Hallituksen kehysriihipäätös saattaa uhata EU-ohjelmien toteutusta

28.03.2014

Suomen hallituksen linjaukset kehysriihessä 25. maaliskuuta saattavat uhata EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutusta maakunnissa. Valtio leikkaa ohjelmista omaa rahoitusosuuttaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Neljässä vuodessa leikkaukset ovat 200 miljoonaa euroa. Siitä ei ole vielä tietoa, miten leikkaukset kohdistuvat eri ohjelmiin.

Valtion budjettikehyksen menosopeutusten vaikutuksista EU:n ohjelmiin kertoivat vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen ja vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen Etelä-Savon maakuntaliitosta maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 28. maaliskuuta Mikkelissä.


Puheenjohtaja Teemu Hirvonen (vas.) kuuntelee, kun Jukka Ollikainen kertoo kehysriihilaskelmia.

Osa valtion leikkauksista kohdistuu myös Etelä-Savon rakennerahasto-ohjelmaan ja Kaakkois-Suomen ENI-ohjelmaan, jossa Etelä-Savo on mukana. Jos kunnat tai jotkut muut julkiset tahot eivät pysty antamaan ohjelman toteutukseen valtion leikkauksia vastaavaa rahasummaa, putoaa myös EU:lta tuleva rahamäärä saman verran. EU-rahoituksen ehtona on, että ohjelmaan on tultava yhtä paljon kansallista julkista rahaa kuin EU-rahaa.

- Jos ohjelmat halutaan toteuttaa sovitussa muodossa, niin kuntien tai jonkun muun julkisen tahon on korvattava valtion leikkaukset, Koskinen totesi.

Ohjelman rahoituskehyksessä valtion osuus Suomen kansallisesta rahasta on ollut 75 prosenttia ja kuntien 25 prosenttia. Etelä-Savon maakuntaliitossa on laskettu, että jos valtion suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat kokonaisuudessaan rakennerahasto-ohjelmiin, kunnat maksaisivat kansallisesta rahoituksesta 55 ja valtio vain 45. Tarkkaa tietoa ei ole vielä siitä, miten suuri lasku esimerkiksi Etelä-Savon kunnille olisi tulossa. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan leikkausten tarkkaa kohdentumista.

Muutoksia ohjelman sisältöön?

- Leikkaukset saattavat tarkoittaa, että rakennerahasto-ohjelman sisältöön ja painotuksiin tulee muutoksia. EU:n kanssa neuvoteltu rahoitusraamikaan ei ehkä toteudu sovitusti, sanoi Ollikainen.

- Jos leikkaus kohdistuu pelkästään rakennerahasto-ohjelmiin, niin se heikentää selvästi ohjelman tavoitteiden toteutumista Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska ne saavat rahoista 70 prosenttia. Emme voi edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä suunnitelmien mukaisesti.


Kuntien rahoitusmahdollisuudet huolettavat Jukka Ollikaista.

- Onko ylipäätään mahdollista tässä talous- ja suhdannetilanteessa, että kunnat osallistuvat ohjelman toteutukseen nykyistä suuremmalla panoksella? Jopa suuremmalla kuin valtio? Ollikainen kysyi. – Jos kuntien rahoittajarooli vahvistuu, on myös hankkeiden oltava lähempänä kuntien tarpeita.

Alueellinen suunnitelma käsittelyssä

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli kokouksessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista rakennerahastosuunnitelmaa. Alueellinen suunnitelma täydentää valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaa. Etelä-Savon osalta suunnitelman hyväksyy maakuntahallitus.

Alueellinen suunnitelma täsmentää, mihin tarkoituksiin EU-ohjelmarahaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa myönnetään vuosina 2014–2020. Tavoitteena on suunnata rahoitusta sellaisiin kehityshankkeisiin, jotka ratkovat alueen erityisongelmia mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti hankkeisiin, jotka kohentavat pk-yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelmaa on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä kuntien, Ely-keskusten ja etujärjestöjen kanssa. Alueelliset suunnitelmat ovat yksi tärkeimpiä tapoja toteuttaa maakuntastrategioita ja -ohjelmia. Ne käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntahallituksissa.


Etelä-Savon Ely-keskus on ollut valmistelemassa alueellista suunnitelmaa. Kuvassa Marja Aro ja Pekka Häkkinen Ely-keskuksesta.

EU:n uusi rakennerahasto-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Käytännössä Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutus alkanee toukokuussa, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö avaa sähköisen hakujärjestelmän Eura2014:n ja ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen rahojen hakukierros käynnistyy.

Jatkossa vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Uudellakin ohjelmakaudella EU-ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Niin valtakunnallisen kuin alueellisten ohjelmienkin ja niillä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

Tavoitteet täsmentyvät alueellisissa suunnitelmissa.

Noin 24 miljoonaa euroa julkista rahaa vuodelle 2014

Vuonna 2014 rakennerahasto-ohjelman toteutukseen on tulossa eteläsavolaisiin kehittämishankkeisiin noin 21 miljoonaa euroa EU-rahaa ja Suomen valtion rahaa. Lisäksi ohjelmaan tulee noin 3 miljoonaa euroa Etelä-Savon kunnilta hankkeiden ns. omarahoituksena. – Valtion kehysriihileikkaukset eivät kohdistu vielä vuoden 2014 suunnitelmiin.

Rahasta 7,5 miljoonaa euroa kohentaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, luo erityisesti uutta liiketoimintaa, edistää kasvua ja kansainvälistymistä, kohentaa energiatehokkuutta ja parantaa yrityksille tärkeitä liikenne- ja logistiikkayhteyksiä.

