Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tuulivoimakaavan

28.04.2014

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakunnalle ensimmäisen vaihemaakuntakaavan maanantaina 28. huhtikuuta Mikkelissä. Vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Se sisältää tuulivoiman jatkosuunnitteluun soveltuvia alueita sekä kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat tuulivoimapuistojen rakentamista. Lopullisesti maakuntakaavan hyväksyy 9. kesäkuuta kokoontuva maakuntavaltuusto. Ennen voimaantuloa kaava on vielä vahvistettava ympäristöministeriössä.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (oik.), hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska ja valtuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen hallituksen kokouksessa.

Maakuntahallitus hyväksyi myös vastineet liiton tuulivoimakaavan toisesta ehdotuksesta saamiin muistutuksiin ja lausuntoihin. Muistutusten, lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen perusteella maakuntahallitus muutti kaavaehdotusta vielä siten, että se ohjaa täsmällisemmin jatkosuunnittelua, joka koskee tuulivoimaloiden linnustovaikutusten tutkimista. Voimalat eivät saa aiheuttaa haittoja lintujen merkittävillä pesimä-, ruokailu- tai muuttoalueilla. Kaavakarttoihin ei tullut muutoksia.

Maakuntakaava ohjaa tuulivoiman suunnittelua maakunnassa

Tuulivoimakaavaan eli Etelä-Savon ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan on merkitty ne maa-alueet, jotka soveltuvat teollisen mittaluokan tuulivoimatuotantoon Etelä-Savossa. Tällaisia maa-alueita maakuntahallituksen hyväksymässä kaavassa on yhdeksän: Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella sekä Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Lisäksi tuulivoimakaava sisältää ns. yleismääräyksen, joka ohjaa jo yksittäistenkin tuulivoimaloiden rakentamista. Yleismääräys varmistaa sen, että tuulivoimarakentaminen ottaa huomioon hyvän asuinympäristön ja luonnon ja maiseman erityispiirteet sekä turvaa puolustusvoimien ja lentoliikenteen toimintaedellytykset.


Hallitus hyväksyi tuulivoimakaavan, vaikka ei aivan lopussakaan ilman kriittisiä äänenpainoja. Kuvassa etualalla perussuomalaisten Tanja Hartonen-Pulkka ja Matti Lundenius, taustalla kokoomuksen Jaana Leskinen ja keskustan Matti Tulla.

Kaavan erityismääräykset säätelevät tuulivoimapuistokohtaisesti, etteivät toimet tuulivoima-alueella vaaranna arvokkaita kulttuuriympäristöjä, maisema-alueita, muinaisjäännöksiä tai linnustoa.

Tuulivoimakaavan hyväksymisen jälkeenkin tuulivoimalan rakentamisen ratkaisee kuntien yleiskaavoitus ja muu yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lopulta aina maanomistaja päättää, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Maakuntavaltuuston käsittelyn jälkeen kaava menee ympäristöministeriöön vahvistettavaksi, jolloin kaava saa lainvoiman. Voimaan kaava tullee maakuntaliiton viraston arvion mukaan vuoden 2014 lopulla.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Maakuntaohjelmasta myönteistä palautetta

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman luonnos oli helmi–huhtikuussa nähtävillä ja lausuntokierroksella. Maakuntaliitto sai ohjelmaluonnoksesta sidosryhmiltä tasan 50 lausuntoa. Luonnos ja sen ympäristöselostus olivat myös vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen nähtävillä ja kommentoitavana 16. huhtikuuta 2014 saakka. Uutta ohjelmaa valmistellaan vuosille 2014–2017.

Liiton luonnoksesta saama palaute oli valtaosaltaan myönteistä eivätkä lausunnot kyseenalaistaneet ohjelman sisältöjä, rakennetta tai valmisteluprosessia. Osassa lausunnoista toivottiin kuitenkin, että ohjelman toimia valittaisiin ja rajattaisiin nykyistä tarkemmin. Ohjelman valmisteluprosessia lausunnot kiittivät. Se koettiin osallistavaksi ja ohjelmatyöhön ja ohjelman tavoitteisiin sitouttavaksi yhteiseksi ponnistukseksi.


Maakuntaohjelma luo hyvinvointia asukkaille.

Maakuntahallitus hyväksyi liiton viraston valmistelemat vastineet lausuntoihin kokouksessaan 28. huhtikuuta. Virasto täydentää ohjelmaa vielä eräiltä osin, ja maakuntahallitus saa tarkistetun maakuntaohjelman hyväksyttäväkseen 19. toukokuuta. Ohjelman hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto 9. kesäkuuta.

Maakuntaohjelmaluonnos toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo 2020. Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Muuttovoittoa ja vahvuutta aluetalouteen

Strategian tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio vähitellen muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, erityisesti nykyistä kilpailukykyisemmät yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi omalle väelle myös pääkaupunkiseudun nuorille isille ja äideille.

Maakuntastrategian ja -ohjelman päämäärinä on turvata yritystoiminnan menestys, turvata korkealaatuisella koulutustarjonnalla elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja hyvä innovatiivinen toimintaympäristö, taata laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä parantaa niin yritysten kuin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden toimintaympäristöjä.

Maakunnan vetovoimaa ja kansainvälistymistä pyritään edistämään kaikilla osa-alueilla. Ympäristön puhtaus ja nuorten hyvinvointi ovat myös hyvän tulevaisuuden edellytys.


Maakuntaohjelmatyötä on vetänyt ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva.

Maakuntaliitto on laatinut uutta maakuntaohjelmaa tiiviissä yhteistyössä kuntien, aluehallintoviranomaisten ja etujärjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön on osallistunut yli sata henkeä sekö eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa.

Myös maakunnan asukkaat ovat voineet ottaa kantaa ja tehdä aloitteita ohjelmaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaohjelma. Maakuntavaltuusto linjasi ohjelman sisältöjä edellisen kerran marraskuussa 2013.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Hallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman EU-ohjelmalle

Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen rakennerahastosuunnitelman 28. huhtikuuta. Alueellinen suunnitelma täsmentää, mihin tarkoituksiin EU-ohjelmarahaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa myönnetään vuosina 2014–2020. Suunnitelma täydentää valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaa.

Suunnitelman tavoitteena on suunnata rahoitusta sellaisiin kehityshankkeisiin, jotka ratkovat alueen erityisongelmia mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti hankkeisiin, jotka kohentavat pk-yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä.


Hallitus hyväksyi rakennerahastosuunnitelman. Kuvassa hallituksen jäsen Satu Taavitsainen (sd) ja valtuuston varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen (sd).

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelma on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä kuntien, Ely-keskusten ja etujärjestöjen kanssa. Se käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntahallituksissa. Maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma täsmentävät alueellisen suunnitelman sisältöä. Maakuntahallitus sai kokouksessaan tiedoksi maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän toimeenpanosuunnitelman, joka toimii Etelä-Savon EU-ohjelman budjettina.

EU:n uusi rakennerahasto-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Käytännössä Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutus alkaa toukokuussa, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö avaa sähköisen hakujärjestelmän Eura2014:n. Ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen rahojen hakukierros käynnistynee 5. toukokuuta ja päättynee elokuun lopussa.

Jatkossa vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteet täsmentyvät alueellisissa suunnitelmissa. Alueellisia suunnitelmia on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Uudellakin ohjelmakaudella EU-ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Niin valtakunnallisen kuin alueellisten ohjelmienkin ja niillä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (edellisellä kaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa, mikä on viidenneksen edellisen kauden tasoa alempi.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman keväällä 2014. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Pieksämäen Paltasen kylä Etelä-Savon Vuoden kylä 2014

Pieksämäen Paltasen kylä on Etelä-Savon Vuoden kylä 2014. Maakuntahallitus nimesi Vuoden kylän 28. huhtikuuta. Paltasta esitti vuoden kyläksi Järvi-Suomen kylät ry.

Paltanen on noin sadan asukkaan kylä Pieksämäen länsiosassa. Kesäaikaan kylän väkimäärä jopa kolminkertaistuu. Matkaa Pieksämäelle Paltasesta on noin 20 kilometriä. Kylää halkoo valtatie 23 eli Järvi-Suomen tie ja Pieksämäki-Jyväskylä -rautatie. Matkailijat tuntevat erityisesti Paltasen harjun, joka on suosittu levähdyspaikka kahden järven välissä.

Paltasen valintaa Järvi-Suomen kylät perustelee muun muassa sillä, että ”kylä on pieni ja pippurinen, omista juuristaan vahvasti ponnistava ja tulevaisuuttaan aktiivisesti luova”. Kiitosta saa erityisesti kyläsuunnitelma ja muun muassa sen tapa ottaa huomioon elinkaari- ja vuodenkiertoajattelu, lähipalvelut, eri-ikäisten kyläläisten tarpeet ja tapahtumien verkostoiminen.

