Etelä-Savon maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen hakuun tammikuun alussa

16.12.2013

Etelä-Savon maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen hakuun tammikuun alussa. Aikataulusta päätti maakuntahallitus 16. joulukuuta Mikkelissä. Tavoitteena on, että maakunnalla olisi uusi vetäjä keväällä 2014.

Maakuntajohtajan valinta

Maakuntajohtajan hakuaika on tammikuussa 2014.

Maakuntajohtajan pätevyysvaatimukset ovat samat kuin ensimmäiselläkin hakukierroksella eli virkaan valittavalla on oltava ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemusta maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Lisäksi häneltä edellytetään hyvää englannin kielen taitoa.

Uudella hakukierroksella viran täytössä voidaan käyttää myös ns. suostumusmenettelyä eli virkaan voidaan valita henkilö, joka ei ole sitä hakenut, mutta on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa.

Uuden maakuntajohtajan valitsee maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto kokoontuu valintakokoukseen 24.3.2014.

Maakuntajohtajan valintaa valmistelee työryhmä. Työryhmässä puhetta johtaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Varapuheenjohtajana toimii Teemu Hirvonen (sd), ja ryhmän muut jäsenet ovat Mikko Hokkanen (sd), Matti Lundenius (ps), Pekka Selenius (kok.), Lenita Toivakka (kok.) ja Markku Kakriainen (kesk.).

Uudesta hausta päätti maakuntavaltuusto 25. marraskuuta Pieksämäellä.

Ensimmäisellä kierroksella yhdeksän hakijaa

Ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2013 Etelä-Savon maakuntajohtajan virkaa haki yhdeksän henkilöä. Edelliset hakemukset otetaan huomioon myös uudella hakukierroksella, jollei hakija peruuta hakemustaan. Viisi ensimmäisen kierroksen hakijaa on ilmoittanut, etteivät ole enää käytettävissä.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen siirtyi 1. joulukuuta Etelä-Savosta Etelä-Karjalaan. Etelä-Savon vt. maakuntajohtajana toimii aluekehitysjohtaja, filosofian maisteri Riitta Koskinen. Koskisen maakuntajohtajapesti kestää siihen saakka, kunnes uusi johtaja voi ottaa viran vastaan.

Tuulivoimakaava uudelleen nähtäville

Tuulivoimakaavan kaavaehdotus tulee uudelleen nähtäville. Maakuntaliitto pyytää kaavaehdotuksesta myös uudet lausunnot.

Uusi nähtävilläolo- ja lausuntokierros ovat tarpeen, koska kaavaehdotukseen tuli edellisen kommenttikierroksen jälkeen isohkoja muutoksia. Maakuntahallitus muun muassa poisti lokakuussa kaavasta yhden tuulivoimala-alueen eli Heinäveden Kangasmäen alueen.

Joulukuun kokouksessa maakuntahallitus muutti lisäksi vielä Savonrannan kirkonkylän tuulivoima-alueen rajausta ja tarkensi maisema-arvojen ja muinaisjäännösten huomioon ottamista sekä vaikutusarviointeja eräillä alueilla. Tuoreet muutokset pohjautuvat maakuntaliiton ja ympäristöministeriön välillä käytyyn viranomaisneuvotteluun.

Tuulivoimakaava eli Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa, ja siihen merkitään ne maa-alueet, jotka soveltuvat teollisen mittaluokan tuulivoimatuotantoon Etelä-Savossa. Tällaisia maa-alueita kaavaehdotuksessa on yhdeksän: Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella sekä Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Tuulivoimakaavan hyväksymisen jälkeenkin tuulivoimalan rakentamisen ratkaisee kuntien yleiskaavoitus ja muu yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lopulta aina maanomistaja päättää, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Tuulivoimakaavan hyväksyy keväällä 2014 kokoontuva maakuntavaltuusto. Sen jälkeen kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Voimaan kaava tullee vuoden 2014 lopulla.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014 – 2017. Maakuntahallitukselle esiteltiin ohjelmavalmistelua 16. joulukuuta. Esittely painottui Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelmaan, matkailustrategiaan ja älykkään erikoistumisen strategiaan.

Sisältöjä uuteen maakuntaohjelmaan liitto on muokannut sekä maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa että yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kaikkiaan valmistelussa on mukana noin sata henkilöä. Myös maakunnan asukkaat voivat ottaa kantaa ja tehdä aloitteita maakuntaliiton verkkosivujen kautta osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaohjelma.

Tavoitteena on, että maakuntaohjelma 2014 – 2017 valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto toukokuun kokouksessaan..

Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Lisätietoja antavat vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Monipuoliset elinkeinot ja osaaminen maaseudun ykkösasiat

Monipuolinen elinkeino- ja yritystoiminta sekä osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä suomalaisen maaseudun elinvoimaisuudelle. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta maaseutupoliittiseksi kokonaisohjelmaksi vuosille 2014 – 2020.

