Maakuntien tulevaisuus ja tasapuolinen kohtelu huolestuttavat Etelä-Savoa

20.10.2014

Huoli maakuntien tulevaisuudesta ja tasapuolisesta kohtelusta nousivat esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 20. lokakuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus antoi kaksi kannanottoa, joista toinen koskee maakuntien tulevaisuutta ja toinen EU:n rakennerahastorahojen käyttöä.

- Aluehallintoa Suomessa tulee kehittää niin, että se vastaa alueiden tarpeita, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). – Valtio näyttää monessa yhteydessä unohtavan, että maakuntaliittoja on edes olemassa. Aluehallintoa uudistettaessa voidaan tehtäviä siirtäa valtion aluehallinnolta maakunnille.

- Kolmiportainen aluehallinto – kunnat, maakunnat ja valtion aluehallinto - on järkevä tapa toimia, toteaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Maakunnat tuovat hallintoon EU:nkin edellyttämää päätöksenteon läheisyysperiaatetta.

Tiukka kannanotto ministeriön rahoitusesitykseen

Maakuntahallitus ei hyväksy työ- ja elinkeinoministeriön syyskuun lopulla tekemää rahoitusesitystä. Liitto pitää esitystä lain ja jo tehtyjen päätösten vastaisena. Esitys koskee EU:n rakennerahastorahojen käyttöä.

Maakuntahallitus edellyttää, että ministeriö valmistelee esityksensä uudelleen. Uuden esityksen on kohdeltava kaikkia maakuntia tasapuolisesti, hallitus vaatii kannanotossaan.

Ministeriö on esittänyt, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) valtakunnallisesta rahoituksesta osa kohdennetaan pelkästään Etelä- ja Länsi-Suomeen. Kyseinen osa koskee ESR-rahoituksen toimia, jotka toteuttavat ns. nuorisotakuuta eli esimerkiksi ohjaavat nuoria koulutuksen piiriin.

Ministeriön esitys jättää Itä- ja Pohjois-Suomen nuoret kokonaan valtakunnallisen tuen ulkopuolelle. Ministeriön mielestä itäisen ja pohjoisen Suomen alueet voivat maksaa tätä nuorisotakuutoimintaa alueellisesta rahoituksestaan.

Etelä-Savon maakuntaliitto arvostelee ministeriön esitystä voimakkaasti. Ministeriön esitys on EU-ohjelmavarojen siirto Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen, maakuntaliitto toteaa ja syyttää ministeriötä piittaamattomuudesta, jota se osoittaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän päätöstä kohtaan. Päätös koskee rakennerahastorahojen suuntaamista alueille.

”Alueosioiden rahoitusvolyymi ei missään oloissa voi olla kriteerinä eikä esteenä valtakunnallisen rahoituksen saamiselle”, maakunta muistuttaa kannanotossaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ei pidä myöskään ennalta sulkea mitään alueita valtakunnallisten hakujen ulkopuolelle.

- Valtion on kohdeltava Suomen eri alueita tasapuolisesti, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Wuorinen.

- Se ei saa esimerkiksi vastoin omia aikaisempia säädöksiään ja päätöksiään siirtää rahaa Itä- ja Pohjois-Suomesta etelään ja länteen.

Ministeriö ei voi määrätä valtakunnallisen teeman hankkeita rahoitettaviksi alueosiosta, Etelä-Savo toteaa. Aluekehityslain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä päättää aluerahan suuntaamisesta. Maakuntaliitto edellyttää, että ministeriö kunnioittaa aluekehityslain mukaista menettelytapaa ja valmistelee rahoitusesityksensä uudelleen.

EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma. Tämä yksi ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttöä.

Ohjelma pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa, ja siinä on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin. Kriittisen kannanoton kohteena oleva työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusesitys koskee juuri tuon valtakunnallisen teemarahoituksen käyttöä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Kansanvaltaista aluehallintoa vahvistettava

Suomessa on vahvistettava selvästi kansanvaltaista maakunnista muodostuvaa aluehallintoa. Tämä edellyttää kolmiportaista aluehallintoa, jonka yhden tason muodostaisi uusiutuva, kunnalliseen kansanvaltaan pohjautuvaa aluehallinto-organisaatio.

Tätä mieltä ovat maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat valmistelemassaan kannanotossa, jonka Etelä-Savon maakuntahallitus omalta osaltaan hyväksyi 20. lokakuuta. Kannanotto valmistuu loppuvuodesta ja se on suunnattu Suomen uudelle, vaalien jälkeiselle hallitukselle sen hallitusohjelmaan.

Pelkkä peruskuntien vahvistaminen ja valtion aluehallinnon uudistus eivät riitä. Aluehallintoa on uudistettava kokonaisuutena. Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja ns. luontaiseen yhteistyöhön ja sillä tulee olla riittävä väestöpohja ja taloudellinen perusta.

”Tarkastelun tulee lähteä tehtävän määrittelystä käsin ja maakunnat ovat valmiit tehtäviensä ja toimivaltansa kartuttamiseen”, kannanottoluonnos toteaa.

Vahvalle kansanvaltaiselle aluehallinnolle voidaankin kannanottoluonnoksen mukaan siirtää koko joukko uusia tehtäviä nykyisten maakuntaliittojen tehtävien lisäksi. Monet alueelliset toimet edellyttävät laajempaa suunnittelu- ja toteutuspohjaa kuin vahva peruskunta, luonnos muistuttaa.

Uudelle aluehallinnolle sopivia tehtäviä ovat luonnoksen mukaan muun muassa elinkeinojen kehittäminen, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, alueen kansainvälinen kilpailukyky, alueellinen asumisstrategia, joukkoliikenteen suunnittelu ja eräät sivistys-, kulttuuri- ja nuorisoasiat. Ne siirtyisivät uudelle hallinnolle pääasiallisesti ELY-keskuksilta ja aluehallintovirastolta.

