Maakuntahallitus hyväksyi uuden EU-kauden rahanjaon

18.11.2013

Etelä-Savo joutuu olemaan jatkossa nykyistä kriittisempi EU-hankkeiden rahoituksessa, sanoo Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Uudella, vuoden vaihteessa alkavalla EU-kaudella kehittämisrahoitus putoaa viidenneksen. Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen edustajien neuvotteleman sopuesityksen uuden EU-kauden rahoituksenjaosta 18. marraskuuta Mikkelissä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edustajat pääsivät marraskuun alussa sopuun siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden 2014 – 2020 rahat tulisi jakaa seitsemän maakunnan kesken. Sopu tarvitsee vielä jokaisen maakunnan siunauksen. Lopullisen päätöksen rahanjaosta tekee työ- ja elinkeinoministeriö lähiaikoina.

Kohtuullisen hyvä lopputulos

Etelä-Savo voi kuitenkin olla Wuorisen mukaan rahoituksen jakaantumiseen kohtuullisen tyytyväinen, vaikka maakuntajohtaja Matti Viialaisen esitys hieman heikkeni loppumetreillä.

Myös Viialainen pitää lopputulosta suhteellisen hyvänä. Erityisen tärkeää hänen mielestään on säilyttää maakuntaliittojen ja maakunnan yhteistyöryhmän vahva rahoittaja- ja päättäjärooli myös uudella kaudella.

Uudella kaudella 2014 - 2020 Etelä-Savoon tulee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 miljoonaa euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta. Kaikkiaan Etelä-Savossa on käytettävissä siis hieman yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta.

Koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus pienenee nykykauden noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Savon pienentyvään pottiin vaikuttaa myös maakunnan supistunut asukasmäärä.

Asukasta kohden 94 euroa vuodessa

Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Rakennerahastorahojen lisäksi Etelä-Savon kehittämiseen on lisäksi käytettävissä maaseuturahaston varoja, joita ei juurikaan leikattu EU:n budjettiratkaisussa. Maaseudun yritystukiin ja kehittämishankkeisiin on maakunnassa alkavallakin kaudella käytettävissä noin 5 - 6 miljoonaa euroa joka vuosi.

Ohjelmarahoitus on tarkoitettu alueiden kehittämiseen

Kaikkiaan Suomen ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

Itä-Suomessa alenema nykykauteen verrattuna vaihtelee Pohjois-Savon 24 prosentista Pohjois-Karjalan 17 prosenttiin. Pohjois-Suomen luvut alenevat loivemmin, Pohjois-Pohjanmaan 0,9 prosentista Lapin 4,6 prosenttiin. Idästä pohjoiseen vaihtava Kainuu menettää 17 prosenttia

Maakuntahallitusten jälkeen rahoitusesitystä käsittelevät Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat 18. joulukuuta Helsingissä. Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajista. Pohjois-Suomen neuvottelukunta koostuu pohjoisen Suomen maakunnista.

Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut noudattaa maakuntien esitystä rahoituksen kohdentamisessa.

Koko Suomeen vain yksi ohjelma

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus on tulevalla ohjelmakaudella 1,327 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomi saa ohjelman alueellisesta rahoituksesta noin 71 prosenttia (772 milj. €). Lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on EU-ohjelmarahoituksesta noin 305 miljoonaa euroa.

Rahoja voidaan käyttää erityisesti yritystoiminnan, osaamisen, työllisyyden ja vähäviilisen talouden kehittämiseen.

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Markkinointiin hankerahoitusta

Maakuntahallitus hyväksyi 18. marraskuuta kokouksessa useita matkailun kehittämishankkeita. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Misetin markkinointi- ja tuotteistushanke Tuotteista ja myy sai puolivuotta lisäaikaa ja 330 000 lisärahoitusta. EU:n ja Suomen valtion rahaa summasta on 165 000. Kaikkiaan kolmivuotinen hanke kehittää Mikkelin seudun matkailua, matkailutuotteita, -osaamista ja -markkinointia 1,4 miljoonalla eurolla.

Miset selvittää hankerahalla myös, olisiko Mikkelin kaupungin joista ja puroista houkuttelemaan kalastusmatkailijoita. Puolen vuoden selvitys kartoittaa, millaiset ovat Rokkalan, Urpolan ja Sairilan jokien mahdollisuudet virkistyskalastukseen. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset sai maakuntahallitukselta hankkeeseen 48 000 euroa, josta EU:lta ja Suomen valtiolta tulee 33 600.

