Maakuntakaava uudistuu yhteistyössä

28.01.2014

KAUPAN JA LUONNONVAROJEN KAAVAVARAUKSET KUNTOON

Etelä-Savon maakuntakaavaa on täydennettävä muiltakin osin kuin tuulivoiman tuotantoalueiden osalta. Uudet täydennystarpeet koskevat erityisesti vähittäiskaupan suuryksikköjä ja maa-ainesten ja veden ottoa. Tarpeet tulivat esiin syksyllä 2013 valmistuneessa seurantaraportissa. Maakuntahallitus päätti käynnistää toisen vaihemaakuntakaavan laatimisen kokouksessaan 27. tammikuuta. Kaavatyö käynnistyy tavoitteiden kartoituksella.

Tavoitteet maakuntaliitto kartoittaa yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten ja keskeisten toimijoiden kanssa. Päätöksen siitä, miltä osin maakuntakaavaa täydennetään, tekee maakuntahallitus keväällä 2014.

Tavoitteet selville yhteistyössä

Kaavan uudessa päivityksessä maakuntaliitto aikoo toimia aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa.

- Yhteistyö alkaa jo ennen maakuntakaavoituksen työohjelman eli osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymistä, kertoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Talvella ja kevättalvella 2014 liitto kuulee eri osapuolia ja kartoittaa heidän kaavatarpeitaan ja -toiveitaan. Maakuntahallitus päättää kaavan päivityksestä ja työohjelmasta näiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

- Talven ja kevättalven vuorovaikutteinen tavoitekartoitus pohjustaa kaavan laadintaa. Myös kevään maakuntavaltuustolle voimme varata mahdollisuuden keskustella kaavan tavoitteista, sanoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Tavoitekartoituksen yhteydessä selvitämme maakunta- ja kuntakaavoituksen tarpeita ja yhteen sovittamista kokonaisuutena. Vasta tavoitekeskustelun jälkeen maakuntahallitus päättää, miten maakuntakaavaa on tarpeen päivittää. Kun tavoitteet ovat selvillä ja maakuntahallitus on päättänyt kaavan linjaukset, kaavatyö käynnistyy normaalisti. Maakuntaliiton viraston tavoitteena on tuoda luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi maakuntahallituksen käsittelyyn ennen kesälomia.

Luonnonvarat ja kaupan suuryksiköt pääkohteita

Seurantaraportin mukaan Etelä-Savon vähittäiskaupan suuryksikköihin liittyvä kaavoitus ja luonnonvaroihin liittyvä kaavoitus kaipaavat välitöntä päivitystä.

Luonnonvaratarkistusta edellyttävät muun muassa ne kaavavaraukset ja -merkinnät, jotka liittyvät retkisatamiin, pohjavesialueisiin, turvetuotantoon ja soiden suojeluun, kiviainesten, teollisuusmineraalien ja malmien ottoon, arvokkaisiin kallio-, moreeni- ja ranta-alueisiin sekä luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin.

Maa-ainesten ottoalueita varattu liian vähän

- Etelä-Savossa on suhteellisen vähän sellaisia maa-alueita, jotka soveltuvat turpeen, pohjaveden ja maa- ja kiviainesten ottoon. Alueiden määrä on vähäinen sekä pinta-alaltaan että verrattuna muihin maakuntiin. Tästä syystä maa-aineisten oton lupaprosessit Etelä-Savossa ovat vaikeutuneet ja vaikeutuvat edelleen, Vauhkonen uskoo.

Nykyiseen maakuntakaavaan maa-aineisten ottoalueita on varattu hänen mukaansa liian vähän.

- Maa-ainesten ja muun maankäytön yhteen sovittaminen on uuden kaavan keskeinen päämäärä. Myös mitoitus- ja arvovalinnat ovat tärkeitä. On hyvä käydä laaja keskustelu esimerkiksi siitä, miten turpeen otto ja ympäristöarvot sovitetaan yhteen, Vauhkonen sanoo.

Uusi ympäristönsuojelulaki on eduskunnan käsittelyssä. Se vahvistaa Vauhkosen mukaan merkittävästi maakuntakaavan ohjausvaikututusta erityisesti turpeen otossa.

- Etelä-Savossakin keskeisten toimijoiden on syytä arvioida uuden lain vaikutukset turvetuotantolupiin. Myös sitä on syytä arvioida, miten turvetuotanto voidaan sovittaa yhteen muun toimintaympäristön kanssa, Vauhkonen sanoo.

Maa-aineslakiakin suunnitellaan muutettavaksi siten, että maakuntakaavoituksen rooli vahvistuu.

Kaupan suuryksiköt tarvitsevat kaavaan merkinnän

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan uudet, yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset ja seudullisesti merkittävät auto-, rauta- ja huonekaluliikkeet ovat vuoden 2015 maaliskuun jälkeen vähittäiskaupan suuryksiköitä. Jos ne sijoittuvat kaavan keskustatoimintojen eli ns. C-alueen ulkopuolelle, ne tarvitsevat maakuntakaavan kaupan suuryksikkömerkinnän.

- Kaupan palvelurakenne sekä sen mitoitus- ja kaavoitustarpeet on syytä käydä läpi yhdessä kuntien kanssa ja tarkastella maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen toimivuutta lakimuutoksen jälkeisessä tilanteessa, sanoo Vauhkonen.

- Myös Etelä-Savon matkailun uusi matkailustrategia, tuore esitys Saimaan matkailun kasvusopimukseksi ja Venäjän viisumivapausselvitys tuovat kovia kehittämispaineita matkailusektorille. Matkailun mitoitus- ja kaavoitustarpeet on Vauhkosen mielestä syytä selvittää yhteistyössä kuntien ja matkailutoimijoiden kanssa.

Pidetäänkö vai poistetaanko oikoratavaraus?

Maakuntaliiton raportin mukaan maakuntakaavaa on tarkistettava myös niiden aluevarausten osalta, jotka liittyvät Lahti – Heinola – Mikkeli -oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan sekä Puolustusvoimien varastoalueisiin.

- Vuonna 2014 valmistuu valtakunnallinen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelu Alli. Sen yhteydessä myös Etelä-Savo joutuu ottamaan kantaa alueensa kehityskuvaan ja mm. juuri oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan, Vauhkonen toteaa.