Lisäksi Paltanen hyödyntää erinomaisesti hyvän sijaintinsa, kauniin luontonsa ja perinteet. Esimerkeiksi kelpaavat Paltasen juhannustapahtuma, Tapanintanssit, joka toinen kesä järjestettävä Intiaanikylä. Pysäkki -kylätalo on korjattu entisestä rautatieasemasta talkoovoimin oman kylän ja myös lähikylien kokoontumispaikaksi. Pysäkissä järjestetään monipuolista toimintaa ympäri vuoden.

Paltasessa kehittämistoimet lähtevät liikkeelle asukkaiden tarpeista ja monipuolisesta yhteistyöstä, valitsijat kiittävät.

Vuoden kylän valinnalla maakuntahallitus ja Järvi-Suomen kylät ry haluavat nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettuutta. Tavoitteena on löytää esimerkkejä aktiivisista kylistä ja tuloksellisesta kylätoiminnasta.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698, Järvi-Suomen kylät ry:ssä kyläasiamies Tuula Eloranta, puh. 045 1274 086, kylaasiamies.tuula.eloranta@gmail.com. Paltasen kyläyhdistyksessä puheenjohtaja Mervi Lintunen, puh. 040 960 7976, merlintu@saunalahti.fi.

Mikkelin verotoimiston asiakaspalvelua ei saa sulkea edes tilapäisesti

Verohallinto suunnittelee Mikkelin toimipisteen sulkemisesta asiakkailta syyskuussa 2014 meneillään olevan kokeiluhankkeensa ajaksi. Etelä-Savon maakuntahallitus vastustaa sulkemista jyrkästi. Hallitus ei hyväksy sulkemista edes tilapäisenä kokeiluna, vaan verohallinnon on turvattava asiointimahdollisuudet jatkossakin Mikkelin toimipisteessä.

Asiakaspalvelulle on Mikkelin toimipisteessä myös uudet toimivat tilat, jotka olisi järkevää hyödyntää toiminnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla, hallitus muistuttaa verohallinnolle antamassaan lausunnossa.

Näkemystään maakuntahallitus perustelee lisäksi muun muassa myös Etelä-Savon keskimääräistä korkeammalla ikärakenteella. Lähimmät toimipisteet olisivat kokeilun aikana Varkaudessa ja Kouvolassa, joihin matka on hallituksen mielestä kohtuuttoman pitkä.

Verohallinnon suunnitelma liittyy ASPA2014-hankkeeseen, joka pyrkii siirtämään verohallinnon palveluja entistä enemmän verkkoon ja kuntien ylläpitämiin yhteispalvelupisteisiin. Mikkelin verotoimisto on verohallinnon suunnitelmien mukaan tarkoitus sulkea syykuusta 2014 alkaen hankkeen pilottivaiheen ajaksi asiakkailta.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Saimaalle uusia luonnonsuojelualueita valtion maille

Valtio on perustamassa useita ja osin laajoja uusia luonnonsuojelualueita omistamilleen alueille Saimaalla. Etelä-Savo painottaa luonnonsuojelualueista antamassaan lausunnossa, että valtio edistäisi luonnonsuojelualueiden virkistyskäyttöä myös näillä alueilla.

Maakuntaliitto pitää hyvänä, että metsästys alueilla on sallittu, mutta korostaa, että myös pienpetojen loukkupyynti tulee sallia. Tästä hyötyy erityisesti alueiden linnusto.

Maakuntaliitto antoi uusista luonnonsuojelualueista lausunnon ympäristöministeriölle 28. huhtikuuta. Kaikki uudet luonnonsuojelualueet sijaitsevat valtion omistamilla mailla ja ne on pääosin merkitty jo Etelä-Savon maakuntakaavaan luonnonsuojeluvarauksina. Liitolla ei ole huomautettavaa yhdeksään uuteen alueeseen.

Uusien alueiden yhteispinta-ala on noin 13 600 hehtaaria. Pääosin alueet ovat Etelä-Savossa, ja ne kuuluvat valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon tai ovat muutoin valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittuja.

Perustettavat uudet luonnonsuojelualueet ovat Suur-Saimaan ja Lietveden saarien luonnonsuojelualue (350 ha), Luonterin luonnonsuojelualue (1094 ha), Katosselän - Tolvanniemen luonnonsuojelualue (454 ha), Pihlajaveden luonnonsuojelualue (4523 ha), Puruveden luonnonsuojelualue (570 ha), Hevonniemen luonnonsuojelualue (593 ha), Joutenveden luonnonsuojelualue (1496 ha), Oriveden - Pyhäselän luonnonsuojelualue (286 ha) ja Kermajärven luonnonsuojelualue (4257 ha).

Virkistysalueiden ja retkisatamien osalta maakuntaliitto toivoo, että valtio ottaa huomioon Saimaan alueen runsaan virkistys – ja luontomatkailukäytön laatiessaan alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia sekä toimenpidesuunnitelmia. Maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden käyttöä ei liiton mielestä tule vaikeuttaa ja retkisatamaverkosto Saimaan alueella tulee säilyttää riittävän kattavana. Jos maakuntakaavan retkisatamavarauksia joudutaan purkamaan, tulee valtion osoittaa niiden tilalle uusia paikkoja valtion mailta, liitto toteaa lausunnossaan.

Maakuntakaava osoittaa virkistysalueiksi viisi aluetta: Huosiossalon pohjoisosan ja Raintasaaren Luonterilla Juvalla, Iso-Kankaisen ja Porkalansalon Pihlajavedellä Savonlinnassa sekä Jouhivuoren Joutenvedellä Enonkoskella. Lisäksi alueilla on seuraavat maakuntakaavan retkisatamavaraukset: Yksköytinen Lietvedellä, Jänissaari Tolvanselällä Sulkavalla, Juuvinsaari, Mitinhiekka, Pääskyniemi ja Kongonsaari Pihlajavedellä Savonlinnassa, Petri Puruvedellä sekä Vasarasaari, Vihtarinniemi, Luhtakannansaari ja Puumalansaari Heinäveden Kermajärvellä.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Kehysriihileikkaukset vaarantavat tieverkon kunnon

Valtion perustienpidon rahoitukseen kohdistamat leikkaukset vaarantavat tieverkon kunnossapitämisen Etelä-Savossa. Maakuntahallitus sai ajankohtaisista liikenneasioista katsauksen Pohjois-Savon Ely-keskuksen tiejohtajalta Petri Keräseltä. Etelä-Savon liikenneasiat kuuluvat Pohjois-Savon Elyn vastuulle.

Koko Itä-Suomelle on Keräsen mielestä keskeistä, että Valtatie 5 on mukana seuraavassa hallitusohjelmassa. Maakuntahallitus korosti, että ykkösprioriteettina viitostiellä on saada käyntiin Mikkelin ja Juvan välisen tieosuuden rakennustyöt. Tästä on jo aikanaan sovittu Itä-Suomen maakuntien yhteisessä liikennestrategiassa.

Itä-Suomeen kohdistuva 10 miljoonan euron leikkaus perustienpidosta tarkoittaa päällysteohjelmaan kahden kolmanneksen vuotuista vähennystä. Erityisesti alemman tieverkon kunnossapitoon ei enää riitä rahaa.

– Alemman tieverkon osalta tilanne on karmea, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa.

– Puu käy kaupaksi, mutta se pitäisi myös pystyä kuljettamaan. Jos puu ei liiku, kantorahatulot putoavat. Tämä kirpaisee pahimmin juuri Etelä-Savossa, Wuorinen sanoi.

Kehysriihen päätöksistä maakuntahallitus paheksui myös maakunnan kehittämisrahan lopettamista.

– Tässä menetämme ketterän rahoitusvälineen, jolla on voitu nopeasti ja joustavasti käynnistää tai edistää aluekehitykselle keskeisiä asioita, totesi vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. Vuodelle 2014 Etelä-Savo sai vielä maakunnan kehittämisrahaa 250 000 euroa.

Myös toisen asteen koulutukseen kaavailtu uusi rahoitusmalli sekä sen järjestäjäverkkoon odotettavissa olevat muutokset keskusteluttivat maakuntahallitusta. Asia oli esillä myös opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen ja maakuntaliiton ja koulutuksen järjestäjien parin viikon takaisessa tapaamisessa Mikkelissä.