Vajaa 9 miljoonaa euroa suunnataan hankkeisiin, jotka tuottavat ja hyödyntävät uusinta tietoa ja osaamista, kehittävät erityisesti sellaisia tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä, jotka tukevat alueen vahvoja elinkeinoja, vahvistavat yritysten innovaatiotoimintaa sekä kehittävät ratkaisuja uusiutuvan energian käyttöön ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta edistäviin kehittämishankkeisiin on käytettävissä 3,6 miljoonaa euroa. Rahat käytetään erityisesti hankkeisiin, jotka edistävät nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parantavat tuottavuutta ja työllisyyttä sekä lieventävät sukupuolenmukaista eriytymistä työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

Noin 2,5 miljoonalla kehitetään eteläsavolaisten koulutusta, ammattitaitoa ja ns. elinikäistä oppimista. Hankkeet muun muassa parantavat palveluita, jotka tukevat siirtymistä takaisin työelämään ja parantavat tasa-arvoa koulutuksessa sekä parantavat kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutusta.

Sosiaalista osallisuutta ja köyhyyttä torjuviin hankkeisiin on EU-ohjelmasta tarjolla 1,5 miljoonaa euroa.


Raimo Heinänen (vas.) ja Esko Kilpinen edustavat kuntapuolta yhteistyöryhmässä.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi rahoitussuunnitelman kokouksessaan 28. maaliskuuta Mikkelissä. Rahoitussuunnitelma on osa Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (edellisellä kaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa, mikä on viidenneksen edellisen kauden tasoa alempi.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman keväällä 2014. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Ensimmäiset hakuteemat selvillä

Etelä-Savo suuntaa uuden ohjelman ensimmäiset rahat hankkeisiin, jotka kehittävät maakunnan hyvinvointialaa, työllisyyttä ja koulutusta ja korkeaa teknologiaa vaativia, ns. älykkään erikoistumisen aloja.

Hyvinvointialalla rahoitusta suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät työhyvinvointia, erityisesti ikääntyvien työssä jaksamista, kehittävät hyvinvointiteknologiaa ja sähköisiä palveluja sekä edistävät hyvinvointiyrittäjyyttä.

Korkean teknologian aloilla rahoituksen tavoitteena on kehittää metsäbiomassaa käsittelevään teollisuuteen uusia tuotteita ja tuotantoprosesseja, edistää tuotekehitystä, joka liittyy vesien ja ympäristön puhtauteen ja turvallisuuteen, lisätä yritysten materiaalitehokkuutta ja tuottaa ns. älykkäitä materiaaleja ja edistää luomutuotantoa ja parantaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä tehostaa digitaalista tiedonhallintaa.

Työllisyyden ja koulutuksen aloilla ensimmäiset EU-rahat halutaan suunnata hankkeille, jotka panostavat Etelä-Savossa työllistävimpien alojen ohjaukseen ja koulutukseen sekä luovat sellaisia koulutusmalleja, jotka houkuttelevat erityisesti miehiä kouluttautumaan uudelleen tai ryhtymään yrittäjiksi. Lisäksi tavoitteena on saada ne nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen ulkopuolelle, takaisin koulutuksen piiriin.

Rahoitusta suunnataan myös hankkeille, jotka lisäävät nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten osallisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.


Teemu Hirvonen johtaa maakunnan yhteistyöryhmää.

Yhteistyöryhmä linjasi kevään 2014 hakuteemat kokouksessaan 28. maaliskuuta. Lopullisesti sekä hakuteemat että -ajat päättää yhteistyöryhmän sihteeristö 15. huhtikuuta. Ensimmäinen hakukierros käynnistynee toukokuussa ja sulkeutunee elokuussa. Toinen hakukierros on suunnitteilla syksylle siten, että se päättyisi lokakuun lopulla.

Vanha EU-kausi toteutuu hyvin

Etelä-Savossa EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007–2013 toteutuvat varsin hyvin, jopa paremmin kuin muissa maakunnissa, kertoi yhteistyöryhmälle vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen.

Viimeisetkin ohjelmarahat saadaan sidottua huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun Ely-keskus saa tehtyä loput yritystukipäätökset. Käynnissä olevista hankkeista palautuu vielä kevään mittaan jonkin verran rahaa. Ne pyritään suuntaamaan uusille hankkeille niin nopeasti kuin mahdollista.

Etelä-Savossa on toteutettu vuosina 2007–2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen on ohjannut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella ollut jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Ohjelmakauden hankkeita voi toteuttaa vuoden 2014 loppuun. Viimeiset päätökset uusista hankkeista tehdään vuoden 2014 keväällä ja viimeiset maksatukset hanketoimijoille vuoden 2015 huhtikuussa.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan 28. maaliskuuta tiedoksi 14 kehittämishanketta, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista 2007 – 2013 . Suurin sihteeristön hyväksymistä uusista hankkeista on ollut Savonlinnan yrityspalvelut oy:n hanke Saimaa Go Mobile. Hanke kehittää noin 120 000 eurolla mobiilipalveluja Saimaan alueen matkailijoille ja matkailuelinkeinolle.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.


Juha Pulliainen (vas.) Ely-keskuksesta ja Vesa Kallio MTK Etelä-Savosta ovat yhteistyöryhmän varapuheenjohtajia.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia - ELY-keskuksia ja Finnveraa - ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 17. kesäkuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja sihteeristön puheenjohtaja, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä yhteistyöryhmän ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Hallituksen kehysriihipäätös saattaa uhata EU-ohjelmien toteutusta

28.03.2014

Suomen hallituksen linjaukset kehysriihessä 25. maaliskuuta saattavat uhata EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutusta maakunnissa. Valtio leikkaa ohjelmista omaa rahoitusosuuttaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Neljässä vuodessa leikkaukset ovat 200 miljoonaa euroa. Siitä ei ole vielä tietoa, miten leikkaukset kohdistuvat eri ohjelmiin.