Tärkeää maaseudun elinvoimalle Etelä-Savon mielestä on myös se, miten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, palvelutuotanto, maa- ja elintarviketalous sekä matkailu ja vapaa-ajan asuminen kehittyvät.

Etelä-Savo kaipaa luonnoksen esittämiin toimiin nykyistä selkeämpiä painotuksia. Sen lisäksi mukaan ohjelmaan on saatava kalastuselinkeino ja kalastusmatkailu.

Maakuntahallitus sai lausunnon tiedokseen 16. joulukuuta.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Savonlinnan keskustan liikennehankkeista lausunnot

Maakuntaliitto on saanut nähtäväkseen suunnitelmat Huutokoski – Parikkala -radan ja Valtatie 14:n uudistustöistä Savonlinnan keskustassa. Molemmat suunnitelmat liittyvät Savonlinnan keskustan liikennetöihin Laitaatsalmessa.

Rataa parannetaan 700 metrin matkalla sen nykyisellä paikalla. Osuudelle rakennetaan kaksi uutta siltaa, Patterimäen alikulkusilta ja Laitaatsalmen käännettävä ratasilta. Ratatöiden kustannusarvio on 12,5 miljoonaa euroa.

Valtatie 14:n kunnostustyöt koskevat Aholahdentien ja Savontien välistä tieosuutta. Tiesuunnitelma esittää, että valtatie tehtäisiin kaksiajorataisena ja nelikaistaisena. Laitaatsalmen syväväylän kohdalle rakennetaan 520 metrin pituiset sillat, kummallekin ajokaistalle oma silta. Kevyelle liikenteelle tulee omat väylät ja niiden lisäksi sillalle myös hissiyhteys. Tietöiden kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.

Tämän ns. Savonlinna-hankkeen syväväylä-, rata- ja tietyöt käynnistyvät aikaisintaan vuonna 2016. – Kaikkiaan Laitaatsalmen liikennetöiden kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa.

Hankkeiden tulisi toteutua suunnitelmien mukaisesti ja mahdollisimman pian, maakuntaliitto korostaa lausunnossaan.

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 77 00488.

Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita

Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita maakuntahallitukselle esitteli vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. Maakuntahallitus sai tiedoksi maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanoton aluehallinnon uudistamiseksi. Kannanotto vaatii parlamentaarisen valmisteluun perustuvaa aluehallinnon kansanvaltaisuutta korostavaa kokonaisuudistusta seuraavaan hallitusohjelmaan.

Heinäveden ja Kangasniemen keskustat uudistuvat EU-ohjelmarahalla

Heinäveden torin seutu ja Kangasniemen keskusta uudistuvat vuonna 2014. Kunnat ovat anoneet ja saaneet rahaa maakunnan EU-ohjelmasta keskustojensa kehittämiseen. Heinäveden torin seutua kunnostetaan noin 140 000 eurolla, josta Suomen valtiolta ja EU:lta tulee 98 000, ja Kangasniemen keskusta uusiutuu 39 000 eurolla, josta 27 000 tulee Suomen valtion ja EU:n pussista. Maakuntahallitus hyväksyi kuntien hankkeet omalta osaltaan 16. joulukuuta.

Maakuntahallitus hyväksyi myös Pieksämäen täsmentyneen hankesuunnitelman veturitallien kunnostamiseksi. Kustannukset Pieksämäen keskustan kehittämishankkeelle ovat 1,57 miljoonaa euroa, josta EU ja valtio rahoittavat 1,1 miljoonaa ja kaupunki itse noin 0,47 miljoonaa. Rakennustyöt valmistunevat vuoden 2014 loppuun.

Savonlinnan yrityspalvelut kehittää yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa kaupungin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa noin 160 000 eurolla vuoden 2014 loppuun. Savonlinnan Smart Solutions –hanke saa Suomen valtion ja EU:n tukea noin 111 000 euroa.

Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech kehittää EU-hankerahalla metsäenergiaa Biosaimaa 2014 –hankkeessa ja digitaalista liiketoimintaa Digitaalisen liiketoiminnan näkijä –hankkeessa. Molemmat hankkeet saavat Suomen valtion ja EU:n rahaa noin 140 000 euroa kokonaiskustannuksistaan, jotka ovat noin 200 000 euroa. Maakuntahallitus hyväksyi sekä nämä Miktechin uudet hankkeet että jatkoajan jo käynnissä olevalle PooliPlus-hankkeelle.

Mikkelin ammattikorkeakoulu puolestaan kehittää bioenergian tuotannon tutkimus- ja innovaatioympäristöjä 290 000 eurolla ja selvittää mikroselluloosan käyttömahdollisuuksia 80 000 eurolla. Molemmat hankkeet saavat rahoituksestaan 70 prosenttia Suomen valtiolta ja EU:lta.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 27. tammikuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, ja varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen esityslista/pöytäkirja liitteineen luettavissa osoitteessa

http://etelasavo.tjhosting.com/kokous/2013204.HTM

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen hakuun tammikuun alussa

16.12.2013

Etelä-Savon maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen hakuun tammikuun alussa. Aikataulusta päätti maakuntahallitus 16. joulukuuta Mikkelissä. Tavoitteena on, että maakunnalla olisi uusi vetäjä keväällä 2014.