Maakuntahallitus sai selostuksen lisäksi muun muassa keskus- ja aluehallinnon uudistamisen tilanteesta, Kaakkois-Suomen uuden vaalipiirin kansanedustajien huhtikuun alun tapaamisesta sekä rakennerahasto-ohjelman hallinnoinnin viimeisimmistä valmisteluista.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 19. toukokuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täydennyksin ja muutoksin läpi esityslistan mukaisesti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tuulivoimakaavan

28.04.2014

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakunnalle ensimmäisen vaihemaakuntakaavan maanantaina 28. huhtikuuta Mikkelissä. Vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Se sisältää tuulivoiman jatkosuunnitteluun soveltuvia alueita sekä kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat tuulivoimapuistojen rakentamista. Lopullisesti maakuntakaavan hyväksyy 9. kesäkuuta kokoontuva maakuntavaltuusto. Ennen voimaantuloa kaava on vielä vahvistettava ympäristöministeriössä.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (oik.), hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska ja valtuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen hallituksen kokouksessa.

Maakuntahallitus hyväksyi myös vastineet liiton tuulivoimakaavan toisesta ehdotuksesta saamiin muistutuksiin ja lausuntoihin. Muistutusten, lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen perusteella maakuntahallitus muutti kaavaehdotusta vielä siten, että se ohjaa täsmällisemmin jatkosuunnittelua, joka koskee tuulivoimaloiden linnustovaikutusten tutkimista. Voimalat eivät saa aiheuttaa haittoja lintujen merkittävillä pesimä-, ruokailu- tai muuttoalueilla. Kaavakarttoihin ei tullut muutoksia.

Maakuntakaava ohjaa tuulivoiman suunnittelua maakunnassa

Tuulivoimakaavaan eli Etelä-Savon ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan on merkitty ne maa-alueet, jotka soveltuvat teollisen mittaluokan tuulivoimatuotantoon Etelä-Savossa. Tällaisia maa-alueita maakuntahallituksen hyväksymässä kaavassa on yhdeksän: Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella sekä Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Lisäksi tuulivoimakaava sisältää ns. yleismääräyksen, joka ohjaa jo yksittäistenkin tuulivoimaloiden rakentamista. Yleismääräys varmistaa sen, että tuulivoimarakentaminen ottaa huomioon hyvän asuinympäristön ja luonnon ja maiseman erityispiirteet sekä turvaa puolustusvoimien ja lentoliikenteen toimintaedellytykset.


Hallitus hyväksyi tuulivoimakaavan, vaikka ei aivan lopussakaan ilman kriittisiä äänenpainoja. Kuvassa etualalla perussuomalaisten Tanja Hartonen-Pulkka ja Matti Lundenius, taustalla kokoomuksen Jaana Leskinen ja keskustan Matti Tulla.

Kaavan erityismääräykset säätelevät tuulivoimapuistokohtaisesti, etteivät toimet tuulivoima-alueella vaaranna arvokkaita kulttuuriympäristöjä, maisema-alueita, muinaisjäännöksiä tai linnustoa.

Tuulivoimakaavan hyväksymisen jälkeenkin tuulivoimalan rakentamisen ratkaisee kuntien yleiskaavoitus ja muu yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lopulta aina maanomistaja päättää, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Maakuntavaltuuston käsittelyn jälkeen kaava menee ympäristöministeriöön vahvistettavaksi, jolloin kaava saa lainvoiman. Voimaan kaava tullee maakuntaliiton viraston arvion mukaan vuoden 2014 lopulla.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Maakuntaohjelmasta myönteistä palautetta

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman luonnos oli helmi–huhtikuussa nähtävillä ja lausuntokierroksella. Maakuntaliitto sai ohjelmaluonnoksesta sidosryhmiltä tasan 50 lausuntoa. Luonnos ja sen ympäristöselostus olivat myös vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen nähtävillä ja kommentoitavana 16. huhtikuuta 2014 saakka. Uutta ohjelmaa valmistellaan vuosille 2014–2017.

Liiton luonnoksesta saama palaute oli valtaosaltaan myönteistä eivätkä lausunnot kyseenalaistaneet ohjelman sisältöjä, rakennetta tai valmisteluprosessia. Osassa lausunnoista toivottiin kuitenkin, että ohjelman toimia valittaisiin ja rajattaisiin nykyistä tarkemmin. Ohjelman valmisteluprosessia lausunnot kiittivät. Se koettiin osallistavaksi ja ohjelmatyöhön ja ohjelman tavoitteisiin sitouttavaksi yhteiseksi ponnistukseksi.


Maakuntaohjelma luo hyvinvointia asukkaille.

Maakuntahallitus hyväksyi liiton viraston valmistelemat vastineet lausuntoihin kokouksessaan 28. huhtikuuta. Virasto täydentää ohjelmaa vielä eräiltä osin, ja maakuntahallitus saa tarkistetun maakuntaohjelman hyväksyttäväkseen 19. toukokuuta. Ohjelman hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto 9. kesäkuuta.

Maakuntaohjelmaluonnos toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo 2020. Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Muuttovoittoa ja vahvuutta aluetalouteen

Strategian tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio vähitellen muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, erityisesti nykyistä kilpailukykyisemmät yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi omalle väelle myös pääkaupunkiseudun nuorille isille ja äideille.

Maakuntastrategian ja -ohjelman päämäärinä on turvata yritystoiminnan menestys, turvata korkealaatuisella koulutustarjonnalla elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja hyvä innovatiivinen toimintaympäristö, taata laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä parantaa niin yritysten kuin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden toimintaympäristöjä.

Maakunnan vetovoimaa ja kansainvälistymistä pyritään edistämään kaikilla osa-alueilla. Ympäristön puhtaus ja nuorten hyvinvointi ovat myös hyvän tulevaisuuden edellytys.


Maakuntaohjelmatyötä on vetänyt ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva.

Maakuntaliitto on laatinut uutta maakuntaohjelmaa tiiviissä yhteistyössä kuntien, aluehallintoviranomaisten ja etujärjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön on osallistunut yli sata henkeä sekö eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa.

Myös maakunnan asukkaat ovat voineet ottaa kantaa ja tehdä aloitteita ohjelmaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaohjelma. Maakuntavaltuusto linjasi ohjelman sisältöjä edellisen kerran marraskuussa 2013.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Hallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman EU-ohjelmalle

Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen rakennerahastosuunnitelman 28. huhtikuuta. Alueellinen suunnitelma täsmentää, mihin tarkoituksiin EU-ohjelmarahaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa myönnetään vuosina 2014–2020. Suunnitelma täydentää valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaa.

Suunnitelman tavoitteena on suunnata rahoitusta sellaisiin kehityshankkeisiin, jotka ratkovat alueen erityisongelmia mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti hankkeisiin, jotka kohentavat pk-yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä.


Hallitus hyväksyi rakennerahastosuunnitelman. Kuvassa hallituksen jäsen Satu Taavitsainen (sd) ja valtuuston varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen (sd).

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelma on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä kuntien, Ely-keskusten ja etujärjestöjen kanssa. Se käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntahallituksissa. Maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma täsmentävät alueellisen suunnitelman sisältöä. Maakuntahallitus sai kokouksessaan tiedoksi maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän toimeenpanosuunnitelman, joka toimii Etelä-Savon EU-ohjelman budjettina.

EU:n uusi rakennerahasto-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Käytännössä Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutus alkaa toukokuussa, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö avaa sähköisen hakujärjestelmän Eura2014:n. Ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen rahojen hakukierros käynnistynee 5. toukokuuta ja päättynee elokuun lopussa.

Jatkossa vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteet täsmentyvät alueellisissa suunnitelmissa. Alueellisia suunnitelmia on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Uudellakin ohjelmakaudella EU-ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Niin valtakunnallisen kuin alueellisten ohjelmienkin ja niillä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (edellisellä kaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa, mikä on viidenneksen edellisen kauden tasoa alempi.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman keväällä 2014. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Pieksämäen Paltasen kylä Etelä-Savon Vuoden kylä 2014

Pieksämäen Paltasen kylä on Etelä-Savon Vuoden kylä 2014. Maakuntahallitus nimesi Vuoden kylän 28. huhtikuuta. Paltasta esitti vuoden kyläksi Järvi-Suomen kylät ry.

Paltanen on noin sadan asukkaan kylä Pieksämäen länsiosassa. Kesäaikaan kylän väkimäärä jopa kolminkertaistuu. Matkaa Pieksämäelle Paltasesta on noin 20 kilometriä. Kylää halkoo valtatie 23 eli Järvi-Suomen tie ja Pieksämäki-Jyväskylä -rautatie. Matkailijat tuntevat erityisesti Paltasen harjun, joka on suosittu levähdyspaikka kahden järven välissä.

Paltasen valintaa Järvi-Suomen kylät perustelee muun muassa sillä, että ”kylä on pieni ja pippurinen, omista juuristaan vahvasti ponnistava ja tulevaisuuttaan aktiivisesti luova”. Kiitosta saa erityisesti kyläsuunnitelma ja muun muassa sen tapa ottaa huomioon elinkaari- ja vuodenkiertoajattelu, lähipalvelut, eri-ikäisten kyläläisten tarpeet ja tapahtumien verkostoiminen.

