Itä- ja Pohjois-Suomi sopuun uuden EU-kauden rahoista: Etelä-Savoon yli 200 miljoonaa euroa

05.11.2013

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat päässeet sopuun siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden 2014 – 2020 rahat tulisi jakaa seitsemän maakunnan kesken. Esitys luovutetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka tekee rahanjaosta lopullisen päätöksen lähiaikoina.

Etelä-Savoon rahoituksesta tulee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 milj. euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta, joten kaikkiaan aluekehitys- ja sosiaalirahaston varoja on Etelä-Savossa käytettävissä vuosina 2014- 2020 hieman yli 200 miljoonaa euroa.

Nykykaudesta 2007- 2013 rahoitus putoaa viidenneksen. Tähän vaikutti ennen muuta se, että koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus putoaa noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon.  Myös maakunnan asukasluvun aleneminen vähentää tukia.

- Etelä-Savolle ratkaisu on kohtuullinen ja se takaa sen, että jatkossakin maakunnan kehittämiseen on rakennerahastovaroja käytettävissä , sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Varojen pieneneminen merkitsee kuitenkin sitä, että entistä tarkempaan on harkittava, mihin rahoitusta kohdennetaan. Maakunnan yhteistyöryhmien rooli on jatkossakin vahva, sillä ne linjaavat, miten ohjelmarahat käytetään, toteaa Viialainen.

Etelä-Savon kehittämiseen on lisäksi käytettävissä maaseuturahaston varoja, joita ei juurikaan leikattu EU:n budjettiratkaisussa. Maaseudun yritystukiin ja kehittämishankkeisiin on maakunnassa alkavallakin kaudella käytettävissä noin 5-6 miljoonaa euroa vuosittain.

Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat - Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo sekä Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa - pääsivät rahanjaosta yhteisymmärrykseen maakuntajohtajien kesken käydyissä neuvotteluissa  ja ratkaisun hyväksyivät Itä-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen työvaliokunta sekä Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunta  tänään pidetyissä kokouksissaan.

Itä-Suomi menettää enemmän kuin pohjoinen

Kaikkiaan Itä- ja Pohjois-Suomi saavat reilut 772 miljoonaa euroa EU-rahoitusta unionin rakennerahasto-ohjelmista vuosina 2014 – 2020. Summa on 13 prosenttia pienempi kuin nykykaudella. Lisäksi ohjelmaan tulee rahaa Suomen valtion budjetista.

Asukasta kohden itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnat saavat keskimäärin 85 EU-euroa vuodessa (kuluvalla kaudella 98 euroa, pienennys 13 prosenttia) summan vaihdellessa Pohjois-Pohjanmaan 66 eurosta Lapin 105 euroon asukasta kohden.

Ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

- Ohjelmarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon sen tarkoitus eli alueiden kehittäminen. Koska yhtenä laskentaperusteena on myös väestömäärä, tarkoittaa se väkeään menettäneessä Etelä-Savossa sitä, että tässä olemme olleet häviäjiä verrattuna esimerkiksi väestöään kasvattaneeseen Pohjois-Pohjanmaahan, kertoo Viialainen.

- Neuvotteluissa oli haasteellista löytää kaikille seitsemälle maakunnalle sopivin malli. Neuvotteluita on käyty pitkään ja tiiviisti, ja täytyy olla tyytyväinen, että tähän ratkaisuun päästiin, joka on kansallisen rahoituksen kanssa noin 20 miljoonaa euroa parempi Etelä-Savolle kuin pelkkä asukaslukuun perustuva jako olisi ollut.  

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistuvasta EU-rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (nykykaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,312 milj. euroa, mikä on viidenneksen nykykauden tasoa alempi. Itä-Suomessa alenema nykykauteen verrattuna vaihtelee Pohjois-Savon -24 prosentista Pohjois-Karjalan -17 prosenttiin. Pohjois-Suomen luvut alenevat loivemmin, Pohjois-Pohjanmaan -0,9 prosentista Lapin -4,6 prosenttiin. Idästä pohjoiseen vaihtava Kainuu sen sijaan menettää -17%.

Asukasta kohden Etelä-Savo saa EU-rakennerahastovaroja vuosina 2014- 2020 vuodessa 94 euroa (pienennys nykykaudesta 14,8 prosenttia).

