Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman

19.05.2014

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman maanantaina 19. toukokuuta Mikkelissä. Ohjelma on tehty vuosille 2014 – 2017. Lopullisesti ohjelman vahvistaa maakuntavaltuusto 9. kesäkuuta.

- Uusi maakuntaohjelma jatkaa Etelä-Savon johdonmukaista kehittämistä täsmentäen ja fokusoiden kehittämistoimien painopisteitä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.


Riitta Koskinen

Muuttovoittoa ja vahvuutta aluetalouteen

Etelä-Savon maakuntastrategian ja -ohjelman tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, houkutteleva koulutustarjonta sekä erityisesti kilpailukykyiset yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi alueen omalle väelle myös muualta muuttaville.

Päämääränä on turvata yritystoiminnan menestys, turvata korkealaatuisella koulutustarjonnalla elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja hyvä innovatiivinen toimintaympäristö, taata laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä parantaa niin yritysten kuin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden toimintaympäristöjä.

Maakunnan vetovoimaa ja kansainvälistymistä ohjelma pyrkii edistämään kaikilla osa-alueilla. Ympäristön puhtaus ja nuorten hyvinvointi ovat myös hyvän tulevaisuuden edellytys.

Maakuntaliitto on laatinut uutta maakuntaohjelmaa tiiviissä yhteistyössä kuntien, yritysten, alueviranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön on osallistunut yli sata henkeä sekä eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa.

Myös maakunnan asukkaat ovat voineet ottaa kantaa ja tehdä aloitteita ohjelmaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta. Maakuntavaltuusto linjasi ohjelman sisältöjä edellisen kerran marraskuussa 2013.


Jyrki Kuva on vetänyt maakuntaohjelmatyötä.

Palaute otettu huomioon

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman luonnos oli helmi–huhtikuussa nähtävillä ja lausuntokierroksella. Maakuntaliitto sai ohjelmaluonnoksesta sidosryhmiltä tasan 50 lausuntoa. Luonnos ja sen ympäristöselostus olivat myös vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen nähtävillä ja kommentoitavana. Palaute luonnoksesta oli pääosin myönteistä. Maakuntahallituksen hyväksymään ohjelmaa oli korjattu palautteen pohjalta.

Maakuntaohjelmaluonnos toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo 2020. Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Maakuntaohjelman kehittämistoimiin on varauduttu suuntaamaan vuoteen 2017 mennessä noin 150 miljoonaa euroa julkista kehittämisrahoitusta. Rahoituksesta suurin osa tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Yksityistä rahoitusta ohjelmaan tarvitaan reilut 100 miljoonaa euroa.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Älykkäästi erikoistumaan

Metsäbiomassa uudet tuotteet ja tuotantoprosessit ovat osa sitä eteläsavolaista innovaatiotoimintaa, joka tuo maakuntaan kasvua ja työllisyyttä myös tulevaisuudessa. Tämän alan ja vastaavat muut innovaatiokärjet maakuntaliitto kokoaa ns. älykkään erikoistumisen strategiaan.

- Strategian tärkein tavoite on synnyttää taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).


Jarkko Wuorinen

Älykkään erikoistumisen strategia nostaa luonnosvaiheessa Etelä-Savon elinkeinoelämän ja tutkimuksen ja tuotekehityksen innovatiivisimmiksi painopisteiksi:

  • metsäbiomassan uudet tuotteet ja uudet tuotantoprosessit,
  • puhtaan veden ja ympäristöturvallisuuden,
  • ns. älykkäät, toiminnalliset materiaalit,
  • digitaalisen tiedonhallinnan ja
  • luonnonmukaisen elintarviketuotannon ja elintarvikkeiden turvallisuuden.

Maakuntahallitus keskusteli 19. toukokuuta Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategialuonnoksesta, jonka maakuntaliitto on valmistellut yhdessä maakunnan innovaatioyritysten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Strategia valmistuu loppuvuodesta 2014.


Jukka Ollikainen esittelee älykkään erikoistumisen strategiaa.

Määritelmä älykäs erikoistuminen tulee Eurooppa 2020 -strategiasta, johon Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionin linjauksia.

Lisätietoja antaa vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.

Koulutukselle ja tutkimukselle tekeillä toimenpideohjelma

Maakuntaliitto valmistelee parhaillaan maakunnan tutkimus- ja koulutuspoliittista toimenpideohjelmaa. Maakuntahallitus keskusteli ohjelman lähtökohdista, painopisteistä ja linjauksista 19. toukokuuta. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on turvata osaavaa työvoimaa maakunnan elinkeinoelämälle.

- Erityisesti toisen asteen koulutukseen liittyy suuria haasteita, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Wuorinen viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmiin supistaa lähivuosina koulutuksen järjestäjien määrää 140:stä jopa 90:een. Myös lukioiden kokoa aiotaan suurentaa huomattavasti nykyisestä.

Wuorinen uskoo kuitenkin, että sekä Mikkelin seudun Esedu että Savonlinnan seudun Sami säilyvät. Yhteistyötä on mahdollisesti kuitenkin tulossa entistä enemmän tavalla tai toisella.

- Selvää on, että toisen asteen ammatillisella koulutuksella on rakenteellinen muutos edessä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

- Maakunta ja sen koulutuksen järjestäjät ovat käyneet keskusteluja ministeriön suuntaan. Ministeriö toivoo dialogia oppilaitosten kanssa muun muassa muutoksen pohjana käytettävistä kriteereistä.

Yhteistyötä ja ennakointia

Koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma linjaa eri koulutusasteiden – toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen keskeiset painopisteet, kehittämislinjaukset ja -toimet. Maakuntaliitto valmistelee ne yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmakeskustelut oppilaitosten kanssa ovat olleet käynnissä jo koko vuoden.


Hanna Makkula selvittää toimenpideohjelman sisältöjä.