Valtion budjettikehyksen menosopeutusten vaikutuksista EU:n ohjelmiin kertoivat vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen ja vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen Etelä-Savon maakuntaliitosta maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 28. maaliskuuta Mikkelissä.


Puheenjohtaja Teemu Hirvonen (vas.) kuuntelee, kun Jukka Ollikainen kertoo kehysriihilaskelmia.

Osa valtion leikkauksista kohdistuu myös Etelä-Savon rakennerahasto-ohjelmaan ja Kaakkois-Suomen ENI-ohjelmaan, jossa Etelä-Savo on mukana. Jos kunnat tai jotkut muut julkiset tahot eivät pysty antamaan ohjelman toteutukseen valtion leikkauksia vastaavaa rahasummaa, putoaa myös EU:lta tuleva rahamäärä saman verran. EU-rahoituksen ehtona on, että ohjelmaan on tultava yhtä paljon kansallista julkista rahaa kuin EU-rahaa.

- Jos ohjelmat halutaan toteuttaa sovitussa muodossa, niin kuntien tai jonkun muun julkisen tahon on korvattava valtion leikkaukset, Koskinen totesi.

Ohjelman rahoituskehyksessä valtion osuus Suomen kansallisesta rahasta on ollut 75 prosenttia ja kuntien 25 prosenttia. Etelä-Savon maakuntaliitossa on laskettu, että jos valtion suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat kokonaisuudessaan rakennerahasto-ohjelmiin, kunnat maksaisivat kansallisesta rahoituksesta 55 ja valtio vain 45. Tarkkaa tietoa ei ole vielä siitä, miten suuri lasku esimerkiksi Etelä-Savon kunnille olisi tulossa. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan leikkausten tarkkaa kohdentumista.

Muutoksia ohjelman sisältöön?

- Leikkaukset saattavat tarkoittaa, että rakennerahasto-ohjelman sisältöön ja painotuksiin tulee muutoksia. EU:n kanssa neuvoteltu rahoitusraamikaan ei ehkä toteudu sovitusti, sanoi Ollikainen.

- Jos leikkaus kohdistuu pelkästään rakennerahasto-ohjelmiin, niin se heikentää selvästi ohjelman tavoitteiden toteutumista Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska ne saavat rahoista 70 prosenttia. Emme voi edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä suunnitelmien mukaisesti.


Kuntien rahoitusmahdollisuudet huolettavat Jukka Ollikaista.

- Onko ylipäätään mahdollista tässä talous- ja suhdannetilanteessa, että kunnat osallistuvat ohjelman toteutukseen nykyistä suuremmalla panoksella? Jopa suuremmalla kuin valtio? Ollikainen kysyi. – Jos kuntien rahoittajarooli vahvistuu, on myös hankkeiden oltava lähempänä kuntien tarpeita.

Alueellinen suunnitelma käsittelyssä

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli kokouksessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista rakennerahastosuunnitelmaa. Alueellinen suunnitelma täydentää valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaa. Etelä-Savon osalta suunnitelman hyväksyy maakuntahallitus.

Alueellinen suunnitelma täsmentää, mihin tarkoituksiin EU-ohjelmarahaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa myönnetään vuosina 2014–2020. Tavoitteena on suunnata rahoitusta sellaisiin kehityshankkeisiin, jotka ratkovat alueen erityisongelmia mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti hankkeisiin, jotka kohentavat pk-yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelmaa on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä kuntien, Ely-keskusten ja etujärjestöjen kanssa. Alueelliset suunnitelmat ovat yksi tärkeimpiä tapoja toteuttaa maakuntastrategioita ja -ohjelmia. Ne käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntahallituksissa.


Etelä-Savon Ely-keskus on ollut valmistelemassa alueellista suunnitelmaa. Kuvassa Marja Aro ja Pekka Häkkinen Ely-keskuksesta.

EU:n uusi rakennerahasto-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Käytännössä Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutus alkanee toukokuussa, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö avaa sähköisen hakujärjestelmän Eura2014:n ja ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen rahojen hakukierros käynnistyy.

Jatkossa vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Uudellakin ohjelmakaudella EU-ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Niin valtakunnallisen kuin alueellisten ohjelmienkin ja niillä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

Tavoitteet täsmentyvät alueellisissa suunnitelmissa.

Noin 24 miljoonaa euroa julkista rahaa vuodelle 2014

Vuonna 2014 rakennerahasto-ohjelman toteutukseen on tulossa eteläsavolaisiin kehittämishankkeisiin noin 21 miljoonaa euroa EU-rahaa ja Suomen valtion rahaa. Lisäksi ohjelmaan tulee noin 3 miljoonaa euroa Etelä-Savon kunnilta hankkeiden ns. omarahoituksena. – Valtion kehysriihileikkaukset eivät kohdistu vielä vuoden 2014 suunnitelmiin.

Rahasta 7,5 miljoonaa euroa kohentaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, luo erityisesti uutta liiketoimintaa, edistää kasvua ja kansainvälistymistä, kohentaa energiatehokkuutta ja parantaa yrityksille tärkeitä liikenne- ja logistiikkayhteyksiä.