Miset selvittää myös muiden Itä-Suomen maakuntien ja Pohjois-Pohjanmaan puolesta, millaisia matkailumahdollisuuksia Viitostie alueen seuduille ja kunnille tarjoaa. 50 000 euron esiselvitys luo muun muassa nettipohjaisen palvelun matkailijoille ja matkailuyrittäjille. Rahoituksesta 35 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Maakuntaliitto puolestaan selvittää, miten maakunnallista yhteismarkkinointia toteutettaisiin parhaiten sen jälkeen, kun Etelä-Savo – elinvoimainen Saimaan maakunta päättyy. Maakuntahallitus myönsi 18. marraskuuta selvitykseen 35 000 euroa, josta 24 500 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Matkailun kehittämishankkeet ovat Etelä-Savossa tarpeen, totesivät maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajat hallituksen kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

- Matkailussa on kyse verkostoitumisesta. Meillä pitää olla konkreettiset järjestelmät siitä, miten toteutamme asioita yhdessä. Vain yhteistyöllä voimme saada riittävän laajoja mahdollisuuksia, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Me emme osaa markkinoida ja myydä alueemme hienouksia. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea tahdosta. Meidän tulee löytää yhteinen näkemys siitä, miten edistämme matkailua, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka (kok.).

Ohjattu kalastusmatkailu ilahdutti sekä Wuorista että Toivakkaa. Wuorinen uskoi, että kalastusmatkailu kuuluu myös itäisen Etelä-Savon lähiaikojen kehittämiskohteisiin.

Delegaatio Kiinaan tammikuussa

Etelä-Savosta suuntaa noin 10 – 15 hengen delegaatio Kiinaan Shaoxingin kaupunkiin tammikuun alussa 2014. Viikon mittaiselle vierailulle lähtee maakuntaliiton ja Mikkelin kaupungin sekä yritysten ja oppilaitosten edustajia. Liiton ja Mikkelin kaupungin edustajat allekirjoittavat matkalla yhteistyösopimuksen, joka täsmentää aiempaa aiesopimusta.

Etelä-Savon maakunnan puolesta yhteistyösopimuksen allekirjoittavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.), maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen. Sopimuksen hyväksymisestä ja matkasta päätti maakuntahallitus 18. marraskuuta.

Etelä-Savon yhteistyö Kiinan Shaoxingin kaupungin kanssa on yhteistyösopimuksen myötä entistä vakaammalla pohjalla. Kiinan kansantasavalta on hyväksynyt Shaoxingin kaupungin yhteistyösopimuksen Etelä-Savon ja Mikkelin kaupungin kanssa.

Erityisesti puhdas vesi ja ruoka kiinnostavat Shaoxingin kaupungin päättäjiä. Viiden miljoonan asukkaan kaupunki on merkittävä silkin värjääjä, joten vesiongelmat on tärkeä ratkaista. Etelä-Savon ja Shaoxingin yhteistyö alkoi vuonna 2010.

Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Viialaisen viimeinen hallitus

Marraskuun 18. päivän kokous oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen viimeinen maakuntahallitus Etelä-Savossa.

Maakuntahallituksen jäsenet kiittivät jäähyväislounaalla Viialaisen mittavia toimia Etelä-Savon hyväksi. Myös hänen yhteistyötaitonsa sekä valtakunnan että maakunnan tasolla saivat hallituksen jäseniltä puolueista riippumatta laajaa kiitosta. Yhteistyön uskotaan ja toivotaan jatkuvan Viialaisen Etelä-Karjala kaudella.

Viialainen siirtyy Etelä-Karjalaan 1. joulukuuta 2013.

Maakuntahallitus ehdottaa maakuntavaltuustolle, että se nimittää aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen hoitamaan maakuntajohtajan virkaa 1. joulukuuta lähtien siihen saakka, kunnes uusi maakuntajohtaja aloittaa virassaan.