Maakuntajohtajan valinta

Maakuntajohtajan hakuaika on tammikuussa 2014.

Maakuntajohtajan pätevyysvaatimukset ovat samat kuin ensimmäiselläkin hakukierroksella eli virkaan valittavalla on oltava ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemusta maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Lisäksi häneltä edellytetään hyvää englannin kielen taitoa.

Uudella hakukierroksella viran täytössä voidaan käyttää myös ns. suostumusmenettelyä eli virkaan voidaan valita henkilö, joka ei ole sitä hakenut, mutta on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa.

Uuden maakuntajohtajan valitsee maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto kokoontuu valintakokoukseen 24.3.2014.

Maakuntajohtajan valintaa valmistelee työryhmä. Työryhmässä puhetta johtaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Varapuheenjohtajana toimii Teemu Hirvonen (sd), ja ryhmän muut jäsenet ovat Mikko Hokkanen (sd), Matti Lundenius (ps), Pekka Selenius (kok.), Lenita Toivakka (kok.) ja Markku Kakriainen (kesk.).

Uudesta hausta päätti maakuntavaltuusto 25. marraskuuta Pieksämäellä.

Ensimmäisellä kierroksella yhdeksän hakijaa

Ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2013 Etelä-Savon maakuntajohtajan virkaa haki yhdeksän henkilöä. Edelliset hakemukset otetaan huomioon myös uudella hakukierroksella, jollei hakija peruuta hakemustaan. Viisi ensimmäisen kierroksen hakijaa on ilmoittanut, etteivät ole enää käytettävissä.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen siirtyi 1. joulukuuta Etelä-Savosta Etelä-Karjalaan. Etelä-Savon vt. maakuntajohtajana toimii aluekehitysjohtaja, filosofian maisteri Riitta Koskinen. Koskisen maakuntajohtajapesti kestää siihen saakka, kunnes uusi johtaja voi ottaa viran vastaan.

Tuulivoimakaava uudelleen nähtäville

Tuulivoimakaavan kaavaehdotus tulee uudelleen nähtäville. Maakuntaliitto pyytää kaavaehdotuksesta myös uudet lausunnot.

Uusi nähtävilläolo- ja lausuntokierros ovat tarpeen, koska kaavaehdotukseen tuli edellisen kommenttikierroksen jälkeen isohkoja muutoksia. Maakuntahallitus muun muassa poisti lokakuussa kaavasta yhden tuulivoimala-alueen eli Heinäveden Kangasmäen alueen.

Joulukuun kokouksessa maakuntahallitus muutti lisäksi vielä Savonrannan kirkonkylän tuulivoima-alueen rajausta ja tarkensi maisema-arvojen ja muinaisjäännösten huomioon ottamista sekä vaikutusarviointeja eräillä alueilla. Tuoreet muutokset pohjautuvat maakuntaliiton ja ympäristöministeriön välillä käytyyn viranomaisneuvotteluun.

Tuulivoimakaava eli Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa, ja siihen merkitään ne maa-alueet, jotka soveltuvat teollisen mittaluokan tuulivoimatuotantoon Etelä-Savossa. Tällaisia maa-alueita kaavaehdotuksessa on yhdeksän: Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella sekä Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Tuulivoimakaavan hyväksymisen jälkeenkin tuulivoimalan rakentamisen ratkaisee kuntien yleiskaavoitus ja muu yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lopulta aina maanomistaja päättää, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Tuulivoimakaavan hyväksyy keväällä 2014 kokoontuva maakuntavaltuusto. Sen jälkeen kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Voimaan kaava tullee vuoden 2014 lopulla.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014 – 2017. Maakuntahallitukselle esiteltiin ohjelmavalmistelua 16. joulukuuta. Esittely painottui Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelmaan, matkailustrategiaan ja älykkään erikoistumisen strategiaan.

Sisältöjä uuteen maakuntaohjelmaan liitto on muokannut sekä maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa että yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kaikkiaan valmistelussa on mukana noin sata henkilöä. Myös maakunnan asukkaat voivat ottaa kantaa ja tehdä aloitteita maakuntaliiton verkkosivujen kautta osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaohjelma.

Tavoitteena on, että maakuntaohjelma 2014 – 2017 valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto toukokuun kokouksessaan..

Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Lisätietoja antavat vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Monipuoliset elinkeinot ja osaaminen maaseudun ykkösasiat

Monipuolinen elinkeino- ja yritystoiminta sekä osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä suomalaisen maaseudun elinvoimaisuudelle. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta maaseutupoliittiseksi kokonaisohjelmaksi vuosille 2014 – 2020.