Uudistuva kansanvaltainen aluehallinto ei edellyttäisi erillistä verotusoikeutta. Sen sijaan rahoitus on kannanottoluonnoksen mukaan turvattava lailla. Uudistuksen tavoitteena on taata kansalaisten yhdenvertaisuus sekä alueiden kasvu ja hyvinvointi nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin.

Suomen uuden hallituksen tulee käynnistää parlamentaarinen valmistelu, jonka pohjalta Suomi lähtee kehittämään aluehallintoaan. Uuden hallitusohjelman on luotava valmius sellaisen aluehallinnon toteuttamiseen, joka pohjautuu kansanvaltaan ja alueiden omiin vahvuuksiin ja tietämykseen.

Kannanottoluonnoksesta on pyydetty kaikkien maakuntien näkemykset 15. marraskuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi kannanottoluonnoksen lähes sellaisenaan. Hallitus poisti luonnoksesta kohdan, joka liittyi maakuntien lukumäärään.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Parikkalan rajanylityspaikka ja alempi tieverkko tärkeitä edunvalvonta-asioita

- Etelä-Savolle on hyvin tärkeää, että Parikkalan ja Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan rakentaminen etenee, sanoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Mäkinen esitteli maakuntahallitukselle ajankohtaisia maakunnan ajankohtaisia edunvalvonta-asioita 20. lokakuuta Mikkelissä.

- Parikkala-Syväoro on tärkeä kulkureitti sekä matkailijoille että tavaraliikenteelle. Yrityksemme tarvitsevat sitä.

Rajanylityspaikan vaikutuksia maakunnan yrityselämälle korostaa myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Se vaikuttaa myös matkailuelinkeinon investointeihin esimerkiksi Savonlinnassa, Wuorinen muistuttaa.

EU:n pakotteet eivät ulotu suoraan raja-aluehankkeisiin.

- Meidän tulee aluetasolla osoittaa, että katsomme tulevaisuuteen. Nämä tällaiset suurhankkeet ovat pitkän aikavälin hankkeita. Parikkalassa rakentaminen voisi alkaa vasta vuonna 2017 ja käyttöön rajanylityspaikka tullee vasta 2020-luvulla.

Maakuntahallituksessa esiin nousivat lisäksi Viitostien kunnostustoimet Mikkelistä eteenpäin, uuden rautatiesillan rakentamisen Savonlinnan Laitaatsalmeen ja lentoliikenteen turvaaminen Savonlinnassa sekä Mikkelin lentokentän teknisen tason saattaminen ajan tasalle. Myös alemman tieverkon ja yksityisteidenkin kunto on huolestuttava rahoituksen supistuttua.

Lisätietoja hallituksen edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Etelä-Savo mukaan OECD:n tutkimushankkeeseen

Etelä-Savon lähtee mukaan muun Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Ruotsin kanssa tutkimushankkeeseen. Hankkeen tarkoitus on hankkia tutkittua tietoa muun muassa siitä, pitäisikö harvaan asuttujen pohjoisten alueiden vuoden 2020 jälkeenkin kuulua korkean EU-tuen piiriin. Tutkimus on tarkoitus tilata OECD:ltä. Mukaan lähdöstä päätti Etelä-Savon maakuntahallitus 20. lokakuuta.

Tutkimuksen teetättää pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkosto NSPA, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Etelä-Savo osallistuu tutkimuksen kustannuksiin korkeintaan 25 000 eurolla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 420 000 euroa.

Tutkimusta maakuntaliitto kuvaa edunvavonnan työkaluksi, ja se koostuisi OECD:n tuottamasta katsauksesta ja analyysistä. Ne tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä muiden mukana olevien alueiden kanssa. Vastaavat tutkimukset on tehty kahdesti aikaisemmin, ja niiden avulla maakunnat ovat pystyneet perustelemaan harvan asutuksen ja pohjoisen sijainnin tuomia kehityshaittoja ja säilyttänyt suhteellisen hyvät EU-tuet.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntakaavan täydennys etenee

Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaan täydentävän toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja lausunnoilla. Liitto sai suunnitelmasta 8 muistutusta ja 31 lausuntoa.

Toinen vaihemaakuntakaava koskee erityisesti Etelä-Savon luonnonvaroja, muun muassa maa-aineksia ja niiden käyttöä, esimerkkinä turve. Maakuntavaltuusto linjaa luonnonvarakaavaa kokouksessaan 24. marraskuuta, ja linjausten pohjalta maakuntahallitus antaa vastineet muistutuksiin joulukuussa.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston kesäkuussa hyväksymä kaava ohjaa erityisesti suurten tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja rakentamista maakunnassa. Tuulivoimakaava saa lainvoiman, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut, arviolta vuoden 2015 aikana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko maakunnan alueen. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja alueiden käyttöä. Etelä-Savon maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja ns. suuri yleisö voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Hallitus hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman

Vuonna 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto jatkaa maakuntakaavan täydennystä. Työn alla on ns. toinen vaihemaakuntakaava, joka ohjaa erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Myös Itä-Suomen liikennestrategia päivittyy ensi vuonna.

Lisäksi liitto muun muassa kartoittaa niitä vaihtoehtoisia globaaleja kehitysnäkymiä, jotka vaikuttavat myös Etelä-Savoon. Kartoitustyö tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun liitto laatii uutta maakuntastrategiaa vuonna 2016. Maakunnan markkinointi ja viestinsä sekä yhteisen tahtotilan vahvistaminen ovat liiton toiminnan painopisteistä vuonna 2015.

Kuntien jäsenmaksut nousevat vuonna 2015 hiukan. Jäsenmaksukorotus on 1,5 prosenttia eli euroina yhteensä 35 500 euroa. Talouden ja toiminnan raamit liitto hahmotteli yhdessä kuntien kanssa alkusyksyn seutukuntakäynneillä. Talousarvioesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljoonaa euroa.