Toisen asteen oppilaitosten osalta keskustelut liittyvät tiiviisti opetushallituksen vetämään kehittämissuunnitelmatyöhön, jossa keskeistä on muun muassa nostaa oppivelvollisuusikää ja uudistaa koulutuksen rahoitusta ja järjestämisvastuista.

Uusi ammattikorkeakoululaki uudisti ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta ja vahvisti niiden aluekehitystehtäviä. Lakimuutos näkyy tulevassa toimenpideohjelmassa. Yliopistopuolella tavoitteena on vahvistaa maakunnan yliopistoyksikköjen ja erillisten tutkimuslaitosten vankkaa erikoisosaamista.

Koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma:

  • tiivistää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä,
  • kehittää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia,
  • uudistaa koulutukseen ohjausta,
  • kehittää laadukkaita opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä,
  • syventää koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja
  • vahvistaa venäjän kielen ja kulttuurin koulutusta.

Toimenpideohjelma toteuttaa maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa ja ohjaa osaltaan muun muassa maakunnan EU-rahojen käyttöä.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Matkailu sai strategian

Saimaa-brändi vahvistuu Etelä-Savon matkailussa. Näin linjaa maakunnan tuore matkailustrategia, jonka maakuntahallitus hyväksyi 19. toukokuuta. Maakuntaliitto on valmistellut strategian yhdessä maakunnan matkailutoimijoiden kanssa.

- Etelä-Savon matkailustrategia painottaa Saimaa-brändiä erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Emme kuitenkaan unohda muitakaan järviämme, painottaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Strategia nostaa erityisesti esille Etelä-Savon mökkimatkailun maakuntana. Juuri mökkimatkailu erottaa meidän toisesta Saimaan alueen maakunnasta Etelä-Karjalasta, jossa matkailu rakentuu paljolti suurien kylpylöiden varaan.

- Työnjako matkailussa on Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan välillä hyvä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

- Myös yhteistyölle on hyvä pohja, mutta yhteisiin hankkeisiin ei vielä ole konkreettisesti päästy. Eräät Etelä-Savon isot yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneet mahdollisuudesta osallistua Etelä-Karjalan Go Saimaa -hankkeeseen.

- Etelä-Savo ei ole Etelä-Karjalan tapainen massamatkailun alue. Etelä-Savossa matkailun markkinoinnissa on keskityttävä myös tuotteistamiseen ja matkailuyrittäjien ja -toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisäämiseen. Näihin verkostoihin voi osallistua myös naapurimaakunnan yrityksiä.

Saimaalle kansainvälinen maine

Matkailustrategian tavoitteena on:

  • nostaa Saimaa kansainväliseksi matkailukohteeksi,
  • synnyttää kansainvälistää matkailuliiketoimintaa,
  • luoda matkailupalveluja asiakkaiden tarpeista ja synnyttää muun muassa palvelukokonaisuuksia, jotka tarjoavat teemakohtaisia matkailupaketteja asiakkaan toiveiden mukaisesti,
  • kehittää kestävän kehityksen pohjalta matkailun toimintaympäristöjä ja
  • kehittää kestävää matkailua.

Ulkolaisten matkailijoiden houkutteleminen Saimaalle edellyttää Saimaan vetovoiman vahvistamista ja muun muassa matkailun kärkiyritysten pitkäjänteistä yhteistyötä. Kasvuhaluisten yritysten kansainvlistymistä tuetaan. Tärkeimmät kohdemaat ovat Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Aasia.


Heli Gynther on vetänyt matkailustrategian valmistelua.

Saimaa-teemalla on kehiteltävä palveluja ja tuotteita, joita tarjoillaan matkailijoille houkuttelevasti ja tehokkaasti. Palvelujen ja tuotteiden ostamista on helpotettava. Kestävä matkailu saa muun muassa kriteerit ja yrityksiä houkutellaan laatimaan laatujärjestelmät ja ekomerkinnät.

Matkailun toimintaympäristönä on Etelä-Savon ainutlaatuinen järviluonto, jota strategia haluaa ehdottomasti vaalia. Matkailun tulee vahvistaa myös monin tavoin kaupunkien, kirkonkylien ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Saimaan alueen rikkauksina strategia nimeää puhtaan järviluonnon, hiljaisuuden, luonnossa liikkumisen, perinteet ja mielenkiintoisen historian, mökit ja saunomisen sekä vieraanvaraisuuden ja aitouden. Matkailustrategia toteuttaa uutta maakuntaohjelmaa. Sen painopisteet ohjaavat uuden EU-kauden rahoitusta kehittämishankkeille.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Parikkalan rajanylityspaikka saatava ENI-ohjelmaan

- Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on saatava Kaakkois-Suomen ENI-ohjelman hankelistalle, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. – Tämä on nyt kovan lobbauksen paikka, jotta hanke lähtee etenemään.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) yhtyy vaatimukseen.

Rajan toisella puolen Venäjällä tiet ovat valmistumassa. Niistä tulee erittäin korkeatasoiset, Wuorinen tietää.

– On outoa, jos Suomen hankelistalta ei Parikkalan rajanylityspaikan toimia löydy, kun ne on vahvasti esitetty Venäjän puolelta. Pietarin ja Petroskoin välinen valtatie avataan kohta. Parikkalan ja Syväoron yhteys toimii sille liityntätienä Suomeen.

Suomen puoleiset toimet eivät Wuorisen ja Koskisen mukaan edellytä isoja investointeja. Suomen valtion tulisi heidän mielestään kuitenkin sitoutua edistämään Parikkalan rajanylityspaikkaa ENI-ohjelmassa.

- ENI-ohjelma on voimassa vuoden 2020 loppuun. Kyllä Parikkalan rajanylityspaikan toimet voi ja tuleekin kirjata pitkänaikavälin hankelistalle. Se olisi venäläisille yhteistyökumppaneille hyvä signaali, he sanovat.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 16. kesäkuuta Mikkelissä.