Vaihemaakuntakaavojen aikataulut

Alustavan aikataulun mukaan uuden eli Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan ensimmäinen kuuleminen ajoittuu vuoden 2015 alkuun ja toinen kuuleminen syksylle 2015. Kuulemisessa kaikilla tahoilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus tehdä kaavaluonnokseen muutosesityksiä. - Maakuntavaltuusto saanee kaavan hyväksyttäväkseen keväällä 2016. Lopullisesti kaavan vahvistaa ympäristöministeriö.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava eli tuulivoimalahankkeiden jatkosuunnittelua ohjaava kaava on parhaillaan nähtävillä. Nähtävilläolo päättyy 7. helmikuuta. Tuulivoimakaava tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä tai alkukesästä 2014.

Vaihemaakuntakaavaksi kutsutaan kaavoja, jotka täydentävät voimassa olevaa maakuntakaavaa. Seurantaraportti puolestaan on lakisääteinen asiakirja, joka muun muassa selvittää, miten nykyinen maakuntakaava toteutuu ja miten sitä mahdollisesti tulisi täydentää tai muuttaa.

Lisätietoa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lisätietoja maakuntakaavoituksesta myös osoitteessa www.esavo.fi/maakuntakaava .

Maa-aineslaki kaipaa täsmennyksiä

Maa-ainesten ottamiseen liittyvä lainsäädäntö kaipaa osittaista uusimista. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 27. tammikuuta ympäristöministeriölle.

Maa-aineslakia on uudistettava muun muassa siten, että maa-ainesten ottoon liittyvä lupakäytäntö yksinkertaistuu. Nykyisin tarvitaan erilliset luvat maa-ainesten otolle ja erilliset luvat niiden ympäristö- ja vesistövaikutuksille. Jatkossa yhden luvan tulisi riittää, maakuntaliitto toteaa.

Myös maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen tulee jatkossa ohjata nykyistä selkeämmin maa-ainesten ottoa. Lausuntojen pyyntökäytäntöä tulee selkiyttää ja ympäristöministeriön maa-ainestietojärjestelmän tulee olla kuntien ja maakuntaliittojen käytettävissä.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Energianeuvonta jatkuu

Mikkelin seudun innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech jatkaa kuluttajille suunnattua energianeuvontaa Etelä-Savossa myös vuonna 2014. Neuvonnan ehtona on, että Motiva Oy hyväksyy Miktechin hankehakemuksen ja että Motivan rahoitus toteutuu. Motiva rahoittaa neuvonnasta puolet eli 20 000 euroa. Motiva on valtiollinen asiantuntijayritys, joka opastaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Maakuntaliitto kilpailutti loppuvuodesta 2013 maakunnallisen energianeuvonnan. Liitto sai tarjouksen ainoastaan Miktechiltä, joka antoi energianeuvontaa jo vuonna 2013.

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Saimaalle halutaan Geopark-arvo

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala haluavat Saimaan geologiseksi matkailukohteeksi. Maakuntien liitot ovat käynnistämässä hanketta, joka pyrkii saamaan osalle Saimaan alueesta ns. Geopark-arvon. Arvoa pidetään yhtä merkittävänä kuin Unescon maailmanperintökohteen titteliä. Se houkuttelisi alueelle luontomatkailusta kiinnostuneita.

Kahden vuoden mittainen hanke muun muassa laatii lisäselvityksiä Saimaan alueen geologiasta ja neuvottelee mukaan pääsystä eri tahojen kanssa. Etelä-Savosta arvokkaita geologisia alueita on Mikkelissä, Juvalla, Puumalassa ja Sulkavalla, jotka ovat lähdössä mukaan selvitykseen Mikkeli 14 000 eurolla ja muut kunnat 4000 eurolla.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 280 000 euroa, josta Etelä-Savon osuus on enintään 66 800. Maakuntahallitus varautui myöntämään hankerahoituksen maakunnankehittämisrahasta kokouksessaan 27. tammikuuta.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallitus hyväksyi hankkeita

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös kaksi muuta maakuntarahasta rahoitettavaa kehittämishanketta 27. tammikuuta. Niistä Mikkelin Otavan opiston hanke edistää ympäristökasvatusta ja Savonlinnan kaupungin hanke pohjustaa lukioiden Venäjä-yhteistyötä ja sen syventämistä. Lisäksi hallitus myönsi EU-osarahoitusta selvitykselle, jossa kartoitetaan, miten EU-ohjelmista toteutetut hyvinvointihankkeet ovat vaikuttaneet Etelä-Savossa.

Ajankohtaiset uudistukset puhuttivat

Vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen informoi hallitusta meneillään olevista uudistuksista ja selvityksistä.  Aluehallinnon uudistamista koskeva kansliapäälliköiden laatima taustaselvitys valmistuu kuun vaihteessa. Vaikka selvityksessä pohditaan lähinnä valtion aluehallinnon ja sen kehittämisen vaihtoehtoja, asia on merkittävä myös alueiden kehittämisestä oman vastuunsa kantaville maakuntien liitolle. - Etelä-Savossa on tärkeää pohtia, mitä maakunta haluaa ja miten se näkee oman asemoitumisensa osana aluehallinnon uudistamista, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. – Maakunnat ja niiden rooli ovat varmasti esillä hallitusohjelmien valmistelussa. On tärkeää, että maakunnat ovat itse aktiivisia.

Kunnat ovat kommentoineet valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja maakuntahallitus sai tiiviin koosteen kunnallisasiain työryhmässä esiin nousseista kommenteista. Alustavaa keskustelua käytiin mm. pelastustoimen uudistamisesta, josta hallitus antaa lausunnon seuraavassa kokouksessaan.

Luonnonvarakeskuksen mahdollinen perustaminen koskettaa myös Etelä-Savoa. Yhdistämisessä tarkastellaan mm. toimipisteverkkoa. Luonnonvarakeskuksessa ollaan yhdistämässä MTT:n, Metlan, RKTL:n toimintoja. Etelä-Savossa MTT:llä on toimipiste Mikkelissä, RKTL:llä Savonlinnan Enonkoskella ja Metlalla Savonlinnan Punkaharjulla. – Punkaharjun tilanne on valmistelun pohjaesityksessä haasteellinen, sillä sen toimintojen siirtämistä osittain tai kokonaan muihin toimipisteisiin on esitetty selvitettäväksi. Maakuntaliitto ja Savonlinnan kaupunki valmistelevat maakunnan perusteluja Punkaharjun toimipisteen säilyttämiseksi. Asian tiimoilta on sovittu tapaamiset mm. uudistuksen valmistelijoiden sekä ministeri Jari Koskisen kanssa.