Vajaa 9 miljoonaa euroa suunnataan hankkeisiin, jotka tuottavat ja hyödyntävät uusinta tietoa ja osaamista, kehittävät erityisesti sellaisia tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä, jotka tukevat alueen vahvoja elinkeinoja, vahvistavat yritysten innovaatiotoimintaa sekä kehittävät ratkaisuja uusiutuvan energian käyttöön ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta edistäviin kehittämishankkeisiin on käytettävissä 3,6 miljoonaa euroa. Rahat käytetään erityisesti hankkeisiin, jotka edistävät nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parantavat tuottavuutta ja työllisyyttä sekä lieventävät sukupuolenmukaista eriytymistä työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

Noin 2,5 miljoonalla kehitetään eteläsavolaisten koulutusta, ammattitaitoa ja ns. elinikäistä oppimista. Hankkeet muun muassa parantavat palveluita, jotka tukevat siirtymistä takaisin työelämään ja parantavat tasa-arvoa koulutuksessa sekä parantavat kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutusta.

Sosiaalista osallisuutta ja köyhyyttä torjuviin hankkeisiin on EU-ohjelmasta tarjolla 1,5 miljoonaa euroa.


Raimo Heinänen (vas.) ja Esko Kilpinen edustavat kuntapuolta yhteistyöryhmässä.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi rahoitussuunnitelman kokouksessaan 28. maaliskuuta Mikkelissä. Rahoitussuunnitelma on osa Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (edellisellä kaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa, mikä on viidenneksen edellisen kauden tasoa alempi.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman keväällä 2014. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Ensimmäiset hakuteemat selvillä

Etelä-Savo suuntaa uuden ohjelman ensimmäiset rahat hankkeisiin, jotka kehittävät maakunnan hyvinvointialaa, työllisyyttä ja koulutusta ja korkeaa teknologiaa vaativia, ns. älykkään erikoistumisen aloja.

Hyvinvointialalla rahoitusta suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät työhyvinvointia, erityisesti ikääntyvien työssä jaksamista, kehittävät hyvinvointiteknologiaa ja sähköisiä palveluja sekä edistävät hyvinvointiyrittäjyyttä.

Korkean teknologian aloilla rahoituksen tavoitteena on kehittää metsäbiomassaa käsittelevään teollisuuteen uusia tuotteita ja tuotantoprosesseja, edistää tuotekehitystä, joka liittyy vesien ja ympäristön puhtauteen ja turvallisuuteen, lisätä yritysten materiaalitehokkuutta ja tuottaa ns. älykkäitä materiaaleja ja edistää luomutuotantoa ja parantaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä tehostaa digitaalista tiedonhallintaa.

Työllisyyden ja koulutuksen aloilla ensimmäiset EU-rahat halutaan suunnata hankkeille, jotka panostavat Etelä-Savossa työllistävimpien alojen ohjaukseen ja koulutukseen sekä luovat sellaisia koulutusmalleja, jotka houkuttelevat erityisesti miehiä kouluttautumaan uudelleen tai ryhtymään yrittäjiksi. Lisäksi tavoitteena on saada ne nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen ulkopuolelle, takaisin koulutuksen piiriin.

Rahoitusta suunnataan myös hankkeille, jotka lisäävät nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten osallisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.


Teemu Hirvonen johtaa maakunnan yhteistyöryhmää.

Yhteistyöryhmä linjasi kevään 2014 hakuteemat kokouksessaan 28. maaliskuuta. Lopullisesti sekä hakuteemat että -ajat päättää yhteistyöryhmän sihteeristö 15. huhtikuuta. Ensimmäinen hakukierros käynnistynee toukokuussa ja sulkeutunee elokuussa. Toinen hakukierros on suunnitteilla syksylle siten, että se päättyisi lokakuun lopulla.

Vanha EU-kausi toteutuu hyvin

Etelä-Savossa EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007–2013 toteutuvat varsin hyvin, jopa paremmin kuin muissa maakunnissa, kertoi yhteistyöryhmälle vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen.

Viimeisetkin ohjelmarahat saadaan sidottua huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun Ely-keskus saa tehtyä loput yritystukipäätökset. Käynnissä olevista hankkeista palautuu vielä kevään mittaan jonkin verran rahaa. Ne pyritään suuntaamaan uusille hankkeille niin nopeasti kuin mahdollista.

Etelä-Savossa on toteutettu vuosina 2007–2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen on ohjannut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella ollut jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Ohjelmakauden hankkeita voi toteuttaa vuoden 2014 loppuun. Viimeiset päätökset uusista hankkeista tehdään vuoden 2014 keväällä ja viimeiset maksatukset hanketoimijoille vuoden 2015 huhtikuussa.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan 28. maaliskuuta tiedoksi 14 kehittämishanketta, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista 2007 – 2013 . Suurin sihteeristön hyväksymistä uusista hankkeista on ollut Savonlinnan yrityspalvelut oy:n hanke Saimaa Go Mobile. Hanke kehittää noin 120 000 eurolla mobiilipalveluja Saimaan alueen matkailijoille ja matkailuelinkeinolle.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.


Juha Pulliainen (vas.) Ely-keskuksesta ja Vesa Kallio MTK Etelä-Savosta ovat yhteistyöryhmän varapuheenjohtajia.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia - ELY-keskuksia ja Finnveraa - ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 17. kesäkuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja sihteeristön puheenjohtaja, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä yhteistyöryhmän ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Hallituksen kehysriihipäätös saattaa uhata EU-ohjelmien toteutusta

28.03.2014

Suomen hallituksen linjaukset kehysriihessä 25. maaliskuuta saattavat uhata EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutusta maakunnissa. Valtio leikkaa ohjelmista omaa rahoitusosuuttaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Neljässä vuodessa leikkaukset ovat 200 miljoonaa euroa. Siitä ei ole vielä tietoa, miten leikkaukset kohdistuvat eri ohjelmiin.