Jos maakuntavaltuusto 25. marraskuuta nimeää Koskisen vt. maakuntajohtajaksi, maakuntahallitus nimeää aluekehityspäällikkö Jukka Ollikaisen vt. aluekehitysjohtajaksi.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 16. joulukuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, ja varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus hyväksyi uuden EU-kauden rahanjaon

18.11.2013

Etelä-Savo joutuu olemaan jatkossa nykyistä kriittisempi EU-hankkeiden rahoituksessa, sanoo Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Uudella, vuoden vaihteessa alkavalla EU-kaudella kehittämisrahoitus putoaa viidenneksen. Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen edustajien neuvotteleman sopuesityksen uuden EU-kauden rahoituksenjaosta 18. marraskuuta Mikkelissä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edustajat pääsivät marraskuun alussa sopuun siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden 2014 – 2020 rahat tulisi jakaa seitsemän maakunnan kesken. Sopu tarvitsee vielä jokaisen maakunnan siunauksen. Lopullisen päätöksen rahanjaosta tekee työ- ja elinkeinoministeriö lähiaikoina.

Kohtuullisen hyvä lopputulos

Etelä-Savo voi kuitenkin olla Wuorisen mukaan rahoituksen jakaantumiseen kohtuullisen tyytyväinen, vaikka maakuntajohtaja Matti Viialaisen esitys hieman heikkeni loppumetreillä.

Myös Viialainen pitää lopputulosta suhteellisen hyvänä. Erityisen tärkeää hänen mielestään on säilyttää maakuntaliittojen ja maakunnan yhteistyöryhmän vahva rahoittaja- ja päättäjärooli myös uudella kaudella.

Uudella kaudella 2014 - 2020 Etelä-Savoon tulee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 miljoonaa euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta. Kaikkiaan Etelä-Savossa on käytettävissä siis hieman yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta.

Koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus pienenee nykykauden noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Savon pienentyvään pottiin vaikuttaa myös maakunnan supistunut asukasmäärä.

Asukasta kohden 94 euroa vuodessa

Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Rakennerahastorahojen lisäksi Etelä-Savon kehittämiseen on lisäksi käytettävissä maaseuturahaston varoja, joita ei juurikaan leikattu EU:n budjettiratkaisussa. Maaseudun yritystukiin ja kehittämishankkeisiin on maakunnassa alkavallakin kaudella käytettävissä noin 5 - 6 miljoonaa euroa joka vuosi.

Ohjelmarahoitus on tarkoitettu alueiden kehittämiseen

Kaikkiaan Suomen ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

Itä-Suomessa alenema nykykauteen verrattuna vaihtelee Pohjois-Savon 24 prosentista Pohjois-Karjalan 17 prosenttiin. Pohjois-Suomen luvut alenevat loivemmin, Pohjois-Pohjanmaan 0,9 prosentista Lapin 4,6 prosenttiin. Idästä pohjoiseen vaihtava Kainuu menettää 17 prosenttia

Maakuntahallitusten jälkeen rahoitusesitystä käsittelevät Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat 18. joulukuuta Helsingissä. Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajista. Pohjois-Suomen neuvottelukunta koostuu pohjoisen Suomen maakunnista.

Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut noudattaa maakuntien esitystä rahoituksen kohdentamisessa.

Koko Suomeen vain yksi ohjelma

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus on tulevalla ohjelmakaudella 1,327 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomi saa ohjelman alueellisesta rahoituksesta noin 71 prosenttia (772 milj. €). Lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on EU-ohjelmarahoituksesta noin 305 miljoonaa euroa.

Rahoja voidaan käyttää erityisesti yritystoiminnan, osaamisen, työllisyyden ja vähäviilisen talouden kehittämiseen.

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Markkinointiin hankerahoitusta

Maakuntahallitus hyväksyi 18. marraskuuta kokouksessa useita matkailun kehittämishankkeita. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Misetin markkinointi- ja tuotteistushanke Tuotteista ja myy sai puolivuotta lisäaikaa ja 330 000 lisärahoitusta. EU:n ja Suomen valtion rahaa summasta on 165 000. Kaikkiaan kolmivuotinen hanke kehittää Mikkelin seudun matkailua, matkailutuotteita, -osaamista ja -markkinointia 1,4 miljoonalla eurolla.

Miset selvittää hankerahalla myös, olisiko Mikkelin kaupungin joista ja puroista houkuttelemaan kalastusmatkailijoita. Puolen vuoden selvitys kartoittaa, millaiset ovat Rokkalan, Urpolan ja Sairilan jokien mahdollisuudet virkistyskalastukseen. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset sai maakuntahallitukselta hankkeeseen 48 000 euroa, josta EU:lta ja Suomen valtiolta tulee 33 600.