Muut päätökset

Muut kokousasiat päätettiin esitysten mukaan.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraava kerran 17. helmikuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa osoitteessa:

http://etelasavo.tjhosting.com/kokous/2014220.HTM

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntakaava uudistuu yhteistyössä

28.01.2014

KAUPAN JA LUONNONVAROJEN KAAVAVARAUKSET KUNTOON

Etelä-Savon maakuntakaavaa on täydennettävä muiltakin osin kuin tuulivoiman tuotantoalueiden osalta. Uudet täydennystarpeet koskevat erityisesti vähittäiskaupan suuryksikköjä ja maa-ainesten ja veden ottoa. Tarpeet tulivat esiin syksyllä 2013 valmistuneessa seurantaraportissa. Maakuntahallitus päätti käynnistää toisen vaihemaakuntakaavan laatimisen kokouksessaan 27. tammikuuta. Kaavatyö käynnistyy tavoitteiden kartoituksella.

Tavoitteet maakuntaliitto kartoittaa yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten ja keskeisten toimijoiden kanssa. Päätöksen siitä, miltä osin maakuntakaavaa täydennetään, tekee maakuntahallitus keväällä 2014.

Tavoitteet selville yhteistyössä

Kaavan uudessa päivityksessä maakuntaliitto aikoo toimia aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa.

- Yhteistyö alkaa jo ennen maakuntakaavoituksen työohjelman eli osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymistä, kertoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Talvella ja kevättalvella 2014 liitto kuulee eri osapuolia ja kartoittaa heidän kaavatarpeitaan ja -toiveitaan. Maakuntahallitus päättää kaavan päivityksestä ja työohjelmasta näiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

- Talven ja kevättalven vuorovaikutteinen tavoitekartoitus pohjustaa kaavan laadintaa. Myös kevään maakuntavaltuustolle voimme varata mahdollisuuden keskustella kaavan tavoitteista, sanoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Tavoitekartoituksen yhteydessä selvitämme maakunta- ja kuntakaavoituksen tarpeita ja yhteen sovittamista kokonaisuutena. Vasta tavoitekeskustelun jälkeen maakuntahallitus päättää, miten maakuntakaavaa on tarpeen päivittää. Kun tavoitteet ovat selvillä ja maakuntahallitus on päättänyt kaavan linjaukset, kaavatyö käynnistyy normaalisti. Maakuntaliiton viraston tavoitteena on tuoda luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi maakuntahallituksen käsittelyyn ennen kesälomia.

Luonnonvarat ja kaupan suuryksiköt pääkohteita

Seurantaraportin mukaan Etelä-Savon vähittäiskaupan suuryksikköihin liittyvä kaavoitus ja luonnonvaroihin liittyvä kaavoitus kaipaavat välitöntä päivitystä.

Luonnonvaratarkistusta edellyttävät muun muassa ne kaavavaraukset ja -merkinnät, jotka liittyvät retkisatamiin, pohjavesialueisiin, turvetuotantoon ja soiden suojeluun, kiviainesten, teollisuusmineraalien ja malmien ottoon, arvokkaisiin kallio-, moreeni- ja ranta-alueisiin sekä luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin.

Maa-ainesten ottoalueita varattu liian vähän

- Etelä-Savossa on suhteellisen vähän sellaisia maa-alueita, jotka soveltuvat turpeen, pohjaveden ja maa- ja kiviainesten ottoon. Alueiden määrä on vähäinen sekä pinta-alaltaan että verrattuna muihin maakuntiin. Tästä syystä maa-aineisten oton lupaprosessit Etelä-Savossa ovat vaikeutuneet ja vaikeutuvat edelleen, Vauhkonen uskoo.

Nykyiseen maakuntakaavaan maa-aineisten ottoalueita on varattu hänen mukaansa liian vähän.

- Maa-ainesten ja muun maankäytön yhteen sovittaminen on uuden kaavan keskeinen päämäärä. Myös mitoitus- ja arvovalinnat ovat tärkeitä. On hyvä käydä laaja keskustelu esimerkiksi siitä, miten turpeen otto ja ympäristöarvot sovitetaan yhteen, Vauhkonen sanoo.

Uusi ympäristönsuojelulaki on eduskunnan käsittelyssä. Se vahvistaa Vauhkosen mukaan merkittävästi maakuntakaavan ohjausvaikututusta erityisesti turpeen otossa.

- Etelä-Savossakin keskeisten toimijoiden on syytä arvioida uuden lain vaikutukset turvetuotantolupiin. Myös sitä on syytä arvioida, miten turvetuotanto voidaan sovittaa yhteen muun toimintaympäristön kanssa, Vauhkonen sanoo.

Maa-aineslakiakin suunnitellaan muutettavaksi siten, että maakuntakaavoituksen rooli vahvistuu.

Kaupan suuryksiköt tarvitsevat kaavaan merkinnän

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan uudet, yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset ja seudullisesti merkittävät auto-, rauta- ja huonekaluliikkeet ovat vuoden 2015 maaliskuun jälkeen vähittäiskaupan suuryksiköitä. Jos ne sijoittuvat kaavan keskustatoimintojen eli ns. C-alueen ulkopuolelle, ne tarvitsevat maakuntakaavan kaupan suuryksikkömerkinnän.

- Kaupan palvelurakenne sekä sen mitoitus- ja kaavoitustarpeet on syytä käydä läpi yhdessä kuntien kanssa ja tarkastella maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen toimivuutta lakimuutoksen jälkeisessä tilanteessa, sanoo Vauhkonen.

- Myös Etelä-Savon matkailun uusi matkailustrategia, tuore esitys Saimaan matkailun kasvusopimukseksi ja Venäjän viisumivapausselvitys tuovat kovia kehittämispaineita matkailusektorille. Matkailun mitoitus- ja kaavoitustarpeet on Vauhkosen mielestä syytä selvittää yhteistyössä kuntien ja matkailutoimijoiden kanssa.

Pidetäänkö vai poistetaanko oikoratavaraus?

Maakuntaliiton raportin mukaan maakuntakaavaa on tarkistettava myös niiden aluevarausten osalta, jotka liittyvät Lahti – Heinola – Mikkeli -oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan sekä Puolustusvoimien varastoalueisiin.

- Vuonna 2014 valmistuu valtakunnallinen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelu Alli. Sen yhteydessä myös Etelä-Savo joutuu ottamaan kantaa alueensa kehityskuvaan ja mm. juuri oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan, Vauhkonen toteaa.