Tiedot selviävät toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2015–2017, jonka maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan 20. lokakuuta. Lopullisesti toiminnan ja talouden linjaukset hyväksyy maakuntavaltuusto 24. marraskuuta Kangasniemellä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 17. marraskuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntien tulevaisuus ja tasapuolinen kohtelu huolestuttavat Etelä-Savoa

20.10.2014

Huoli maakuntien tulevaisuudesta ja tasapuolisesta kohtelusta nousivat esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 20. lokakuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus antoi kaksi kannanottoa, joista toinen koskee maakuntien tulevaisuutta ja toinen EU:n rakennerahastorahojen käyttöä.

- Aluehallintoa Suomessa tulee kehittää niin, että se vastaa alueiden tarpeita, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). – Valtio näyttää monessa yhteydessä unohtavan, että maakuntaliittoja on edes olemassa. Aluehallintoa uudistettaessa voidaan tehtäviä siirtäa valtion aluehallinnolta maakunnille.

- Kolmiportainen aluehallinto – kunnat, maakunnat ja valtion aluehallinto - on järkevä tapa toimia, toteaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Maakunnat tuovat hallintoon EU:nkin edellyttämää päätöksenteon läheisyysperiaatetta.

Tiukka kannanotto ministeriön rahoitusesitykseen

Maakuntahallitus ei hyväksy työ- ja elinkeinoministeriön syyskuun lopulla tekemää rahoitusesitystä. Liitto pitää esitystä lain ja jo tehtyjen päätösten vastaisena. Esitys koskee EU:n rakennerahastorahojen käyttöä.

Maakuntahallitus edellyttää, että ministeriö valmistelee esityksensä uudelleen. Uuden esityksen on kohdeltava kaikkia maakuntia tasapuolisesti, hallitus vaatii kannanotossaan.

Ministeriö on esittänyt, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) valtakunnallisesta rahoituksesta osa kohdennetaan pelkästään Etelä- ja Länsi-Suomeen. Kyseinen osa koskee ESR-rahoituksen toimia, jotka toteuttavat ns. nuorisotakuuta eli esimerkiksi ohjaavat nuoria koulutuksen piiriin.

Ministeriön esitys jättää Itä- ja Pohjois-Suomen nuoret kokonaan valtakunnallisen tuen ulkopuolelle. Ministeriön mielestä itäisen ja pohjoisen Suomen alueet voivat maksaa tätä nuorisotakuutoimintaa alueellisesta rahoituksestaan.

Etelä-Savon maakuntaliitto arvostelee ministeriön esitystä voimakkaasti. Ministeriön esitys on EU-ohjelmavarojen siirto Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen, maakuntaliitto toteaa ja syyttää ministeriötä piittaamattomuudesta, jota se osoittaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän päätöstä kohtaan. Päätös koskee rakennerahastorahojen suuntaamista alueille.

”Alueosioiden rahoitusvolyymi ei missään oloissa voi olla kriteerinä eikä esteenä valtakunnallisen rahoituksen saamiselle”, maakunta muistuttaa kannanotossaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ei pidä myöskään ennalta sulkea mitään alueita valtakunnallisten hakujen ulkopuolelle.

- Valtion on kohdeltava Suomen eri alueita tasapuolisesti, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Wuorinen.

- Se ei saa esimerkiksi vastoin omia aikaisempia säädöksiään ja päätöksiään siirtää rahaa Itä- ja Pohjois-Suomesta etelään ja länteen.

Ministeriö ei voi määrätä valtakunnallisen teeman hankkeita rahoitettaviksi alueosiosta, Etelä-Savo toteaa. Aluekehityslain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä päättää aluerahan suuntaamisesta. Maakuntaliitto edellyttää, että ministeriö kunnioittaa aluekehityslain mukaista menettelytapaa ja valmistelee rahoitusesityksensä uudelleen.

EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma. Tämä yksi ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttöä.

Ohjelma pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa, ja siinä on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin. Kriittisen kannanoton kohteena oleva työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusesitys koskee juuri tuon valtakunnallisen teemarahoituksen käyttöä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Kansanvaltaista aluehallintoa vahvistettava

Suomessa on vahvistettava selvästi kansanvaltaista maakunnista muodostuvaa aluehallintoa. Tämä edellyttää kolmiportaista aluehallintoa, jonka yhden tason muodostaisi uusiutuva, kunnalliseen kansanvaltaan pohjautuvaa aluehallinto-organisaatio.

Tätä mieltä ovat maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat valmistelemassaan kannanotossa, jonka Etelä-Savon maakuntahallitus omalta osaltaan hyväksyi 20. lokakuuta. Kannanotto valmistuu loppuvuodesta ja se on suunnattu Suomen uudelle, vaalien jälkeiselle hallitukselle sen hallitusohjelmaan.

Pelkkä peruskuntien vahvistaminen ja valtion aluehallinnon uudistus eivät riitä. Aluehallintoa on uudistettava kokonaisuutena. Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja ns. luontaiseen yhteistyöhön ja sillä tulee olla riittävä väestöpohja ja taloudellinen perusta.

”Tarkastelun tulee lähteä tehtävän määrittelystä käsin ja maakunnat ovat valmiit tehtäviensä ja toimivaltansa kartuttamiseen”, kannanottoluonnos toteaa.

Vahvalle kansanvaltaiselle aluehallinnolle voidaankin kannanottoluonnoksen mukaan siirtää koko joukko uusia tehtäviä nykyisten maakuntaliittojen tehtävien lisäksi. Monet alueelliset toimet edellyttävät laajempaa suunnittelu- ja toteutuspohjaa kuin vahva peruskunta, luonnos muistuttaa.

Uudelle aluehallinnolle sopivia tehtäviä ovat luonnoksen mukaan muun muassa elinkeinojen kehittäminen, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, alueen kansainvälinen kilpailukyky, alueellinen asumisstrategia, joukkoliikenteen suunnittelu ja eräät sivistys-, kulttuuri- ja nuorisoasiat. Ne siirtyisivät uudelle hallinnolle pääasiallisesti ELY-keskuksilta ja aluehallintovirastolta.