Miset selvittää myös muiden Itä-Suomen maakuntien ja Pohjois-Pohjanmaan puolesta, millaisia matkailumahdollisuuksia Viitostie alueen seuduille ja kunnille tarjoaa. 50 000 euron esiselvitys luo muun muassa nettipohjaisen palvelun matkailijoille ja matkailuyrittäjille. Rahoituksesta 35 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Maakuntaliitto puolestaan selvittää, miten maakunnallista yhteismarkkinointia toteutettaisiin parhaiten sen jälkeen, kun Etelä-Savo – elinvoimainen Saimaan maakunta päättyy. Maakuntahallitus myönsi 18. marraskuuta selvitykseen 35 000 euroa, josta 24 500 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Matkailun kehittämishankkeet ovat Etelä-Savossa tarpeen, totesivät maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajat hallituksen kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

- Matkailussa on kyse verkostoitumisesta. Meillä pitää olla konkreettiset järjestelmät siitä, miten toteutamme asioita yhdessä. Vain yhteistyöllä voimme saada riittävän laajoja mahdollisuuksia, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Me emme osaa markkinoida ja myydä alueemme hienouksia. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea tahdosta. Meidän tulee löytää yhteinen näkemys siitä, miten edistämme matkailua, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka (kok.).

Ohjattu kalastusmatkailu ilahdutti sekä Wuorista että Toivakkaa. Wuorinen uskoi, että kalastusmatkailu kuuluu myös itäisen Etelä-Savon lähiaikojen kehittämiskohteisiin.

Delegaatio Kiinaan tammikuussa

Etelä-Savosta suuntaa noin 10 – 15 hengen delegaatio Kiinaan Shaoxingin kaupunkiin tammikuun alussa 2014. Viikon mittaiselle vierailulle lähtee maakuntaliiton ja Mikkelin kaupungin sekä yritysten ja oppilaitosten edustajia. Liiton ja Mikkelin kaupungin edustajat allekirjoittavat matkalla yhteistyösopimuksen, joka täsmentää aiempaa aiesopimusta.

Etelä-Savon maakunnan puolesta yhteistyösopimuksen allekirjoittavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.), maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen. Sopimuksen hyväksymisestä ja matkasta päätti maakuntahallitus 18. marraskuuta.

Etelä-Savon yhteistyö Kiinan Shaoxingin kaupungin kanssa on yhteistyösopimuksen myötä entistä vakaammalla pohjalla. Kiinan kansantasavalta on hyväksynyt Shaoxingin kaupungin yhteistyösopimuksen Etelä-Savon ja Mikkelin kaupungin kanssa.

Erityisesti puhdas vesi ja ruoka kiinnostavat Shaoxingin kaupungin päättäjiä. Viiden miljoonan asukkaan kaupunki on merkittävä silkin värjääjä, joten vesiongelmat on tärkeä ratkaista. Etelä-Savon ja Shaoxingin yhteistyö alkoi vuonna 2010.

Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Viialaisen viimeinen hallitus

Marraskuun 18. päivän kokous oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen viimeinen maakuntahallitus Etelä-Savossa.

Maakuntahallituksen jäsenet kiittivät jäähyväislounaalla Viialaisen mittavia toimia Etelä-Savon hyväksi. Myös hänen yhteistyötaitonsa sekä valtakunnan että maakunnan tasolla saivat hallituksen jäseniltä puolueista riippumatta laajaa kiitosta. Yhteistyön uskotaan ja toivotaan jatkuvan Viialaisen Etelä-Karjala kaudella.

Viialainen siirtyy Etelä-Karjalaan 1. joulukuuta 2013.

Maakuntahallitus ehdottaa maakuntavaltuustolle, että se nimittää aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen hoitamaan maakuntajohtajan virkaa 1. joulukuuta lähtien siihen saakka, kunnes uusi maakuntajohtaja aloittaa virassaan.