Maakuntahallituksen jäsenet Terttu Salo ja Markku Lahikainen kuuntelevat. Taustalla vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman

19.05.2014

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman maanantaina 19. toukokuuta Mikkelissä. Ohjelma on tehty vuosille 2014 – 2017. Lopullisesti ohjelman vahvistaa maakuntavaltuusto 9. kesäkuuta.

- Uusi maakuntaohjelma jatkaa Etelä-Savon johdonmukaista kehittämistä täsmentäen ja fokusoiden kehittämistoimien painopisteitä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.


Riitta Koskinen

Muuttovoittoa ja vahvuutta aluetalouteen

Etelä-Savon maakuntastrategian ja -ohjelman tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, houkutteleva koulutustarjonta sekä erityisesti kilpailukykyiset yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi alueen omalle väelle myös muualta muuttaville.

Päämääränä on turvata yritystoiminnan menestys, turvata korkealaatuisella koulutustarjonnalla elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja hyvä innovatiivinen toimintaympäristö, taata laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä parantaa niin yritysten kuin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden toimintaympäristöjä.

Maakunnan vetovoimaa ja kansainvälistymistä ohjelma pyrkii edistämään kaikilla osa-alueilla. Ympäristön puhtaus ja nuorten hyvinvointi ovat myös hyvän tulevaisuuden edellytys.

Maakuntaliitto on laatinut uutta maakuntaohjelmaa tiiviissä yhteistyössä kuntien, yritysten, alueviranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön on osallistunut yli sata henkeä sekä eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa.

Myös maakunnan asukkaat ovat voineet ottaa kantaa ja tehdä aloitteita ohjelmaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta. Maakuntavaltuusto linjasi ohjelman sisältöjä edellisen kerran marraskuussa 2013.


Jyrki Kuva on vetänyt maakuntaohjelmatyötä.

Palaute otettu huomioon

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman luonnos oli helmi–huhtikuussa nähtävillä ja lausuntokierroksella. Maakuntaliitto sai ohjelmaluonnoksesta sidosryhmiltä tasan 50 lausuntoa. Luonnos ja sen ympäristöselostus olivat myös vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen nähtävillä ja kommentoitavana. Palaute luonnoksesta oli pääosin myönteistä. Maakuntahallituksen hyväksymään ohjelmaa oli korjattu palautteen pohjalta.

Maakuntaohjelmaluonnos toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo 2020. Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Maakuntaohjelman kehittämistoimiin on varauduttu suuntaamaan vuoteen 2017 mennessä noin 150 miljoonaa euroa julkista kehittämisrahoitusta. Rahoituksesta suurin osa tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Yksityistä rahoitusta ohjelmaan tarvitaan reilut 100 miljoonaa euroa.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Älykkäästi erikoistumaan

Metsäbiomassa uudet tuotteet ja tuotantoprosessit ovat osa sitä eteläsavolaista innovaatiotoimintaa, joka tuo maakuntaan kasvua ja työllisyyttä myös tulevaisuudessa. Tämän alan ja vastaavat muut innovaatiokärjet maakuntaliitto kokoaa ns. älykkään erikoistumisen strategiaan.

- Strategian tärkein tavoite on synnyttää taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).


Jarkko Wuorinen

Älykkään erikoistumisen strategia nostaa luonnosvaiheessa Etelä-Savon elinkeinoelämän ja tutkimuksen ja tuotekehityksen innovatiivisimmiksi painopisteiksi:

  • metsäbiomassan uudet tuotteet ja uudet tuotantoprosessit,
  • puhtaan veden ja ympäristöturvallisuuden,
  • ns. älykkäät, toiminnalliset materiaalit,
  • digitaalisen tiedonhallinnan ja
  • luonnonmukaisen elintarviketuotannon ja elintarvikkeiden turvallisuuden.

Maakuntahallitus keskusteli 19. toukokuuta Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategialuonnoksesta, jonka maakuntaliitto on valmistellut yhdessä maakunnan innovaatioyritysten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Strategia valmistuu loppuvuodesta 2014.


Jukka Ollikainen esittelee älykkään erikoistumisen strategiaa.

Määritelmä älykäs erikoistuminen tulee Eurooppa 2020 -strategiasta, johon Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionin linjauksia.

Lisätietoja antaa vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.

Koulutukselle ja tutkimukselle tekeillä toimenpideohjelma

Maakuntaliitto valmistelee parhaillaan maakunnan tutkimus- ja koulutuspoliittista toimenpideohjelmaa. Maakuntahallitus keskusteli ohjelman lähtökohdista, painopisteistä ja linjauksista 19. toukokuuta. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on turvata osaavaa työvoimaa maakunnan elinkeinoelämälle.

- Erityisesti toisen asteen koulutukseen liittyy suuria haasteita, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Wuorinen viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmiin supistaa lähivuosina koulutuksen järjestäjien määrää 140:stä jopa 90:een. Myös lukioiden kokoa aiotaan suurentaa huomattavasti nykyisestä.

Wuorinen uskoo kuitenkin, että sekä Mikkelin seudun Esedu että Savonlinnan seudun Sami säilyvät. Yhteistyötä on mahdollisesti kuitenkin tulossa entistä enemmän tavalla tai toisella.

- Selvää on, että toisen asteen ammatillisella koulutuksella on rakenteellinen muutos edessä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

- Maakunta ja sen koulutuksen järjestäjät ovat käyneet keskusteluja ministeriön suuntaan. Ministeriö toivoo dialogia oppilaitosten kanssa muun muassa muutoksen pohjana käytettävistä kriteereistä.

Yhteistyötä ja ennakointia

Koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma linjaa eri koulutusasteiden – toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen keskeiset painopisteet, kehittämislinjaukset ja -toimet. Maakuntaliitto valmistelee ne yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmakeskustelut oppilaitosten kanssa ovat olleet käynnissä jo koko vuoden.


Hanna Makkula selvittää toimenpideohjelman sisältöjä.