Uudistuva kansanvaltainen aluehallinto ei edellyttäisi erillistä verotusoikeutta. Sen sijaan rahoitus on kannanottoluonnoksen mukaan turvattava lailla. Uudistuksen tavoitteena on taata kansalaisten yhdenvertaisuus sekä alueiden kasvu ja hyvinvointi nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin.

Suomen uuden hallituksen tulee käynnistää parlamentaarinen valmistelu, jonka pohjalta Suomi lähtee kehittämään aluehallintoaan. Uuden hallitusohjelman on luotava valmius sellaisen aluehallinnon toteuttamiseen, joka pohjautuu kansanvaltaan ja alueiden omiin vahvuuksiin ja tietämykseen.

Kannanottoluonnoksesta on pyydetty kaikkien maakuntien näkemykset 15. marraskuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi kannanottoluonnoksen lähes sellaisenaan. Hallitus poisti luonnoksesta kohdan, joka liittyi maakuntien lukumäärään.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Parikkalan rajanylityspaikka ja alempi tieverkko tärkeitä edunvalvonta-asioita

- Etelä-Savolle on hyvin tärkeää, että Parikkalan ja Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan rakentaminen etenee, sanoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Mäkinen esitteli maakuntahallitukselle ajankohtaisia maakunnan ajankohtaisia edunvalvonta-asioita 20. lokakuuta Mikkelissä.

- Parikkala-Syväoro on tärkeä kulkureitti sekä matkailijoille että tavaraliikenteelle. Yrityksemme tarvitsevat sitä.

Rajanylityspaikan vaikutuksia maakunnan yrityselämälle korostaa myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Se vaikuttaa myös matkailuelinkeinon investointeihin esimerkiksi Savonlinnassa, Wuorinen muistuttaa.

EU:n pakotteet eivät ulotu suoraan raja-aluehankkeisiin.

- Meidän tulee aluetasolla osoittaa, että katsomme tulevaisuuteen. Nämä tällaiset suurhankkeet ovat pitkän aikavälin hankkeita. Parikkalassa rakentaminen voisi alkaa vasta vuonna 2017 ja käyttöön rajanylityspaikka tullee vasta 2020-luvulla.

Maakuntahallituksessa esiin nousivat lisäksi Viitostien kunnostustoimet Mikkelistä eteenpäin, uuden rautatiesillan rakentamisen Savonlinnan Laitaatsalmeen ja lentoliikenteen turvaaminen Savonlinnassa sekä Mikkelin lentokentän teknisen tason saattaminen ajan tasalle. Myös alemman tieverkon ja yksityisteidenkin kunto on huolestuttava rahoituksen supistuttua.

Lisätietoja hallituksen edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Etelä-Savo mukaan OECD:n tutkimushankkeeseen

Etelä-Savon lähtee mukaan muun Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Ruotsin kanssa tutkimushankkeeseen. Hankkeen tarkoitus on hankkia tutkittua tietoa muun muassa siitä, pitäisikö harvaan asuttujen pohjoisten alueiden vuoden 2020 jälkeenkin kuulua korkean EU-tuen piiriin. Tutkimus on tarkoitus tilata OECD:ltä. Mukaan lähdöstä päätti Etelä-Savon maakuntahallitus 20. lokakuuta.

Tutkimuksen teetättää pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkosto NSPA, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Etelä-Savo osallistuu tutkimuksen kustannuksiin korkeintaan 25 000 eurolla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 420 000 euroa.

Tutkimusta maakuntaliitto kuvaa edunvavonnan työkaluksi, ja se koostuisi OECD:n tuottamasta katsauksesta ja analyysistä. Ne tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä muiden mukana olevien alueiden kanssa. Vastaavat tutkimukset on tehty kahdesti aikaisemmin, ja niiden avulla maakunnat ovat pystyneet perustelemaan harvan asutuksen ja pohjoisen sijainnin tuomia kehityshaittoja ja säilyttänyt suhteellisen hyvät EU-tuet.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntakaavan täydennys etenee

Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaan täydentävän toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja lausunnoilla. Liitto sai suunnitelmasta 8 muistutusta ja 31 lausuntoa.

Toinen vaihemaakuntakaava koskee erityisesti Etelä-Savon luonnonvaroja, muun muassa maa-aineksia ja niiden käyttöä, esimerkkinä turve. Maakuntavaltuusto linjaa luonnonvarakaavaa kokouksessaan 24. marraskuuta, ja linjausten pohjalta maakuntahallitus antaa vastineet muistutuksiin joulukuussa.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston kesäkuussa hyväksymä kaava ohjaa erityisesti suurten tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja rakentamista maakunnassa. Tuulivoimakaava saa lainvoiman, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut, arviolta vuoden 2015 aikana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko maakunnan alueen. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja alueiden käyttöä. Etelä-Savon maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja ns. suuri yleisö voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Hallitus hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman

Vuonna 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto jatkaa maakuntakaavan täydennystä. Työn alla on ns. toinen vaihemaakuntakaava, joka ohjaa erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Myös Itä-Suomen liikennestrategia päivittyy ensi vuonna.

Lisäksi liitto muun muassa kartoittaa niitä vaihtoehtoisia globaaleja kehitysnäkymiä, jotka vaikuttavat myös Etelä-Savoon. Kartoitustyö tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun liitto laatii uutta maakuntastrategiaa vuonna 2016. Maakunnan markkinointi ja viestinsä sekä yhteisen tahtotilan vahvistaminen ovat liiton toiminnan painopisteistä vuonna 2015.

Kuntien jäsenmaksut nousevat vuonna 2015 hiukan. Jäsenmaksukorotus on 1,5 prosenttia eli euroina yhteensä 35 500 euroa. Talouden ja toiminnan raamit liitto hahmotteli yhdessä kuntien kanssa alkusyksyn seutukuntakäynneillä. Talousarvioesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljoonaa euroa.