Jos maakuntavaltuusto 25. marraskuuta nimeää Koskisen vt. maakuntajohtajaksi, maakuntahallitus nimeää aluekehityspäällikkö Jukka Ollikaisen vt. aluekehitysjohtajaksi.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 16. joulukuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, ja varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus hyväksyi uuden EU-kauden rahanjaon

18.11.2013

Etelä-Savo joutuu olemaan jatkossa nykyistä kriittisempi EU-hankkeiden rahoituksessa, sanoo Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Uudella, vuoden vaihteessa alkavalla EU-kaudella kehittämisrahoitus putoaa viidenneksen. Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen edustajien neuvotteleman sopuesityksen uuden EU-kauden rahoituksenjaosta 18. marraskuuta Mikkelissä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edustajat pääsivät marraskuun alussa sopuun siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden 2014 – 2020 rahat tulisi jakaa seitsemän maakunnan kesken. Sopu tarvitsee vielä jokaisen maakunnan siunauksen. Lopullisen päätöksen rahanjaosta tekee työ- ja elinkeinoministeriö lähiaikoina.

Kohtuullisen hyvä lopputulos

Etelä-Savo voi kuitenkin olla Wuorisen mukaan rahoituksen jakaantumiseen kohtuullisen tyytyväinen, vaikka maakuntajohtaja Matti Viialaisen esitys hieman heikkeni loppumetreillä.

Myös Viialainen pitää lopputulosta suhteellisen hyvänä. Erityisen tärkeää hänen mielestään on säilyttää maakuntaliittojen ja maakunnan yhteistyöryhmän vahva rahoittaja- ja päättäjärooli myös uudella kaudella.

Uudella kaudella 2014 - 2020 Etelä-Savoon tulee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 miljoonaa euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta. Kaikkiaan Etelä-Savossa on käytettävissä siis hieman yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta.

Koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus pienenee nykykauden noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Savon pienentyvään pottiin vaikuttaa myös maakunnan supistunut asukasmäärä.

Asukasta kohden 94 euroa vuodessa

Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Rakennerahastorahojen lisäksi Etelä-Savon kehittämiseen on lisäksi käytettävissä maaseuturahaston varoja, joita ei juurikaan leikattu EU:n budjettiratkaisussa. Maaseudun yritystukiin ja kehittämishankkeisiin on maakunnassa alkavallakin kaudella käytettävissä noin 5 - 6 miljoonaa euroa joka vuosi.

Ohjelmarahoitus on tarkoitettu alueiden kehittämiseen

Kaikkiaan Suomen ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

Itä-Suomessa alenema nykykauteen verrattuna vaihtelee Pohjois-Savon 24 prosentista Pohjois-Karjalan 17 prosenttiin. Pohjois-Suomen luvut alenevat loivemmin, Pohjois-Pohjanmaan 0,9 prosentista Lapin 4,6 prosenttiin. Idästä pohjoiseen vaihtava Kainuu menettää 17 prosenttia

Maakuntahallitusten jälkeen rahoitusesitystä käsittelevät Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat 18. joulukuuta Helsingissä. Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajista. Pohjois-Suomen neuvottelukunta koostuu pohjoisen Suomen maakunnista.

Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut noudattaa maakuntien esitystä rahoituksen kohdentamisessa.

Koko Suomeen vain yksi ohjelma

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus on tulevalla ohjelmakaudella 1,327 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomi saa ohjelman alueellisesta rahoituksesta noin 71 prosenttia (772 milj. €). Lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on EU-ohjelmarahoituksesta noin 305 miljoonaa euroa.

Rahoja voidaan käyttää erityisesti yritystoiminnan, osaamisen, työllisyyden ja vähäviilisen talouden kehittämiseen.

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Markkinointiin hankerahoitusta

Maakuntahallitus hyväksyi 18. marraskuuta kokouksessa useita matkailun kehittämishankkeita. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Misetin markkinointi- ja tuotteistushanke Tuotteista ja myy sai puolivuotta lisäaikaa ja 330 000 lisärahoitusta. EU:n ja Suomen valtion rahaa summasta on 165 000. Kaikkiaan kolmivuotinen hanke kehittää Mikkelin seudun matkailua, matkailutuotteita, -osaamista ja -markkinointia 1,4 miljoonalla eurolla.

Miset selvittää hankerahalla myös, olisiko Mikkelin kaupungin joista ja puroista houkuttelemaan kalastusmatkailijoita. Puolen vuoden selvitys kartoittaa, millaiset ovat Rokkalan, Urpolan ja Sairilan jokien mahdollisuudet virkistyskalastukseen. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset sai maakuntahallitukselta hankkeeseen 48 000 euroa, josta EU:lta ja Suomen valtiolta tulee 33 600.