Toisen asteen oppilaitosten osalta keskustelut liittyvät tiiviisti opetushallituksen vetämään kehittämissuunnitelmatyöhön, jossa keskeistä on muun muassa nostaa oppivelvollisuusikää ja uudistaa koulutuksen rahoitusta ja järjestämisvastuista.

Uusi ammattikorkeakoululaki uudisti ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta ja vahvisti niiden aluekehitystehtäviä. Lakimuutos näkyy tulevassa toimenpideohjelmassa. Yliopistopuolella tavoitteena on vahvistaa maakunnan yliopistoyksikköjen ja erillisten tutkimuslaitosten vankkaa erikoisosaamista.

Koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma:

  • tiivistää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä,
  • kehittää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia,
  • uudistaa koulutukseen ohjausta,
  • kehittää laadukkaita opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä,
  • syventää koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja
  • vahvistaa venäjän kielen ja kulttuurin koulutusta.

Toimenpideohjelma toteuttaa maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa ja ohjaa osaltaan muun muassa maakunnan EU-rahojen käyttöä.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Matkailu sai strategian

Saimaa-brändi vahvistuu Etelä-Savon matkailussa. Näin linjaa maakunnan tuore matkailustrategia, jonka maakuntahallitus hyväksyi 19. toukokuuta. Maakuntaliitto on valmistellut strategian yhdessä maakunnan matkailutoimijoiden kanssa.

- Etelä-Savon matkailustrategia painottaa Saimaa-brändiä erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Emme kuitenkaan unohda muitakaan järviämme, painottaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Strategia nostaa erityisesti esille Etelä-Savon mökkimatkailun maakuntana. Juuri mökkimatkailu erottaa meidän toisesta Saimaan alueen maakunnasta Etelä-Karjalasta, jossa matkailu rakentuu paljolti suurien kylpylöiden varaan.

- Työnjako matkailussa on Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan välillä hyvä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

- Myös yhteistyölle on hyvä pohja, mutta yhteisiin hankkeisiin ei vielä ole konkreettisesti päästy. Eräät Etelä-Savon isot yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneet mahdollisuudesta osallistua Etelä-Karjalan Go Saimaa -hankkeeseen.

- Etelä-Savo ei ole Etelä-Karjalan tapainen massamatkailun alue. Etelä-Savossa matkailun markkinoinnissa on keskityttävä myös tuotteistamiseen ja matkailuyrittäjien ja -toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisäämiseen. Näihin verkostoihin voi osallistua myös naapurimaakunnan yrityksiä.

Saimaalle kansainvälinen maine

Matkailustrategian tavoitteena on:

  • nostaa Saimaa kansainväliseksi matkailukohteeksi,
  • synnyttää kansainvälistää matkailuliiketoimintaa,
  • luoda matkailupalveluja asiakkaiden tarpeista ja synnyttää muun muassa palvelukokonaisuuksia, jotka tarjoavat teemakohtaisia matkailupaketteja asiakkaan toiveiden mukaisesti,
  • kehittää kestävän kehityksen pohjalta matkailun toimintaympäristöjä ja
  • kehittää kestävää matkailua.

Ulkolaisten matkailijoiden houkutteleminen Saimaalle edellyttää Saimaan vetovoiman vahvistamista ja muun muassa matkailun kärkiyritysten pitkäjänteistä yhteistyötä. Kasvuhaluisten yritysten kansainvlistymistä tuetaan. Tärkeimmät kohdemaat ovat Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Aasia.


Heli Gynther on vetänyt matkailustrategian valmistelua.

Saimaa-teemalla on kehiteltävä palveluja ja tuotteita, joita tarjoillaan matkailijoille houkuttelevasti ja tehokkaasti. Palvelujen ja tuotteiden ostamista on helpotettava. Kestävä matkailu saa muun muassa kriteerit ja yrityksiä houkutellaan laatimaan laatujärjestelmät ja ekomerkinnät.

Matkailun toimintaympäristönä on Etelä-Savon ainutlaatuinen järviluonto, jota strategia haluaa ehdottomasti vaalia. Matkailun tulee vahvistaa myös monin tavoin kaupunkien, kirkonkylien ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Saimaan alueen rikkauksina strategia nimeää puhtaan järviluonnon, hiljaisuuden, luonnossa liikkumisen, perinteet ja mielenkiintoisen historian, mökit ja saunomisen sekä vieraanvaraisuuden ja aitouden. Matkailustrategia toteuttaa uutta maakuntaohjelmaa. Sen painopisteet ohjaavat uuden EU-kauden rahoitusta kehittämishankkeille.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Parikkalan rajanylityspaikka saatava ENI-ohjelmaan

- Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on saatava Kaakkois-Suomen ENI-ohjelman hankelistalle, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. – Tämä on nyt kovan lobbauksen paikka, jotta hanke lähtee etenemään.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) yhtyy vaatimukseen.

Rajan toisella puolen Venäjällä tiet ovat valmistumassa. Niistä tulee erittäin korkeatasoiset, Wuorinen tietää.

– On outoa, jos Suomen hankelistalta ei Parikkalan rajanylityspaikan toimia löydy, kun ne on vahvasti esitetty Venäjän puolelta. Pietarin ja Petroskoin välinen valtatie avataan kohta. Parikkalan ja Syväoron yhteys toimii sille liityntätienä Suomeen.

Suomen puoleiset toimet eivät Wuorisen ja Koskisen mukaan edellytä isoja investointeja. Suomen valtion tulisi heidän mielestään kuitenkin sitoutua edistämään Parikkalan rajanylityspaikkaa ENI-ohjelmassa.

- ENI-ohjelma on voimassa vuoden 2020 loppuun. Kyllä Parikkalan rajanylityspaikan toimet voi ja tuleekin kirjata pitkänaikavälin hankelistalle. Se olisi venäläisille yhteistyökumppaneille hyvä signaali, he sanovat.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 16. kesäkuuta Mikkelissä.