Tärkeää maaseudun elinvoimalle Etelä-Savon mielestä on myös se, miten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, palvelutuotanto, maa- ja elintarviketalous sekä matkailu ja vapaa-ajan asuminen kehittyvät.

Etelä-Savo kaipaa luonnoksen esittämiin toimiin nykyistä selkeämpiä painotuksia. Sen lisäksi mukaan ohjelmaan on saatava kalastuselinkeino ja kalastusmatkailu.

Maakuntahallitus sai lausunnon tiedokseen 16. joulukuuta.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Savonlinnan keskustan liikennehankkeista lausunnot

Maakuntaliitto on saanut nähtäväkseen suunnitelmat Huutokoski – Parikkala -radan ja Valtatie 14:n uudistustöistä Savonlinnan keskustassa. Molemmat suunnitelmat liittyvät Savonlinnan keskustan liikennetöihin Laitaatsalmessa.

Rataa parannetaan 700 metrin matkalla sen nykyisellä paikalla. Osuudelle rakennetaan kaksi uutta siltaa, Patterimäen alikulkusilta ja Laitaatsalmen käännettävä ratasilta. Ratatöiden kustannusarvio on 12,5 miljoonaa euroa.

Valtatie 14:n kunnostustyöt koskevat Aholahdentien ja Savontien välistä tieosuutta. Tiesuunnitelma esittää, että valtatie tehtäisiin kaksiajorataisena ja nelikaistaisena. Laitaatsalmen syväväylän kohdalle rakennetaan 520 metrin pituiset sillat, kummallekin ajokaistalle oma silta. Kevyelle liikenteelle tulee omat väylät ja niiden lisäksi sillalle myös hissiyhteys. Tietöiden kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.

Tämän ns. Savonlinna-hankkeen syväväylä-, rata- ja tietyöt käynnistyvät aikaisintaan vuonna 2016. – Kaikkiaan Laitaatsalmen liikennetöiden kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa.

Hankkeiden tulisi toteutua suunnitelmien mukaisesti ja mahdollisimman pian, maakuntaliitto korostaa lausunnossaan.

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 77 00488.

Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita

Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita maakuntahallitukselle esitteli vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. Maakuntahallitus sai tiedoksi maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanoton aluehallinnon uudistamiseksi. Kannanotto vaatii parlamentaarisen valmisteluun perustuvaa aluehallinnon kansanvaltaisuutta korostavaa kokonaisuudistusta seuraavaan hallitusohjelmaan.

Heinäveden ja Kangasniemen keskustat uudistuvat EU-ohjelmarahalla

Heinäveden torin seutu ja Kangasniemen keskusta uudistuvat vuonna 2014. Kunnat ovat anoneet ja saaneet rahaa maakunnan EU-ohjelmasta keskustojensa kehittämiseen. Heinäveden torin seutua kunnostetaan noin 140 000 eurolla, josta Suomen valtiolta ja EU:lta tulee 98 000, ja Kangasniemen keskusta uusiutuu 39 000 eurolla, josta 27 000 tulee Suomen valtion ja EU:n pussista. Maakuntahallitus hyväksyi kuntien hankkeet omalta osaltaan 16. joulukuuta.

Maakuntahallitus hyväksyi myös Pieksämäen täsmentyneen hankesuunnitelman veturitallien kunnostamiseksi. Kustannukset Pieksämäen keskustan kehittämishankkeelle ovat 1,57 miljoonaa euroa, josta EU ja valtio rahoittavat 1,1 miljoonaa ja kaupunki itse noin 0,47 miljoonaa. Rakennustyöt valmistunevat vuoden 2014 loppuun.

Savonlinnan yrityspalvelut kehittää yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa kaupungin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa noin 160 000 eurolla vuoden 2014 loppuun. Savonlinnan Smart Solutions –hanke saa Suomen valtion ja EU:n tukea noin 111 000 euroa.

Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech kehittää EU-hankerahalla metsäenergiaa Biosaimaa 2014 –hankkeessa ja digitaalista liiketoimintaa Digitaalisen liiketoiminnan näkijä –hankkeessa. Molemmat hankkeet saavat Suomen valtion ja EU:n rahaa noin 140 000 euroa kokonaiskustannuksistaan, jotka ovat noin 200 000 euroa. Maakuntahallitus hyväksyi sekä nämä Miktechin uudet hankkeet että jatkoajan jo käynnissä olevalle PooliPlus-hankkeelle.

Mikkelin ammattikorkeakoulu puolestaan kehittää bioenergian tuotannon tutkimus- ja innovaatioympäristöjä 290 000 eurolla ja selvittää mikroselluloosan käyttömahdollisuuksia 80 000 eurolla. Molemmat hankkeet saavat rahoituksestaan 70 prosenttia Suomen valtiolta ja EU:lta.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 27. tammikuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, ja varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen esityslista/pöytäkirja liitteineen luettavissa osoitteessa

http://etelasavo.tjhosting.com/kokous/2013204.HTM

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen hakuun tammikuun alussa

16.12.2013

Etelä-Savon maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen hakuun tammikuun alussa. Aikataulusta päätti maakuntahallitus 16. joulukuuta Mikkelissä. Tavoitteena on, että maakunnalla olisi uusi vetäjä keväällä 2014.