Vaihemaakuntakaavojen aikataulut

Alustavan aikataulun mukaan uuden eli Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan ensimmäinen kuuleminen ajoittuu vuoden 2015 alkuun ja toinen kuuleminen syksylle 2015. Kuulemisessa kaikilla tahoilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus tehdä kaavaluonnokseen muutosesityksiä. - Maakuntavaltuusto saanee kaavan hyväksyttäväkseen keväällä 2016. Lopullisesti kaavan vahvistaa ympäristöministeriö.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava eli tuulivoimalahankkeiden jatkosuunnittelua ohjaava kaava on parhaillaan nähtävillä. Nähtävilläolo päättyy 7. helmikuuta. Tuulivoimakaava tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä tai alkukesästä 2014.

Vaihemaakuntakaavaksi kutsutaan kaavoja, jotka täydentävät voimassa olevaa maakuntakaavaa. Seurantaraportti puolestaan on lakisääteinen asiakirja, joka muun muassa selvittää, miten nykyinen maakuntakaava toteutuu ja miten sitä mahdollisesti tulisi täydentää tai muuttaa.

Lisätietoa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lisätietoja maakuntakaavoituksesta myös osoitteessa www.esavo.fi/maakuntakaava .

Maa-aineslaki kaipaa täsmennyksiä

Maa-ainesten ottamiseen liittyvä lainsäädäntö kaipaa osittaista uusimista. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 27. tammikuuta ympäristöministeriölle.

Maa-aineslakia on uudistettava muun muassa siten, että maa-ainesten ottoon liittyvä lupakäytäntö yksinkertaistuu. Nykyisin tarvitaan erilliset luvat maa-ainesten otolle ja erilliset luvat niiden ympäristö- ja vesistövaikutuksille. Jatkossa yhden luvan tulisi riittää, maakuntaliitto toteaa.

Myös maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen tulee jatkossa ohjata nykyistä selkeämmin maa-ainesten ottoa. Lausuntojen pyyntökäytäntöä tulee selkiyttää ja ympäristöministeriön maa-ainestietojärjestelmän tulee olla kuntien ja maakuntaliittojen käytettävissä.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Energianeuvonta jatkuu

Mikkelin seudun innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech jatkaa kuluttajille suunnattua energianeuvontaa Etelä-Savossa myös vuonna 2014. Neuvonnan ehtona on, että Motiva Oy hyväksyy Miktechin hankehakemuksen ja että Motivan rahoitus toteutuu. Motiva rahoittaa neuvonnasta puolet eli 20 000 euroa. Motiva on valtiollinen asiantuntijayritys, joka opastaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Maakuntaliitto kilpailutti loppuvuodesta 2013 maakunnallisen energianeuvonnan. Liitto sai tarjouksen ainoastaan Miktechiltä, joka antoi energianeuvontaa jo vuonna 2013.

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Saimaalle halutaan Geopark-arvo

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala haluavat Saimaan geologiseksi matkailukohteeksi. Maakuntien liitot ovat käynnistämässä hanketta, joka pyrkii saamaan osalle Saimaan alueesta ns. Geopark-arvon. Arvoa pidetään yhtä merkittävänä kuin Unescon maailmanperintökohteen titteliä. Se houkuttelisi alueelle luontomatkailusta kiinnostuneita.

Kahden vuoden mittainen hanke muun muassa laatii lisäselvityksiä Saimaan alueen geologiasta ja neuvottelee mukaan pääsystä eri tahojen kanssa. Etelä-Savosta arvokkaita geologisia alueita on Mikkelissä, Juvalla, Puumalassa ja Sulkavalla, jotka ovat lähdössä mukaan selvitykseen Mikkeli 14 000 eurolla ja muut kunnat 4000 eurolla.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 280 000 euroa, josta Etelä-Savon osuus on enintään 66 800. Maakuntahallitus varautui myöntämään hankerahoituksen maakunnankehittämisrahasta kokouksessaan 27. tammikuuta.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallitus hyväksyi hankkeita

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös kaksi muuta maakuntarahasta rahoitettavaa kehittämishanketta 27. tammikuuta. Niistä Mikkelin Otavan opiston hanke edistää ympäristökasvatusta ja Savonlinnan kaupungin hanke pohjustaa lukioiden Venäjä-yhteistyötä ja sen syventämistä. Lisäksi hallitus myönsi EU-osarahoitusta selvitykselle, jossa kartoitetaan, miten EU-ohjelmista toteutetut hyvinvointihankkeet ovat vaikuttaneet Etelä-Savossa.

Ajankohtaiset uudistukset puhuttivat

Vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen informoi hallitusta meneillään olevista uudistuksista ja selvityksistä.  Aluehallinnon uudistamista koskeva kansliapäälliköiden laatima taustaselvitys valmistuu kuun vaihteessa. Vaikka selvityksessä pohditaan lähinnä valtion aluehallinnon ja sen kehittämisen vaihtoehtoja, asia on merkittävä myös alueiden kehittämisestä oman vastuunsa kantaville maakuntien liitolle. - Etelä-Savossa on tärkeää pohtia, mitä maakunta haluaa ja miten se näkee oman asemoitumisensa osana aluehallinnon uudistamista, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. – Maakunnat ja niiden rooli ovat varmasti esillä hallitusohjelmien valmistelussa. On tärkeää, että maakunnat ovat itse aktiivisia.

Kunnat ovat kommentoineet valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja maakuntahallitus sai tiiviin koosteen kunnallisasiain työryhmässä esiin nousseista kommenteista. Alustavaa keskustelua käytiin mm. pelastustoimen uudistamisesta, josta hallitus antaa lausunnon seuraavassa kokouksessaan.

Luonnonvarakeskuksen mahdollinen perustaminen koskettaa myös Etelä-Savoa. Yhdistämisessä tarkastellaan mm. toimipisteverkkoa. Luonnonvarakeskuksessa ollaan yhdistämässä MTT:n, Metlan, RKTL:n toimintoja. Etelä-Savossa MTT:llä on toimipiste Mikkelissä, RKTL:llä Savonlinnan Enonkoskella ja Metlalla Savonlinnan Punkaharjulla. – Punkaharjun tilanne on valmistelun pohjaesityksessä haasteellinen, sillä sen toimintojen siirtämistä osittain tai kokonaan muihin toimipisteisiin on esitetty selvitettäväksi. Maakuntaliitto ja Savonlinnan kaupunki valmistelevat maakunnan perusteluja Punkaharjun toimipisteen säilyttämiseksi. Asian tiimoilta on sovittu tapaamiset mm. uudistuksen valmistelijoiden sekä ministeri Jari Koskisen kanssa.