Maakuntahallituksen jäsenet Terttu Salo ja Markku Lahikainen kuuntelevat. Taustalla vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman

19.05.2014

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman maanantaina 19. toukokuuta Mikkelissä. Ohjelma on tehty vuosille 2014 – 2017. Lopullisesti ohjelman vahvistaa maakuntavaltuusto 9. kesäkuuta.

- Uusi maakuntaohjelma jatkaa Etelä-Savon johdonmukaista kehittämistä täsmentäen ja fokusoiden kehittämistoimien painopisteitä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.


Riitta Koskinen

Muuttovoittoa ja vahvuutta aluetalouteen

Etelä-Savon maakuntastrategian ja -ohjelman tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, houkutteleva koulutustarjonta sekä erityisesti kilpailukykyiset yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi alueen omalle väelle myös muualta muuttaville.

Päämääränä on turvata yritystoiminnan menestys, turvata korkealaatuisella koulutustarjonnalla elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja hyvä innovatiivinen toimintaympäristö, taata laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä parantaa niin yritysten kuin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden toimintaympäristöjä.

Maakunnan vetovoimaa ja kansainvälistymistä ohjelma pyrkii edistämään kaikilla osa-alueilla. Ympäristön puhtaus ja nuorten hyvinvointi ovat myös hyvän tulevaisuuden edellytys.

Maakuntaliitto on laatinut uutta maakuntaohjelmaa tiiviissä yhteistyössä kuntien, yritysten, alueviranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön on osallistunut yli sata henkeä sekä eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa.

Myös maakunnan asukkaat ovat voineet ottaa kantaa ja tehdä aloitteita ohjelmaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta. Maakuntavaltuusto linjasi ohjelman sisältöjä edellisen kerran marraskuussa 2013.


Jyrki Kuva on vetänyt maakuntaohjelmatyötä.

Palaute otettu huomioon

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman luonnos oli helmi–huhtikuussa nähtävillä ja lausuntokierroksella. Maakuntaliitto sai ohjelmaluonnoksesta sidosryhmiltä tasan 50 lausuntoa. Luonnos ja sen ympäristöselostus olivat myös vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen nähtävillä ja kommentoitavana. Palaute luonnoksesta oli pääosin myönteistä. Maakuntahallituksen hyväksymään ohjelmaa oli korjattu palautteen pohjalta.

Maakuntaohjelmaluonnos toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo 2020. Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Maakuntaohjelman kehittämistoimiin on varauduttu suuntaamaan vuoteen 2017 mennessä noin 150 miljoonaa euroa julkista kehittämisrahoitusta. Rahoituksesta suurin osa tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Yksityistä rahoitusta ohjelmaan tarvitaan reilut 100 miljoonaa euroa.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Älykkäästi erikoistumaan

Metsäbiomassa uudet tuotteet ja tuotantoprosessit ovat osa sitä eteläsavolaista innovaatiotoimintaa, joka tuo maakuntaan kasvua ja työllisyyttä myös tulevaisuudessa. Tämän alan ja vastaavat muut innovaatiokärjet maakuntaliitto kokoaa ns. älykkään erikoistumisen strategiaan.

- Strategian tärkein tavoite on synnyttää taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).


Jarkko Wuorinen

Älykkään erikoistumisen strategia nostaa luonnosvaiheessa Etelä-Savon elinkeinoelämän ja tutkimuksen ja tuotekehityksen innovatiivisimmiksi painopisteiksi:

  • metsäbiomassan uudet tuotteet ja uudet tuotantoprosessit,
  • puhtaan veden ja ympäristöturvallisuuden,
  • ns. älykkäät, toiminnalliset materiaalit,
  • digitaalisen tiedonhallinnan ja
  • luonnonmukaisen elintarviketuotannon ja elintarvikkeiden turvallisuuden.

Maakuntahallitus keskusteli 19. toukokuuta Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategialuonnoksesta, jonka maakuntaliitto on valmistellut yhdessä maakunnan innovaatioyritysten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Strategia valmistuu loppuvuodesta 2014.


Jukka Ollikainen esittelee älykkään erikoistumisen strategiaa.

Määritelmä älykäs erikoistuminen tulee Eurooppa 2020 -strategiasta, johon Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionin linjauksia.

Lisätietoja antaa vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.

Koulutukselle ja tutkimukselle tekeillä toimenpideohjelma

Maakuntaliitto valmistelee parhaillaan maakunnan tutkimus- ja koulutuspoliittista toimenpideohjelmaa. Maakuntahallitus keskusteli ohjelman lähtökohdista, painopisteistä ja linjauksista 19. toukokuuta. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on turvata osaavaa työvoimaa maakunnan elinkeinoelämälle.

- Erityisesti toisen asteen koulutukseen liittyy suuria haasteita, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Wuorinen viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmiin supistaa lähivuosina koulutuksen järjestäjien määrää 140:stä jopa 90:een. Myös lukioiden kokoa aiotaan suurentaa huomattavasti nykyisestä.

Wuorinen uskoo kuitenkin, että sekä Mikkelin seudun Esedu että Savonlinnan seudun Sami säilyvät. Yhteistyötä on mahdollisesti kuitenkin tulossa entistä enemmän tavalla tai toisella.

- Selvää on, että toisen asteen ammatillisella koulutuksella on rakenteellinen muutos edessä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

- Maakunta ja sen koulutuksen järjestäjät ovat käyneet keskusteluja ministeriön suuntaan. Ministeriö toivoo dialogia oppilaitosten kanssa muun muassa muutoksen pohjana käytettävistä kriteereistä.

Yhteistyötä ja ennakointia

Koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma linjaa eri koulutusasteiden – toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen keskeiset painopisteet, kehittämislinjaukset ja -toimet. Maakuntaliitto valmistelee ne yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmakeskustelut oppilaitosten kanssa ovat olleet käynnissä jo koko vuoden.


Hanna Makkula selvittää toimenpideohjelman sisältöjä.