Miset selvittää myös muiden Itä-Suomen maakuntien ja Pohjois-Pohjanmaan puolesta, millaisia matkailumahdollisuuksia Viitostie alueen seuduille ja kunnille tarjoaa. 50 000 euron esiselvitys luo muun muassa nettipohjaisen palvelun matkailijoille ja matkailuyrittäjille. Rahoituksesta 35 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Maakuntaliitto puolestaan selvittää, miten maakunnallista yhteismarkkinointia toteutettaisiin parhaiten sen jälkeen, kun Etelä-Savo – elinvoimainen Saimaan maakunta päättyy. Maakuntahallitus myönsi 18. marraskuuta selvitykseen 35 000 euroa, josta 24 500 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Matkailun kehittämishankkeet ovat Etelä-Savossa tarpeen, totesivät maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajat hallituksen kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

- Matkailussa on kyse verkostoitumisesta. Meillä pitää olla konkreettiset järjestelmät siitä, miten toteutamme asioita yhdessä. Vain yhteistyöllä voimme saada riittävän laajoja mahdollisuuksia, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Me emme osaa markkinoida ja myydä alueemme hienouksia. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea tahdosta. Meidän tulee löytää yhteinen näkemys siitä, miten edistämme matkailua, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka (kok.).

Ohjattu kalastusmatkailu ilahdutti sekä Wuorista että Toivakkaa. Wuorinen uskoi, että kalastusmatkailu kuuluu myös itäisen Etelä-Savon lähiaikojen kehittämiskohteisiin.

Delegaatio Kiinaan tammikuussa

Etelä-Savosta suuntaa noin 10 – 15 hengen delegaatio Kiinaan Shaoxingin kaupunkiin tammikuun alussa 2014. Viikon mittaiselle vierailulle lähtee maakuntaliiton ja Mikkelin kaupungin sekä yritysten ja oppilaitosten edustajia. Liiton ja Mikkelin kaupungin edustajat allekirjoittavat matkalla yhteistyösopimuksen, joka täsmentää aiempaa aiesopimusta.

Etelä-Savon maakunnan puolesta yhteistyösopimuksen allekirjoittavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.), maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen. Sopimuksen hyväksymisestä ja matkasta päätti maakuntahallitus 18. marraskuuta.

Etelä-Savon yhteistyö Kiinan Shaoxingin kaupungin kanssa on yhteistyösopimuksen myötä entistä vakaammalla pohjalla. Kiinan kansantasavalta on hyväksynyt Shaoxingin kaupungin yhteistyösopimuksen Etelä-Savon ja Mikkelin kaupungin kanssa.

Erityisesti puhdas vesi ja ruoka kiinnostavat Shaoxingin kaupungin päättäjiä. Viiden miljoonan asukkaan kaupunki on merkittävä silkin värjääjä, joten vesiongelmat on tärkeä ratkaista. Etelä-Savon ja Shaoxingin yhteistyö alkoi vuonna 2010.

Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Viialaisen viimeinen hallitus

Marraskuun 18. päivän kokous oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen viimeinen maakuntahallitus Etelä-Savossa.

Maakuntahallituksen jäsenet kiittivät jäähyväislounaalla Viialaisen mittavia toimia Etelä-Savon hyväksi. Myös hänen yhteistyötaitonsa sekä valtakunnan että maakunnan tasolla saivat hallituksen jäseniltä puolueista riippumatta laajaa kiitosta. Yhteistyön uskotaan ja toivotaan jatkuvan Viialaisen Etelä-Karjala kaudella.

Viialainen siirtyy Etelä-Karjalaan 1. joulukuuta 2013.

Maakuntahallitus ehdottaa maakuntavaltuustolle, että se nimittää aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen hoitamaan maakuntajohtajan virkaa 1. joulukuuta lähtien siihen saakka, kunnes uusi maakuntajohtaja aloittaa virassaan.