Maakuntahallitukset käsittelevät

Maakuntajohtajien 5. marraskuuta esittämää neuvottelutulosta käsittelevät seuraavaksi kunkin maakunnan maakuntahallitukset ja Pohjois- ja Itä-Suomen neuvottelukunnat. Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18. marraskuuta Mikkelissä ja Itä-Suomen neuvottelukunta 12. joulukuuta Helsingissä. Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajista.

Jakoa käsittelee myös Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiskokous. Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut noudattaa maakuntien esitystä rahoituksen kohdentamisessa.

Koko Suomeen vain yksi ohjelma

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus on tulevalla ohjelmakaudella 1,327 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomi saa ohjelman alueellisesta rahoituksesta noin 71 prosenttia (772 milj. €). Lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on EU-ohjelmarahoituksesta noin 305 miljoonaa euroa.

Etelä- ja Länsi-Suomeen EU-rahoitusta osoitetaan 29 prosenttia ohjelmarahoituksesta. Koko Suomen rakennerahastopotti kutistuu uudella EU-kaudella merkittävästi. Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus on noin 13 prosenttia alhaisempi kuin nykykaudella. Rahanarvon muutoksia vertailussa ei ole huomioitu.

Sisältöpainotukset eivät suuresti muutu

Suuria muutoksia rakennerahasto-ohjelman sisältöön ei uudella kaudella nykyiseen verrattuna tule. Yritystoimintaa ja maakunnan innovaatiokärkiä voidaan ohjelmasta rahoittaa edelleen. Infrastruktuuria eli teitä ja rakennuksia voidaan rahoittaa selvästi vähemmän kuin nykykaudella, työllisyyttä tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimia puolestaan enemmän. Vähähiilisen talouden tukemiseen uusi ohjelma ohjaa 25 prosenttia EAKR-rahoituksesta.

EU-ohjelman sisältöjä ohjaavat maakunnissa maakuntaohjelmat. Etelä-Savo laatii parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa vuosille 2014-2017. Se valmistuu vuoden 2014 keväällä. Maakunnissa EU-ohjelman vuosibudjetti valmistellaan osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

EU-komission hyväksyttäväksi Suomen rakennerahasto-ohjelma lähtee aikaisintaan loppuvuodesta 2013, ja komissio hyväksynee ohjelman keväällä 2014.

Suomen rakennerahasto-ohjelmaluonnos on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.

Ensimmäiset hankkeet käyntiin keväällä 2014

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Uudella kaudellakin ohjelmahallintoa toteutetaan maakunnissa. Rahoittajina ovat maakuntaliitot ja ELY-keskukset. Suomen 18 maakunnassa ohjelman toteutusta ohjaavat maakunnan yhteistyöryhmät, kuten tähänkin asti. Maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu nykyisestä.

Valtio keskittää osaltaan ohjelmahallintoa neljään ELY-keskukseen. Itä-Suomessa valtion rakennerahastotoiminnasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä. Maakuntaliitot pohtivat parhaillaan mahdollista yhteistyötä ohjelmien hallinnoinnissa.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomi sopuun uuden EU-kauden rahoista: Etelä-Savoon yli 200 miljoonaa euroa

05.11.2013

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat päässeet sopuun siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden 2014 – 2020 rahat tulisi jakaa seitsemän maakunnan kesken. Esitys luovutetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka tekee rahanjaosta lopullisen päätöksen lähiaikoina.

Etelä-Savoon rahoituksesta tulee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 milj. euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta, joten kaikkiaan aluekehitys- ja sosiaalirahaston varoja on Etelä-Savossa käytettävissä vuosina 2014- 2020 hieman yli 200 miljoonaa euroa.

Nykykaudesta 2007- 2013 rahoitus putoaa viidenneksen. Tähän vaikutti ennen muuta se, että koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus putoaa noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon.  Myös maakunnan asukasluvun aleneminen vähentää tukia.

- Etelä-Savolle ratkaisu on kohtuullinen ja se takaa sen, että jatkossakin maakunnan kehittämiseen on rakennerahastovaroja käytettävissä , sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Varojen pieneneminen merkitsee kuitenkin sitä, että entistä tarkempaan on harkittava, mihin rahoitusta kohdennetaan. Maakunnan yhteistyöryhmien rooli on jatkossakin vahva, sillä ne linjaavat, miten ohjelmarahat käytetään, toteaa Viialainen.