Toisen asteen oppilaitosten osalta keskustelut liittyvät tiiviisti opetushallituksen vetämään kehittämissuunnitelmatyöhön, jossa keskeistä on muun muassa nostaa oppivelvollisuusikää ja uudistaa koulutuksen rahoitusta ja järjestämisvastuista.

Uusi ammattikorkeakoululaki uudisti ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta ja vahvisti niiden aluekehitystehtäviä. Lakimuutos näkyy tulevassa toimenpideohjelmassa. Yliopistopuolella tavoitteena on vahvistaa maakunnan yliopistoyksikköjen ja erillisten tutkimuslaitosten vankkaa erikoisosaamista.

Koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma:

  • tiivistää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä,
  • kehittää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia,
  • uudistaa koulutukseen ohjausta,
  • kehittää laadukkaita opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä,
  • syventää koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja
  • vahvistaa venäjän kielen ja kulttuurin koulutusta.

Toimenpideohjelma toteuttaa maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa ja ohjaa osaltaan muun muassa maakunnan EU-rahojen käyttöä.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Matkailu sai strategian

Saimaa-brändi vahvistuu Etelä-Savon matkailussa. Näin linjaa maakunnan tuore matkailustrategia, jonka maakuntahallitus hyväksyi 19. toukokuuta. Maakuntaliitto on valmistellut strategian yhdessä maakunnan matkailutoimijoiden kanssa.

- Etelä-Savon matkailustrategia painottaa Saimaa-brändiä erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Emme kuitenkaan unohda muitakaan järviämme, painottaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Strategia nostaa erityisesti esille Etelä-Savon mökkimatkailun maakuntana. Juuri mökkimatkailu erottaa meidän toisesta Saimaan alueen maakunnasta Etelä-Karjalasta, jossa matkailu rakentuu paljolti suurien kylpylöiden varaan.

- Työnjako matkailussa on Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan välillä hyvä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

- Myös yhteistyölle on hyvä pohja, mutta yhteisiin hankkeisiin ei vielä ole konkreettisesti päästy. Eräät Etelä-Savon isot yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneet mahdollisuudesta osallistua Etelä-Karjalan Go Saimaa -hankkeeseen.

- Etelä-Savo ei ole Etelä-Karjalan tapainen massamatkailun alue. Etelä-Savossa matkailun markkinoinnissa on keskityttävä myös tuotteistamiseen ja matkailuyrittäjien ja -toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisäämiseen. Näihin verkostoihin voi osallistua myös naapurimaakunnan yrityksiä.

Saimaalle kansainvälinen maine

Matkailustrategian tavoitteena on:

  • nostaa Saimaa kansainväliseksi matkailukohteeksi,
  • synnyttää kansainvälistää matkailuliiketoimintaa,
  • luoda matkailupalveluja asiakkaiden tarpeista ja synnyttää muun muassa palvelukokonaisuuksia, jotka tarjoavat teemakohtaisia matkailupaketteja asiakkaan toiveiden mukaisesti,
  • kehittää kestävän kehityksen pohjalta matkailun toimintaympäristöjä ja
  • kehittää kestävää matkailua.

Ulkolaisten matkailijoiden houkutteleminen Saimaalle edellyttää Saimaan vetovoiman vahvistamista ja muun muassa matkailun kärkiyritysten pitkäjänteistä yhteistyötä. Kasvuhaluisten yritysten kansainvlistymistä tuetaan. Tärkeimmät kohdemaat ovat Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Aasia.


Heli Gynther on vetänyt matkailustrategian valmistelua.

Saimaa-teemalla on kehiteltävä palveluja ja tuotteita, joita tarjoillaan matkailijoille houkuttelevasti ja tehokkaasti. Palvelujen ja tuotteiden ostamista on helpotettava. Kestävä matkailu saa muun muassa kriteerit ja yrityksiä houkutellaan laatimaan laatujärjestelmät ja ekomerkinnät.

Matkailun toimintaympäristönä on Etelä-Savon ainutlaatuinen järviluonto, jota strategia haluaa ehdottomasti vaalia. Matkailun tulee vahvistaa myös monin tavoin kaupunkien, kirkonkylien ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Saimaan alueen rikkauksina strategia nimeää puhtaan järviluonnon, hiljaisuuden, luonnossa liikkumisen, perinteet ja mielenkiintoisen historian, mökit ja saunomisen sekä vieraanvaraisuuden ja aitouden. Matkailustrategia toteuttaa uutta maakuntaohjelmaa. Sen painopisteet ohjaavat uuden EU-kauden rahoitusta kehittämishankkeille.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Parikkalan rajanylityspaikka saatava ENI-ohjelmaan

- Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on saatava Kaakkois-Suomen ENI-ohjelman hankelistalle, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. – Tämä on nyt kovan lobbauksen paikka, jotta hanke lähtee etenemään.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) yhtyy vaatimukseen.

Rajan toisella puolen Venäjällä tiet ovat valmistumassa. Niistä tulee erittäin korkeatasoiset, Wuorinen tietää.

– On outoa, jos Suomen hankelistalta ei Parikkalan rajanylityspaikan toimia löydy, kun ne on vahvasti esitetty Venäjän puolelta. Pietarin ja Petroskoin välinen valtatie avataan kohta. Parikkalan ja Syväoron yhteys toimii sille liityntätienä Suomeen.

Suomen puoleiset toimet eivät Wuorisen ja Koskisen mukaan edellytä isoja investointeja. Suomen valtion tulisi heidän mielestään kuitenkin sitoutua edistämään Parikkalan rajanylityspaikkaa ENI-ohjelmassa.

- ENI-ohjelma on voimassa vuoden 2020 loppuun. Kyllä Parikkalan rajanylityspaikan toimet voi ja tuleekin kirjata pitkänaikavälin hankelistalle. Se olisi venäläisille yhteistyökumppaneille hyvä signaali, he sanovat.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 16. kesäkuuta Mikkelissä.