Jos maakuntavaltuusto 25. marraskuuta nimeää Koskisen vt. maakuntajohtajaksi, maakuntahallitus nimeää aluekehityspäällikkö Jukka Ollikaisen vt. aluekehitysjohtajaksi.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 16. joulukuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, ja varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus hyväksyi uuden EU-kauden rahanjaon

18.11.2013

Etelä-Savo joutuu olemaan jatkossa nykyistä kriittisempi EU-hankkeiden rahoituksessa, sanoo Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Uudella, vuoden vaihteessa alkavalla EU-kaudella kehittämisrahoitus putoaa viidenneksen. Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen edustajien neuvotteleman sopuesityksen uuden EU-kauden rahoituksenjaosta 18. marraskuuta Mikkelissä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edustajat pääsivät marraskuun alussa sopuun siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden 2014 – 2020 rahat tulisi jakaa seitsemän maakunnan kesken. Sopu tarvitsee vielä jokaisen maakunnan siunauksen. Lopullisen päätöksen rahanjaosta tekee työ- ja elinkeinoministeriö lähiaikoina.

Kohtuullisen hyvä lopputulos

Etelä-Savo voi kuitenkin olla Wuorisen mukaan rahoituksen jakaantumiseen kohtuullisen tyytyväinen, vaikka maakuntajohtaja Matti Viialaisen esitys hieman heikkeni loppumetreillä.

Myös Viialainen pitää lopputulosta suhteellisen hyvänä. Erityisen tärkeää hänen mielestään on säilyttää maakuntaliittojen ja maakunnan yhteistyöryhmän vahva rahoittaja- ja päättäjärooli myös uudella kaudella.

Uudella kaudella 2014 - 2020 Etelä-Savoon tulee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 miljoonaa euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta. Kaikkiaan Etelä-Savossa on käytettävissä siis hieman yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta.

Koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus pienenee nykykauden noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Savon pienentyvään pottiin vaikuttaa myös maakunnan supistunut asukasmäärä.

Asukasta kohden 94 euroa vuodessa

Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Rakennerahastorahojen lisäksi Etelä-Savon kehittämiseen on lisäksi käytettävissä maaseuturahaston varoja, joita ei juurikaan leikattu EU:n budjettiratkaisussa. Maaseudun yritystukiin ja kehittämishankkeisiin on maakunnassa alkavallakin kaudella käytettävissä noin 5 - 6 miljoonaa euroa joka vuosi.

Ohjelmarahoitus on tarkoitettu alueiden kehittämiseen

Kaikkiaan Suomen ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

Itä-Suomessa alenema nykykauteen verrattuna vaihtelee Pohjois-Savon 24 prosentista Pohjois-Karjalan 17 prosenttiin. Pohjois-Suomen luvut alenevat loivemmin, Pohjois-Pohjanmaan 0,9 prosentista Lapin 4,6 prosenttiin. Idästä pohjoiseen vaihtava Kainuu menettää 17 prosenttia

Maakuntahallitusten jälkeen rahoitusesitystä käsittelevät Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat 18. joulukuuta Helsingissä. Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajista. Pohjois-Suomen neuvottelukunta koostuu pohjoisen Suomen maakunnista.

Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut noudattaa maakuntien esitystä rahoituksen kohdentamisessa.

Koko Suomeen vain yksi ohjelma

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus on tulevalla ohjelmakaudella 1,327 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomi saa ohjelman alueellisesta rahoituksesta noin 71 prosenttia (772 milj. €). Lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on EU-ohjelmarahoituksesta noin 305 miljoonaa euroa.

Rahoja voidaan käyttää erityisesti yritystoiminnan, osaamisen, työllisyyden ja vähäviilisen talouden kehittämiseen.

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Markkinointiin hankerahoitusta

Maakuntahallitus hyväksyi 18. marraskuuta kokouksessa useita matkailun kehittämishankkeita. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Misetin markkinointi- ja tuotteistushanke Tuotteista ja myy sai puolivuotta lisäaikaa ja 330 000 lisärahoitusta. EU:n ja Suomen valtion rahaa summasta on 165 000. Kaikkiaan kolmivuotinen hanke kehittää Mikkelin seudun matkailua, matkailutuotteita, -osaamista ja -markkinointia 1,4 miljoonalla eurolla.

Miset selvittää hankerahalla myös, olisiko Mikkelin kaupungin joista ja puroista houkuttelemaan kalastusmatkailijoita. Puolen vuoden selvitys kartoittaa, millaiset ovat Rokkalan, Urpolan ja Sairilan jokien mahdollisuudet virkistyskalastukseen. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset sai maakuntahallitukselta hankkeeseen 48 000 euroa, josta EU:lta ja Suomen valtiolta tulee 33 600.