Valtion budjettikehyksen menosopeutusten vaikutuksista EU:n ohjelmiin kertoivat vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen ja vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen Etelä-Savon maakuntaliitosta maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 28. maaliskuuta Mikkelissä.


Puheenjohtaja Teemu Hirvonen (vas.) kuuntelee, kun Jukka Ollikainen kertoo kehysriihilaskelmia.

Osa valtion leikkauksista kohdistuu myös Etelä-Savon rakennerahasto-ohjelmaan ja Kaakkois-Suomen ENI-ohjelmaan, jossa Etelä-Savo on mukana. Jos kunnat tai jotkut muut julkiset tahot eivät pysty antamaan ohjelman toteutukseen valtion leikkauksia vastaavaa rahasummaa, putoaa myös EU:lta tuleva rahamäärä saman verran. EU-rahoituksen ehtona on, että ohjelmaan on tultava yhtä paljon kansallista julkista rahaa kuin EU-rahaa.

- Jos ohjelmat halutaan toteuttaa sovitussa muodossa, niin kuntien tai jonkun muun julkisen tahon on korvattava valtion leikkaukset, Koskinen totesi.

Ohjelman rahoituskehyksessä valtion osuus Suomen kansallisesta rahasta on ollut 75 prosenttia ja kuntien 25 prosenttia. Etelä-Savon maakuntaliitossa on laskettu, että jos valtion suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat kokonaisuudessaan rakennerahasto-ohjelmiin, kunnat maksaisivat kansallisesta rahoituksesta 55 ja valtio vain 45. Tarkkaa tietoa ei ole vielä siitä, miten suuri lasku esimerkiksi Etelä-Savon kunnille olisi tulossa. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan leikkausten tarkkaa kohdentumista.

Muutoksia ohjelman sisältöön?

- Leikkaukset saattavat tarkoittaa, että rakennerahasto-ohjelman sisältöön ja painotuksiin tulee muutoksia. EU:n kanssa neuvoteltu rahoitusraamikaan ei ehkä toteudu sovitusti, sanoi Ollikainen.

- Jos leikkaus kohdistuu pelkästään rakennerahasto-ohjelmiin, niin se heikentää selvästi ohjelman tavoitteiden toteutumista Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska ne saavat rahoista 70 prosenttia. Emme voi edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä suunnitelmien mukaisesti.


Kuntien rahoitusmahdollisuudet huolettavat Jukka Ollikaista.

- Onko ylipäätään mahdollista tässä talous- ja suhdannetilanteessa, että kunnat osallistuvat ohjelman toteutukseen nykyistä suuremmalla panoksella? Jopa suuremmalla kuin valtio? Ollikainen kysyi. – Jos kuntien rahoittajarooli vahvistuu, on myös hankkeiden oltava lähempänä kuntien tarpeita.

Alueellinen suunnitelma käsittelyssä

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli kokouksessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista rakennerahastosuunnitelmaa. Alueellinen suunnitelma täydentää valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaa. Etelä-Savon osalta suunnitelman hyväksyy maakuntahallitus.

Alueellinen suunnitelma täsmentää, mihin tarkoituksiin EU-ohjelmarahaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa myönnetään vuosina 2014–2020. Tavoitteena on suunnata rahoitusta sellaisiin kehityshankkeisiin, jotka ratkovat alueen erityisongelmia mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti hankkeisiin, jotka kohentavat pk-yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelmaa on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä kuntien, Ely-keskusten ja etujärjestöjen kanssa. Alueelliset suunnitelmat ovat yksi tärkeimpiä tapoja toteuttaa maakuntastrategioita ja -ohjelmia. Ne käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntahallituksissa.


Etelä-Savon Ely-keskus on ollut valmistelemassa alueellista suunnitelmaa. Kuvassa Marja Aro ja Pekka Häkkinen Ely-keskuksesta.

EU:n uusi rakennerahasto-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Käytännössä Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutus alkanee toukokuussa, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö avaa sähköisen hakujärjestelmän Eura2014:n ja ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen rahojen hakukierros käynnistyy.

Jatkossa vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Uudellakin ohjelmakaudella EU-ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Niin valtakunnallisen kuin alueellisten ohjelmienkin ja niillä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

Tavoitteet täsmentyvät alueellisissa suunnitelmissa.

Noin 24 miljoonaa euroa julkista rahaa vuodelle 2014

Vuonna 2014 rakennerahasto-ohjelman toteutukseen on tulossa eteläsavolaisiin kehittämishankkeisiin noin 21 miljoonaa euroa EU-rahaa ja Suomen valtion rahaa. Lisäksi ohjelmaan tulee noin 3 miljoonaa euroa Etelä-Savon kunnilta hankkeiden ns. omarahoituksena. – Valtion kehysriihileikkaukset eivät kohdistu vielä vuoden 2014 suunnitelmiin.

Rahasta 7,5 miljoonaa euroa kohentaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, luo erityisesti uutta liiketoimintaa, edistää kasvua ja kansainvälistymistä, kohentaa energiatehokkuutta ja parantaa yrityksille tärkeitä liikenne- ja logistiikkayhteyksiä.