Maakuntahallituksen jäsenet Terttu Salo ja Markku Lahikainen kuuntelevat. Taustalla vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman

19.05.2014

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman maanantaina 19. toukokuuta Mikkelissä. Ohjelma on tehty vuosille 2014 – 2017. Lopullisesti ohjelman vahvistaa maakuntavaltuusto 9. kesäkuuta.

- Uusi maakuntaohjelma jatkaa Etelä-Savon johdonmukaista kehittämistä täsmentäen ja fokusoiden kehittämistoimien painopisteitä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.


Riitta Koskinen

Muuttovoittoa ja vahvuutta aluetalouteen

Etelä-Savon maakuntastrategian ja -ohjelman tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, houkutteleva koulutustarjonta sekä erityisesti kilpailukykyiset yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi alueen omalle väelle myös muualta muuttaville.

Päämääränä on turvata yritystoiminnan menestys, turvata korkealaatuisella koulutustarjonnalla elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja hyvä innovatiivinen toimintaympäristö, taata laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä parantaa niin yritysten kuin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden toimintaympäristöjä.

Maakunnan vetovoimaa ja kansainvälistymistä ohjelma pyrkii edistämään kaikilla osa-alueilla. Ympäristön puhtaus ja nuorten hyvinvointi ovat myös hyvän tulevaisuuden edellytys.

Maakuntaliitto on laatinut uutta maakuntaohjelmaa tiiviissä yhteistyössä kuntien, yritysten, alueviranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön on osallistunut yli sata henkeä sekä eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa.

Myös maakunnan asukkaat ovat voineet ottaa kantaa ja tehdä aloitteita ohjelmaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta. Maakuntavaltuusto linjasi ohjelman sisältöjä edellisen kerran marraskuussa 2013.


Jyrki Kuva on vetänyt maakuntaohjelmatyötä.

Palaute otettu huomioon

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman luonnos oli helmi–huhtikuussa nähtävillä ja lausuntokierroksella. Maakuntaliitto sai ohjelmaluonnoksesta sidosryhmiltä tasan 50 lausuntoa. Luonnos ja sen ympäristöselostus olivat myös vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen nähtävillä ja kommentoitavana. Palaute luonnoksesta oli pääosin myönteistä. Maakuntahallituksen hyväksymään ohjelmaa oli korjattu palautteen pohjalta.

Maakuntaohjelmaluonnos toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo 2020. Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Maakuntaohjelman kehittämistoimiin on varauduttu suuntaamaan vuoteen 2017 mennessä noin 150 miljoonaa euroa julkista kehittämisrahoitusta. Rahoituksesta suurin osa tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Yksityistä rahoitusta ohjelmaan tarvitaan reilut 100 miljoonaa euroa.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Älykkäästi erikoistumaan

Metsäbiomassa uudet tuotteet ja tuotantoprosessit ovat osa sitä eteläsavolaista innovaatiotoimintaa, joka tuo maakuntaan kasvua ja työllisyyttä myös tulevaisuudessa. Tämän alan ja vastaavat muut innovaatiokärjet maakuntaliitto kokoaa ns. älykkään erikoistumisen strategiaan.

- Strategian tärkein tavoite on synnyttää taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).


Jarkko Wuorinen

Älykkään erikoistumisen strategia nostaa luonnosvaiheessa Etelä-Savon elinkeinoelämän ja tutkimuksen ja tuotekehityksen innovatiivisimmiksi painopisteiksi:

  • metsäbiomassan uudet tuotteet ja uudet tuotantoprosessit,
  • puhtaan veden ja ympäristöturvallisuuden,
  • ns. älykkäät, toiminnalliset materiaalit,
  • digitaalisen tiedonhallinnan ja
  • luonnonmukaisen elintarviketuotannon ja elintarvikkeiden turvallisuuden.

Maakuntahallitus keskusteli 19. toukokuuta Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategialuonnoksesta, jonka maakuntaliitto on valmistellut yhdessä maakunnan innovaatioyritysten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Strategia valmistuu loppuvuodesta 2014.


Jukka Ollikainen esittelee älykkään erikoistumisen strategiaa.

Määritelmä älykäs erikoistuminen tulee Eurooppa 2020 -strategiasta, johon Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionin linjauksia.

Lisätietoja antaa vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.

Koulutukselle ja tutkimukselle tekeillä toimenpideohjelma

Maakuntaliitto valmistelee parhaillaan maakunnan tutkimus- ja koulutuspoliittista toimenpideohjelmaa. Maakuntahallitus keskusteli ohjelman lähtökohdista, painopisteistä ja linjauksista 19. toukokuuta. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on turvata osaavaa työvoimaa maakunnan elinkeinoelämälle.

- Erityisesti toisen asteen koulutukseen liittyy suuria haasteita, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Wuorinen viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmiin supistaa lähivuosina koulutuksen järjestäjien määrää 140:stä jopa 90:een. Myös lukioiden kokoa aiotaan suurentaa huomattavasti nykyisestä.

Wuorinen uskoo kuitenkin, että sekä Mikkelin seudun Esedu että Savonlinnan seudun Sami säilyvät. Yhteistyötä on mahdollisesti kuitenkin tulossa entistä enemmän tavalla tai toisella.

- Selvää on, että toisen asteen ammatillisella koulutuksella on rakenteellinen muutos edessä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

- Maakunta ja sen koulutuksen järjestäjät ovat käyneet keskusteluja ministeriön suuntaan. Ministeriö toivoo dialogia oppilaitosten kanssa muun muassa muutoksen pohjana käytettävistä kriteereistä.

Yhteistyötä ja ennakointia

Koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma linjaa eri koulutusasteiden – toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen keskeiset painopisteet, kehittämislinjaukset ja -toimet. Maakuntaliitto valmistelee ne yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmakeskustelut oppilaitosten kanssa ovat olleet käynnissä jo koko vuoden.


Hanna Makkula selvittää toimenpideohjelman sisältöjä.