Tiedot selviävät toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2015–2017, jonka maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan 20. lokakuuta. Lopullisesti toiminnan ja talouden linjaukset hyväksyy maakuntavaltuusto 24. marraskuuta Kangasniemellä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 17. marraskuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntien tulevaisuus ja tasapuolinen kohtelu huolestuttavat Etelä-Savoa

20.10.2014

Huoli maakuntien tulevaisuudesta ja tasapuolisesta kohtelusta nousivat esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 20. lokakuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus antoi kaksi kannanottoa, joista toinen koskee maakuntien tulevaisuutta ja toinen EU:n rakennerahastorahojen käyttöä.

- Aluehallintoa Suomessa tulee kehittää niin, että se vastaa alueiden tarpeita, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). – Valtio näyttää monessa yhteydessä unohtavan, että maakuntaliittoja on edes olemassa. Aluehallintoa uudistettaessa voidaan tehtäviä siirtäa valtion aluehallinnolta maakunnille.

- Kolmiportainen aluehallinto – kunnat, maakunnat ja valtion aluehallinto - on järkevä tapa toimia, toteaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Maakunnat tuovat hallintoon EU:nkin edellyttämää päätöksenteon läheisyysperiaatetta.

Tiukka kannanotto ministeriön rahoitusesitykseen

Maakuntahallitus ei hyväksy työ- ja elinkeinoministeriön syyskuun lopulla tekemää rahoitusesitystä. Liitto pitää esitystä lain ja jo tehtyjen päätösten vastaisena. Esitys koskee EU:n rakennerahastorahojen käyttöä.

Maakuntahallitus edellyttää, että ministeriö valmistelee esityksensä uudelleen. Uuden esityksen on kohdeltava kaikkia maakuntia tasapuolisesti, hallitus vaatii kannanotossaan.

Ministeriö on esittänyt, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) valtakunnallisesta rahoituksesta osa kohdennetaan pelkästään Etelä- ja Länsi-Suomeen. Kyseinen osa koskee ESR-rahoituksen toimia, jotka toteuttavat ns. nuorisotakuuta eli esimerkiksi ohjaavat nuoria koulutuksen piiriin.

Ministeriön esitys jättää Itä- ja Pohjois-Suomen nuoret kokonaan valtakunnallisen tuen ulkopuolelle. Ministeriön mielestä itäisen ja pohjoisen Suomen alueet voivat maksaa tätä nuorisotakuutoimintaa alueellisesta rahoituksestaan.

Etelä-Savon maakuntaliitto arvostelee ministeriön esitystä voimakkaasti. Ministeriön esitys on EU-ohjelmavarojen siirto Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen, maakuntaliitto toteaa ja syyttää ministeriötä piittaamattomuudesta, jota se osoittaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän päätöstä kohtaan. Päätös koskee rakennerahastorahojen suuntaamista alueille.

”Alueosioiden rahoitusvolyymi ei missään oloissa voi olla kriteerinä eikä esteenä valtakunnallisen rahoituksen saamiselle”, maakunta muistuttaa kannanotossaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ei pidä myöskään ennalta sulkea mitään alueita valtakunnallisten hakujen ulkopuolelle.

- Valtion on kohdeltava Suomen eri alueita tasapuolisesti, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Wuorinen.

- Se ei saa esimerkiksi vastoin omia aikaisempia säädöksiään ja päätöksiään siirtää rahaa Itä- ja Pohjois-Suomesta etelään ja länteen.

Ministeriö ei voi määrätä valtakunnallisen teeman hankkeita rahoitettaviksi alueosiosta, Etelä-Savo toteaa. Aluekehityslain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä päättää aluerahan suuntaamisesta. Maakuntaliitto edellyttää, että ministeriö kunnioittaa aluekehityslain mukaista menettelytapaa ja valmistelee rahoitusesityksensä uudelleen.

EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma. Tämä yksi ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttöä.

Ohjelma pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa, ja siinä on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin. Kriittisen kannanoton kohteena oleva työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusesitys koskee juuri tuon valtakunnallisen teemarahoituksen käyttöä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Kansanvaltaista aluehallintoa vahvistettava

Suomessa on vahvistettava selvästi kansanvaltaista maakunnista muodostuvaa aluehallintoa. Tämä edellyttää kolmiportaista aluehallintoa, jonka yhden tason muodostaisi uusiutuva, kunnalliseen kansanvaltaan pohjautuvaa aluehallinto-organisaatio.

Tätä mieltä ovat maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat valmistelemassaan kannanotossa, jonka Etelä-Savon maakuntahallitus omalta osaltaan hyväksyi 20. lokakuuta. Kannanotto valmistuu loppuvuodesta ja se on suunnattu Suomen uudelle, vaalien jälkeiselle hallitukselle sen hallitusohjelmaan.

Pelkkä peruskuntien vahvistaminen ja valtion aluehallinnon uudistus eivät riitä. Aluehallintoa on uudistettava kokonaisuutena. Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja ns. luontaiseen yhteistyöhön ja sillä tulee olla riittävä väestöpohja ja taloudellinen perusta.

”Tarkastelun tulee lähteä tehtävän määrittelystä käsin ja maakunnat ovat valmiit tehtäviensä ja toimivaltansa kartuttamiseen”, kannanottoluonnos toteaa.

Vahvalle kansanvaltaiselle aluehallinnolle voidaankin kannanottoluonnoksen mukaan siirtää koko joukko uusia tehtäviä nykyisten maakuntaliittojen tehtävien lisäksi. Monet alueelliset toimet edellyttävät laajempaa suunnittelu- ja toteutuspohjaa kuin vahva peruskunta, luonnos muistuttaa.

Uudelle aluehallinnolle sopivia tehtäviä ovat luonnoksen mukaan muun muassa elinkeinojen kehittäminen, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, alueen kansainvälinen kilpailukyky, alueellinen asumisstrategia, joukkoliikenteen suunnittelu ja eräät sivistys-, kulttuuri- ja nuorisoasiat. Ne siirtyisivät uudelle hallinnolle pääasiallisesti ELY-keskuksilta ja aluehallintovirastolta.