Maakuntajohtajan valinta

Maakuntajohtajan hakuaika on tammikuussa 2014.

Maakuntajohtajan pätevyysvaatimukset ovat samat kuin ensimmäiselläkin hakukierroksella eli virkaan valittavalla on oltava ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemusta maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Lisäksi häneltä edellytetään hyvää englannin kielen taitoa.

Uudella hakukierroksella viran täytössä voidaan käyttää myös ns. suostumusmenettelyä eli virkaan voidaan valita henkilö, joka ei ole sitä hakenut, mutta on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa.

Uuden maakuntajohtajan valitsee maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto kokoontuu valintakokoukseen 24.3.2014.

Maakuntajohtajan valintaa valmistelee työryhmä. Työryhmässä puhetta johtaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Varapuheenjohtajana toimii Teemu Hirvonen (sd), ja ryhmän muut jäsenet ovat Mikko Hokkanen (sd), Matti Lundenius (ps), Pekka Selenius (kok.), Lenita Toivakka (kok.) ja Markku Kakriainen (kesk.).

Uudesta hausta päätti maakuntavaltuusto 25. marraskuuta Pieksämäellä.

Ensimmäisellä kierroksella yhdeksän hakijaa

Ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2013 Etelä-Savon maakuntajohtajan virkaa haki yhdeksän henkilöä. Edelliset hakemukset otetaan huomioon myös uudella hakukierroksella, jollei hakija peruuta hakemustaan. Viisi ensimmäisen kierroksen hakijaa on ilmoittanut, etteivät ole enää käytettävissä.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen siirtyi 1. joulukuuta Etelä-Savosta Etelä-Karjalaan. Etelä-Savon vt. maakuntajohtajana toimii aluekehitysjohtaja, filosofian maisteri Riitta Koskinen. Koskisen maakuntajohtajapesti kestää siihen saakka, kunnes uusi johtaja voi ottaa viran vastaan.

Tuulivoimakaava uudelleen nähtäville

Tuulivoimakaavan kaavaehdotus tulee uudelleen nähtäville. Maakuntaliitto pyytää kaavaehdotuksesta myös uudet lausunnot.

Uusi nähtävilläolo- ja lausuntokierros ovat tarpeen, koska kaavaehdotukseen tuli edellisen kommenttikierroksen jälkeen isohkoja muutoksia. Maakuntahallitus muun muassa poisti lokakuussa kaavasta yhden tuulivoimala-alueen eli Heinäveden Kangasmäen alueen.

Joulukuun kokouksessa maakuntahallitus muutti lisäksi vielä Savonrannan kirkonkylän tuulivoima-alueen rajausta ja tarkensi maisema-arvojen ja muinaisjäännösten huomioon ottamista sekä vaikutusarviointeja eräillä alueilla. Tuoreet muutokset pohjautuvat maakuntaliiton ja ympäristöministeriön välillä käytyyn viranomaisneuvotteluun.

Tuulivoimakaava eli Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa, ja siihen merkitään ne maa-alueet, jotka soveltuvat teollisen mittaluokan tuulivoimatuotantoon Etelä-Savossa. Tällaisia maa-alueita kaavaehdotuksessa on yhdeksän: Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella sekä Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Tuulivoimakaavan hyväksymisen jälkeenkin tuulivoimalan rakentamisen ratkaisee kuntien yleiskaavoitus ja muu yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lopulta aina maanomistaja päättää, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Tuulivoimakaavan hyväksyy keväällä 2014 kokoontuva maakuntavaltuusto. Sen jälkeen kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Voimaan kaava tullee vuoden 2014 lopulla.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014 – 2017. Maakuntahallitukselle esiteltiin ohjelmavalmistelua 16. joulukuuta. Esittely painottui Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelmaan, matkailustrategiaan ja älykkään erikoistumisen strategiaan.

Sisältöjä uuteen maakuntaohjelmaan liitto on muokannut sekä maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa että yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kaikkiaan valmistelussa on mukana noin sata henkilöä. Myös maakunnan asukkaat voivat ottaa kantaa ja tehdä aloitteita maakuntaliiton verkkosivujen kautta osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaohjelma.

Tavoitteena on, että maakuntaohjelma 2014 – 2017 valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto toukokuun kokouksessaan..

Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Lisätietoja antavat vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Monipuoliset elinkeinot ja osaaminen maaseudun ykkösasiat

Monipuolinen elinkeino- ja yritystoiminta sekä osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä suomalaisen maaseudun elinvoimaisuudelle. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta maaseutupoliittiseksi kokonaisohjelmaksi vuosille 2014 – 2020.