Toisen asteen oppilaitosten osalta keskustelut liittyvät tiiviisti opetushallituksen vetämään kehittämissuunnitelmatyöhön, jossa keskeistä on muun muassa nostaa oppivelvollisuusikää ja uudistaa koulutuksen rahoitusta ja järjestämisvastuista.

Uusi ammattikorkeakoululaki uudisti ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta ja vahvisti niiden aluekehitystehtäviä. Lakimuutos näkyy tulevassa toimenpideohjelmassa. Yliopistopuolella tavoitteena on vahvistaa maakunnan yliopistoyksikköjen ja erillisten tutkimuslaitosten vankkaa erikoisosaamista.

Koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma:

  • tiivistää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä,
  • kehittää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia,
  • uudistaa koulutukseen ohjausta,
  • kehittää laadukkaita opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä,
  • syventää koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja
  • vahvistaa venäjän kielen ja kulttuurin koulutusta.

Toimenpideohjelma toteuttaa maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa ja ohjaa osaltaan muun muassa maakunnan EU-rahojen käyttöä.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Matkailu sai strategian

Saimaa-brändi vahvistuu Etelä-Savon matkailussa. Näin linjaa maakunnan tuore matkailustrategia, jonka maakuntahallitus hyväksyi 19. toukokuuta. Maakuntaliitto on valmistellut strategian yhdessä maakunnan matkailutoimijoiden kanssa.

- Etelä-Savon matkailustrategia painottaa Saimaa-brändiä erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Emme kuitenkaan unohda muitakaan järviämme, painottaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Strategia nostaa erityisesti esille Etelä-Savon mökkimatkailun maakuntana. Juuri mökkimatkailu erottaa meidän toisesta Saimaan alueen maakunnasta Etelä-Karjalasta, jossa matkailu rakentuu paljolti suurien kylpylöiden varaan.

- Työnjako matkailussa on Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan välillä hyvä, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

- Myös yhteistyölle on hyvä pohja, mutta yhteisiin hankkeisiin ei vielä ole konkreettisesti päästy. Eräät Etelä-Savon isot yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneet mahdollisuudesta osallistua Etelä-Karjalan Go Saimaa -hankkeeseen.

- Etelä-Savo ei ole Etelä-Karjalan tapainen massamatkailun alue. Etelä-Savossa matkailun markkinoinnissa on keskityttävä myös tuotteistamiseen ja matkailuyrittäjien ja -toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisäämiseen. Näihin verkostoihin voi osallistua myös naapurimaakunnan yrityksiä.

Saimaalle kansainvälinen maine

Matkailustrategian tavoitteena on:

  • nostaa Saimaa kansainväliseksi matkailukohteeksi,
  • synnyttää kansainvälistää matkailuliiketoimintaa,
  • luoda matkailupalveluja asiakkaiden tarpeista ja synnyttää muun muassa palvelukokonaisuuksia, jotka tarjoavat teemakohtaisia matkailupaketteja asiakkaan toiveiden mukaisesti,
  • kehittää kestävän kehityksen pohjalta matkailun toimintaympäristöjä ja
  • kehittää kestävää matkailua.

Ulkolaisten matkailijoiden houkutteleminen Saimaalle edellyttää Saimaan vetovoiman vahvistamista ja muun muassa matkailun kärkiyritysten pitkäjänteistä yhteistyötä. Kasvuhaluisten yritysten kansainvlistymistä tuetaan. Tärkeimmät kohdemaat ovat Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Aasia.


Heli Gynther on vetänyt matkailustrategian valmistelua.

Saimaa-teemalla on kehiteltävä palveluja ja tuotteita, joita tarjoillaan matkailijoille houkuttelevasti ja tehokkaasti. Palvelujen ja tuotteiden ostamista on helpotettava. Kestävä matkailu saa muun muassa kriteerit ja yrityksiä houkutellaan laatimaan laatujärjestelmät ja ekomerkinnät.

Matkailun toimintaympäristönä on Etelä-Savon ainutlaatuinen järviluonto, jota strategia haluaa ehdottomasti vaalia. Matkailun tulee vahvistaa myös monin tavoin kaupunkien, kirkonkylien ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Saimaan alueen rikkauksina strategia nimeää puhtaan järviluonnon, hiljaisuuden, luonnossa liikkumisen, perinteet ja mielenkiintoisen historian, mökit ja saunomisen sekä vieraanvaraisuuden ja aitouden. Matkailustrategia toteuttaa uutta maakuntaohjelmaa. Sen painopisteet ohjaavat uuden EU-kauden rahoitusta kehittämishankkeille.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Parikkalan rajanylityspaikka saatava ENI-ohjelmaan

- Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on saatava Kaakkois-Suomen ENI-ohjelman hankelistalle, sanoo vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. – Tämä on nyt kovan lobbauksen paikka, jotta hanke lähtee etenemään.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) yhtyy vaatimukseen.

Rajan toisella puolen Venäjällä tiet ovat valmistumassa. Niistä tulee erittäin korkeatasoiset, Wuorinen tietää.

– On outoa, jos Suomen hankelistalta ei Parikkalan rajanylityspaikan toimia löydy, kun ne on vahvasti esitetty Venäjän puolelta. Pietarin ja Petroskoin välinen valtatie avataan kohta. Parikkalan ja Syväoron yhteys toimii sille liityntätienä Suomeen.

Suomen puoleiset toimet eivät Wuorisen ja Koskisen mukaan edellytä isoja investointeja. Suomen valtion tulisi heidän mielestään kuitenkin sitoutua edistämään Parikkalan rajanylityspaikkaa ENI-ohjelmassa.

- ENI-ohjelma on voimassa vuoden 2020 loppuun. Kyllä Parikkalan rajanylityspaikan toimet voi ja tuleekin kirjata pitkänaikavälin hankelistalle. Se olisi venäläisille yhteistyökumppaneille hyvä signaali, he sanovat.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 16. kesäkuuta Mikkelissä.


Maakuntahallituksen jäsenet Terttu Salo ja Markku Lahikainen kuuntelevat. Taustalla vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010