Etelä-Savon kehittämiseen on lisäksi käytettävissä maaseuturahaston varoja, joita ei juurikaan leikattu EU:n budjettiratkaisussa. Maaseudun yritystukiin ja kehittämishankkeisiin on maakunnassa alkavallakin kaudella käytettävissä noin 5-6 miljoonaa euroa vuosittain.

Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat - Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo sekä Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa - pääsivät rahanjaosta yhteisymmärrykseen maakuntajohtajien kesken käydyissä neuvotteluissa  ja ratkaisun hyväksyivät Itä-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen työvaliokunta sekä Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunta  tänään pidetyissä kokouksissaan.

Itä-Suomi menettää enemmän kuin pohjoinen

Kaikkiaan Itä- ja Pohjois-Suomi saavat reilut 772 miljoonaa euroa EU-rahoitusta unionin rakennerahasto-ohjelmista vuosina 2014 – 2020. Summa on 13 prosenttia pienempi kuin nykykaudella. Lisäksi ohjelmaan tulee rahaa Suomen valtion budjetista.

Asukasta kohden itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnat saavat keskimäärin 85 EU-euroa vuodessa (kuluvalla kaudella 98 euroa, pienennys 13 prosenttia) summan vaihdellessa Pohjois-Pohjanmaan 66 eurosta Lapin 105 euroon asukasta kohden.

Ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

- Ohjelmarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon sen tarkoitus eli alueiden kehittäminen. Koska yhtenä laskentaperusteena on myös väestömäärä, tarkoittaa se väkeään menettäneessä Etelä-Savossa sitä, että tässä olemme olleet häviäjiä verrattuna esimerkiksi väestöään kasvattaneeseen Pohjois-Pohjanmaahan, kertoo Viialainen.

- Neuvotteluissa oli haasteellista löytää kaikille seitsemälle maakunnalle sopivin malli. Neuvotteluita on käyty pitkään ja tiiviisti, ja täytyy olla tyytyväinen, että tähän ratkaisuun päästiin, joka on kansallisen rahoituksen kanssa noin 20 miljoonaa euroa parempi Etelä-Savolle kuin pelkkä asukaslukuun perustuva jako olisi ollut.  

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistuvasta EU-rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (nykykaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,312 milj. euroa, mikä on viidenneksen nykykauden tasoa alempi. Itä-Suomessa alenema nykykauteen verrattuna vaihtelee Pohjois-Savon -24 prosentista Pohjois-Karjalan -17 prosenttiin. Pohjois-Suomen luvut alenevat loivemmin, Pohjois-Pohjanmaan -0,9 prosentista Lapin -4,6 prosenttiin. Idästä pohjoiseen vaihtava Kainuu sen sijaan menettää -17%.

Asukasta kohden Etelä-Savo saa EU-rakennerahastovaroja vuosina 2014- 2020 vuodessa 94 euroa (pienennys nykykaudesta 14,8 prosenttia).

Maakuntahallitukset käsittelevät

Maakuntajohtajien 5. marraskuuta esittämää neuvottelutulosta käsittelevät seuraavaksi kunkin maakunnan maakuntahallitukset ja Pohjois- ja Itä-Suomen neuvottelukunnat. Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18. marraskuuta Mikkelissä ja Itä-Suomen neuvottelukunta 12. joulukuuta Helsingissä. Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajista.

Jakoa käsittelee myös Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiskokous. Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut noudattaa maakuntien esitystä rahoituksen kohdentamisessa.

Koko Suomeen vain yksi ohjelma

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus on tulevalla ohjelmakaudella 1,327 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomi saa ohjelman alueellisesta rahoituksesta noin 71 prosenttia (772 milj. €). Lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on EU-ohjelmarahoituksesta noin 305 miljoonaa euroa.

Etelä- ja Länsi-Suomeen EU-rahoitusta osoitetaan 29 prosenttia ohjelmarahoituksesta. Koko Suomen rakennerahastopotti kutistuu uudella EU-kaudella merkittävästi. Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus on noin 13 prosenttia alhaisempi kuin nykykaudella. Rahanarvon muutoksia vertailussa ei ole huomioitu.