Muut päätökset

Muut kokousasiat päätettiin esitysten mukaan.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraava kerran 17. helmikuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa osoitteessa:

http://etelasavo.tjhosting.com/kokous/2014220.HTM

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntakaava uudistuu yhteistyössä

28.01.2014

KAUPAN JA LUONNONVAROJEN KAAVAVARAUKSET KUNTOON

Etelä-Savon maakuntakaavaa on täydennettävä muiltakin osin kuin tuulivoiman tuotantoalueiden osalta. Uudet täydennystarpeet koskevat erityisesti vähittäiskaupan suuryksikköjä ja maa-ainesten ja veden ottoa. Tarpeet tulivat esiin syksyllä 2013 valmistuneessa seurantaraportissa. Maakuntahallitus päätti käynnistää toisen vaihemaakuntakaavan laatimisen kokouksessaan 27. tammikuuta. Kaavatyö käynnistyy tavoitteiden kartoituksella.

Tavoitteet maakuntaliitto kartoittaa yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten ja keskeisten toimijoiden kanssa. Päätöksen siitä, miltä osin maakuntakaavaa täydennetään, tekee maakuntahallitus keväällä 2014.

Tavoitteet selville yhteistyössä

Kaavan uudessa päivityksessä maakuntaliitto aikoo toimia aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa.

- Yhteistyö alkaa jo ennen maakuntakaavoituksen työohjelman eli osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymistä, kertoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Talvella ja kevättalvella 2014 liitto kuulee eri osapuolia ja kartoittaa heidän kaavatarpeitaan ja -toiveitaan. Maakuntahallitus päättää kaavan päivityksestä ja työohjelmasta näiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

- Talven ja kevättalven vuorovaikutteinen tavoitekartoitus pohjustaa kaavan laadintaa. Myös kevään maakuntavaltuustolle voimme varata mahdollisuuden keskustella kaavan tavoitteista, sanoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Tavoitekartoituksen yhteydessä selvitämme maakunta- ja kuntakaavoituksen tarpeita ja yhteen sovittamista kokonaisuutena. Vasta tavoitekeskustelun jälkeen maakuntahallitus päättää, miten maakuntakaavaa on tarpeen päivittää. Kun tavoitteet ovat selvillä ja maakuntahallitus on päättänyt kaavan linjaukset, kaavatyö käynnistyy normaalisti. Maakuntaliiton viraston tavoitteena on tuoda luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi maakuntahallituksen käsittelyyn ennen kesälomia.

Luonnonvarat ja kaupan suuryksiköt pääkohteita

Seurantaraportin mukaan Etelä-Savon vähittäiskaupan suuryksikköihin liittyvä kaavoitus ja luonnonvaroihin liittyvä kaavoitus kaipaavat välitöntä päivitystä.

Luonnonvaratarkistusta edellyttävät muun muassa ne kaavavaraukset ja -merkinnät, jotka liittyvät retkisatamiin, pohjavesialueisiin, turvetuotantoon ja soiden suojeluun, kiviainesten, teollisuusmineraalien ja malmien ottoon, arvokkaisiin kallio-, moreeni- ja ranta-alueisiin sekä luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin.

Maa-ainesten ottoalueita varattu liian vähän

- Etelä-Savossa on suhteellisen vähän sellaisia maa-alueita, jotka soveltuvat turpeen, pohjaveden ja maa- ja kiviainesten ottoon. Alueiden määrä on vähäinen sekä pinta-alaltaan että verrattuna muihin maakuntiin. Tästä syystä maa-aineisten oton lupaprosessit Etelä-Savossa ovat vaikeutuneet ja vaikeutuvat edelleen, Vauhkonen uskoo.

Nykyiseen maakuntakaavaan maa-aineisten ottoalueita on varattu hänen mukaansa liian vähän.

- Maa-ainesten ja muun maankäytön yhteen sovittaminen on uuden kaavan keskeinen päämäärä. Myös mitoitus- ja arvovalinnat ovat tärkeitä. On hyvä käydä laaja keskustelu esimerkiksi siitä, miten turpeen otto ja ympäristöarvot sovitetaan yhteen, Vauhkonen sanoo.

Uusi ympäristönsuojelulaki on eduskunnan käsittelyssä. Se vahvistaa Vauhkosen mukaan merkittävästi maakuntakaavan ohjausvaikututusta erityisesti turpeen otossa.

- Etelä-Savossakin keskeisten toimijoiden on syytä arvioida uuden lain vaikutukset turvetuotantolupiin. Myös sitä on syytä arvioida, miten turvetuotanto voidaan sovittaa yhteen muun toimintaympäristön kanssa, Vauhkonen sanoo.

Maa-aineslakiakin suunnitellaan muutettavaksi siten, että maakuntakaavoituksen rooli vahvistuu.

Kaupan suuryksiköt tarvitsevat kaavaan merkinnän

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan uudet, yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset ja seudullisesti merkittävät auto-, rauta- ja huonekaluliikkeet ovat vuoden 2015 maaliskuun jälkeen vähittäiskaupan suuryksiköitä. Jos ne sijoittuvat kaavan keskustatoimintojen eli ns. C-alueen ulkopuolelle, ne tarvitsevat maakuntakaavan kaupan suuryksikkömerkinnän.

- Kaupan palvelurakenne sekä sen mitoitus- ja kaavoitustarpeet on syytä käydä läpi yhdessä kuntien kanssa ja tarkastella maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen toimivuutta lakimuutoksen jälkeisessä tilanteessa, sanoo Vauhkonen.

- Myös Etelä-Savon matkailun uusi matkailustrategia, tuore esitys Saimaan matkailun kasvusopimukseksi ja Venäjän viisumivapausselvitys tuovat kovia kehittämispaineita matkailusektorille. Matkailun mitoitus- ja kaavoitustarpeet on Vauhkosen mielestä syytä selvittää yhteistyössä kuntien ja matkailutoimijoiden kanssa.

Pidetäänkö vai poistetaanko oikoratavaraus?

Maakuntaliiton raportin mukaan maakuntakaavaa on tarkistettava myös niiden aluevarausten osalta, jotka liittyvät Lahti – Heinola – Mikkeli -oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan sekä Puolustusvoimien varastoalueisiin.

- Vuonna 2014 valmistuu valtakunnallinen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelu Alli. Sen yhteydessä myös Etelä-Savo joutuu ottamaan kantaa alueensa kehityskuvaan ja mm. juuri oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan, Vauhkonen toteaa.

