivat käyttää hyväksi maakunnan yritykset, kun ne haluavat tehostaa energiantuotantoaan ja vähentää investointi- ja huoltokustannuksiaan. Tämä kasvattaa yritysten kilpailukykyä.


Etelä-Savon ilmansaasteita selvittää ammattikorkeakoulun tutkimus.

Hanke tuottaa uutta tietoa myös Etelä-Savon vesien ja ilman tilasta sekä kehittää menetelmiä sekä arviointiin että päästöjen vähentämiseen. Laitetoimittajat ja arviointiyritykset voivat hyödyntää hankkeessa syntyvää uutta tietoa.

Vim-hankkeen kokonaiskustannukset ovat 256 000 euroa, josta EU-rahoittaa 179 000 ja Mikkeli ja Kangasniemi vajaat 77 000 euroa.

Lisätietoja EU-hankkeista antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Kylien laajakaistavalmiudet selvitetään

Maakuntaliitto selvittää, mitkä ovat eteläsavolaisten kuntien valmiudet hakea hankerahoitusta ns. kyläverkkohankkeille. Kyläverkkohankkeita rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja niiden tavoitteena on parantaa nopeita laajakaistayhteyksiä harvaan asutulla maaseudulla.


Laajakaistayhteydet eivät toimi kaikkialla niinkuin niiden pitäisi.

Jotta rahoitusta maaseudun kehittämisohjelmasta voi hakea, pitää olla kuitenkin selvillä, onko kylällä riittävästi asukkaita, jotka haluavat liittyä laajakaistaverkkoon. Hankehakemukseen pitää liittää myös alustava suunnitelma rakennettavasta verkosta. Maakuntaliiton hanke auttaa kuntia ja kyliä hankkimaan nämä tiedot.

Maakuntahallitus myönsi maaseutualueiden laajakaistaselvitykseen 30 000 euroa, josta maakunnan kehittämisrahaa on 21 000 euroa.

Lisätietoa hankkeesta antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Lentoliikenne tärkeä edunvalvonta-asia

Maakuntahallitus keskusteli myös muista edunvalvonta-asioista. Keskustelussa nousi esiin erityisesti lentoliikenteen turvaaminen.


Savonlinnan elinkeinoelämän menestys edellyttää lentoyhteyksiä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Vaikka Etelä-Savo ei lähde mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteiseen lentoliikennettä selvittävään hankkeeseen, lentoliikenteen turvaaminen on edunvalvonnassa yksi keskeisistä painopisteistä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

Vaihtoehtoiset liikennemuodot ovat erityisesti Savonlinnassa vaikeasti löydettävissä.

- Meidän on oltava edunvalvonnassamme erittäin aktiivisia, Wuorinen sanoo.

Parikkalan–Syväoron kansainvälinen maantieliikenteen rajanylityspaikka on otettu mukaan selvitykseen, joka kartoittaa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä. Tämä vahvistaa Etelä-Savolle tärkeän rajanylityspaikan tulevaisuutta. Selvitys valmistuu helmikuussa 2015.

Itä- ja Pohjois-Suomi valmistelevat parhaillaan yhteisiä hallitusohjelmatavoitteitaan Suomen seuraavalle vaalien jälkeiselle hallitukselle. Niitä käsitellään seuraavan kerran joulukuun alkupuolella Itä-Suomen neuvottelukunnassa.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 15. joulukuuta Mikkelissä. Alkuvuonna 2015 maakuntahallitus kokoontuu 19. tammikuuta, 16. helmikuuta, 23. maaliskuuta, 20. huhtikuuta, 18. toukokuuta ja 15. kesäkuuta. Loppuvuoden 2015 kokoukset päätetään myöhemmin.


Terttu Salo (sd) edustaa maakuntahallituksessa Pieksämäkeä.

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 24. marraskuuta Kangasniemellä. Valtuuston ensimmäinen kokous vuonna 2015 pidetään 25. toukokuuta.

Maakuntaliiton virasto on suljettu vuoden vaihteen molemmin puolin eli 29. joulukuuta 2014 – 6. tammikuuta 2015.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Alueelliset erot huomioitava uudistettaessa toisen asteen koulutusta

17.11.2014

Yrityksille on turvattava osaavaa työvoimaa, peruskoulusta valmistuvan nuoren on voitava jatkaa opintoja kotoa käsin ja kuntien rahoitusvastuuta on selkiytettävä. Alueelliset erot on otettava huomioon. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. marraskuuta. Lausunto liittyy lähinnä toisen asteen koulutukseen eli lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Maakuntahallitus ei ota lausunnossaan kantaa koulutuksen järjestäjäverkkoon. Pelkkä ikäluokan koko ei kuitenkaan voi määrittää hallituksen mielestä toisen asteen koulutuksen järjestämistä. ”Yksi mekaaninen järjestämis- ja rahoitusmalli ei sovi kaikkialle Suomeen”, maakuntahallitus korostaa.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

- Koko maata ei voi laittaa samaan muottiin, täydentää maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. – Etelä-Savossa nuorten 16 – 18-vuotiaiden koulumatkat kasvavat helposti liian pitkiksi.