Vajaa 9 miljoonaa euroa suunnataan hankkeisiin, jotka tuottavat ja hyödyntävät uusinta tietoa ja osaamista, kehittävät erityisesti sellaisia tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä, jotka tukevat alueen vahvoja elinkeinoja, vahvistavat yritysten innovaatiotoimintaa sekä kehittävät ratkaisuja uusiutuvan energian käyttöön ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta edistäviin kehittämishankkeisiin on käytettävissä 3,6 miljoonaa euroa. Rahat käytetään erityisesti hankkeisiin, jotka edistävät nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parantavat tuottavuutta ja työllisyyttä sekä lieventävät sukupuolenmukaista eriytymistä työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

Noin 2,5 miljoonalla kehitetään eteläsavolaisten koulutusta, ammattitaitoa ja ns. elinikäistä oppimista. Hankkeet muun muassa parantavat palveluita, jotka tukevat siirtymistä takaisin työelämään ja parantavat tasa-arvoa koulutuksessa sekä parantavat kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutusta.

Sosiaalista osallisuutta ja köyhyyttä torjuviin hankkeisiin on EU-ohjelmasta tarjolla 1,5 miljoonaa euroa.


Raimo Heinänen (vas.) ja Esko Kilpinen edustavat kuntapuolta yhteistyöryhmässä.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi rahoitussuunnitelman kokouksessaan 28. maaliskuuta Mikkelissä. Rahoitussuunnitelma on osa Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (edellisellä kaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa, mikä on viidenneksen edellisen kauden tasoa alempi.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman keväällä 2014. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Ensimmäiset hakuteemat selvillä

Etelä-Savo suuntaa uuden ohjelman ensimmäiset rahat hankkeisiin, jotka kehittävät maakunnan hyvinvointialaa, työllisyyttä ja koulutusta ja korkeaa teknologiaa vaativia, ns. älykkään erikoistumisen aloja.

Hyvinvointialalla rahoitusta suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät työhyvinvointia, erityisesti ikääntyvien työssä jaksamista, kehittävät hyvinvointiteknologiaa ja sähköisiä palveluja sekä edistävät hyvinvointiyrittäjyyttä.

Korkean teknologian aloilla rahoituksen tavoitteena on kehittää metsäbiomassaa käsittelevään teollisuuteen uusia tuotteita ja tuotantoprosesseja, edistää tuotekehitystä, joka liittyy vesien ja ympäristön puhtauteen ja turvallisuuteen, lisätä yritysten materiaalitehokkuutta ja tuottaa ns. älykkäitä materiaaleja ja edistää luomutuotantoa ja parantaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä tehostaa digitaalista tiedonhallintaa.

Työllisyyden ja koulutuksen aloilla ensimmäiset EU-rahat halutaan suunnata hankkeille, jotka panostavat Etelä-Savossa työllistävimpien alojen ohjaukseen ja koulutukseen sekä luovat sellaisia koulutusmalleja, jotka houkuttelevat erityisesti miehiä kouluttautumaan uudelleen tai ryhtymään yrittäjiksi. Lisäksi tavoitteena on saada ne nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen ulkopuolelle, takaisin koulutuksen piiriin.

Rahoitusta suunnataan myös hankkeille, jotka lisäävät nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten osallisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.


Teemu Hirvonen johtaa maakunnan yhteistyöryhmää.

Yhteistyöryhmä linjasi kevään 2014 hakuteemat kokouksessaan 28. maaliskuuta. Lopullisesti sekä hakuteemat että -ajat päättää yhteistyöryhmän sihteeristö 15. huhtikuuta. Ensimmäinen hakukierros käynnistynee toukokuussa ja sulkeutunee elokuussa. Toinen hakukierros on suunnitteilla syksylle siten, että se päättyisi lokakuun lopulla.

Vanha EU-kausi toteutuu hyvin

Etelä-Savossa EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007–2013 toteutuvat varsin hyvin, jopa paremmin kuin muissa maakunnissa, kertoi yhteistyöryhmälle vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen.

Viimeisetkin ohjelmarahat saadaan sidottua huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun Ely-keskus saa tehtyä loput yritystukipäätökset. Käynnissä olevista hankkeista palautuu vielä kevään mittaan jonkin verran rahaa. Ne pyritään suuntaamaan uusille hankkeille niin nopeasti kuin mahdollista.

Etelä-Savossa on toteutettu vuosina 2007–2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen on ohjannut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella ollut jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Ohjelmakauden hankkeita voi toteuttaa vuoden 2014 loppuun. Viimeiset päätökset uusista hankkeista tehdään vuoden 2014 keväällä ja viimeiset maksatukset hanketoimijoille vuoden 2015 huhtikuussa.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan 28. maaliskuuta tiedoksi 14 kehittämishanketta, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista 2007 – 2013 . Suurin sihteeristön hyväksymistä uusista hankkeista on ollut Savonlinnan yrityspalvelut oy:n hanke Saimaa Go Mobile. Hanke kehittää noin 120 000 eurolla mobiilipalveluja Saimaan alueen matkailijoille ja matkailuelinkeinolle.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.


Juha Pulliainen (vas.) Ely-keskuksesta ja Vesa Kallio MTK Etelä-Savosta ovat yhteistyöryhmän varapuheenjohtajia.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia - ELY-keskuksia ja Finnveraa - ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 17. kesäkuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja sihteeristön puheenjohtaja, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä yhteistyöryhmän ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Hallituksen kehysriihipäätös saattaa uhata EU-ohjelmien toteutusta

28.03.2014

Suomen hallituksen linjaukset kehysriihessä 25. maaliskuuta saattavat uhata EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutusta maakunnissa. Valtio leikkaa ohjelmista omaa rahoitusosuuttaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Neljässä vuodessa leikkaukset ovat 200 miljoonaa euroa. Siitä ei ole vielä tietoa, miten leikkaukset kohdistuvat eri ohjelmiin.