Lisäksi Paltanen hyödyntää erinomaisesti hyvän sijaintinsa, kauniin luontonsa ja perinteet. Esimerkeiksi kelpaavat Paltasen juhannustapahtuma, Tapanintanssit, joka toinen kesä järjestettävä Intiaanikylä. Pysäkki -kylätalo on korjattu entisestä rautatieasemasta talkoovoimin oman kylän ja myös lähikylien kokoontumispaikaksi. Pysäkissä järjestetään monipuolista toimintaa ympäri vuoden.

Paltasessa kehittämistoimet lähtevät liikkeelle asukkaiden tarpeista ja monipuolisesta yhteistyöstä, valitsijat kiittävät.

Vuoden kylän valinnalla maakuntahallitus ja Järvi-Suomen kylät ry haluavat nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettuutta. Tavoitteena on löytää esimerkkejä aktiivisista kylistä ja tuloksellisesta kylätoiminnasta.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698, Järvi-Suomen kylät ry:ssä kyläasiamies Tuula Eloranta, puh. 045 1274 086, kylaasiamies.tuula.eloranta@gmail.com. Paltasen kyläyhdistyksessä puheenjohtaja Mervi Lintunen, puh. 040 960 7976, merlintu@saunalahti.fi.

Mikkelin verotoimiston asiakaspalvelua ei saa sulkea edes tilapäisesti

Verohallinto suunnittelee Mikkelin toimipisteen sulkemisesta asiakkailta syyskuussa 2014 meneillään olevan kokeiluhankkeensa ajaksi. Etelä-Savon maakuntahallitus vastustaa sulkemista jyrkästi. Hallitus ei hyväksy sulkemista edes tilapäisenä kokeiluna, vaan verohallinnon on turvattava asiointimahdollisuudet jatkossakin Mikkelin toimipisteessä.

Asiakaspalvelulle on Mikkelin toimipisteessä myös uudet toimivat tilat, jotka olisi järkevää hyödyntää toiminnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla, hallitus muistuttaa verohallinnolle antamassaan lausunnossa.

Näkemystään maakuntahallitus perustelee lisäksi muun muassa myös Etelä-Savon keskimääräistä korkeammalla ikärakenteella. Lähimmät toimipisteet olisivat kokeilun aikana Varkaudessa ja Kouvolassa, joihin matka on hallituksen mielestä kohtuuttoman pitkä.

Verohallinnon suunnitelma liittyy ASPA2014-hankkeeseen, joka pyrkii siirtämään verohallinnon palveluja entistä enemmän verkkoon ja kuntien ylläpitämiin yhteispalvelupisteisiin. Mikkelin verotoimisto on verohallinnon suunnitelmien mukaan tarkoitus sulkea syykuusta 2014 alkaen hankkeen pilottivaiheen ajaksi asiakkailta.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Saimaalle uusia luonnonsuojelualueita valtion maille

Valtio on perustamassa useita ja osin laajoja uusia luonnonsuojelualueita omistamilleen alueille Saimaalla. Etelä-Savo painottaa luonnonsuojelualueista antamassaan lausunnossa, että valtio edistäisi luonnonsuojelualueiden virkistyskäyttöä myös näillä alueilla.

Maakuntaliitto pitää hyvänä, että metsästys alueilla on sallittu, mutta korostaa, että myös pienpetojen loukkupyynti tulee sallia. Tästä hyötyy erityisesti alueiden linnusto.

Maakuntaliitto antoi uusista luonnonsuojelualueista lausunnon ympäristöministeriölle 28. huhtikuuta. Kaikki uudet luonnonsuojelualueet sijaitsevat valtion omistamilla mailla ja ne on pääosin merkitty jo Etelä-Savon maakuntakaavaan luonnonsuojeluvarauksina. Liitolla ei ole huomautettavaa yhdeksään uuteen alueeseen.

Uusien alueiden yhteispinta-ala on noin 13 600 hehtaaria. Pääosin alueet ovat Etelä-Savossa, ja ne kuuluvat valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon tai ovat muutoin valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittuja.

Perustettavat uudet luonnonsuojelualueet ovat Suur-Saimaan ja Lietveden saarien luonnonsuojelualue (350 ha), Luonterin luonnonsuojelualue (1094 ha), Katosselän - Tolvanniemen luonnonsuojelualue (454 ha), Pihlajaveden luonnonsuojelualue (4523 ha), Puruveden luonnonsuojelualue (570 ha), Hevonniemen luonnonsuojelualue (593 ha), Joutenveden luonnonsuojelualue (1496 ha), Oriveden - Pyhäselän luonnonsuojelualue (286 ha) ja Kermajärven luonnonsuojelualue (4257 ha).

Virkistysalueiden ja retkisatamien osalta maakuntaliitto toivoo, että valtio ottaa huomioon Saimaan alueen runsaan virkistys – ja luontomatkailukäytön laatiessaan alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia sekä toimenpidesuunnitelmia. Maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden käyttöä ei liiton mielestä tule vaikeuttaa ja retkisatamaverkosto Saimaan alueella tulee säilyttää riittävän kattavana. Jos maakuntakaavan retkisatamavarauksia joudutaan purkamaan, tulee valtion osoittaa niiden tilalle uusia paikkoja valtion mailta, liitto toteaa lausunnossaan.

Maakuntakaava osoittaa virkistysalueiksi viisi aluetta: Huosiossalon pohjoisosan ja Raintasaaren Luonterilla Juvalla, Iso-Kankaisen ja Porkalansalon Pihlajavedellä Savonlinnassa sekä Jouhivuoren Joutenvedellä Enonkoskella. Lisäksi alueilla on seuraavat maakuntakaavan retkisatamavaraukset: Yksköytinen Lietvedellä, Jänissaari Tolvanselällä Sulkavalla, Juuvinsaari, Mitinhiekka, Pääskyniemi ja Kongonsaari Pihlajavedellä Savonlinnassa, Petri Puruvedellä sekä Vasarasaari, Vihtarinniemi, Luhtakannansaari ja Puumalansaari Heinäveden Kermajärvellä.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Kehysriihileikkaukset vaarantavat tieverkon kunnon

Valtion perustienpidon rahoitukseen kohdistamat leikkaukset vaarantavat tieverkon kunnossapitämisen Etelä-Savossa. Maakuntahallitus sai ajankohtaisista liikenneasioista katsauksen Pohjois-Savon Ely-keskuksen tiejohtajalta Petri Keräseltä. Etelä-Savon liikenneasiat kuuluvat Pohjois-Savon Elyn vastuulle.

Koko Itä-Suomelle on Keräsen mielestä keskeistä, että Valtatie 5 on mukana seuraavassa hallitusohjelmassa. Maakuntahallitus korosti, että ykkösprioriteettina viitostiellä on saada käyntiin Mikkelin ja Juvan välisen tieosuuden rakennustyöt. Tästä on jo aikanaan sovittu Itä-Suomen maakuntien yhteisessä liikennestrategiassa.

Itä-Suomeen kohdistuva 10 miljoonan euron leikkaus perustienpidosta tarkoittaa päällysteohjelmaan kahden kolmanneksen vuotuista vähennystä. Erityisesti alemman tieverkon kunnossapitoon ei enää riitä rahaa.

– Alemman tieverkon osalta tilanne on karmea, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa.

– Puu käy kaupaksi, mutta se pitäisi myös pystyä kuljettamaan. Jos puu ei liiku, kantorahatulot putoavat. Tämä kirpaisee pahimmin juuri Etelä-Savossa, Wuorinen sanoi.

Kehysriihen päätöksistä maakuntahallitus paheksui myös maakunnan kehittämisrahan lopettamista.

– Tässä menetämme ketterän rahoitusvälineen, jolla on voitu nopeasti ja joustavasti käynnistää tai edistää aluekehitykselle keskeisiä asioita, totesi vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. Vuodelle 2014 Etelä-Savo sai vielä maakunnan kehittämisrahaa 250 000 euroa.

Myös toisen asteen koulutukseen kaavailtu uusi rahoitusmalli sekä sen järjestäjäverkkoon odotettavissa olevat muutokset keskusteluttivat maakuntahallitusta. Asia oli esillä myös opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen ja maakuntaliiton ja koulutuksen järjestäjien parin viikon takaisessa tapaamisessa Mikkelissä.

Maakuntahallitus sai selostuksen lisäksi muun muassa keskus- ja aluehallinnon uudistamisen tilanteesta, Kaakkois-Suomen uuden vaalipiirin kansanedustajien huhtikuun alun tapaamisesta sekä rakennerahasto-ohjelman hallinnoinnin viimeisimmistä valmisteluista.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 19. toukokuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täydennyksin ja muutoksin läpi esityslistan mukaisesti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tuulivoimakaavan

28.04.2014

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakunnalle ensimmäisen vaihemaakuntakaavan maanantaina 28. huhtikuuta Mikkelissä. Vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Se sisältää tuulivoiman jatkosuunnitteluun soveltuvia alueita sekä kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat tuulivoimapuistojen rakentamista. Lopullisesti maakuntakaavan hyväksyy 9. kesäkuuta kokoontuva maakuntavaltuusto. Ennen voimaantuloa kaava on vielä vahvistettava ympäristöministeriössä.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (oik.), hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska ja valtuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen hallituksen kokouksessa.