- Valtio tavoittelee uudistuksilla noin 260 miljoonan euron säästöjä. Oppilaitosverkostoa ei saa silti supistaa kohtuuttomasti. Se voi tuhota maakunnan elinvoimaa ja vaikuttaa muun muassa yritysten sijaintipäätöksiin.

- Hallituksen lakiesitysluonnokset ovat lisäämässä kuntien rahoitustaakkaa samalla, kun niiltä ollaan viemässä päätösvaltaa. Myös tämä on outoa, emmekä voi sitä hyväksyä, Mäkinen sanoo.

Maakuntahallitus ei arvioinut kokouksessaan sitä, mitä valtion kaavailemat supistukset tarkoittaisivat lukuina Etelä-Savossa.

Erityiskouluttajien asema turvattava

- Etelä-Savossa on myös pieniä oppilaitoksia, jotka järjestävät erityiskoulutusta, esimerkkinä Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa. Haluamme ehdottomasti turvata myös niiden aseman tulevaisuudessa, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Meidän on kuitenkin rehellisyyden nimissä tunnustettava, että koulutuksen järjestäjäverkosto tulee supistumaan. Kaikkiin pieniin lukioihin ei tulevaisuudessa riitä opiskelijoita, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen.

- Järjestäjäverkkoa on kuitenkin helpoin karsia Etelä-Suomessa, jossa se on jo valmiiksi tiivis.


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd)

Hirvosen mielestä huolestuttavin hallituksen lakiesitysluonnoksissa onkin kohta, joka pyrkii nostamaan kuntien rahoitusosuutta koulutuksen rahoituksessa.

- Ei kunnilla ole siihen kapasiteettia, hän sanoo.

Kuntien talous joutuisi entistä tiukemmalle

Toisen asteen koulutuksen järjestelyt vaikuttavat huomattavasti kuntatalouteen, maakuntahallitus toteaa lausunnossaan. Tämän vuoksi toisen asteen koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena.

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa lausunnossaan alueellista saavutettavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa. Työelämän tarpeet on otettava alueellisesti huomioon, ja koulutuksen järjestämisen on perustuttava työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Pelkkä ikäluokkakehitys ei saa olla yksinomaan koulutuksen järjestämistä määrittelevä tekijä. Työelämän muutosten edelleen nopeutuessa on laadukkaan aikuiskoulutuksen tarjonnalla suuri merkitys Etelä-Savossa. Rahoituksen perusteiden ja määrien on oltava tiedossa ennen kuntien budjettien hyväksymistä.


Maakuntahallituksen jäsenet Kaija Viljakainen (kesk.) ja Matti Tulla (kesk.)

Lausunto annettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle, ja se liittyy lakiesitysluonnoksiin, jotka esittävät muutoksia toisen asteen koulutukseen eli lähinnä lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisverkkoon ja rahoitusjärjestelmiin. Järjestäjäverkkoa esitetään tiivistettäväksi ja kuntien rahoitusosuutta nostettavaksi 58 prosentista 71 prosenttiin.

Maakuntaliitto antoi lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle pyytämättä. Liitto paheksuu sitä, ettei ministeriö ole pyytänyt liitoilta lausuntoa, vaikka lain mukaan liitoilla on vastuu oman alueensa kehityksestä ja muun muassa koulutuksen ja työvoimatarpeen ennakoinnista.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja vs. kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.

Uuden kauden ensimmäiset EU-hankkeet käsittelyssä

Maakuntahallitus hyväksyi 17. marraskuuta ensimmäiset kehittämishankkeet, jotka rahoitetaan uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun.

- Meidän on tehtävä paljon valintoja, mikä tarkoittaa valitettavasti myös kielteisiä rahoituspäätöksiä. Rahat eivät riitä kaikkien hankkeiden toteuttamiseen. Valintoja ohjaa maakuntaohjelma, kertoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

EU-ohjelmarahojen kahdella ensimmäisellä hakukierroksella Etelä-Savon maakuntaliitto sai yli kuusikymmentä hankehakemusta. Niiden yhteenlaskettu rahoitus ylittää jo reilusti sen rahamäärän, jota maakuntaliitolla on käytettävissä vuoden 2015 loppuun mennessä: valtion ja EU:n rahoitusta liiton rahoittamiin hankkeisiin on anottu lähes 15 miljoonaa euroa, kun sitä on tälle vuodelle käytettävissä 5,25 ja ensi vuodelle vajaat 7 miljoonaa. Maakunnan toiselta rahoittajaviranomaiselta Etelä-Savon Ely-keskukselta on anottu kehittämisrahoitusta tähän mennessä runsaat 15 miljoonaa euroa. Suorat yritystuet eivät ole mukana tässä summassa.