Uudistuva kansanvaltainen aluehallinto ei edellyttäisi erillistä verotusoikeutta. Sen sijaan rahoitus on kannanottoluonnoksen mukaan turvattava lailla. Uudistuksen tavoitteena on taata kansalaisten yhdenvertaisuus sekä alueiden kasvu ja hyvinvointi nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin.

Suomen uuden hallituksen tulee käynnistää parlamentaarinen valmistelu, jonka pohjalta Suomi lähtee kehittämään aluehallintoaan. Uuden hallitusohjelman on luotava valmius sellaisen aluehallinnon toteuttamiseen, joka pohjautuu kansanvaltaan ja alueiden omiin vahvuuksiin ja tietämykseen.

Kannanottoluonnoksesta on pyydetty kaikkien maakuntien näkemykset 15. marraskuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi kannanottoluonnoksen lähes sellaisenaan. Hallitus poisti luonnoksesta kohdan, joka liittyi maakuntien lukumäärään.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Parikkalan rajanylityspaikka ja alempi tieverkko tärkeitä edunvalvonta-asioita

- Etelä-Savolle on hyvin tärkeää, että Parikkalan ja Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan rakentaminen etenee, sanoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Mäkinen esitteli maakuntahallitukselle ajankohtaisia maakunnan ajankohtaisia edunvalvonta-asioita 20. lokakuuta Mikkelissä.

- Parikkala-Syväoro on tärkeä kulkureitti sekä matkailijoille että tavaraliikenteelle. Yrityksemme tarvitsevat sitä.

Rajanylityspaikan vaikutuksia maakunnan yrityselämälle korostaa myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Se vaikuttaa myös matkailuelinkeinon investointeihin esimerkiksi Savonlinnassa, Wuorinen muistuttaa.

EU:n pakotteet eivät ulotu suoraan raja-aluehankkeisiin.

- Meidän tulee aluetasolla osoittaa, että katsomme tulevaisuuteen. Nämä tällaiset suurhankkeet ovat pitkän aikavälin hankkeita. Parikkalassa rakentaminen voisi alkaa vasta vuonna 2017 ja käyttöön rajanylityspaikka tullee vasta 2020-luvulla.

Maakuntahallituksessa esiin nousivat lisäksi Viitostien kunnostustoimet Mikkelistä eteenpäin, uuden rautatiesillan rakentamisen Savonlinnan Laitaatsalmeen ja lentoliikenteen turvaaminen Savonlinnassa sekä Mikkelin lentokentän teknisen tason saattaminen ajan tasalle. Myös alemman tieverkon ja yksityisteidenkin kunto on huolestuttava rahoituksen supistuttua.

Lisätietoja hallituksen edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Etelä-Savo mukaan OECD:n tutkimushankkeeseen

Etelä-Savon lähtee mukaan muun Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Ruotsin kanssa tutkimushankkeeseen. Hankkeen tarkoitus on hankkia tutkittua tietoa muun muassa siitä, pitäisikö harvaan asuttujen pohjoisten alueiden vuoden 2020 jälkeenkin kuulua korkean EU-tuen piiriin. Tutkimus on tarkoitus tilata OECD:ltä. Mukaan lähdöstä päätti Etelä-Savon maakuntahallitus 20. lokakuuta.

Tutkimuksen teetättää pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkosto NSPA, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Etelä-Savo osallistuu tutkimuksen kustannuksiin korkeintaan 25 000 eurolla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 420 000 euroa.

Tutkimusta maakuntaliitto kuvaa edunvavonnan työkaluksi, ja se koostuisi OECD:n tuottamasta katsauksesta ja analyysistä. Ne tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä muiden mukana olevien alueiden kanssa. Vastaavat tutkimukset on tehty kahdesti aikaisemmin, ja niiden avulla maakunnat ovat pystyneet perustelemaan harvan asutuksen ja pohjoisen sijainnin tuomia kehityshaittoja ja säilyttänyt suhteellisen hyvät EU-tuet.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntakaavan täydennys etenee

Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaan täydentävän toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja lausunnoilla. Liitto sai suunnitelmasta 8 muistutusta ja 31 lausuntoa.

Toinen vaihemaakuntakaava koskee erityisesti Etelä-Savon luonnonvaroja, muun muassa maa-aineksia ja niiden käyttöä, esimerkkinä turve. Maakuntavaltuusto linjaa luonnonvarakaavaa kokouksessaan 24. marraskuuta, ja linjausten pohjalta maakuntahallitus antaa vastineet muistutuksiin joulukuussa.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston kesäkuussa hyväksymä kaava ohjaa erityisesti suurten tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja rakentamista maakunnassa. Tuulivoimakaava saa lainvoiman, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut, arviolta vuoden 2015 aikana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko maakunnan alueen. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja alueiden käyttöä. Etelä-Savon maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja ns. suuri yleisö voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Hallitus hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman

Vuonna 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto jatkaa maakuntakaavan täydennystä. Työn alla on ns. toinen vaihemaakuntakaava, joka ohjaa erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Myös Itä-Suomen liikennestrategia päivittyy ensi vuonna.

Lisäksi liitto muun muassa kartoittaa niitä vaihtoehtoisia globaaleja kehitysnäkymiä, jotka vaikuttavat myös Etelä-Savoon. Kartoitustyö tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun liitto laatii uutta maakuntastrategiaa vuonna 2016. Maakunnan markkinointi ja viestinsä sekä yhteisen tahtotilan vahvistaminen ovat liiton toiminnan painopisteistä vuonna 2015.

Kuntien jäsenmaksut nousevat vuonna 2015 hiukan. Jäsenmaksukorotus on 1,5 prosenttia eli euroina yhteensä 35 500 euroa. Talouden ja toiminnan raamit liitto hahmotteli yhdessä kuntien kanssa alkusyksyn seutukuntakäynneillä. Talousarvioesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljoonaa euroa.

