Yhteistyöryhmä koolla Mikkelissä: Kuluvan EU-ohjelmakauden rahoista enää vain vähän jäljellä

17.12.2013

Etelä-Savossa nykyiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat toteutuvat hyvin. Näyttää siltä, että kaikki ohjelmarahat saadaan sidottua viimeistään vuoden 2014 kesään mennessä. Tämä käy ilmi raportista, jonka maakuntaliiton virasto oli laatinut yhteistyöryhmälle.

Kehittämishankkeisiin on käytettävissä enää muutama satatuhatta euroa ohjelmarahaa. Yritystukiin rahaa on jäljellä hiukan enemmän, mutta niillekin löytyy Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan käyttökohde kevään 2014 kuluessa.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Neljäsosa rahasta yrityksille, neljäsosa tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Rahasta hieman reilu neljännes (noin 67 miljoonaa euroa) on myönnetty eteläsavolaisille yrityksille investointeihin, kehittämistoimiin ja toimitiloihin. Noin neljännes rahoista (57 milj.) on myönnetty eteläsavolaisen huippuosaamisen kehittämiseen eli tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tutkimusympäristöjen investointeihin.

Tutkimus- ja tuotekehitysrahoista maakunta on ohjannut lähes puolet eli noin 27 miljoonaa euroa materiaali- ja ympäristöteknologiaan: Savonlinnan kuitu- ja prosessiteknologiaan (8,7 milj. e), Mikkelin muovi- ja komposiittiosaamiseen (5,2), Etelä-Savossa sijaitseviin Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTin materiaalitekniikan ja ns. vihreän kemian toimintoihin (11,4) ja Savonlinnan 3K-tehtaaseen (1,2).

Matkailun kehitykseen osaamisrahoista on kulunut vajaa 10 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluja on kehitetty 7,6 miljoonalla eurolla, sähköisiä palveluja 4,4:llä ja bioenergiaa 3,2 miljoonalla eurolla.

Koulutukseen 20 ja työllisyyteen 30 miljoonaa euroa

Koulutusta ja oppimista EU-ohjelmasta on tuettu noin 20 miljoonalla eurolla. Rahalla on muun muassa kehitetty uusia oppimistapoja ja rakennettu entistä parempia oppimisympäristöjä. Työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä ohjelmasta on tuettu 30 miljoonalla ja yrittäjyyttä 27 eurolla. Alueen saavutettavuutta ja tunnettuutta on parannettu 24 miljoonalla eurolla. Rahat ovat kuluneet liikenneyhteyksien nopeuttamiseen, alueen markkinointiin ja vesihuoltoon.

Vaikka ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, ohjelmaa voidaan toteuttaa vielä ensi ja osin seuraavanakin vuonna. Viimeiset hankepäätökset tehdään alkuvuodesta 2014, ja hankkeet on toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelman hallintoa ja muun muassa hankkeiden viimeisiä maksatuksia voidaan tehdä huhtikuun 2015 loppuun. Ohjelmakausi alkoi vuonna 2007.

Uusi EU-kausi käynnistyy käytännössä toukokuussa 2014

Toukokuun 5. päivän 2014 jälkeen maakunnat pääsevät käsittelemään ensimmäisiä uuden EU-kauden 2014 – 2020 kehittämishankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriön avaa tuolloin Eura2014 -järjestelmän, jolla hakijat voivat jättää hankehakemukset.

Yritystukien osalta uusi ohjelma käynnistyy 1. heinäkuuta, jolloin uusi yritystukilaki astuu voimaan.

Yhteistyöryhmä sai tilannekatsauksen uuden EU-ohjelmakauden valmistelusta, käynnistymisen lisäksi muun muassa rahoituksen jakautumisesta maakuntiin.

Uudella kaudella 2014 – 2020 Etelä-Savoon tullee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 miljoonaa euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta. Kaikkiaan Etelä-Savossa on käytettävissä siis hieman yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta.

Koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus pienenee nykykauden noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Savon pienentyvään pottiin vaikuttaa myös maakunnan supistunut asukasmäärä. Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Kaikkiaan Suomen ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti yritystoiminnan, osaamisen, työllisyyden ja vähähiilisen talouden kehittämiseen.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kolmisen kymmentä kehittämishanketta, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. Suurin sihteeristön hyväksymistä hankkeista on ollut Pieksämäen kaupungin keskustan kehittämishanke. Veturitallien ympäristöön syntyvä Veturitori saa EU-rahoitusta 1,1 miljoonaa euroa.

Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ¬ ELY-keskuksia ja Finnveraa ¬ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous maaliskuussa

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 5.3.2014.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja sihteeristön puheenjohtaja, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä yhteistyöryhmän ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Yhteistyöryhmä koolla Mikkelissä: Kuluvan EU-ohjelmakauden rahoista enää vain vähän jäljellä

17.12.2013

Etelä-Savossa nykyiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat toteutuvat hyvin. Näyttää siltä, että kaikki ohjelmarahat saadaan sidottua viimeistään vuoden 2014 kesään mennessä. Tämä käy ilmi raportista, jonka maakuntaliiton virasto oli laatinut yhteistyöryhmälle.

Kehittämishankkeisiin on käytettävissä enää muutama satatuhatta euroa ohjelmarahaa. Yritystukiin rahaa on jäljellä hiukan enemmän, mutta niillekin löytyy Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan käyttökohde kevään 2014 kuluessa.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Neljäsosa rahasta yrityksille, neljäsosa tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Rahasta hieman reilu neljännes (noin 67 miljoonaa euroa) on myönnetty eteläsavolaisille yrityksille investointeihin, kehittämistoimiin ja toimitiloihin. Noin neljännes rahoista (57 milj.) on myönnetty eteläsavolaisen huippuosaamisen kehittämiseen eli tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tutkimusympäristöjen investointeihin.

Tutkimus- ja tuotekehitysrahoista maakunta on ohjannut lähes puolet eli noin 27 miljoonaa euroa materiaali- ja ympäristöteknologiaan: Savonlinnan kuitu- ja prosessiteknologiaan (8,7 milj. e), Mikkelin muovi- ja komposiittiosaamiseen (5,2), Etelä-Savossa sijaitseviin Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTin materiaalitekniikan ja ns. vihreän kemian toimintoihin (11,4) ja Savonlinnan 3K-tehtaaseen (1,2).

Matkailun kehitykseen osaamisrahoista on kulunut vajaa 10 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluja on kehitetty 7,6 miljoonalla eurolla, sähköisiä palveluja 4,4:llä ja bioenergiaa 3,2 miljoonalla eurolla.

Koulutukseen 20 ja työllisyyteen 30 miljoonaa euroa

Koulutusta ja oppimista EU-ohjelmasta on tuettu noin 20 miljoonalla eurolla. Rahalla on muun muassa kehitetty uusia oppimistapoja ja rakennettu entistä parempia oppimisympäristöjä. Työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä ohjelmasta on tuettu 30 miljoonalla ja yrittäjyyttä 27 eurolla. Alueen saavutettavuutta ja tunnettuutta on parannettu 24 miljoonalla eurolla. Rahat ovat kuluneet liikenneyhteyksien nopeuttamiseen, alueen markkinointiin ja vesihuoltoon.

Vaikka ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, ohjelmaa voidaan toteuttaa vielä ensi ja osin seuraavanakin vuonna. Viimeiset hankepäätökset tehdään alkuvuodesta 2014, ja hankkeet on toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelman hallintoa ja muun muassa hankkeiden viimeisiä maksatuksia voidaan tehdä huhtikuun 2015 loppuun. Ohjelmakausi alkoi vuonna 2007.

Uusi EU-kausi käynnistyy käytännössä toukokuussa 2014

Toukokuun 5. päivän 2014 jälkeen maakunnat pääsevät käsittelemään ensimmäisiä uuden EU-kauden 2014 – 2020 kehittämishankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriön avaa tuolloin Eura2014 -järjestelmän, jolla hakijat voivat jättää hankehakemukset.

Yritystukien osalta uusi ohjelma käynnistyy 1. heinäkuuta, jolloin uusi yritystukilaki astuu voimaan.

Yhteistyöryhmä sai tilannekatsauksen uuden EU-ohjelmakauden valmistelusta, käynnistymisen lisäksi muun muassa rahoituksen jakautumisesta maakuntiin.

Uudella kaudella 2014 – 2020 Etelä-Savoon tullee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 miljoonaa euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta. Kaikkiaan Etelä-Savossa on käytettävissä siis hieman yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta.

Koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus pienenee nykykauden noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Savon pienentyvään pottiin vaikuttaa myös maakunnan supistunut asukasmäärä. Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Kaikkiaan Suomen ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti yritystoiminnan, osaamisen, työllisyyden ja vähähiilisen talouden kehittämiseen.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kolmisen kymmentä kehittämishanketta, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. Suurin sihteeristön hyväksymistä hankkeista on ollut Pieksämäen kaupungin keskustan kehittämishanke. Veturitallien ympäristöön syntyvä Veturitori saa EU-rahoitusta 1,1 miljoonaa euroa.

Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ¬ ELY-keskuksia ja Finnveraa ¬ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous maaliskuussa

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 5.3.2014.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja sihteeristön puheenjohtaja, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä yhteistyöryhmän ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Yhteistyöryhmä koolla Mikkelissä: Kuluvan EU-ohjelmakauden rahoista enää vain vähän jäljellä

17.12.2013

Etelä-Savossa nykyiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat toteutuvat hyvin. Näyttää siltä, että kaikki ohjelmarahat saadaan sidottua viimeistään vuoden 2014 kesään mennessä. Tämä käy ilmi raportista, jonka maakuntaliiton virasto oli laatinut yhteistyöryhmälle.

Kehittämishankkeisiin on käytettävissä enää muutama satatuhatta euroa ohjelmarahaa. Yritystukiin rahaa on jäljellä hiukan enemmän, mutta niillekin löytyy Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan käyttökohde kevään 2014 kuluessa.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Neljäsosa rahasta yrityksille, neljäsosa tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Rahasta hieman reilu neljännes (noin 67 miljoonaa euroa) on myönnetty eteläsavolaisille yrityksille investointeihin, kehittämistoimiin ja toimitiloihin. Noin neljännes rahoista (57 milj.) on myönnetty eteläsavolaisen huippuosaamisen kehittämiseen eli tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tutkimusympäristöjen investointeihin.

Tutkimus- ja tuotekehitysrahoista maakunta on ohjannut lähes puolet eli noin 27 miljoonaa euroa materiaali- ja ympäristöteknologiaan: Savonlinnan kuitu- ja prosessiteknologiaan (8,7 milj. e), Mikkelin muovi- ja komposiittiosaamiseen (5,2), Etelä-Savossa sijaitseviin Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTin materiaalitekniikan ja ns. vihreän kemian toimintoihin (11,4) ja Savonlinnan 3K-tehtaaseen (1,2).

Matkailun kehitykseen osaamisrahoista on kulunut vajaa 10 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluja on kehitetty 7,6 miljoonalla eurolla, sähköisiä palveluja 4,4:llä ja bioenergiaa 3,2 miljoonalla eurolla.

Koulutukseen 20 ja työllisyyteen 30 miljoonaa euroa

Koulutusta ja oppimista EU-ohjelmasta on tuettu noin 20 miljoonalla eurolla. Rahalla on muun muassa kehitetty uusia oppimistapoja ja rakennettu entistä parempia oppimisympäristöjä. Työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä ohjelmasta on tuettu 30 miljoonalla ja yrittäjyyttä 27 eurolla. Alueen saavutettavuutta ja tunnettuutta on parannettu 24 miljoonalla eurolla. Rahat ovat kuluneet liikenneyhteyksien nopeuttamiseen, alueen markkinointiin ja vesihuoltoon.

Vaikka ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, ohjelmaa voidaan toteuttaa vielä ensi ja osin seuraavanakin vuonna. Viimeiset hankepäätökset tehdään alkuvuodesta 2014, ja hankkeet on toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelman hallintoa ja muun muassa hankkeiden viimeisiä maksatuksia voidaan tehdä huhtikuun 2015 loppuun. Ohjelmakausi alkoi vuonna 2007.

Uusi EU-kausi käynnistyy käytännössä toukokuussa 2014

Toukokuun 5. päivän 2014 jälkeen maakunnat pääsevät käsittelemään ensimmäisiä uuden EU-kauden 2014 – 2020 kehittämishankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriön avaa tuolloin Eura2014 -järjestelmän, jolla hakijat voivat jättää hankehakemukset.

Yritystukien osalta uusi ohjelma käynnistyy 1. heinäkuuta, jolloin uusi yritystukilaki astuu voimaan.

Yhteistyöryhmä sai tilannekatsauksen uuden EU-ohjelmakauden valmistelusta, käynnistymisen lisäksi muun muassa rahoituksen jakautumisesta maakuntiin.

Uudella kaudella 2014 – 2020 Etelä-Savoon tullee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 miljoonaa euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta. Kaikkiaan Etelä-Savossa on käytettävissä siis hieman yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta.

Koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus pienenee nykykauden noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Savon pienentyvään pottiin vaikuttaa myös maakunnan supistunut asukasmäärä. Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Kaikkiaan Suomen ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti yritystoiminnan, osaamisen, työllisyyden ja vähähiilisen talouden kehittämiseen.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kolmisen kymmentä kehittämishanketta, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. Suurin sihteeristön hyväksymistä hankkeista on ollut Pieksämäen kaupungin keskustan kehittämishanke. Veturitallien ympäristöön syntyvä Veturitori saa EU-rahoitusta 1,1 miljoonaa euroa.

Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ¬ ELY-keskuksia ja Finnveraa ¬ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous maaliskuussa

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 5.3.2014.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja sihteeristön puheenjohtaja, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä yhteistyöryhmän ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Yhteistyöryhmä koolla Mikkelissä: Kuluvan EU-ohjelmakauden rahoista enää vain vähän jäljellä

17.12.2013

Etelä-Savossa nykyiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat toteutuvat hyvin. Näyttää siltä, että kaikki ohjelmarahat saadaan sidottua viimeistään vuoden 2014 kesään mennessä. Tämä käy ilmi raportista, jonka maakuntaliiton virasto oli laatinut yhteistyöryhmälle.

Kehittämishankkeisiin on käytettävissä enää muutama satatuhatta euroa ohjelmarahaa. Yritystukiin rahaa on jäljellä hiukan enemmän, mutta niillekin löytyy Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan käyttökohde kevään 2014 kuluessa.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Neljäsosa rahasta yrityksille, neljäsosa tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Rahasta hieman reilu neljännes (noin 67 miljoonaa euroa) on myönnetty eteläsavolaisille yrityksille investointeihin, kehittämistoimiin ja toimitiloihin. Noin neljännes rahoista (57 milj.) on myönnetty eteläsavolaisen huippuosaamisen kehittämiseen eli tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tutkimusympäristöjen investointeihin.

Tutkimus- ja tuotekehitysrahoista maakunta on ohjannut lähes puolet eli noin 27 miljoonaa euroa materiaali- ja ympäristöteknologiaan: Savonlinnan kuitu- ja prosessiteknologiaan (8,7 milj. e), Mikkelin muovi- ja komposiittiosaamiseen (5,2), Etelä-Savossa sijaitseviin Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTin materiaalitekniikan ja ns. vihreän kemian toimintoihin (11,4) ja Savonlinnan 3K-tehtaaseen (1,2).

Matkailun kehitykseen osaamisrahoista on kulunut vajaa 10 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluja on kehitetty 7,6 miljoonalla eurolla, sähköisiä palveluja 4,4:llä ja bioenergiaa 3,2 miljoonalla eurolla.

Koulutukseen 20 ja työllisyyteen 30 miljoonaa euroa

Koulutusta ja oppimista EU-ohjelmasta on tuettu noin 20 miljoonalla eurolla. Rahalla on muun muassa kehitetty uusia oppimistapoja ja rakennettu entistä parempia oppimisympäristöjä. Työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä ohjelmasta on tuettu 30 miljoonalla ja yrittäjyyttä 27 eurolla. Alueen saavutettavuutta ja tunnettuutta on parannettu 24 miljoonalla eurolla. Rahat ovat kuluneet liikenneyhteyksien nopeuttamiseen, alueen markkinointiin ja vesihuoltoon.

Vaikka ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, ohjelmaa voidaan toteuttaa vielä ensi ja osin seuraavanakin vuonna. Viimeiset hankepäätökset tehdään alkuvuodesta 2014, ja hankkeet on toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelman hallintoa ja muun muassa hankkeiden viimeisiä maksatuksia voidaan tehdä huhtikuun 2015 loppuun. Ohjelmakausi alkoi vuonna 2007.

Uusi EU-kausi käynnistyy käytännössä toukokuussa 2014

Toukokuun 5. päivän 2014 jälkeen maakunnat pääsevät käsittelemään ensimmäisiä uuden EU-kauden 2014 – 2020 kehittämishankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriön avaa tuolloin Eura2014 -järjestelmän, jolla hakijat voivat jättää hankehakemukset.

Yritystukien osalta uusi ohjelma käynnistyy 1. heinäkuuta, jolloin uusi yritystukilaki astuu voimaan.

Yhteistyöryhmä sai tilannekatsauksen uuden EU-ohjelmakauden valmistelusta, käynnistymisen lisäksi muun muassa rahoituksen jakautumisesta maakuntiin.

Uudella kaudella 2014 – 2020 Etelä-Savoon tullee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 miljoonaa euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta. Kaikkiaan Etelä-Savossa on käytettävissä siis hieman yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta.

Koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus pienenee nykykauden noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Savon pienentyvään pottiin vaikuttaa myös maakunnan supistunut asukasmäärä. Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Kaikkiaan Suomen ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Ohjelmarahoja voidaan käyttää erityisesti yritystoiminnan, osaamisen, työllisyyden ja vähähiilisen talouden kehittämiseen.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kolmisen kymmentä kehittämishanketta, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. Suurin sihteeristön hyväksymistä hankkeista on ollut Pieksämäen kaupungin keskustan kehittämishanke. Veturitallien ympäristöön syntyvä Veturitori saa EU-rahoitusta 1,1 miljoonaa euroa.

Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ¬ ELY-keskuksia ja Finnveraa ¬ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous maaliskuussa

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 5.3.2014.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja sihteeristön puheenjohtaja, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747 sekä yhteistyöryhmän ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239, Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010