Sisältöpainotukset eivät suuresti muutu

Suuria muutoksia rakennerahasto-ohjelman sisältöön ei uudella kaudella nykyiseen verrattuna tule. Yritystoimintaa ja maakunnan innovaatiokärkiä voidaan ohjelmasta rahoittaa edelleen. Infrastruktuuria eli teitä ja rakennuksia voidaan rahoittaa selvästi vähemmän kuin nykykaudella, työllisyyttä tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimia puolestaan enemmän. Vähähiilisen talouden tukemiseen uusi ohjelma ohjaa 25 prosenttia EAKR-rahoituksesta.

EU-ohjelman sisältöjä ohjaavat maakunnissa maakuntaohjelmat. Etelä-Savo laatii parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa vuosille 2014-2017. Se valmistuu vuoden 2014 keväällä. Maakunnissa EU-ohjelman vuosibudjetti valmistellaan osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

EU-komission hyväksyttäväksi Suomen rakennerahasto-ohjelma lähtee aikaisintaan loppuvuodesta 2013, ja komissio hyväksynee ohjelman keväällä 2014.

Suomen rakennerahasto-ohjelmaluonnos on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.

Ensimmäiset hankkeet käyntiin keväällä 2014

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Uudella kaudellakin ohjelmahallintoa toteutetaan maakunnissa. Rahoittajina ovat maakuntaliitot ja ELY-keskukset. Suomen 18 maakunnassa ohjelman toteutusta ohjaavat maakunnan yhteistyöryhmät, kuten tähänkin asti. Maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu nykyisestä.

Valtio keskittää osaltaan ohjelmahallintoa neljään ELY-keskukseen. Itä-Suomessa valtion rakennerahastotoiminnasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä. Maakuntaliitot pohtivat parhaillaan mahdollista yhteistyötä ohjelmien hallinnoinnissa.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomi sopuun uuden EU-kauden rahoista: Etelä-Savoon yli 200 miljoonaa euroa

05.11.2013

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat päässeet sopuun siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden 2014 – 2020 rahat tulisi jakaa seitsemän maakunnan kesken. Esitys luovutetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka tekee rahanjaosta lopullisen päätöksen lähiaikoina.

Etelä-Savoon rahoituksesta tulee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 milj. euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta, joten kaikkiaan aluekehitys- ja sosiaalirahaston varoja on Etelä-Savossa käytettävissä vuosina 2014- 2020 hieman yli 200 miljoonaa euroa.

Nykykaudesta 2007- 2013 rahoitus putoaa viidenneksen. Tähän vaikutti ennen muuta se, että koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus putoaa noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon.  Myös maakunnan asukasluvun aleneminen vähentää tukia.

- Etelä-Savolle ratkaisu on kohtuullinen ja se takaa sen, että jatkossakin maakunnan kehittämiseen on rakennerahastovaroja käytettävissä , sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Varojen pieneneminen merkitsee kuitenkin sitä, että entistä tarkempaan on harkittava, mihin rahoitusta kohdennetaan. Maakunnan yhteistyöryhmien rooli on jatkossakin vahva, sillä ne linjaavat, miten ohjelmarahat käytetään, toteaa Viialainen.

Etelä-Savon kehittämiseen on lisäksi käytettävissä maaseuturahaston varoja, joita ei juurikaan leikattu EU:n budjettiratkaisussa. Maaseudun yritystukiin ja kehittämishankkeisiin on maakunnassa alkavallakin kaudella käytettävissä noin 5-6 miljoonaa euroa vuosittain.

Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat - Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo sekä Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa - pääsivät rahanjaosta yhteisymmärrykseen maakuntajohtajien kesken käydyissä neuvotteluissa  ja ratkaisun hyväksyivät Itä-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen työvaliokunta sekä Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunta  tänään pidetyissä kokouksissaan.

Itä-Suomi menettää enemmän kuin pohjoinen

Kaikkiaan Itä- ja Pohjois-Suomi saavat reilut 772 miljoonaa euroa EU-rahoitusta unionin rakennerahasto-ohjelmista vuosina 2014 – 2020. Summa on 13 prosenttia pienempi kuin nykykaudella. Lisäksi ohjelmaan tulee rahaa Suomen valtion budjetista.

Asukasta kohden itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnat saavat keskimäärin 85 EU-euroa vuodessa (kuluvalla kaudella 98 euroa, pienennys 13 prosenttia) summan vaihdellessa Pohjois-Pohjanmaan 66 eurosta Lapin 105 euroon asukasta kohden.

Ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

- Ohjelmarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon sen tarkoitus eli alueiden kehittäminen. Koska yhtenä laskentaperusteena on myös väestömäärä, tarkoittaa se väkeään menettäneessä Etelä-Savossa sitä, että tässä olemme olleet häviäjiä verrattuna esimerkiksi väestöään kasvattaneeseen Pohjois-Pohjanmaahan, kertoo Viialainen.

- Neuvotteluissa oli haasteellista löytää kaikille seitsemälle maakunnalle sopivin malli. Neuvotteluita on käyty pitkään ja tiiviisti, ja täytyy olla tyytyväinen, että tähän ratkaisuun päästiin, joka on kansallisen rahoituksen kanssa noin 20 miljoonaa euroa parempi Etelä-Savolle kuin pelkkä asukaslukuun perustuva jako olisi ollut.  

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistuvasta EU-rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (nykykaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,312 milj. euroa, mikä on viidenneksen nykykauden tasoa alempi. Itä-Suomessa alenema nykykauteen verrattuna vaihtelee Pohjois-Savon -24 prosentista Pohjois-Karjalan -17 prosenttiin. Pohjois-Suomen luvut alenevat loivemmin, Pohjois-Pohjanmaan -0,9 prosentista Lapin -4,6 prosenttiin. Idästä pohjoiseen vaihtava Kainuu sen sijaan menettää -17%.

Asukasta kohden Etelä-Savo saa EU-rakennerahastovaroja vuosina 2014- 2020 vuodessa 94 euroa (pienennys nykykaudesta 14,8 prosenttia).

Maakuntahallitukset käsittelevät

Maakuntajohtajien 5. marraskuuta esittämää neuvottelutulosta käsittelevät seuraavaksi kunkin maakunnan maakuntahallitukset ja Pohjois- ja Itä-Suomen neuvottelukunnat. Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18. marraskuuta Mikkelissä ja Itä-Suomen neuvottelukunta 12. joulukuuta Helsingissä. Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajista.

Jakoa käsittelee myös Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiskokous. Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut noudattaa maakuntien esitystä rahoituksen kohdentamisessa.

Koko Suomeen vain yksi ohjelma

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus on tulevalla ohjelmakaudella 1,327 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomi saa ohjelman alueellisesta rahoituksesta noin 71 prosenttia (772 milj. €). Lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on EU-ohjelmarahoituksesta noin 305 miljoonaa euroa.

Etelä- ja Länsi-Suomeen EU-rahoitusta osoitetaan 29 prosenttia ohjelmarahoituksesta. Koko Suomen rakennerahastopotti kutistuu uudella EU-kaudella merkittävästi. Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus on noin 13 prosenttia alhaisempi kuin nykykaudella. Rahanarvon muutoksia vertailussa ei ole huomioitu.

Sisältöpainotukset eivät suuresti muutu

Suuria muutoksia rakennerahasto-ohjelman sisältöön ei uudella kaudella nykyiseen verrattuna tule. Yritystoimintaa ja maakunnan innovaatiokärkiä voidaan ohjelmasta rahoittaa edelleen. Infrastruktuuria eli teitä ja rakennuksia voidaan rahoittaa selvästi vähemmän kuin nykykaudella, työllisyyttä tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimia puolestaan enemmän. Vähähiilisen talouden tukemiseen uusi ohjelma ohjaa 25 prosenttia EAKR-rahoituksesta.

EU-ohjelman sisältöjä ohjaavat maakunnissa maakuntaohjelmat. Etelä-Savo laatii parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa vuosille 2014-2017. Se valmistuu vuoden 2014 keväällä. Maakunnissa EU-ohjelman vuosibudjetti valmistellaan osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

EU-komission hyväksyttäväksi Suomen rakennerahasto-ohjelma lähtee aikaisintaan loppuvuodesta 2013, ja komissio hyväksynee ohjelman keväällä 2014.

Suomen rakennerahasto-ohjelmaluonnos on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.

Ensimmäiset hankkeet käyntiin keväällä 2014

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Uudella kaudellakin ohjelmahallintoa toteutetaan maakunnissa. Rahoittajina ovat maakuntaliitot ja ELY-keskukset. Suomen 18 maakunnassa ohjelman toteutusta ohjaavat maakunnan yhteistyöryhmät, kuten tähänkin asti. Maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu nykyisestä.