Vaihemaakuntakaavojen aikataulut

Alustavan aikataulun mukaan uuden eli Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan ensimmäinen kuuleminen ajoittuu vuoden 2015 alkuun ja toinen kuuleminen syksylle 2015. Kuulemisessa kaikilla tahoilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus tehdä kaavaluonnokseen muutosesityksiä. - Maakuntavaltuusto saanee kaavan hyväksyttäväkseen keväällä 2016. Lopullisesti kaavan vahvistaa ympäristöministeriö.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava eli tuulivoimalahankkeiden jatkosuunnittelua ohjaava kaava on parhaillaan nähtävillä. Nähtävilläolo päättyy 7. helmikuuta. Tuulivoimakaava tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä tai alkukesästä 2014.

Vaihemaakuntakaavaksi kutsutaan kaavoja, jotka täydentävät voimassa olevaa maakuntakaavaa. Seurantaraportti puolestaan on lakisääteinen asiakirja, joka muun muassa selvittää, miten nykyinen maakuntakaava toteutuu ja miten sitä mahdollisesti tulisi täydentää tai muuttaa.

Lisätietoa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lisätietoja maakuntakaavoituksesta myös osoitteessa www.esavo.fi/maakuntakaava .

Maa-aineslaki kaipaa täsmennyksiä

Maa-ainesten ottamiseen liittyvä lainsäädäntö kaipaa osittaista uusimista. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 27. tammikuuta ympäristöministeriölle.

Maa-aineslakia on uudistettava muun muassa siten, että maa-ainesten ottoon liittyvä lupakäytäntö yksinkertaistuu. Nykyisin tarvitaan erilliset luvat maa-ainesten otolle ja erilliset luvat niiden ympäristö- ja vesistövaikutuksille. Jatkossa yhden luvan tulisi riittää, maakuntaliitto toteaa.

Myös maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen tulee jatkossa ohjata nykyistä selkeämmin maa-ainesten ottoa. Lausuntojen pyyntökäytäntöä tulee selkiyttää ja ympäristöministeriön maa-ainestietojärjestelmän tulee olla kuntien ja maakuntaliittojen käytettävissä.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Energianeuvonta jatkuu

Mikkelin seudun innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech jatkaa kuluttajille suunnattua energianeuvontaa Etelä-Savossa myös vuonna 2014. Neuvonnan ehtona on, että Motiva Oy hyväksyy Miktechin hankehakemuksen ja että Motivan rahoitus toteutuu. Motiva rahoittaa neuvonnasta puolet eli 20 000 euroa. Motiva on valtiollinen asiantuntijayritys, joka opastaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Maakuntaliitto kilpailutti loppuvuodesta 2013 maakunnallisen energianeuvonnan. Liitto sai tarjouksen ainoastaan Miktechiltä, joka antoi energianeuvontaa jo vuonna 2013.

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Saimaalle halutaan Geopark-arvo

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala haluavat Saimaan geologiseksi matkailukohteeksi. Maakuntien liitot ovat käynnistämässä hanketta, joka pyrkii saamaan osalle Saimaan alueesta ns. Geopark-arvon. Arvoa pidetään yhtä merkittävänä kuin Unescon maailmanperintökohteen titteliä. Se houkuttelisi alueelle luontomatkailusta kiinnostuneita.

Kahden vuoden mittainen hanke muun muassa laatii lisäselvityksiä Saimaan alueen geologiasta ja neuvottelee mukaan pääsystä eri tahojen kanssa. Etelä-Savosta arvokkaita geologisia alueita on Mikkelissä, Juvalla, Puumalassa ja Sulkavalla, jotka ovat lähdössä mukaan selvitykseen Mikkeli 14 000 eurolla ja muut kunnat 4000 eurolla.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 280 000 euroa, josta Etelä-Savon osuus on enintään 66 800. Maakuntahallitus varautui myöntämään hankerahoituksen maakunnankehittämisrahasta kokouksessaan 27. tammikuuta.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallitus hyväksyi hankkeita

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös kaksi muuta maakuntarahasta rahoitettavaa kehittämishanketta 27. tammikuuta. Niistä Mikkelin Otavan opiston hanke edistää ympäristökasvatusta ja Savonlinnan kaupungin hanke pohjustaa lukioiden Venäjä-yhteistyötä ja sen syventämistä. Lisäksi hallitus myönsi EU-osarahoitusta selvitykselle, jossa kartoitetaan, miten EU-ohjelmista toteutetut hyvinvointihankkeet ovat vaikuttaneet Etelä-Savossa.

Ajankohtaiset uudistukset puhuttivat

Vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen informoi hallitusta meneillään olevista uudistuksista ja selvityksistä.  Aluehallinnon uudistamista koskeva kansliapäälliköiden laatima taustaselvitys valmistuu kuun vaihteessa. Vaikka selvityksessä pohditaan lähinnä valtion aluehallinnon ja sen kehittämisen vaihtoehtoja, asia on merkittävä myös alueiden kehittämisestä oman vastuunsa kantaville maakuntien liitolle. - Etelä-Savossa on tärkeää pohtia, mitä maakunta haluaa ja miten se näkee oman asemoitumisensa osana aluehallinnon uudistamista, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. – Maakunnat ja niiden rooli ovat varmasti esillä hallitusohjelmien valmistelussa. On tärkeää, että maakunnat ovat itse aktiivisia.

Kunnat ovat kommentoineet valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja maakuntahallitus sai tiiviin koosteen kunnallisasiain työryhmässä esiin nousseista kommenteista. Alustavaa keskustelua käytiin mm. pelastustoimen uudistamisesta, josta hallitus antaa lausunnon seuraavassa kokouksessaan.

Luonnonvarakeskuksen mahdollinen perustaminen koskettaa myös Etelä-Savoa. Yhdistämisessä tarkastellaan mm. toimipisteverkkoa. Luonnonvarakeskuksessa ollaan yhdistämässä MTT:n, Metlan, RKTL:n toimintoja. Etelä-Savossa MTT:llä on toimipiste Mikkelissä, RKTL:llä Savonlinnan Enonkoskella ja Metlalla Savonlinnan Punkaharjulla. – Punkaharjun tilanne on valmistelun pohjaesityksessä haasteellinen, sillä sen toimintojen siirtämistä osittain tai kokonaan muihin toimipisteisiin on esitetty selvitettäväksi. Maakuntaliitto ja Savonlinnan kaupunki valmistelevat maakunnan perusteluja Punkaharjun toimipisteen säilyttämiseksi. Asian tiimoilta on sovittu tapaamiset mm. uudistuksen valmistelijoiden sekä ministeri Jari Koskisen kanssa.