Tiedot selviävät toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2015–2017, jonka maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan 20. lokakuuta. Lopullisesti toiminnan ja talouden linjaukset hyväksyy maakuntavaltuusto 24. marraskuuta Kangasniemellä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 17. marraskuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntien tulevaisuus ja tasapuolinen kohtelu huolestuttavat Etelä-Savoa

20.10.2014

Huoli maakuntien tulevaisuudesta ja tasapuolisesta kohtelusta nousivat esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 20. lokakuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus antoi kaksi kannanottoa, joista toinen koskee maakuntien tulevaisuutta ja toinen EU:n rakennerahastorahojen käyttöä.

- Aluehallintoa Suomessa tulee kehittää niin, että se vastaa alueiden tarpeita, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). – Valtio näyttää monessa yhteydessä unohtavan, että maakuntaliittoja on edes olemassa. Aluehallintoa uudistettaessa voidaan tehtäviä siirtäa valtion aluehallinnolta maakunnille.

- Kolmiportainen aluehallinto – kunnat, maakunnat ja valtion aluehallinto - on järkevä tapa toimia, toteaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Maakunnat tuovat hallintoon EU:nkin edellyttämää päätöksenteon läheisyysperiaatetta.

Tiukka kannanotto ministeriön rahoitusesitykseen

Maakuntahallitus ei hyväksy työ- ja elinkeinoministeriön syyskuun lopulla tekemää rahoitusesitystä. Liitto pitää esitystä lain ja jo tehtyjen päätösten vastaisena. Esitys koskee EU:n rakennerahastorahojen käyttöä.

Maakuntahallitus edellyttää, että ministeriö valmistelee esityksensä uudelleen. Uuden esityksen on kohdeltava kaikkia maakuntia tasapuolisesti, hallitus vaatii kannanotossaan.

Ministeriö on esittänyt, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) valtakunnallisesta rahoituksesta osa kohdennetaan pelkästään Etelä- ja Länsi-Suomeen. Kyseinen osa koskee ESR-rahoituksen toimia, jotka toteuttavat ns. nuorisotakuuta eli esimerkiksi ohjaavat nuoria koulutuksen piiriin.

Ministeriön esitys jättää Itä- ja Pohjois-Suomen nuoret kokonaan valtakunnallisen tuen ulkopuolelle. Ministeriön mielestä itäisen ja pohjoisen Suomen alueet voivat maksaa tätä nuorisotakuutoimintaa alueellisesta rahoituksestaan.

Etelä-Savon maakuntaliitto arvostelee ministeriön esitystä voimakkaasti. Ministeriön esitys on EU-ohjelmavarojen siirto Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen, maakuntaliitto toteaa ja syyttää ministeriötä piittaamattomuudesta, jota se osoittaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän päätöstä kohtaan. Päätös koskee rakennerahastorahojen suuntaamista alueille.

”Alueosioiden rahoitusvolyymi ei missään oloissa voi olla kriteerinä eikä esteenä valtakunnallisen rahoituksen saamiselle”, maakunta muistuttaa kannanotossaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ei pidä myöskään ennalta sulkea mitään alueita valtakunnallisten hakujen ulkopuolelle.

- Valtion on kohdeltava Suomen eri alueita tasapuolisesti, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Wuorinen.

- Se ei saa esimerkiksi vastoin omia aikaisempia säädöksiään ja päätöksiään siirtää rahaa Itä- ja Pohjois-Suomesta etelään ja länteen.

Ministeriö ei voi määrätä valtakunnallisen teeman hankkeita rahoitettaviksi alueosiosta, Etelä-Savo toteaa. Aluekehityslain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä päättää aluerahan suuntaamisesta. Maakuntaliitto edellyttää, että ministeriö kunnioittaa aluekehityslain mukaista menettelytapaa ja valmistelee rahoitusesityksensä uudelleen.

EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma. Tämä yksi ohjelma ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttöä.

Ohjelma pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa, ja siinä on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin. Kriittisen kannanoton kohteena oleva työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusesitys koskee juuri tuon valtakunnallisen teemarahoituksen käyttöä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Kansanvaltaista aluehallintoa vahvistettava

Suomessa on vahvistettava selvästi kansanvaltaista maakunnista muodostuvaa aluehallintoa. Tämä edellyttää kolmiportaista aluehallintoa, jonka yhden tason muodostaisi uusiutuva, kunnalliseen kansanvaltaan pohjautuvaa aluehallinto-organisaatio.

Tätä mieltä ovat maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat valmistelemassaan kannanotossa, jonka Etelä-Savon maakuntahallitus omalta osaltaan hyväksyi 20. lokakuuta. Kannanotto valmistuu loppuvuodesta ja se on suunnattu Suomen uudelle, vaalien jälkeiselle hallitukselle sen hallitusohjelmaan.

Pelkkä peruskuntien vahvistaminen ja valtion aluehallinnon uudistus eivät riitä. Aluehallintoa on uudistettava kokonaisuutena. Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja ns. luontaiseen yhteistyöhön ja sillä tulee olla riittävä väestöpohja ja taloudellinen perusta.

”Tarkastelun tulee lähteä tehtävän määrittelystä käsin ja maakunnat ovat valmiit tehtäviensä ja toimivaltansa kartuttamiseen”, kannanottoluonnos toteaa.

Vahvalle kansanvaltaiselle aluehallinnolle voidaankin kannanottoluonnoksen mukaan siirtää koko joukko uusia tehtäviä nykyisten maakuntaliittojen tehtävien lisäksi. Monet alueelliset toimet edellyttävät laajempaa suunnittelu- ja toteutuspohjaa kuin vahva peruskunta, luonnos muistuttaa.

Uudelle aluehallinnolle sopivia tehtäviä ovat luonnoksen mukaan muun muassa elinkeinojen kehittäminen, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, alueen kansainvälinen kilpailukyky, alueellinen asumisstrategia, joukkoliikenteen suunnittelu ja eräät sivistys-, kulttuuri- ja nuorisoasiat. Ne siirtyisivät uudelle hallinnolle pääasiallisesti ELY-keskuksilta ja aluehallintovirastolta.

Uudistuva kansanvaltainen aluehallinto ei edellyttäisi erillistä verotusoikeutta. Sen sijaan rahoitus on kannanottoluonnoksen mukaan turvattava lailla. Uudistuksen tavoitteena on taata kansalaisten yhdenvertaisuus sekä alueiden kasvu ja hyvinvointi nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin.