Tärkeää maaseudun elinvoimalle Etelä-Savon mielestä on myös se, miten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, palvelutuotanto, maa- ja elintarviketalous sekä matkailu ja vapaa-ajan asuminen kehittyvät.

Etelä-Savo kaipaa luonnoksen esittämiin toimiin nykyistä selkeämpiä painotuksia. Sen lisäksi mukaan ohjelmaan on saatava kalastuselinkeino ja kalastusmatkailu.

Maakuntahallitus sai lausunnon tiedokseen 16. joulukuuta.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Savonlinnan keskustan liikennehankkeista lausunnot

Maakuntaliitto on saanut nähtäväkseen suunnitelmat Huutokoski – Parikkala -radan ja Valtatie 14:n uudistustöistä Savonlinnan keskustassa. Molemmat suunnitelmat liittyvät Savonlinnan keskustan liikennetöihin Laitaatsalmessa.

Rataa parannetaan 700 metrin matkalla sen nykyisellä paikalla. Osuudelle rakennetaan kaksi uutta siltaa, Patterimäen alikulkusilta ja Laitaatsalmen käännettävä ratasilta. Ratatöiden kustannusarvio on 12,5 miljoonaa euroa.

Valtatie 14:n kunnostustyöt koskevat Aholahdentien ja Savontien välistä tieosuutta. Tiesuunnitelma esittää, että valtatie tehtäisiin kaksiajorataisena ja nelikaistaisena. Laitaatsalmen syväväylän kohdalle rakennetaan 520 metrin pituiset sillat, kummallekin ajokaistalle oma silta. Kevyelle liikenteelle tulee omat väylät ja niiden lisäksi sillalle myös hissiyhteys. Tietöiden kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.

Tämän ns. Savonlinna-hankkeen syväväylä-, rata- ja tietyöt käynnistyvät aikaisintaan vuonna 2016. – Kaikkiaan Laitaatsalmen liikennetöiden kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa.

Hankkeiden tulisi toteutua suunnitelmien mukaisesti ja mahdollisimman pian, maakuntaliitto korostaa lausunnossaan.

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 77 00488.

Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita

Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita maakuntahallitukselle esitteli vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. Maakuntahallitus sai tiedoksi maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanoton aluehallinnon uudistamiseksi. Kannanotto vaatii parlamentaarisen valmisteluun perustuvaa aluehallinnon kansanvaltaisuutta korostavaa kokonaisuudistusta seuraavaan hallitusohjelmaan.

Heinäveden ja Kangasniemen keskustat uudistuvat EU-ohjelmarahalla

Heinäveden torin seutu ja Kangasniemen keskusta uudistuvat vuonna 2014. Kunnat ovat anoneet ja saaneet rahaa maakunnan EU-ohjelmasta keskustojensa kehittämiseen. Heinäveden torin seutua kunnostetaan noin 140 000 eurolla, josta Suomen valtiolta ja EU:lta tulee 98 000, ja Kangasniemen keskusta uusiutuu 39 000 eurolla, josta 27 000 tulee Suomen valtion ja EU:n pussista. Maakuntahallitus hyväksyi kuntien hankkeet omalta osaltaan 16. joulukuuta.

Maakuntahallitus hyväksyi myös Pieksämäen täsmentyneen hankesuunnitelman veturitallien kunnostamiseksi. Kustannukset Pieksämäen keskustan kehittämishankkeelle ovat 1,57 miljoonaa euroa, josta EU ja valtio rahoittavat 1,1 miljoonaa ja kaupunki itse noin 0,47 miljoonaa. Rakennustyöt valmistunevat vuoden 2014 loppuun.

Savonlinnan yrityspalvelut kehittää yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa kaupungin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa noin 160 000 eurolla vuoden 2014 loppuun. Savonlinnan Smart Solutions –hanke saa Suomen valtion ja EU:n tukea noin 111 000 euroa.

Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech kehittää EU-hankerahalla metsäenergiaa Biosaimaa 2014 –hankkeessa ja digitaalista liiketoimintaa Digitaalisen liiketoiminnan näkijä –hankkeessa. Molemmat hankkeet saavat Suomen valtion ja EU:n rahaa noin 140 000 euroa kokonaiskustannuksistaan, jotka ovat noin 200 000 euroa. Maakuntahallitus hyväksyi sekä nämä Miktechin uudet hankkeet että jatkoajan jo käynnissä olevalle PooliPlus-hankkeelle.

Mikkelin ammattikorkeakoulu puolestaan kehittää bioenergian tuotannon tutkimus- ja innovaatioympäristöjä 290 000 eurolla ja selvittää mikroselluloosan käyttömahdollisuuksia 80 000 eurolla. Molemmat hankkeet saavat rahoituksestaan 70 prosenttia Suomen valtiolta ja EU:lta.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 27. tammikuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, ja varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen esityslista/pöytäkirja liitteineen luettavissa osoitteessa

http://etelasavo.tjhosting.com/kokous/2013204.HTM

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen hakuun tammikuun alussa

16.12.2013

Etelä-Savon maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen hakuun tammikuun alussa. Aikataulusta päätti maakuntahallitus 16. joulukuuta Mikkelissä. Tavoitteena on, että maakunnalla olisi uusi vetäjä keväällä 2014.