Muut päätökset

Muut kokousasiat päätettiin esitysten mukaan.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraava kerran 17. helmikuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa osoitteessa:

http://etelasavo.tjhosting.com/kokous/2014220.HTM

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntakaava uudistuu yhteistyössä

28.01.2014

KAUPAN JA LUONNONVAROJEN KAAVAVARAUKSET KUNTOON

Etelä-Savon maakuntakaavaa on täydennettävä muiltakin osin kuin tuulivoiman tuotantoalueiden osalta. Uudet täydennystarpeet koskevat erityisesti vähittäiskaupan suuryksikköjä ja maa-ainesten ja veden ottoa. Tarpeet tulivat esiin syksyllä 2013 valmistuneessa seurantaraportissa. Maakuntahallitus päätti käynnistää toisen vaihemaakuntakaavan laatimisen kokouksessaan 27. tammikuuta. Kaavatyö käynnistyy tavoitteiden kartoituksella.

Tavoitteet maakuntaliitto kartoittaa yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten ja keskeisten toimijoiden kanssa. Päätöksen siitä, miltä osin maakuntakaavaa täydennetään, tekee maakuntahallitus keväällä 2014.

Tavoitteet selville yhteistyössä

Kaavan uudessa päivityksessä maakuntaliitto aikoo toimia aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa.

- Yhteistyö alkaa jo ennen maakuntakaavoituksen työohjelman eli osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymistä, kertoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Talvella ja kevättalvella 2014 liitto kuulee eri osapuolia ja kartoittaa heidän kaavatarpeitaan ja -toiveitaan. Maakuntahallitus päättää kaavan päivityksestä ja työohjelmasta näiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

- Talven ja kevättalven vuorovaikutteinen tavoitekartoitus pohjustaa kaavan laadintaa. Myös kevään maakuntavaltuustolle voimme varata mahdollisuuden keskustella kaavan tavoitteista, sanoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Tavoitekartoituksen yhteydessä selvitämme maakunta- ja kuntakaavoituksen tarpeita ja yhteen sovittamista kokonaisuutena. Vasta tavoitekeskustelun jälkeen maakuntahallitus päättää, miten maakuntakaavaa on tarpeen päivittää. Kun tavoitteet ovat selvillä ja maakuntahallitus on päättänyt kaavan linjaukset, kaavatyö käynnistyy normaalisti. Maakuntaliiton viraston tavoitteena on tuoda luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi maakuntahallituksen käsittelyyn ennen kesälomia.

Luonnonvarat ja kaupan suuryksiköt pääkohteita

Seurantaraportin mukaan Etelä-Savon vähittäiskaupan suuryksikköihin liittyvä kaavoitus ja luonnonvaroihin liittyvä kaavoitus kaipaavat välitöntä päivitystä.

Luonnonvaratarkistusta edellyttävät muun muassa ne kaavavaraukset ja -merkinnät, jotka liittyvät retkisatamiin, pohjavesialueisiin, turvetuotantoon ja soiden suojeluun, kiviainesten, teollisuusmineraalien ja malmien ottoon, arvokkaisiin kallio-, moreeni- ja ranta-alueisiin sekä luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin.

Maa-ainesten ottoalueita varattu liian vähän

- Etelä-Savossa on suhteellisen vähän sellaisia maa-alueita, jotka soveltuvat turpeen, pohjaveden ja maa- ja kiviainesten ottoon. Alueiden määrä on vähäinen sekä pinta-alaltaan että verrattuna muihin maakuntiin. Tästä syystä maa-aineisten oton lupaprosessit Etelä-Savossa ovat vaikeutuneet ja vaikeutuvat edelleen, Vauhkonen uskoo.

Nykyiseen maakuntakaavaan maa-aineisten ottoalueita on varattu hänen mukaansa liian vähän.

- Maa-ainesten ja muun maankäytön yhteen sovittaminen on uuden kaavan keskeinen päämäärä. Myös mitoitus- ja arvovalinnat ovat tärkeitä. On hyvä käydä laaja keskustelu esimerkiksi siitä, miten turpeen otto ja ympäristöarvot sovitetaan yhteen, Vauhkonen sanoo.

Uusi ympäristönsuojelulaki on eduskunnan käsittelyssä. Se vahvistaa Vauhkosen mukaan merkittävästi maakuntakaavan ohjausvaikututusta erityisesti turpeen otossa.

- Etelä-Savossakin keskeisten toimijoiden on syytä arvioida uuden lain vaikutukset turvetuotantolupiin. Myös sitä on syytä arvioida, miten turvetuotanto voidaan sovittaa yhteen muun toimintaympäristön kanssa, Vauhkonen sanoo.

Maa-aineslakiakin suunnitellaan muutettavaksi siten, että maakuntakaavoituksen rooli vahvistuu.

Kaupan suuryksiköt tarvitsevat kaavaan merkinnän

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan uudet, yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset ja seudullisesti merkittävät auto-, rauta- ja huonekaluliikkeet ovat vuoden 2015 maaliskuun jälkeen vähittäiskaupan suuryksiköitä. Jos ne sijoittuvat kaavan keskustatoimintojen eli ns. C-alueen ulkopuolelle, ne tarvitsevat maakuntakaavan kaupan suuryksikkömerkinnän.

- Kaupan palvelurakenne sekä sen mitoitus- ja kaavoitustarpeet on syytä käydä läpi yhdessä kuntien kanssa ja tarkastella maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen toimivuutta lakimuutoksen jälkeisessä tilanteessa, sanoo Vauhkonen.

- Myös Etelä-Savon matkailun uusi matkailustrategia, tuore esitys Saimaan matkailun kasvusopimukseksi ja Venäjän viisumivapausselvitys tuovat kovia kehittämispaineita matkailusektorille. Matkailun mitoitus- ja kaavoitustarpeet on Vauhkosen mielestä syytä selvittää yhteistyössä kuntien ja matkailutoimijoiden kanssa.

Pidetäänkö vai poistetaanko oikoratavaraus?

Maakuntaliiton raportin mukaan maakuntakaavaa on tarkistettava myös niiden aluevarausten osalta, jotka liittyvät Lahti – Heinola – Mikkeli -oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan sekä Puolustusvoimien varastoalueisiin.

- Vuonna 2014 valmistuu valtakunnallinen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelu Alli. Sen yhteydessä myös Etelä-Savo joutuu ottamaan kantaa alueensa kehityskuvaan ja mm. juuri oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan, Vauhkonen toteaa.

Vaihemaakuntakaavojen aikataulut

Alustavan aikataulun mukaan uuden eli Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan ensimmäinen kuuleminen ajoittuu vuoden 2015 alkuun ja toinen kuuleminen syksylle 2015. Kuulemisessa kaikilla tahoilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus tehdä kaavaluonnokseen muutosesityksiä. - Maakuntavaltuusto saanee kaavan hyväksyttäväkseen keväällä 2016. Lopullisesti kaavan vahvistaa ympäristöministeriö.

Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava eli tuulivoimalahankkeiden jatkosuunnittelua ohjaava kaava on parhaillaan nähtävillä. Nähtävilläolo päättyy 7. helmikuuta. Tuulivoimakaava tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä tai alkukesästä 2014.

Vaihemaakuntakaavaksi kutsutaan kaavoja, jotka täydentävät voimassa olevaa maakuntakaavaa. Seurantaraportti puolestaan on lakisääteinen asiakirja, joka muun muassa selvittää, miten nykyinen maakuntakaava toteutuu ja miten sitä mahdollisesti tulisi täydentää tai muuttaa.

Lisätietoa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lisätietoja maakuntakaavoituksesta myös osoitteessa www.esavo.fi/maakuntakaava .

Maa-aineslaki kaipaa täsmennyksiä

Maa-ainesten ottamiseen liittyvä lainsäädäntö kaipaa osittaista uusimista. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 27. tammikuuta ympäristöministeriölle.

Maa-aineslakia on uudistettava muun muassa siten, että maa-ainesten ottoon liittyvä lupakäytäntö yksinkertaistuu. Nykyisin tarvitaan erilliset luvat maa-ainesten otolle ja erilliset luvat niiden ympäristö- ja vesistövaikutuksille. Jatkossa yhden luvan tulisi riittää, maakuntaliitto toteaa.

Myös maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen tulee jatkossa ohjata nykyistä selkeämmin maa-ainesten ottoa. Lausuntojen pyyntökäytäntöä tulee selkiyttää ja ympäristöministeriön maa-ainestietojärjestelmän tulee olla kuntien ja maakuntaliittojen käytettävissä.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Energianeuvonta jatkuu

Mikkelin seudun innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech jatkaa kuluttajille suunnattua energianeuvontaa Etelä-Savossa myös vuonna 2014. Neuvonnan ehtona on, että Motiva Oy hyväksyy Miktechin hankehakemuksen ja että Motivan rahoitus toteutuu. Motiva rahoittaa neuvonnasta puolet eli 20 000 euroa. Motiva on valtiollinen asiantuntijayritys, joka opastaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Maakuntaliitto kilpailutti loppuvuodesta 2013 maakunnallisen energianeuvonnan. Liitto sai tarjouksen ainoastaan Miktechiltä, joka antoi energianeuvontaa jo vuonna 2013.

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Saimaalle halutaan Geopark-arvo

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala haluavat Saimaan geologiseksi matkailukohteeksi. Maakuntien liitot ovat käynnistämässä hanketta, joka pyrkii saamaan osalle Saimaan alueesta ns. Geopark-arvon. Arvoa pidetään yhtä merkittävänä kuin Unescon maailmanperintökohteen titteliä. Se houkuttelisi alueelle luontomatkailusta kiinnostuneita.

Kahden vuoden mittainen hanke muun muassa laatii lisäselvityksiä Saimaan alueen geologiasta ja neuvottelee mukaan pääsystä eri tahojen kanssa. Etelä-Savosta arvokkaita geologisia alueita on Mikkelissä, Juvalla, Puumalassa ja Sulkavalla, jotka ovat lähdössä mukaan selvitykseen Mikkeli 14 000 eurolla ja muut kunnat 4000 eurolla.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 280 000 euroa, josta Etelä-Savon osuus on enintään 66 800. Maakuntahallitus varautui myöntämään hankerahoituksen maakunnankehittämisrahasta kokouksessaan 27. tammikuuta.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Hallitus hyväksyi hankkeita

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös kaksi muuta maakuntarahasta rahoitettavaa kehittämishanketta 27. tammikuuta. Niistä Mikkelin Otavan opiston hanke edistää ympäristökasvatusta ja Savonlinnan kaupungin hanke pohjustaa lukioiden Venäjä-yhteistyötä ja sen syventämistä. Lisäksi hallitus myönsi EU-osarahoitusta selvitykselle, jossa kartoitetaan, miten EU-ohjelmista toteutetut hyvinvointihankkeet ovat vaikuttaneet Etelä-Savossa.

Ajankohtaiset uudistukset puhuttivat

Vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen informoi hallitusta meneillään olevista uudistuksista ja selvityksistä.  Aluehallinnon uudistamista koskeva kansliapäälliköiden laatima taustaselvitys valmistuu kuun vaihteessa. Vaikka selvityksessä pohditaan lähinnä valtion aluehallinnon ja sen kehittämisen vaihtoehtoja, asia on merkittävä myös alueiden kehittämisestä oman vastuunsa kantaville maakuntien liitolle. - Etelä-Savossa on tärkeää pohtia, mitä maakunta haluaa ja miten se näkee oman asemoitumisensa osana aluehallinnon uudistamista, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. – Maakunnat ja niiden rooli ovat varmasti esillä hallitusohjelmien valmistelussa. On tärkeää, että maakunnat ovat itse aktiivisia.

Kunnat ovat kommentoineet valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja maakuntahallitus sai tiiviin koosteen kunnallisasiain työryhmässä esiin nousseista kommenteista. Alustavaa keskustelua käytiin mm. pelastustoimen uudistamisesta, josta hallitus antaa lausunnon seuraavassa kokouksessaan.

Luonnonvarakeskuksen mahdollinen perustaminen koskettaa myös Etelä-Savoa. Yhdistämisessä tarkastellaan mm. toimipisteverkkoa. Luonnonvarakeskuksessa ollaan yhdistämässä MTT:n, Metlan, RKTL:n toimintoja. Etelä-Savossa MTT:llä on toimipiste Mikkelissä, RKTL:llä Savonlinnan Enonkoskella ja Metlalla Savonlinnan Punkaharjulla. – Punkaharjun tilanne on valmistelun pohjaesityksessä haasteellinen, sillä sen toimintojen siirtämistä osittain tai kokonaan muihin toimipisteisiin on esitetty selvitettäväksi. Maakuntaliitto ja Savonlinnan kaupunki valmistelevat maakunnan perusteluja Punkaharjun toimipisteen säilyttämiseksi. Asian tiimoilta on sovittu tapaamiset mm. uudistuksen valmistelijoiden sekä ministeri Jari Koskisen kanssa.

Muut päätökset

Muut kokousasiat päätettiin esitysten mukaan.

Seuraava kokous

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraava kerran 17. helmikuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen pöytäkirja on luettavissa osoitteessa:

http://etelasavo.tjhosting.com/kokous/2014220.HTM

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010