Valtio keskittää osaltaan ohjelmahallintoa neljään ELY-keskukseen. Itä-Suomessa valtion rakennerahastotoiminnasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä. Maakuntaliitot pohtivat parhaillaan mahdollista yhteistyötä ohjelmien hallinnoinnissa.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomi sopuun uuden EU-kauden rahoista: Etelä-Savoon yli 200 miljoonaa euroa

05.11.2013

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat päässeet sopuun siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden 2014 – 2020 rahat tulisi jakaa seitsemän maakunnan kesken. Esitys luovutetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka tekee rahanjaosta lopullisen päätöksen lähiaikoina.

Etelä-Savoon rahoituksesta tulee Itä- ja Pohjois-Suomen saamasta noin 772 miljoonan kokonaisrahoituksesta 13,1 prosenttia eli noin101,3 milj. euroa. Sen päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta, joten kaikkiaan aluekehitys- ja sosiaalirahaston varoja on Etelä-Savossa käytettävissä vuosina 2014- 2020 hieman yli 200 miljoonaa euroa.

Nykykaudesta 2007- 2013 rahoitus putoaa viidenneksen. Tähän vaikutti ennen muuta se, että koko Suomen saama EU:n rakennerahastorahoitus putoaa noin 1, 7 miljardista eurosta noin 1,3 miljardiin euroon.  Myös maakunnan asukasluvun aleneminen vähentää tukia.

- Etelä-Savolle ratkaisu on kohtuullinen ja se takaa sen, että jatkossakin maakunnan kehittämiseen on rakennerahastovaroja käytettävissä , sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Varojen pieneneminen merkitsee kuitenkin sitä, että entistä tarkempaan on harkittava, mihin rahoitusta kohdennetaan. Maakunnan yhteistyöryhmien rooli on jatkossakin vahva, sillä ne linjaavat, miten ohjelmarahat käytetään, toteaa Viialainen.

Etelä-Savon kehittämiseen on lisäksi käytettävissä maaseuturahaston varoja, joita ei juurikaan leikattu EU:n budjettiratkaisussa. Maaseudun yritystukiin ja kehittämishankkeisiin on maakunnassa alkavallakin kaudella käytettävissä noin 5-6 miljoonaa euroa vuosittain.

Asukasta kohden Etelä-Savo saa uudella ohjelmakaudella EU-rakennerahastorahaa 94 euroa vuodessa. Nykykaudella summa on ollut 111 euroa, joten asukaskohtainen rahoitus putoaa 14,8 prosenttia.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat - Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo sekä Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa - pääsivät rahanjaosta yhteisymmärrykseen maakuntajohtajien kesken käydyissä neuvotteluissa  ja ratkaisun hyväksyivät Itä-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen työvaliokunta sekä Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunta  tänään pidetyissä kokouksissaan.

Itä-Suomi menettää enemmän kuin pohjoinen

Kaikkiaan Itä- ja Pohjois-Suomi saavat reilut 772 miljoonaa euroa EU-rahoitusta unionin rakennerahasto-ohjelmista vuosina 2014 – 2020. Summa on 13 prosenttia pienempi kuin nykykaudella. Lisäksi ohjelmaan tulee rahaa Suomen valtion budjetista.

Asukasta kohden itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnat saavat keskimäärin 85 EU-euroa vuodessa (kuluvalla kaudella 98 euroa, pienennys 13 prosenttia) summan vaihdellessa Pohjois-Pohjanmaan 66 eurosta Lapin 105 euroon asukasta kohden.

Ohjelmarahoituksesta itäiseen Suomeen eli Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon kohdistuu 46,6 ja pohjoiseen Suomeen eli Kainuuseen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin 53,4 prosenttia. Pohjois-Suomen väestöosuus on 56,4 prosenttia ja Itä-Suomen 43,6 prosenttia koko alueen väestöstä.

- Ohjelmarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon sen tarkoitus eli alueiden kehittäminen. Koska yhtenä laskentaperusteena on myös väestömäärä, tarkoittaa se väkeään menettäneessä Etelä-Savossa sitä, että tässä olemme olleet häviäjiä verrattuna esimerkiksi väestöään kasvattaneeseen Pohjois-Pohjanmaahan, kertoo Viialainen.