Ensimmäiset rahat Etelä-Savossa suunnataan valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.)

- Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme lainkaan rahoita teemojen ulkopuolisia hankkeita. Niitäkin rahoitetaan, jos ne ovat hyviä, vakuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.)

- Etelä-Savossa Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut suurin EU-hankkeiden toteuttaja. Osaltaan sen tuloksena Mikkelin ammattikorkeakoulu on Suomen ykkönen. Maakunta päätti aikanaan panostaa juuri osaamisen kehittämiseen, ja nyt on nähty, että EU-hankkeilla on merkitystä, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius (kok.).


Maakuntahallituksen varajäsen Pekka Selenius (kok.)

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmia. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi käynnistää ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla. Myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva sähköinen hakujärjestelmä on viivästyttänyt hankkeiden käynnistymistä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Sanomalehdet avoimesti verkkoon

Suurin maakuntahallituksen 17. marraskuuta hyväksymistä EU-hankkeista on Helsingin yliopiston Aviisi-hanke. Reilun puolen miljoonan euron hankkeen tavoitteena on saada noin sadan viimeisen vuoden sanomalehtiaineisto avoimeksi siten, että aineistoja voidaan käyttää hyödyksi niin lehtitaloissa kuin kouluissa, kansalaisopistoissa ja erilaisissa yhdistyksissä.


Hanke selvittää, miten sanomalehtien aineistot saadaan käyttöön loukkaamatta tekijänoikeuksia.

Kaksivuotinen hanke ratkoo muun muassa ongelmia, jotka liittyvät tekijänoikeuksiin. Se luo uusi sopimus- ja toimintamalleja sekä tekniset edellytykset aineiston avoimuuteen. Toistaiseksi verkossa avoimia ovat vain ennen vuotta 1910 julkaistut lehtiaineistot.

Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. Sitä rahoittavat myös Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon viestintä/Sanomalehti Länsi-Savo, Viestilehdet/Maaseudun tulevaisuus sekä Kopiosto. EU-rahaa hankkeelle on luvassa reilut 360 000 euroa.

Hyvinvointialan opetukseen uusinta teknologiaa

Etelä-Savon koulutus oy kehittää EU-ohjelmarahalla hyvinvointialan oppimisympäristöjä. Hyteks-hanke sai ohjelmarahoitusta hankkeelleen noin 423 000 euroa. Siitä lähes 254 000 tulee EU:lta ja loput vajaat 170 000 euroa Hirvensalmen, Joroisten, Kuvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen ja Puumalan kunnilta.


Hyvinvointiteknologia tuo terveysasiaa koteihin asti.

Hankkeen aikana muun muassa Mikkelin ammattiopistolle Otavankadulle Mikkeliin rakennetaan uudet ja tekniikaltaan ajanmukaiset oppimistilat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Rakennustyöt alkavat vuoden 2015 syksyllä ja käyttöön ne saadaan vuoden 2016 elokuussa.

Tavoitteena on, että Etelä-Savo saa ammattilaisia, jotka hallitsevat uusimman hyvinvointialan teknologian. Tämä uskotaan lisäävän sosiaali- ja terveysalan tuottavuutta ja mahdollistavan muun muassa sen, että maakuntaan syntyy alalle uutta yritystoimintaa.

Laite lukee männyn sydämen salat

Metsäntutkimuslaitoksen Metlan Punkaharjun yksikkö aikoo selvittää, miten mitata mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja luotettavasti, mikä on männyn sydänpuun uuteaineiden pitoisuus. Metlan Tuikepuu-hanke saa EU-ohjelmarahaa 270 000 euroa, josta 190 000 tulee EU:n rakennerahastoista. Hanke kehittää analyysien avuksi optista teknologiaa.


Männyn sydän piilottelee uuteaineita.

Männyn uuteaineet ovat esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita puun jatkojalostus tarjoaa, ja Metla pyrkii kehittämään jatkojalostuksessa tarpeellisen laitteiston: laitteisto auttaa muun muassa kehittämään puulajiketta, joka sisältää mahdollisimman runsaasti uuteaineita.