Maakuntajohtajan valinta

Maakuntajohtajan hakuaika on tammikuussa 2014.

Maakuntajohtajan pätevyysvaatimukset ovat samat kuin ensimmäiselläkin hakukierroksella eli virkaan valittavalla on oltava ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemusta maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Lisäksi häneltä edellytetään hyvää englannin kielen taitoa.

Uudella hakukierroksella viran täytössä voidaan käyttää myös ns. suostumusmenettelyä eli virkaan voidaan valita henkilö, joka ei ole sitä hakenut, mutta on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa.

Uuden maakuntajohtajan valitsee maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto kokoontuu valintakokoukseen 24.3.2014.

Maakuntajohtajan valintaa valmistelee työryhmä. Työryhmässä puhetta johtaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Varapuheenjohtajana toimii Teemu Hirvonen (sd), ja ryhmän muut jäsenet ovat Mikko Hokkanen (sd), Matti Lundenius (ps), Pekka Selenius (kok.), Lenita Toivakka (kok.) ja Markku Kakriainen (kesk.).

Uudesta hausta päätti maakuntavaltuusto 25. marraskuuta Pieksämäellä.

Ensimmäisellä kierroksella yhdeksän hakijaa

Ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2013 Etelä-Savon maakuntajohtajan virkaa haki yhdeksän henkilöä. Edelliset hakemukset otetaan huomioon myös uudella hakukierroksella, jollei hakija peruuta hakemustaan. Viisi ensimmäisen kierroksen hakijaa on ilmoittanut, etteivät ole enää käytettävissä.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen siirtyi 1. joulukuuta Etelä-Savosta Etelä-Karjalaan. Etelä-Savon vt. maakuntajohtajana toimii aluekehitysjohtaja, filosofian maisteri Riitta Koskinen. Koskisen maakuntajohtajapesti kestää siihen saakka, kunnes uusi johtaja voi ottaa viran vastaan.

Tuulivoimakaava uudelleen nähtäville

Tuulivoimakaavan kaavaehdotus tulee uudelleen nähtäville. Maakuntaliitto pyytää kaavaehdotuksesta myös uudet lausunnot.

Uusi nähtävilläolo- ja lausuntokierros ovat tarpeen, koska kaavaehdotukseen tuli edellisen kommenttikierroksen jälkeen isohkoja muutoksia. Maakuntahallitus muun muassa poisti lokakuussa kaavasta yhden tuulivoimala-alueen eli Heinäveden Kangasmäen alueen.

Joulukuun kokouksessa maakuntahallitus muutti lisäksi vielä Savonrannan kirkonkylän tuulivoima-alueen rajausta ja tarkensi maisema-arvojen ja muinaisjäännösten huomioon ottamista sekä vaikutusarviointeja eräillä alueilla. Tuoreet muutokset pohjautuvat maakuntaliiton ja ympäristöministeriön välillä käytyyn viranomaisneuvotteluun.

Tuulivoimakaava eli Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa, ja siihen merkitään ne maa-alueet, jotka soveltuvat teollisen mittaluokan tuulivoimatuotantoon Etelä-Savossa. Tällaisia maa-alueita kaavaehdotuksessa on yhdeksän: Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella sekä Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Tuulivoimakaavan hyväksymisen jälkeenkin tuulivoimalan rakentamisen ratkaisee kuntien yleiskaavoitus ja muu yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lopulta aina maanomistaja päättää, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Tuulivoimakaavan hyväksyy keväällä 2014 kokoontuva maakuntavaltuusto. Sen jälkeen kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Voimaan kaava tullee vuoden 2014 lopulla.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014 – 2017. Maakuntahallitukselle esiteltiin ohjelmavalmistelua 16. joulukuuta. Esittely painottui Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelmaan, matkailustrategiaan ja älykkään erikoistumisen strategiaan.

Sisältöjä uuteen maakuntaohjelmaan liitto on muokannut sekä maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa että yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kaikkiaan valmistelussa on mukana noin sata henkilöä. Myös maakunnan asukkaat voivat ottaa kantaa ja tehdä aloitteita maakuntaliiton verkkosivujen kautta osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaohjelma.

Tavoitteena on, että maakuntaohjelma 2014 – 2017 valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto toukokuun kokouksessaan..

Maakuntaohjelma sisältää ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian määrittelemiin päämääriin.

Lisätietoja antavat vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Monipuoliset elinkeinot ja osaaminen maaseudun ykkösasiat

Monipuolinen elinkeino- ja yritystoiminta sekä osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä suomalaisen maaseudun elinvoimaisuudelle. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta maaseutupoliittiseksi kokonaisohjelmaksi vuosille 2014 – 2020.