- Neuvotteluissa oli haasteellista löytää kaikille seitsemälle maakunnalle sopivin malli. Neuvotteluita on käyty pitkään ja tiiviisti, ja täytyy olla tyytyväinen, että tähän ratkaisuun päästiin, joka on kansallisen rahoituksen kanssa noin 20 miljoonaa euroa parempi Etelä-Savolle kuin pelkkä asukaslukuun perustuva jako olisi ollut.  

Etelä-Savon osuus Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistuvasta EU-rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta on uudella kaudella 13,1 prosenttia (nykykaudella 14,3). Koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella Etelä-Savo saa EU-rahaa 101,312 milj. euroa, mikä on viidenneksen nykykauden tasoa alempi. Itä-Suomessa alenema nykykauteen verrattuna vaihtelee Pohjois-Savon -24 prosentista Pohjois-Karjalan -17 prosenttiin. Pohjois-Suomen luvut alenevat loivemmin, Pohjois-Pohjanmaan -0,9 prosentista Lapin -4,6 prosenttiin. Idästä pohjoiseen vaihtava Kainuu sen sijaan menettää -17%.

Asukasta kohden Etelä-Savo saa EU-rakennerahastovaroja vuosina 2014- 2020 vuodessa 94 euroa (pienennys nykykaudesta 14,8 prosenttia).

Maakuntahallitukset käsittelevät

Maakuntajohtajien 5. marraskuuta esittämää neuvottelutulosta käsittelevät seuraavaksi kunkin maakunnan maakuntahallitukset ja Pohjois- ja Itä-Suomen neuvottelukunnat. Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18. marraskuuta Mikkelissä ja Itä-Suomen neuvottelukunta 12. joulukuuta Helsingissä. Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajista.

Jakoa käsittelee myös Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiskokous. Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut noudattaa maakuntien esitystä rahoituksen kohdentamisessa.

Koko Suomeen vain yksi ohjelma

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaton (ESR) varojen käyttöä. Tämän Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus on tulevalla ohjelmakaudella 1,327 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomi saa ohjelman alueellisesta rahoituksesta noin 71 prosenttia (772 milj. €). Lisäksi ohjelmaan tulee Suomen valtion budjettirahaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on EU-ohjelmarahoituksesta noin 305 miljoonaa euroa.

Etelä- ja Länsi-Suomeen EU-rahoitusta osoitetaan 29 prosenttia ohjelmarahoituksesta. Koko Suomen rakennerahastopotti kutistuu uudella EU-kaudella merkittävästi. Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus on noin 13 prosenttia alhaisempi kuin nykykaudella. Rahanarvon muutoksia vertailussa ei ole huomioitu.

Sisältöpainotukset eivät suuresti muutu

Suuria muutoksia rakennerahasto-ohjelman sisältöön ei uudella kaudella nykyiseen verrattuna tule. Yritystoimintaa ja maakunnan innovaatiokärkiä voidaan ohjelmasta rahoittaa edelleen. Infrastruktuuria eli teitä ja rakennuksia voidaan rahoittaa selvästi vähemmän kuin nykykaudella, työllisyyttä tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimia puolestaan enemmän. Vähähiilisen talouden tukemiseen uusi ohjelma ohjaa 25 prosenttia EAKR-rahoituksesta.

EU-ohjelman sisältöjä ohjaavat maakunnissa maakuntaohjelmat. Etelä-Savo laatii parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa vuosille 2014-2017. Se valmistuu vuoden 2014 keväällä. Maakunnissa EU-ohjelman vuosibudjetti valmistellaan osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

EU-komission hyväksyttäväksi Suomen rakennerahasto-ohjelma lähtee aikaisintaan loppuvuodesta 2013, ja komissio hyväksynee ohjelman keväällä 2014.

Suomen rakennerahasto-ohjelmaluonnos on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.

Ensimmäiset hankkeet käyntiin keväällä 2014

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Uudella kaudellakin ohjelmahallintoa toteutetaan maakunnissa. Rahoittajina ovat maakuntaliitot ja ELY-keskukset. Suomen 18 maakunnassa ohjelman toteutusta ohjaavat maakunnan yhteistyöryhmät, kuten tähänkin asti. Maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu nykyisestä.

Valtio keskittää osaltaan ohjelmahallintoa neljään ELY-keskukseen. Itä-Suomessa valtion rakennerahastotoiminnasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä. Maakuntaliitot pohtivat parhaillaan mahdollista yhteistyötä ohjelmien hallinnoinnissa.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010