Miset selvittää myös muiden Itä-Suomen maakuntien ja Pohjois-Pohjanmaan puolesta, millaisia matkailumahdollisuuksia Viitostie alueen seuduille ja kunnille tarjoaa. 50 000 euron esiselvitys luo muun muassa nettipohjaisen palvelun matkailijoille ja matkailuyrittäjille. Rahoituksesta 35 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Maakuntaliitto puolestaan selvittää, miten maakunnallista yhteismarkkinointia toteutettaisiin parhaiten sen jälkeen, kun Etelä-Savo – elinvoimainen Saimaan maakunta päättyy. Maakuntahallitus myönsi 18. marraskuuta selvitykseen 35 000 euroa, josta 24 500 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Matkailun kehittämishankkeet ovat Etelä-Savossa tarpeen, totesivät maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajat hallituksen kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

- Matkailussa on kyse verkostoitumisesta. Meillä pitää olla konkreettiset järjestelmät siitä, miten toteutamme asioita yhdessä. Vain yhteistyöllä voimme saada riittävän laajoja mahdollisuuksia, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Me emme osaa markkinoida ja myydä alueemme hienouksia. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea tahdosta. Meidän tulee löytää yhteinen näkemys siitä, miten edistämme matkailua, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka (kok.).

Ohjattu kalastusmatkailu ilahdutti sekä Wuorista että Toivakkaa. Wuorinen uskoi, että kalastusmatkailu kuuluu myös itäisen Etelä-Savon lähiaikojen kehittämiskohteisiin.

Delegaatio Kiinaan tammikuussa

Etelä-Savosta suuntaa noin 10 – 15 hengen delegaatio Kiinaan Shaoxingin kaupunkiin tammikuun alussa 2014. Viikon mittaiselle vierailulle lähtee maakuntaliiton ja Mikkelin kaupungin sekä yritysten ja oppilaitosten edustajia. Liiton ja Mikkelin kaupungin edustajat allekirjoittavat matkalla yhteistyösopimuksen, joka täsmentää aiempaa aiesopimusta.

Etelä-Savon maakunnan puolesta yhteistyösopimuksen allekirjoittavat maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.), maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen. Sopimuksen hyväksymisestä ja matkasta päätti maakuntahallitus 18. marraskuuta.

Etelä-Savon yhteistyö Kiinan Shaoxingin kaupungin kanssa on yhteistyösopimuksen myötä entistä vakaammalla pohjalla. Kiinan kansantasavalta on hyväksynyt Shaoxingin kaupungin yhteistyösopimuksen Etelä-Savon ja Mikkelin kaupungin kanssa.

Erityisesti puhdas vesi ja ruoka kiinnostavat Shaoxingin kaupungin päättäjiä. Viiden miljoonan asukkaan kaupunki on merkittävä silkin värjääjä, joten vesiongelmat on tärkeä ratkaista. Etelä-Savon ja Shaoxingin yhteistyö alkoi vuonna 2010.

Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Viialaisen viimeinen hallitus

Marraskuun 18. päivän kokous oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen viimeinen maakuntahallitus Etelä-Savossa.

Maakuntahallituksen jäsenet kiittivät jäähyväislounaalla Viialaisen mittavia toimia Etelä-Savon hyväksi. Myös hänen yhteistyötaitonsa sekä valtakunnan että maakunnan tasolla saivat hallituksen jäseniltä puolueista riippumatta laajaa kiitosta. Yhteistyön uskotaan ja toivotaan jatkuvan Viialaisen Etelä-Karjala kaudella.

Viialainen siirtyy Etelä-Karjalaan 1. joulukuuta 2013.

Maakuntahallitus ehdottaa maakuntavaltuustolle, että se nimittää aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen hoitamaan maakuntajohtajan virkaa 1. joulukuuta lähtien siihen saakka, kunnes uusi maakuntajohtaja aloittaa virassaan.

Jos maakuntavaltuusto 25. marraskuuta nimeää Koskisen vt. maakuntajohtajaksi, maakuntahallitus nimeää aluekehityspäällikkö Jukka Ollikaisen vt. aluekehitysjohtajaksi.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 16. joulukuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, ja varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010