Suomen uuden hallituksen tulee käynnistää parlamentaarinen valmistelu, jonka pohjalta Suomi lähtee kehittämään aluehallintoaan. Uuden hallitusohjelman on luotava valmius sellaisen aluehallinnon toteuttamiseen, joka pohjautuu kansanvaltaan ja alueiden omiin vahvuuksiin ja tietämykseen.

Kannanottoluonnoksesta on pyydetty kaikkien maakuntien näkemykset 15. marraskuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi kannanottoluonnoksen lähes sellaisenaan. Hallitus poisti luonnoksesta kohdan, joka liittyi maakuntien lukumäärään.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Parikkalan rajanylityspaikka ja alempi tieverkko tärkeitä edunvalvonta-asioita

- Etelä-Savolle on hyvin tärkeää, että Parikkalan ja Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan rakentaminen etenee, sanoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Mäkinen esitteli maakuntahallitukselle ajankohtaisia maakunnan ajankohtaisia edunvalvonta-asioita 20. lokakuuta Mikkelissä.

- Parikkala-Syväoro on tärkeä kulkureitti sekä matkailijoille että tavaraliikenteelle. Yrityksemme tarvitsevat sitä.

Rajanylityspaikan vaikutuksia maakunnan yrityselämälle korostaa myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Se vaikuttaa myös matkailuelinkeinon investointeihin esimerkiksi Savonlinnassa, Wuorinen muistuttaa.

EU:n pakotteet eivät ulotu suoraan raja-aluehankkeisiin.

- Meidän tulee aluetasolla osoittaa, että katsomme tulevaisuuteen. Nämä tällaiset suurhankkeet ovat pitkän aikavälin hankkeita. Parikkalassa rakentaminen voisi alkaa vasta vuonna 2017 ja käyttöön rajanylityspaikka tullee vasta 2020-luvulla.

Maakuntahallituksessa esiin nousivat lisäksi Viitostien kunnostustoimet Mikkelistä eteenpäin, uuden rautatiesillan rakentamisen Savonlinnan Laitaatsalmeen ja lentoliikenteen turvaaminen Savonlinnassa sekä Mikkelin lentokentän teknisen tason saattaminen ajan tasalle. Myös alemman tieverkon ja yksityisteidenkin kunto on huolestuttava rahoituksen supistuttua.

Lisätietoja hallituksen edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Etelä-Savo mukaan OECD:n tutkimushankkeeseen

Etelä-Savon lähtee mukaan muun Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Ruotsin kanssa tutkimushankkeeseen. Hankkeen tarkoitus on hankkia tutkittua tietoa muun muassa siitä, pitäisikö harvaan asuttujen pohjoisten alueiden vuoden 2020 jälkeenkin kuulua korkean EU-tuen piiriin. Tutkimus on tarkoitus tilata OECD:ltä. Mukaan lähdöstä päätti Etelä-Savon maakuntahallitus 20. lokakuuta.

Tutkimuksen teetättää pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkosto NSPA, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Etelä-Savo osallistuu tutkimuksen kustannuksiin korkeintaan 25 000 eurolla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 420 000 euroa.

Tutkimusta maakuntaliitto kuvaa edunvavonnan työkaluksi, ja se koostuisi OECD:n tuottamasta katsauksesta ja analyysistä. Ne tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä muiden mukana olevien alueiden kanssa. Vastaavat tutkimukset on tehty kahdesti aikaisemmin, ja niiden avulla maakunnat ovat pystyneet perustelemaan harvan asutuksen ja pohjoisen sijainnin tuomia kehityshaittoja ja säilyttänyt suhteellisen hyvät EU-tuet.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntakaavan täydennys etenee

Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaan täydentävän toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja lausunnoilla. Liitto sai suunnitelmasta 8 muistutusta ja 31 lausuntoa.

Toinen vaihemaakuntakaava koskee erityisesti Etelä-Savon luonnonvaroja, muun muassa maa-aineksia ja niiden käyttöä, esimerkkinä turve. Maakuntavaltuusto linjaa luonnonvarakaavaa kokouksessaan 24. marraskuuta, ja linjausten pohjalta maakuntahallitus antaa vastineet muistutuksiin joulukuussa.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston kesäkuussa hyväksymä kaava ohjaa erityisesti suurten tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja rakentamista maakunnassa. Tuulivoimakaava saa lainvoiman, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut, arviolta vuoden 2015 aikana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko maakunnan alueen. Se ohjaa kuntien kaavoitusta ja alueiden käyttöä. Etelä-Savon maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja ns. suuri yleisö voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Hallitus hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman

Vuonna 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto jatkaa maakuntakaavan täydennystä. Työn alla on ns. toinen vaihemaakuntakaava, joka ohjaa erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Myös Itä-Suomen liikennestrategia päivittyy ensi vuonna.

Lisäksi liitto muun muassa kartoittaa niitä vaihtoehtoisia globaaleja kehitysnäkymiä, jotka vaikuttavat myös Etelä-Savoon. Kartoitustyö tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun liitto laatii uutta maakuntastrategiaa vuonna 2016. Maakunnan markkinointi ja viestinsä sekä yhteisen tahtotilan vahvistaminen ovat liiton toiminnan painopisteistä vuonna 2015.

Kuntien jäsenmaksut nousevat vuonna 2015 hiukan. Jäsenmaksukorotus on 1,5 prosenttia eli euroina yhteensä 35 500 euroa. Talouden ja toiminnan raamit liitto hahmotteli yhdessä kuntien kanssa alkusyksyn seutukuntakäynneillä. Talousarvioesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljoonaa euroa.

Tiedot selviävät toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2015–2017, jonka maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan 20. lokakuuta. Lopullisesti toiminnan ja talouden linjaukset hyväksyy maakuntavaltuusto 24. marraskuuta Kangasniemellä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 17. marraskuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010