Maakuntahallitus hyväksyi myös vastineet liiton tuulivoimakaavan toisesta ehdotuksesta saamiin muistutuksiin ja lausuntoihin. Muistutusten, lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen perusteella maakuntahallitus muutti kaavaehdotusta vielä siten, että se ohjaa täsmällisemmin jatkosuunnittelua, joka koskee tuulivoimaloiden linnustovaikutusten tutkimista. Voimalat eivät saa aiheuttaa haittoja lintujen merkittävillä pesimä-, ruokailu- tai muuttoalueilla. Kaavakarttoihin ei tullut muutoksia.

Maakuntakaava ohjaa tuulivoiman suunnittelua maakunnassa

Tuulivoimakaavaan eli Etelä-Savon ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan on merkitty ne maa-alueet, jotka soveltuvat teollisen mittaluokan tuulivoimatuotantoon Etelä-Savossa. Tällaisia maa-alueita maakuntahallituksen hyväksymässä kaavassa on yhdeksän: Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella sekä Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Lisäksi tuulivoimakaava sisältää ns. yleismääräyksen, joka ohjaa jo yksittäistenkin tuulivoimaloiden rakentamista. Yleismääräys varmistaa sen, että tuulivoimarakentaminen ottaa huomioon hyvän asuinympäristön ja luonnon ja maiseman erityispiirteet sekä turvaa puolustusvoimien ja lentoliikenteen toimintaedellytykset.


Hallitus hyväksyi tuulivoimakaavan, vaikka ei aivan lopussakaan ilman kriittisiä äänenpainoja. Kuvassa etualalla perussuomalaisten Tanja Hartonen-Pulkka ja Matti Lundenius, taustalla kokoomuksen Jaana Leskinen ja keskustan Matti Tulla.

Kaavan erityismääräykset säätelevät tuulivoimapuistokohtaisesti, etteivät toimet tuulivoima-alueella vaaranna arvokkaita kulttuuriympäristöjä, maisema-alueita, muinaisjäännöksiä tai linnustoa.

Tuulivoimakaavan hyväksymisen jälkeenkin tuulivoimalan rakentamisen ratkaisee kuntien yleiskaavoitus ja muu yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lopulta aina maanomistaja päättää, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Maakuntavaltuuston käsittelyn jälkeen kaava menee ympäristöministeriöön vahvistettavaksi, jolloin kaava saa lainvoiman. Voimaan kaava tullee maakuntaliiton viraston arvion mukaan vuoden 2014 lopulla.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Maakuntaohjelmasta myönteistä palautetta

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman luonnos oli helmi–huhtikuussa nähtävillä ja lausuntokierroksella. Maakuntaliitto sai ohjelmaluonnoksesta sidosryhmiltä tasan 50 lausuntoa. Luonnos ja sen ympäristöselostus olivat myös vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen nähtävillä ja kommentoitavana 16. huhtikuuta 2014 saakka. Uutta ohjelmaa valmistellaan vuosille 2014–2017.

Liiton luonnoksesta saama palaute oli valtaosaltaan myönteistä eivätkä lausunnot kyseenalaistaneet ohjelman sisältöjä, rakennetta tai valmisteluprosessia. Osassa lausunnoista toivottiin kuitenkin, että ohjelman toimia valittaisiin ja rajattaisiin nykyistä tarkemmin. Ohjelman valmisteluprosessia lausunnot kiittivät. Se koettiin osallistavaksi ja ohjelmatyöhön ja ohjelman tavoitteisiin sitouttavaksi yhteiseksi ponnistukseksi.


Maakuntaohjelma luo hyvinvointia asukkaille.

Maakuntahallitus hyväksyi liiton viraston valmistelemat vastineet lausuntoihin kokouksessaan 28. huhtikuuta. Virasto täydentää ohjelmaa vielä eräiltä osin, ja maakuntahallitus saa tarkistetun maakuntaohjelman hyväksyttäväkseen 19. toukokuuta. Ohjelman hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto 9. kesäkuuta.

Maakuntaohjelmaluonnos toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo 2020. Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Muuttovoittoa ja vahvuutta aluetalouteen

Strategian tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio vähitellen muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, erityisesti nykyistä kilpailukykyisemmät yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi omalle väelle myös pääkaupunkiseudun nuorille isille ja äideille.

Maakuntastrategian ja -ohjelman päämäärinä on turvata yritystoiminnan menestys, turvata korkealaatuisella koulutustarjonnalla elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja hyvä innovatiivinen toimintaympäristö, taata laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä parantaa niin yritysten kuin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden toimintaympäristöjä.

Maakunnan vetovoimaa ja kansainvälistymistä pyritään edistämään kaikilla osa-alueilla. Ympäristön puhtaus ja nuorten hyvinvointi ovat myös hyvän tulevaisuuden edellytys.


Maakuntaohjelmatyötä on vetänyt ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva.

Maakuntaliitto on laatinut uutta maakuntaohjelmaa tiiviissä yhteistyössä kuntien, aluehallintoviranomaisten ja etujärjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön on osallistunut yli sata henkeä sekö eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa.

Myös maakunnan asukkaat ovat voineet ottaa kantaa ja tehdä aloitteita ohjelmaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaohjelma. Maakuntavaltuusto linjasi ohjelman sisältöjä edellisen kerran marraskuussa 2013.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Hallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman EU-ohjelmalle

Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen rakennerahastosuunnitelman 28. huhtikuuta. Alueellinen suunnitelma täsmentää, mihin tarkoituksiin EU-ohjelmarahaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa myönnetään vuosina 2014–2020. Suunnitelma täydentää valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaa.

Suunnitelman tavoitteena on suunnata rahoitusta sellaisiin kehityshankkeisiin, jotka ratkovat alueen erityisongelmia mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti hankkeisiin, jotka kohentavat pk-yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä.


Hallitus hyväksyi rakennerahastosuunnitelman. Kuvassa hallituksen jäsen Satu Taavitsainen (sd) ja valtuuston varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen (sd).

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelma on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä kuntien, Ely-keskusten ja etujärjestöjen kanssa. Se käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntahallituksissa. Maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma täsmentävät alueellisen suunnitelman sisältöä. Maakuntahallitus sai kokouksessaan tiedoksi maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän toimeenpanosuunnitelman, joka toimii Etelä-Savon EU-ohjelman budjettina.

EU:n uusi rakennerahasto-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Käytännössä Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutus alkaa toukokuussa, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö avaa sähköisen hakujärjestelmän Eura2014:n. Ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen rahojen hakukierros käynnistynee 5. toukokuuta ja päättynee elokuun lopussa.

Jatkossa vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteet täsmentyvät alueellisissa suunnitelmissa. Alueellisia suunnitelmia on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Uudellakin ohjelmakaudella EU-ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Niin valtakunnallisen kuin alueellisten ohjelmienkin ja niillä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (edellisellä kaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa, mikä on viidenneksen edellisen kauden tasoa alempi.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman keväällä 2014. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Pieksämäen Paltasen kylä Etelä-Savon Vuoden kylä 2014

Pieksämäen Paltasen kylä on Etelä-Savon Vuoden kylä 2014. Maakuntahallitus nimesi Vuoden kylän 28. huhtikuuta. Paltasta esitti vuoden kyläksi Järvi-Suomen kylät ry.

Paltanen on noin sadan asukkaan kylä Pieksämäen länsiosassa. Kesäaikaan kylän väkimäärä jopa kolminkertaistuu. Matkaa Pieksämäelle Paltasesta on noin 20 kilometriä. Kylää halkoo valtatie 23 eli Järvi-Suomen tie ja Pieksämäki-Jyväskylä -rautatie. Matkailijat tuntevat erityisesti Paltasen harjun, joka on suosittu levähdyspaikka kahden järven välissä.

Paltasen valintaa Järvi-Suomen kylät perustelee muun muassa sillä, että ”kylä on pieni ja pippurinen, omista juuristaan vahvasti ponnistava ja tulevaisuuttaan aktiivisesti luova”. Kiitosta saa erityisesti kyläsuunnitelma ja muun muassa sen tapa ottaa huomioon elinkaari- ja vuodenkiertoajattelu, lähipalvelut, eri-ikäisten kyläläisten tarpeet ja tapahtumien verkostoiminen.