Tärkeää maaseudun elinvoimalle Etelä-Savon mielestä on myös se, miten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, palvelutuotanto, maa- ja elintarviketalous sekä matkailu ja vapaa-ajan asuminen kehittyvät.

Etelä-Savo kaipaa luonnoksen esittämiin toimiin nykyistä selkeämpiä painotuksia. Sen lisäksi mukaan ohjelmaan on saatava kalastuselinkeino ja kalastusmatkailu.

Maakuntahallitus sai lausunnon tiedokseen 16. joulukuuta.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Savonlinnan keskustan liikennehankkeista lausunnot

Maakuntaliitto on saanut nähtäväkseen suunnitelmat Huutokoski – Parikkala -radan ja Valtatie 14:n uudistustöistä Savonlinnan keskustassa. Molemmat suunnitelmat liittyvät Savonlinnan keskustan liikennetöihin Laitaatsalmessa.

Rataa parannetaan 700 metrin matkalla sen nykyisellä paikalla. Osuudelle rakennetaan kaksi uutta siltaa, Patterimäen alikulkusilta ja Laitaatsalmen käännettävä ratasilta. Ratatöiden kustannusarvio on 12,5 miljoonaa euroa.

Valtatie 14:n kunnostustyöt koskevat Aholahdentien ja Savontien välistä tieosuutta. Tiesuunnitelma esittää, että valtatie tehtäisiin kaksiajorataisena ja nelikaistaisena. Laitaatsalmen syväväylän kohdalle rakennetaan 520 metrin pituiset sillat, kummallekin ajokaistalle oma silta. Kevyelle liikenteelle tulee omat väylät ja niiden lisäksi sillalle myös hissiyhteys. Tietöiden kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.

Tämän ns. Savonlinna-hankkeen syväväylä-, rata- ja tietyöt käynnistyvät aikaisintaan vuonna 2016. – Kaikkiaan Laitaatsalmen liikennetöiden kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa.

Hankkeiden tulisi toteutua suunnitelmien mukaisesti ja mahdollisimman pian, maakuntaliitto korostaa lausunnossaan.

Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 77 00488.

Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita

Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita maakuntahallitukselle esitteli vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen. Maakuntahallitus sai tiedoksi maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanoton aluehallinnon uudistamiseksi. Kannanotto vaatii parlamentaarisen valmisteluun perustuvaa aluehallinnon kansanvaltaisuutta korostavaa kokonaisuudistusta seuraavaan hallitusohjelmaan.

Heinäveden ja Kangasniemen keskustat uudistuvat EU-ohjelmarahalla

Heinäveden torin seutu ja Kangasniemen keskusta uudistuvat vuonna 2014. Kunnat ovat anoneet ja saaneet rahaa maakunnan EU-ohjelmasta keskustojensa kehittämiseen. Heinäveden torin seutua kunnostetaan noin 140 000 eurolla, josta Suomen valtiolta ja EU:lta tulee 98 000, ja Kangasniemen keskusta uusiutuu 39 000 eurolla, josta 27 000 tulee Suomen valtion ja EU:n pussista. Maakuntahallitus hyväksyi kuntien hankkeet omalta osaltaan 16. joulukuuta.

Maakuntahallitus hyväksyi myös Pieksämäen täsmentyneen hankesuunnitelman veturitallien kunnostamiseksi. Kustannukset Pieksämäen keskustan kehittämishankkeelle ovat 1,57 miljoonaa euroa, josta EU ja valtio rahoittavat 1,1 miljoonaa ja kaupunki itse noin 0,47 miljoonaa. Rakennustyöt valmistunevat vuoden 2014 loppuun.

Savonlinnan yrityspalvelut kehittää yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa kaupungin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa noin 160 000 eurolla vuoden 2014 loppuun. Savonlinnan Smart Solutions –hanke saa Suomen valtion ja EU:n tukea noin 111 000 euroa.

Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech kehittää EU-hankerahalla metsäenergiaa Biosaimaa 2014 –hankkeessa ja digitaalista liiketoimintaa Digitaalisen liiketoiminnan näkijä –hankkeessa. Molemmat hankkeet saavat Suomen valtion ja EU:n rahaa noin 140 000 euroa kokonaiskustannuksistaan, jotka ovat noin 200 000 euroa. Maakuntahallitus hyväksyi sekä nämä Miktechin uudet hankkeet että jatkoajan jo käynnissä olevalle PooliPlus-hankkeelle.

Mikkelin ammattikorkeakoulu puolestaan kehittää bioenergian tuotannon tutkimus- ja innovaatioympäristöjä 290 000 eurolla ja selvittää mikroselluloosan käyttömahdollisuuksia 80 000 eurolla. Molemmat hankkeet saavat rahoituksestaan 70 prosenttia Suomen valtiolta ja EU:lta.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 27. tammikuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, ja varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, vt. aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen esityslista/pöytäkirja liitteineen luettavissa osoitteessa

http://etelasavo.tjhosting.com/kokous/2013204.HTM

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010