Valtion budjettikehyksen menosopeutusten vaikutuksista EU:n ohjelmiin kertoivat vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen ja vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen Etelä-Savon maakuntaliitosta maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 28. maaliskuuta Mikkelissä.


Puheenjohtaja Teemu Hirvonen (vas.) kuuntelee, kun Jukka Ollikainen kertoo kehysriihilaskelmia.

Osa valtion leikkauksista kohdistuu myös Etelä-Savon rakennerahasto-ohjelmaan ja Kaakkois-Suomen ENI-ohjelmaan, jossa Etelä-Savo on mukana. Jos kunnat tai jotkut muut julkiset tahot eivät pysty antamaan ohjelman toteutukseen valtion leikkauksia vastaavaa rahasummaa, putoaa myös EU:lta tuleva rahamäärä saman verran. EU-rahoituksen ehtona on, että ohjelmaan on tultava yhtä paljon kansallista julkista rahaa kuin EU-rahaa.

- Jos ohjelmat halutaan toteuttaa sovitussa muodossa, niin kuntien tai jonkun muun julkisen tahon on korvattava valtion leikkaukset, Koskinen totesi.

Ohjelman rahoituskehyksessä valtion osuus Suomen kansallisesta rahasta on ollut 75 prosenttia ja kuntien 25 prosenttia. Etelä-Savon maakuntaliitossa on laskettu, että jos valtion suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat kokonaisuudessaan rakennerahasto-ohjelmiin, kunnat maksaisivat kansallisesta rahoituksesta 55 ja valtio vain 45. Tarkkaa tietoa ei ole vielä siitä, miten suuri lasku esimerkiksi Etelä-Savon kunnille olisi tulossa. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan leikkausten tarkkaa kohdentumista.

Muutoksia ohjelman sisältöön?

- Leikkaukset saattavat tarkoittaa, että rakennerahasto-ohjelman sisältöön ja painotuksiin tulee muutoksia. EU:n kanssa neuvoteltu rahoitusraamikaan ei ehkä toteudu sovitusti, sanoi Ollikainen.

- Jos leikkaus kohdistuu pelkästään rakennerahasto-ohjelmiin, niin se heikentää selvästi ohjelman tavoitteiden toteutumista Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska ne saavat rahoista 70 prosenttia. Emme voi edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä suunnitelmien mukaisesti.


Kuntien rahoitusmahdollisuudet huolettavat Jukka Ollikaista.

- Onko ylipäätään mahdollista tässä talous- ja suhdannetilanteessa, että kunnat osallistuvat ohjelman toteutukseen nykyistä suuremmalla panoksella? Jopa suuremmalla kuin valtio? Ollikainen kysyi. – Jos kuntien rahoittajarooli vahvistuu, on myös hankkeiden oltava lähempänä kuntien tarpeita.

Alueellinen suunnitelma käsittelyssä

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli kokouksessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista rakennerahastosuunnitelmaa. Alueellinen suunnitelma täydentää valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaa. Etelä-Savon osalta suunnitelman hyväksyy maakuntahallitus.

Alueellinen suunnitelma täsmentää, mihin tarkoituksiin EU-ohjelmarahaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa myönnetään vuosina 2014–2020. Tavoitteena on suunnata rahoitusta sellaisiin kehityshankkeisiin, jotka ratkovat alueen erityisongelmia mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti hankkeisiin, jotka kohentavat pk-yritystoimintaa, osaamista ja työllisyyttä.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelmaa on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä kuntien, Ely-keskusten ja etujärjestöjen kanssa. Alueelliset suunnitelmat ovat yksi tärkeimpiä tapoja toteuttaa maakuntastrategioita ja -ohjelmia. Ne käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntahallituksissa.


Etelä-Savon Ely-keskus on ollut valmistelemassa alueellista suunnitelmaa. Kuvassa Marja Aro ja Pekka Häkkinen Ely-keskuksesta.

EU:n uusi rakennerahasto-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Käytännössä Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toteutus alkanee toukokuussa, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö avaa sähköisen hakujärjestelmän Eura2014:n ja ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäinen rahojen hakukierros käynnistyy.

Jatkossa vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomessa on vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Alueellisia suunnitelmia ohjelmassa on kaksi, yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Uudellakin ohjelmakaudella EU-ohjelmat pannaan toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin.

Niin valtakunnallisen kuin alueellisten ohjelmienkin ja niillä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

Tavoitteet täsmentyvät alueellisissa suunnitelmissa.

Noin 24 miljoonaa euroa julkista rahaa vuodelle 2014

Vuonna 2014 rakennerahasto-ohjelman toteutukseen on tulossa eteläsavolaisiin kehittämishankkeisiin noin 21 miljoonaa euroa EU-rahaa ja Suomen valtion rahaa. Lisäksi ohjelmaan tulee noin 3 miljoonaa euroa Etelä-Savon kunnilta hankkeiden ns. omarahoituksena. – Valtion kehysriihileikkaukset eivät kohdistu vielä vuoden 2014 suunnitelmiin.

Rahasta 7,5 miljoonaa euroa kohentaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, luo erityisesti uutta liiketoimintaa, edistää kasvua ja kansainvälistymistä, kohentaa energiatehokkuutta ja parantaa yrityksille tärkeitä liikenne- ja logistiikkayhteyksiä.