Lisäksi Paltanen hyödyntää erinomaisesti hyvän sijaintinsa, kauniin luontonsa ja perinteet. Esimerkeiksi kelpaavat Paltasen juhannustapahtuma, Tapanintanssit, joka toinen kesä järjestettävä Intiaanikylä. Pysäkki -kylätalo on korjattu entisestä rautatieasemasta talkoovoimin oman kylän ja myös lähikylien kokoontumispaikaksi. Pysäkissä järjestetään monipuolista toimintaa ympäri vuoden.

Paltasessa kehittämistoimet lähtevät liikkeelle asukkaiden tarpeista ja monipuolisesta yhteistyöstä, valitsijat kiittävät.

Vuoden kylän valinnalla maakuntahallitus ja Järvi-Suomen kylät ry haluavat nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettuutta. Tavoitteena on löytää esimerkkejä aktiivisista kylistä ja tuloksellisesta kylätoiminnasta.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698, Järvi-Suomen kylät ry:ssä kyläasiamies Tuula Eloranta, puh. 045 1274 086, kylaasiamies.tuula.eloranta@gmail.com. Paltasen kyläyhdistyksessä puheenjohtaja Mervi Lintunen, puh. 040 960 7976, merlintu@saunalahti.fi.

Mikkelin verotoimiston asiakaspalvelua ei saa sulkea edes tilapäisesti

Verohallinto suunnittelee Mikkelin toimipisteen sulkemisesta asiakkailta syyskuussa 2014 meneillään olevan kokeiluhankkeensa ajaksi. Etelä-Savon maakuntahallitus vastustaa sulkemista jyrkästi. Hallitus ei hyväksy sulkemista edes tilapäisenä kokeiluna, vaan verohallinnon on turvattava asiointimahdollisuudet jatkossakin Mikkelin toimipisteessä.

Asiakaspalvelulle on Mikkelin toimipisteessä myös uudet toimivat tilat, jotka olisi järkevää hyödyntää toiminnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla, hallitus muistuttaa verohallinnolle antamassaan lausunnossa.

Näkemystään maakuntahallitus perustelee lisäksi muun muassa myös Etelä-Savon keskimääräistä korkeammalla ikärakenteella. Lähimmät toimipisteet olisivat kokeilun aikana Varkaudessa ja Kouvolassa, joihin matka on hallituksen mielestä kohtuuttoman pitkä.

Verohallinnon suunnitelma liittyy ASPA2014-hankkeeseen, joka pyrkii siirtämään verohallinnon palveluja entistä enemmän verkkoon ja kuntien ylläpitämiin yhteispalvelupisteisiin. Mikkelin verotoimisto on verohallinnon suunnitelmien mukaan tarkoitus sulkea syykuusta 2014 alkaen hankkeen pilottivaiheen ajaksi asiakkailta.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Saimaalle uusia luonnonsuojelualueita valtion maille

Valtio on perustamassa useita ja osin laajoja uusia luonnonsuojelualueita omistamilleen alueille Saimaalla. Etelä-Savo painottaa luonnonsuojelualueista antamassaan lausunnossa, että valtio edistäisi luonnonsuojelualueiden virkistyskäyttöä myös näillä alueilla.

Maakuntaliitto pitää hyvänä, että metsästys alueilla on sallittu, mutta korostaa, että myös pienpetojen loukkupyynti tulee sallia. Tästä hyötyy erityisesti alueiden linnusto.

Maakuntaliitto antoi uusista luonnonsuojelualueista lausunnon ympäristöministeriölle 28. huhtikuuta. Kaikki uudet luonnonsuojelualueet sijaitsevat valtion omistamilla mailla ja ne on pääosin merkitty jo Etelä-Savon maakuntakaavaan luonnonsuojeluvarauksina. Liitolla ei ole huomautettavaa yhdeksään uuteen alueeseen.

Uusien alueiden yhteispinta-ala on noin 13 600 hehtaaria. Pääosin alueet ovat Etelä-Savossa, ja ne kuuluvat valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon tai ovat muutoin valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittuja.

Perustettavat uudet luonnonsuojelualueet ovat Suur-Saimaan ja Lietveden saarien luonnonsuojelualue (350 ha), Luonterin luonnonsuojelualue (1094 ha), Katosselän - Tolvanniemen luonnonsuojelualue (454 ha), Pihlajaveden luonnonsuojelualue (4523 ha), Puruveden luonnonsuojelualue (570 ha), Hevonniemen luonnonsuojelualue (593 ha), Joutenveden luonnonsuojelualue (1496 ha), Oriveden - Pyhäselän luonnonsuojelualue (286 ha) ja Kermajärven luonnonsuojelualue (4257 ha).

Virkistysalueiden ja retkisatamien osalta maakuntaliitto toivoo, että valtio ottaa huomioon Saimaan alueen runsaan virkistys – ja luontomatkailukäytön laatiessaan alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia sekä toimenpidesuunnitelmia. Maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden käyttöä ei liiton mielestä tule vaikeuttaa ja retkisatamaverkosto Saimaan alueella tulee säilyttää riittävän kattavana. Jos maakuntakaavan retkisatamavarauksia joudutaan purkamaan, tulee valtion osoittaa niiden tilalle uusia paikkoja valtion mailta, liitto toteaa lausunnossaan.

Maakuntakaava osoittaa virkistysalueiksi viisi aluetta: Huosiossalon pohjoisosan ja Raintasaaren Luonterilla Juvalla, Iso-Kankaisen ja Porkalansalon Pihlajavedellä Savonlinnassa sekä Jouhivuoren Joutenvedellä Enonkoskella. Lisäksi alueilla on seuraavat maakuntakaavan retkisatamavaraukset: Yksköytinen Lietvedellä, Jänissaari Tolvanselällä Sulkavalla, Juuvinsaari, Mitinhiekka, Pääskyniemi ja Kongonsaari Pihlajavedellä Savonlinnassa, Petri Puruvedellä sekä Vasarasaari, Vihtarinniemi, Luhtakannansaari ja Puumalansaari Heinäveden Kermajärvellä.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Kehysriihileikkaukset vaarantavat tieverkon kunnon

Valtion perustienpidon rahoitukseen kohdistamat leikkaukset vaarantavat tieverkon kunnossapitämisen Etelä-Savossa. Maakuntahallitus sai ajankohtaisista liikenneasioista katsauksen Pohjois-Savon Ely-keskuksen tiejohtajalta Petri Keräseltä. Etelä-Savon liikenneasiat kuuluvat Pohjois-Savon Elyn vastuulle.

Koko Itä-Suomelle on Keräsen mielestä keskeistä, että Valtatie 5 on mukana seuraavassa hallitusohjelmassa. Maakuntahallitus korosti, että ykkösprioriteettina viitostiellä on saada käyntiin Mikkelin ja Juvan välisen tieosuuden rakennustyöt. Tästä on jo aikanaan sovittu Itä-Suomen maakuntien yhteisessä liikennestrategiassa.

Itä-Suomeen kohdistuva 10 miljoonan euron leikkaus perustienpidosta tarkoittaa päällysteohjelmaan kahden kolmanneksen vuotuista vähennystä. Erityisesti alemman tieverkon kunnossapitoon ei enää riitä rahaa.

– Alemman tieverkon osalta tilanne on karmea, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa.

– Puu käy kaupaksi, mutta se pitäisi myös pystyä kuljettamaan. Jos puu ei liiku, kantorahatulot putoavat. Tämä kirpaisee pahimmin juuri Etelä-Savossa, Wuorinen sanoi.

Kehysriihen päätöksistä maakuntahallitus paheksui myös maakunnan kehittämisrahan lopettamista.

– Tässä menetämme ketterän rahoitusvälineen, jolla on voitu nopeasti ja joustavasti käynnistää tai edistää aluekehitykselle keskeisiä asioita, totesi vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. Vuodelle 2014 Etelä-Savo sai vielä maakunnan kehittämisrahaa 250 000 euroa.

Myös toisen asteen koulutukseen kaavailtu uusi rahoitusmalli sekä sen järjestäjäverkkoon odotettavissa olevat muutokset keskusteluttivat maakuntahallitusta. Asia oli esillä myös opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen ja maakuntaliiton ja koulutuksen järjestäjien parin viikon takaisessa tapaamisessa Mikkelissä.

Maakuntahallitus sai selostuksen lisäksi muun muassa keskus- ja aluehallinnon uudistamisen tilanteesta, Kaakkois-Suomen uuden vaalipiirin kansanedustajien huhtikuun alun tapaamisesta sekä rakennerahasto-ohjelman hallinnoinnin viimeisimmistä valmisteluista.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 19. toukokuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täydennyksin ja muutoksin läpi esityslistan mukaisesti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tuulivoimakaavan

28.04.2014

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakunnalle ensimmäisen vaihemaakuntakaavan maanantaina 28. huhtikuuta Mikkelissä. Vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Se sisältää tuulivoiman jatkosuunnitteluun soveltuvia alueita sekä kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat tuulivoimapuistojen rakentamista. Lopullisesti maakuntakaavan hyväksyy 9. kesäkuuta kokoontuva maakuntavaltuusto. Ennen voimaantuloa kaava on vielä vahvistettava ympäristöministeriössä.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (oik.), hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska ja valtuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen hallituksen kokouksessa.