Runsaasti uuteaineita sisältävää puuta voidaan käyttää esimerkiksi piharakentamiseen, koska se ei lahoa yhtä helposti kuin tavallinen puu ja on silti täysin ekologinen materiaali. Paitsi puutuoteteollisuus myös kemianteollisuus voi hyödyntää uutepitoista puuta.

Myös kehitettävälle laitteistolle voi avautua markkinat.

Lisätietoa ilman ja veden saasteista

Mikkelin ammattikorkeakoulu hankkii Vim-hankkeellaan lisää tietoa Etelä-Savon veden ja ilman puhtaudesta ja selvittää seikkoja, jotka rasittavat ympäristöä. Tietoa voivat käyttää hyväksi maakunnan yritykset, kun ne haluavat tehostaa energiantuotantoaan ja vähentää investointi- ja huoltokustannuksiaan. Tämä kasvattaa yritysten kilpailukykyä.


Etelä-Savon ilmansaasteita selvittää ammattikorkeakoulun tutkimus.

Hanke tuottaa uutta tietoa myös Etelä-Savon vesien ja ilman tilasta sekä kehittää menetelmiä sekä arviointiin että päästöjen vähentämiseen. Laitetoimittajat ja arviointiyritykset voivat hyödyntää hankkeessa syntyvää uutta tietoa.

Vim-hankkeen kokonaiskustannukset ovat 256 000 euroa, josta EU-rahoittaa 179 000 ja Mikkeli ja Kangasniemi vajaat 77 000 euroa.

Lisätietoja EU-hankkeista antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Kylien laajakaistavalmiudet selvitetään

Maakuntaliitto selvittää, mitkä ovat eteläsavolaisten kuntien valmiudet hakea hankerahoitusta ns. kyläverkkohankkeille. Kyläverkkohankkeita rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja niiden tavoitteena on parantaa nopeita laajakaistayhteyksiä harvaan asutulla maaseudulla.


Laajakaistayhteydet eivät toimi kaikkialla niinkuin niiden pitäisi.

Jotta rahoitusta maaseudun kehittämisohjelmasta voi hakea, pitää olla kuitenkin selvillä, onko kylällä riittävästi asukkaita, jotka haluavat liittyä laajakaistaverkkoon. Hankehakemukseen pitää liittää myös alustava suunnitelma rakennettavasta verkosta. Maakuntaliiton hanke auttaa kuntia ja kyliä hankkimaan nämä tiedot.

Maakuntahallitus myönsi maaseutualueiden laajakaistaselvitykseen 30 000 euroa, josta maakunnan kehittämisrahaa on 21 000 euroa.

Lisätietoa hankkeesta antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Lentoliikenne tärkeä edunvalvonta-asia

Maakuntahallitus keskusteli myös muista edunvalvonta-asioista. Keskustelussa nousi esiin erityisesti lentoliikenteen turvaaminen.


Savonlinnan elinkeinoelämän menestys edellyttää lentoyhteyksiä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Vaikka Etelä-Savo ei lähde mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteiseen lentoliikennettä selvittävään hankkeeseen, lentoliikenteen turvaaminen on edunvalvonnassa yksi keskeisistä painopisteistä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

Vaihtoehtoiset liikennemuodot ovat erityisesti Savonlinnassa vaikeasti löydettävissä.

- Meidän on oltava edunvalvonnassamme erittäin aktiivisia, Wuorinen sanoo.

Parikkalan–Syväoron kansainvälinen maantieliikenteen rajanylityspaikka on otettu mukaan selvitykseen, joka kartoittaa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä. Tämä vahvistaa Etelä-Savolle tärkeän rajanylityspaikan tulevaisuutta. Selvitys valmistuu helmikuussa 2015.

Itä- ja Pohjois-Suomi valmistelevat parhaillaan yhteisiä hallitusohjelmatavoitteitaan Suomen seuraavalle vaalien jälkeiselle hallitukselle. Niitä käsitellään seuraavan kerran joulukuun alkupuolella Itä-Suomen neuvottelukunnassa.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 15. joulukuuta Mikkelissä. Alkuvuonna 2015 maakuntahallitus kokoontuu 19. tammikuuta, 16. helmikuuta, 23. maaliskuuta, 20. huhtikuuta, 18. toukokuuta ja 15. kesäkuuta. Loppuvuoden 2015 kokoukset päätetään myöhemmin.


Terttu Salo (sd) edustaa maakuntahallituksessa Pieksämäkeä.

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 24. marraskuuta Kangasniemellä. Valtuuston ensimmäinen kokous vuonna 2015 pidetään 25. toukokuuta.

Maakuntaliiton virasto on suljettu vuoden vaihteen molemmin puolin eli 29. joulukuuta 2014 – 6. tammikuuta 2015.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010