Vajaa 9 miljoonaa euroa suunnataan hankkeisiin, jotka tuottavat ja hyödyntävät uusinta tietoa ja osaamista, kehittävät erityisesti sellaisia tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä, jotka tukevat alueen vahvoja elinkeinoja, vahvistavat yritysten innovaatiotoimintaa sekä kehittävät ratkaisuja uusiutuvan energian käyttöön ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta edistäviin kehittämishankkeisiin on käytettävissä 3,6 miljoonaa euroa. Rahat käytetään erityisesti hankkeisiin, jotka edistävät nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parantavat tuottavuutta ja työllisyyttä sekä lieventävät sukupuolenmukaista eriytymistä työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

Noin 2,5 miljoonalla kehitetään eteläsavolaisten koulutusta, ammattitaitoa ja ns. elinikäistä oppimista. Hankkeet muun muassa parantavat palveluita, jotka tukevat siirtymistä takaisin työelämään ja parantavat tasa-arvoa koulutuksessa sekä parantavat kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutusta.

Sosiaalista osallisuutta ja köyhyyttä torjuviin hankkeisiin on EU-ohjelmasta tarjolla 1,5 miljoonaa euroa.


Raimo Heinänen (vas.) ja Esko Kilpinen edustavat kuntapuolta yhteistyöryhmässä.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi rahoitussuunnitelman kokouksessaan 28. maaliskuuta Mikkelissä. Rahoitussuunnitelma on osa Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema

Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee vuosina 2014–2020 reilut 773 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Harva asutus ja pohjoinen sijainti tuovat valtaosan rahoista itään ja pohjoiseen. EU-rahojen lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa ja kuntarahoitusta.

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (edellisellä kaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,2 milj. euroa, mikä on viidenneksen edellisen kauden tasoa alempi.

Komissio hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman keväällä 2014. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Ensimmäiset hakuteemat selvillä

Etelä-Savo suuntaa uuden ohjelman ensimmäiset rahat hankkeisiin, jotka kehittävät maakunnan hyvinvointialaa, työllisyyttä ja koulutusta ja korkeaa teknologiaa vaativia, ns. älykkään erikoistumisen aloja.

Hyvinvointialalla rahoitusta suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät työhyvinvointia, erityisesti ikääntyvien työssä jaksamista, kehittävät hyvinvointiteknologiaa ja sähköisiä palveluja sekä edistävät hyvinvointiyrittäjyyttä.

Korkean teknologian aloilla rahoituksen tavoitteena on kehittää metsäbiomassaa käsittelevään teollisuuteen uusia tuotteita ja tuotantoprosesseja, edistää tuotekehitystä, joka liittyy vesien ja ympäristön puhtauteen ja turvallisuuteen, lisätä yritysten materiaalitehokkuutta ja tuottaa ns. älykkäitä materiaaleja ja edistää luomutuotantoa ja parantaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä tehostaa digitaalista tiedonhallintaa.

Työllisyyden ja koulutuksen aloilla ensimmäiset EU-rahat halutaan suunnata hankkeille, jotka panostavat Etelä-Savossa työllistävimpien alojen ohjaukseen ja koulutukseen sekä luovat sellaisia koulutusmalleja, jotka houkuttelevat erityisesti miehiä kouluttautumaan uudelleen tai ryhtymään yrittäjiksi. Lisäksi tavoitteena on saada ne nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen ulkopuolelle, takaisin koulutuksen piiriin.

Rahoitusta suunnataan myös hankkeille, jotka lisäävät nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten osallisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.


Teemu Hirvonen johtaa maakunnan yhteistyöryhmää.

Yhteistyöryhmä linjasi kevään 2014 hakuteemat kokouksessaan 28. maaliskuuta. Lopullisesti sekä hakuteemat että -ajat päättää yhteistyöryhmän sihteeristö 15. huhtikuuta. Ensimmäinen hakukierros käynnistynee toukokuussa ja sulkeutunee elokuussa. Toinen hakukierros on suunnitteilla syksylle siten, että se päättyisi lokakuun lopulla.

Vanha EU-kausi toteutuu hyvin

Etelä-Savossa EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007–2013 toteutuvat varsin hyvin, jopa paremmin kuin muissa maakunnissa, kertoi yhteistyöryhmälle vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen.

Viimeisetkin ohjelmarahat saadaan sidottua huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun Ely-keskus saa tehtyä loput yritystukipäätökset. Käynnissä olevista hankkeista palautuu vielä kevään mittaan jonkin verran rahaa. Ne pyritään suuntaamaan uusille hankkeille niin nopeasti kuin mahdollista.

Etelä-Savossa on toteutettu vuosina 2007–2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen on ohjannut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella ollut jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Ohjelmakauden hankkeita voi toteuttaa vuoden 2014 loppuun. Viimeiset päätökset uusista hankkeista tehdään vuoden 2014 keväällä ja viimeiset maksatukset hanketoimijoille vuoden 2015 huhtikuussa.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan 28. maaliskuuta tiedoksi 14 kehittämishanketta, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista 2007 – 2013 . Suurin sihteeristön hyväksymistä uusista hankkeista on ollut Savonlinnan yrityspalvelut oy:n hanke Saimaa Go Mobile. Hanke kehittää noin 120 000 eurolla mobiilipalveluja Saimaan alueen matkailijoille ja matkailuelinkeinolle.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.


Juha Pulliainen (vas.) Ely-keskuksesta ja Vesa Kallio MTK Etelä-Savosta ovat yhteistyöryhmän varapuheenjohtajia.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia - ELY-keskuksia ja Finnveraa - ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 17. kesäkuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja sihteeristön puheenjohtaja, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä yhteistyöryhmän ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010