Maakuntahallitus hyväksyi myös vastineet liiton tuulivoimakaavan toisesta ehdotuksesta saamiin muistutuksiin ja lausuntoihin. Muistutusten, lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen perusteella maakuntahallitus muutti kaavaehdotusta vielä siten, että se ohjaa täsmällisemmin jatkosuunnittelua, joka koskee tuulivoimaloiden linnustovaikutusten tutkimista. Voimalat eivät saa aiheuttaa haittoja lintujen merkittävillä pesimä-, ruokailu- tai muuttoalueilla. Kaavakarttoihin ei tullut muutoksia.

Maakuntakaava ohjaa tuulivoiman suunnittelua maakunnassa

Tuulivoimakaavaan eli Etelä-Savon ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan on merkitty ne maa-alueet, jotka soveltuvat teollisen mittaluokan tuulivoimatuotantoon Etelä-Savossa. Tällaisia maa-alueita maakuntahallituksen hyväksymässä kaavassa on yhdeksän: Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella sekä Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Lisäksi tuulivoimakaava sisältää ns. yleismääräyksen, joka ohjaa jo yksittäistenkin tuulivoimaloiden rakentamista. Yleismääräys varmistaa sen, että tuulivoimarakentaminen ottaa huomioon hyvän asuinympäristön ja luonnon ja maiseman erityispiirteet sekä turvaa puolustusvoimien ja lentoliikenteen toimintaedellytykset.


Hallitus hyväksyi tuulivoimakaavan, vaikka ei aivan lopussakaan ilman kriittisiä äänenpainoja. Kuvassa etualalla perussuomalaisten Tanja Hartonen-Pulkka ja Matti Lundenius, taustalla kokoomuksen Jaana Leskinen ja keskustan Matti Tulla.

Kaavan erityismääräykset säätelevät tuulivoimapuistokohtaisesti, etteivät toimet tuulivoima-alueella vaaranna arvokkaita kulttuuriympäristöjä, maisema-alueita, muinaisjäännöksiä tai linnustoa.

Tuulivoimakaavan hyväksymisen jälkeenkin tuulivoimalan rakentamisen ratkaisee kuntien yleiskaavoitus ja muu yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lopulta aina maanomistaja päättää, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Maakuntavaltuuston käsittelyn jälkeen kaava menee ympäristöministeriöön vahvistettavaksi, jolloin kaava saa lainvoiman. Voimaan kaava tullee maakuntaliiton viraston arvion mukaan vuoden 2014 lopulla.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Maakuntaohjelmasta myönteistä palautetta

Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman luonnos oli helmi–huhtikuussa nähtävillä ja lausuntokierroksella. Maakuntaliitto sai ohjelmaluonnoksesta sidosryhmiltä tasan 50 lausuntoa. Luonnos ja sen ympäristöselostus olivat myös vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen nähtävillä ja kommentoitavana 16. huhtikuuta 2014 saakka. Uutta ohjelmaa valmistellaan vuosille 2014–2017.

Liiton luonnoksesta saama palaute oli valtaosaltaan myönteistä eivätkä lausunnot kyseenalaistaneet ohjelman sisältöjä, rakennetta tai valmisteluprosessia. Osassa lausunnoista toivottiin kuitenkin, että ohjelman toimia valittaisiin ja rajattaisiin nykyistä tarkemmin. Ohjelman valmisteluprosessia lausunnot kiittivät. Se koettiin osallistavaksi ja ohjelmatyöhön ja ohjelman tavoitteisiin sitouttavaksi yhteiseksi ponnistukseksi.


Maakuntaohjelma luo hyvinvointia asukkaille.

Maakuntahallitus hyväksyi liiton viraston valmistelemat vastineet lausuntoihin kokouksessaan 28. huhtikuuta. Virasto täydentää ohjelmaa vielä eräiltä osin, ja maakuntahallitus saa tarkistetun maakuntaohjelman hyväksyttäväkseen 19. toukokuuta. Ohjelman hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto 9. kesäkuuta.

Maakuntaohjelmaluonnos toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo 2020. Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Muuttovoittoa ja vahvuutta aluetalouteen

Strategian tavoitteena on kääntää nykyinen muuttotappio vähitellen muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Uusia asukkaita maakuntaan tuovat paitsi vetovoimainen järviluonto ja sujuva arki, erityisesti nykyistä kilpailukykyisemmät yritykset, jotka tarjoavat työtä paitsi omalle väelle myös pääkaupunkiseudun nuorille isille ja äideille.

Maakuntastrategian ja -ohjelman päämäärinä on turvata yritystoiminnan menestys, turvata korkealaatuisella koulutustarjonnalla elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja hyvä innovatiivinen toimintaympäristö, taata laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä parantaa niin yritysten kuin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden toimintaympäristöjä.

Maakunnan vetovoimaa ja kansainvälistymistä pyritään edistämään kaikilla osa-alueilla. Ympäristön puhtaus ja nuorten hyvinvointi ovat myös hyvän tulevaisuuden edellytys.


Maakuntaohjelmatyötä on vetänyt ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva.

Maakuntaliitto on laatinut uutta maakuntaohjelmaa tiiviissä yhteistyössä kuntien, aluehallintoviranomaisten ja etujärjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön on osallistunut yli sata henkeä sekö eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa.

Myös maakunnan asukkaat ovat voineet ottaa kantaa ja tehdä aloitteita ohjelmaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaohjelma. Maakuntavaltuusto linjasi ohjelman sisältöjä edellisen kerran marraskuussa 2013.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Hallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman EU-ohjelmalle

Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen rakennerahastosuunnitelman 28. huhtikuuta. Alueellinen suunnitelma täsmentää, mihin tarkoituksiin EU-ohjelmarahaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa myönnetään vuosina 2014–2020. Suunnitelma täydentää valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaa.

Suunnitelman tavoitteena on suunnata rahoitusta sellaisiin kehityshankkeisiin, jotka ratkovat alueen erityisongelmia mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti hankkeisiin, jotka kohentavat pk-yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä.


Hallitus hyväksyi rakennerahastosuunnitelman. Kuvassa hallituksen jäsen Satu Taavitsainen (sd) ja valtuuston varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen (sd).

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelma on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä kuntien, Ely-keskusten ja etujärjestöjen kanssa. Se käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntahallituksissa. Maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma täsmentävät alueellisen suunnitelman sisältöä. Maakuntahallitus sai kokouksessaan tiedoksi maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän toimeenpanosuunnitelman, joka toimii Etelä-Savon EU-ohjelman budjettina.

EU:n uusi rakennerahasto-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Käytännössä Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutus alkaa toukokuussa, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö avaa sähköisen hakujärjestelmän Eura2014:n. Ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen rahojen hakukierros käynnistynee 5. toukokuuta ja päättynee elokuun lopussa.

Jatkossa vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteet täsmentyvät alueellisissa suunnitelmissa. Alueellisia suunnitelmia on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Uudellakin ohjelmakaudella EU-ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Niin valtakunnallisen kuin alueellisten ohjelmienkin ja niillä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (edellisellä kaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa, mikä on viidenneksen edellisen kauden tasoa alempi.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman keväällä 2014. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Lisätietoja antavat vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Pieksämäen Paltasen kylä Etelä-Savon Vuoden kylä 2014

Pieksämäen Paltasen kylä on Etelä-Savon Vuoden kylä 2014. Maakuntahallitus nimesi Vuoden kylän 28. huhtikuuta. Paltasta esitti vuoden kyläksi Järvi-Suomen kylät ry.

Paltanen on noin sadan asukkaan kylä Pieksämäen länsiosassa. Kesäaikaan kylän väkimäärä jopa kolminkertaistuu. Matkaa Pieksämäelle Paltasesta on noin 20 kilometriä. Kylää halkoo valtatie 23 eli Järvi-Suomen tie ja Pieksämäki-Jyväskylä -rautatie. Matkailijat tuntevat erityisesti Paltasen harjun, joka on suosittu levähdyspaikka kahden järven välissä.

Paltasen valintaa Järvi-Suomen kylät perustelee muun muassa sillä, että ”kylä on pieni ja pippurinen, omista juuristaan vahvasti ponnistava ja tulevaisuuttaan aktiivisesti luova”. Kiitosta saa erityisesti kyläsuunnitelma ja muun muassa sen tapa ottaa huomioon elinkaari- ja vuodenkiertoajattelu, lähipalvelut, eri-ikäisten kyläläisten tarpeet ja tapahtumien verkostoiminen.

Lisäksi Paltanen hyödyntää erinomaisesti hyvän sijaintinsa, kauniin luontonsa ja perinteet. Esimerkeiksi kelpaavat Paltasen juhannustapahtuma, Tapanintanssit, joka toinen kesä järjestettävä Intiaanikylä. Pysäkki -kylätalo on korjattu entisestä rautatieasemasta talkoovoimin oman kylän ja myös lähikylien kokoontumispaikaksi. Pysäkissä järjestetään monipuolista toimintaa ympäri vuoden.

Paltasessa kehittämistoimet lähtevät liikkeelle asukkaiden tarpeista ja monipuolisesta yhteistyöstä, valitsijat kiittävät.

Vuoden kylän valinnalla maakuntahallitus ja Järvi-Suomen kylät ry haluavat nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettuutta. Tavoitteena on löytää esimerkkejä aktiivisista kylistä ja tuloksellisesta kylätoiminnasta.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698, Järvi-Suomen kylät ry:ssä kyläasiamies Tuula Eloranta, puh. 045 1274 086, kylaasiamies.tuula.eloranta@gmail.com. Paltasen kyläyhdistyksessä puheenjohtaja Mervi Lintunen, puh. 040 960 7976, merlintu@saunalahti.fi.

Mikkelin verotoimiston asiakaspalvelua ei saa sulkea edes tilapäisesti

Verohallinto suunnittelee Mikkelin toimipisteen sulkemisesta asiakkailta syyskuussa 2014 meneillään olevan kokeiluhankkeensa ajaksi. Etelä-Savon maakuntahallitus vastustaa sulkemista jyrkästi. Hallitus ei hyväksy sulkemista edes tilapäisenä kokeiluna, vaan verohallinnon on turvattava asiointimahdollisuudet jatkossakin Mikkelin toimipisteessä.

Asiakaspalvelulle on Mikkelin toimipisteessä myös uudet toimivat tilat, jotka olisi järkevää hyödyntää toiminnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla, hallitus muistuttaa verohallinnolle antamassaan lausunnossa.

Näkemystään maakuntahallitus perustelee lisäksi muun muassa myös Etelä-Savon keskimääräistä korkeammalla ikärakenteella. Lähimmät toimipisteet olisivat kokeilun aikana Varkaudessa ja Kouvolassa, joihin matka on hallituksen mielestä kohtuuttoman pitkä.

Verohallinnon suunnitelma liittyy ASPA2014-hankkeeseen, joka pyrkii siirtämään verohallinnon palveluja entistä enemmän verkkoon ja kuntien ylläpitämiin yhteispalvelupisteisiin. Mikkelin verotoimisto on verohallinnon suunnitelmien mukaan tarkoitus sulkea syykuusta 2014 alkaen hankkeen pilottivaiheen ajaksi asiakkailta.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Saimaalle uusia luonnonsuojelualueita valtion maille

Valtio on perustamassa useita ja osin laajoja uusia luonnonsuojelualueita omistamilleen alueille Saimaalla. Etelä-Savo painottaa luonnonsuojelualueista antamassaan lausunnossa, että valtio edistäisi luonnonsuojelualueiden virkistyskäyttöä myös näillä alueilla.

Maakuntaliitto pitää hyvänä, että metsästys alueilla on sallittu, mutta korostaa, että myös pienpetojen loukkupyynti tulee sallia. Tästä hyötyy erityisesti alueiden linnusto.

Maakuntaliitto antoi uusista luonnonsuojelualueista lausunnon ympäristöministeriölle 28. huhtikuuta. Kaikki uudet luonnonsuojelualueet sijaitsevat valtion omistamilla mailla ja ne on pääosin merkitty jo Etelä-Savon maakuntakaavaan luonnonsuojeluvarauksina. Liitolla ei ole huomautettavaa yhdeksään uuteen alueeseen.

Uusien alueiden yhteispinta-ala on noin 13 600 hehtaaria. Pääosin alueet ovat Etelä-Savossa, ja ne kuuluvat valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon tai ovat muutoin valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittuja.

Perustettavat uudet luonnonsuojelualueet ovat Suur-Saimaan ja Lietveden saarien luonnonsuojelualue (350 ha), Luonterin luonnonsuojelualue (1094 ha), Katosselän - Tolvanniemen luonnonsuojelualue (454 ha), Pihlajaveden luonnonsuojelualue (4523 ha), Puruveden luonnonsuojelualue (570 ha), Hevonniemen luonnonsuojelualue (593 ha), Joutenveden luonnonsuojelualue (1496 ha), Oriveden - Pyhäselän luonnonsuojelualue (286 ha) ja Kermajärven luonnonsuojelualue (4257 ha).

Virkistysalueiden ja retkisatamien osalta maakuntaliitto toivoo, että valtio ottaa huomioon Saimaan alueen runsaan virkistys – ja luontomatkailukäytön laatiessaan alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia sekä toimenpidesuunnitelmia. Maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden käyttöä ei liiton mielestä tule vaikeuttaa ja retkisatamaverkosto Saimaan alueella tulee säilyttää riittävän kattavana. Jos maakuntakaavan retkisatamavarauksia joudutaan purkamaan, tulee valtion osoittaa niiden tilalle uusia paikkoja valtion mailta, liitto toteaa lausunnossaan.

Maakuntakaava osoittaa virkistysalueiksi viisi aluetta: Huosiossalon pohjoisosan ja Raintasaaren Luonterilla Juvalla, Iso-Kankaisen ja Porkalansalon Pihlajavedellä Savonlinnassa sekä Jouhivuoren Joutenvedellä Enonkoskella. Lisäksi alueilla on seuraavat maakuntakaavan retkisatamavaraukset: Yksköytinen Lietvedellä, Jänissaari Tolvanselällä Sulkavalla, Juuvinsaari, Mitinhiekka, Pääskyniemi ja Kongonsaari Pihlajavedellä Savonlinnassa, Petri Puruvedellä sekä Vasarasaari, Vihtarinniemi, Luhtakannansaari ja Puumalansaari Heinäveden Kermajärvellä.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Kehysriihileikkaukset vaarantavat tieverkon kunnon

Valtion perustienpidon rahoitukseen kohdistamat leikkaukset vaarantavat tieverkon kunnossapitämisen Etelä-Savossa. Maakuntahallitus sai ajankohtaisista liikenneasioista katsauksen Pohjois-Savon Ely-keskuksen tiejohtajalta Petri Keräseltä. Etelä-Savon liikenneasiat kuuluvat Pohjois-Savon Elyn vastuulle.

Koko Itä-Suomelle on Keräsen mielestä keskeistä, että Valtatie 5 on mukana seuraavassa hallitusohjelmassa. Maakuntahallitus korosti, että ykkösprioriteettina viitostiellä on saada käyntiin Mikkelin ja Juvan välisen tieosuuden rakennustyöt. Tästä on jo aikanaan sovittu Itä-Suomen maakuntien yhteisessä liikennestrategiassa.

Itä-Suomeen kohdistuva 10 miljoonan euron leikkaus perustienpidosta tarkoittaa päällysteohjelmaan kahden kolmanneksen vuotuista vähennystä. Erityisesti alemman tieverkon kunnossapitoon ei enää riitä rahaa.

– Alemman tieverkon osalta tilanne on karmea, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa.

– Puu käy kaupaksi, mutta se pitäisi myös pystyä kuljettamaan. Jos puu ei liiku, kantorahatulot putoavat. Tämä kirpaisee pahimmin juuri Etelä-Savossa, Wuorinen sanoi.

Kehysriihen päätöksistä maakuntahallitus paheksui myös maakunnan kehittämisrahan lopettamista.

– Tässä menetämme ketterän rahoitusvälineen, jolla on voitu nopeasti ja joustavasti käynnistää tai edistää aluekehitykselle keskeisiä asioita, totesi vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. Vuodelle 2014 Etelä-Savo sai vielä maakunnan kehittämisrahaa 250 000 euroa.

Myös toisen asteen koulutukseen kaavailtu uusi rahoitusmalli sekä sen järjestäjäverkkoon odotettavissa olevat muutokset keskusteluttivat maakuntahallitusta. Asia oli esillä myös opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen ja maakuntaliiton ja koulutuksen järjestäjien parin viikon takaisessa tapaamisessa Mikkelissä.

Maakuntahallitus sai selostuksen lisäksi muun muassa keskus- ja aluehallinnon uudistamisen tilanteesta, Kaakkois-Suomen uuden vaalipiirin kansanedustajien huhtikuun alun tapaamisesta sekä rakennerahasto-ohjelman hallinnoinnin viimeisimmistä valmisteluista.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 19. toukokuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täydennyksin ja muutoksin läpi esityslistan mukaisesti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010