Maakuntahallitus poisti Heinäveden Kangasmäeltä tuulivoimalan

21.10.2013

Maakuntahallitus poisti tuulivoimaa käsittelevästä maakuntakaavasta Heinäveden Kangasmäen tuulivoimalan. Alueen poistoa vaadittiin yli 160 muistutuksessa, joita maakunnan vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä muut asianosaiset tekivät maakuntaliitolle tuulivoimakaavaehdotuksesta.

Etelä-Savoon voidaan maakuntahallituksen mielestä rakentaa yhdeksän isoa tuulivoimapuistoa.

Osin uudelleen nähtäville

Lopullisesti tuulivoimaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ensi vuonna. Ennen valtuustokäsittelyä kaava pitää laittaa Kangasmäen osalta vielä uudelleen nähtäville, jolloin se ei ehdi 25. marraskuuta 2013 kokoontuvan valtuuston päätettäväksi. Nähtävillä olon jälkeen kaavaa käsitellään vielä maakuntahallituksessa.

Maakuntahallituksen 21. lokakuuta hyväksymä esitys tarkoittaa, että valtuusto saa hyväksyttäväkseen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua Etelä-Savossa.

Kaava osoittaa maakunnasta yhdeksän aluetta, jotka soveltuvat laajaan tuulivoimatuotantoon. Alueista Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet sijaitsevat Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella, Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Voimaan kaava tulee arviolta vuonna 2014 sen jälkeen, kun ympäristöministeriö on sen hyväksynyt.

Palaute poiki muutoksia

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla syyskuun alusta lokakuun alkuun. Saadun palautteen perusteella maakuntahallitus paitsi poisti Kangasmäen tuulivoima-alueen teki kaavamääräyksiin eräitä täsmennyksiä.

Nähtävilläoloaikana maakuntaliitto sai muistutuksia kuudesta tuulivoima-alueesta. Palautteista lähes kaikki koskivat Heinäveden Kangasmäkeä (164). Muista alueista muistutuksia liito sai 18. Lisäksi maakuntaliitto sai kaavaehdotuksesta reilut 30 lausuntoa.

Jo luonnosvaiheessa maakuntaliitto poisti palautteen perusteella kaksi tuulivoimala-aluetta: Rantasalmen Parkumäen itäpuoleisen alueen ja Heinäveden Kangaslamminmäen alueen. Ratkaisuilla haluttiin turvata Linnasaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin maisemaa.

Ennen maakuntavaltuuston käsittelyä kaavasta pidetään vielä ns. viranomaisneuvottelu maakuntaliiton, ympäristöministeriön ja muiden keskeisten viranomaistahojen kesken.

Vaihemaakuntakaavan hyväksymisen jälkeenkin mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Maankäyttö kaavojen määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kuitenkin kiinni maanomistajan tahdosta. Maanomistaja ratkaisee, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lausunto aluekehityslaista

Suomi uudistaa parhaillaan aluekehityslainsäädäntöä ja EU:n rakennerahastojen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä. Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä aluekehityslain uudistus ei tuo merkittäviä muutoksia maakuntaliittojen tehtäviin.

Uuteen lakiin on Etelä-Savon mielestä kuitenkin kirjattava selkeästi maakuntaliiton rooli uudessa sopimusmenettelyssä. Vain täsmennys turvaa alueiden kehittämistavoitteet riittävästi valtion aluehallintoviranomaisten strategioissa ja toiminnassa sekä valtion ja kuntien sopimusneuvotteluissa.

Etelä-Savon mielestä lakiin tulee toisaalta kirjata kaikki tärkeät alueiden kehittämisasiat, pienistä asioista ei sen sijaan tarvitse säätää lainkaan, ei edes asetuksissa.

Maakunta pitää hyvänä, että maakunnan yhteistyöryhmän asema vahvistuu uudella ohjelmakaudella. Yhteistyöryhmällä ja maakuntaliitolla on kuitenkin oltava enempi harkintavaltaa kuin hallituksen esitys esittää. Harkintavalta koskee EU-rahoituksen käyttöä.

Aluekehityslakiin on välttämättä kirjattava ne tahot, jotka voivat EU-rahoitusta myöntää, Etelä-Savo toteaa. Tämä tarkoittaa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten mainitsemista nimeltä rahoittajaviranomaisina.

Rahoituslain osalta Etelä-Savo korostaa lainsäädännön yksinkertaistamista, joita eräät lakiesityksen kohdat eivät kuitenkaan noudata: ns. valtuusmenettely EU-hankkeiden rahoituksessa tulee joko hoitaa siten, että ELY-keskusten valtuusmenettely suhteessa valtionhallintoon muutetaan nykyistä joustavammaksi tai maakuntaliittojen rahoittamien EU-hankkeiden valtuusmenettely hoidetaan jatkossakin liitossa.

Maakuntaliittojen rahoittamissa EU-hankkeissa rahoituspäätöstä ja hankkeiden maksatuksia ei Etelä-Savon mielestä tule irrottaa toisistaan.

Lakiuudistusten tavoitteena on selkiyttää ja yksinkertaistaa aluekehitysjärjestelmää ja sovittaa yhteen Suomen ja EU:n aluepolitiikkaa uuden EU-ohjelmakauden alkaessa vuoden vaihteessa. Muutoksia ei pidetä kaiken kaikkiaan suurina.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Aluenäkökulmaa vahvistettava uudessa EU:n rakennerahasto-ohjelmassa

Aluenäkökulmaa on vahvistettava Suomen uudessa EU-rakennerahasto-ohjelmassa. Lausuntokierroksella olevaa ohjelmaluonnosta tulee muokata siten, että sen päätavoite - vähentää alueiden välisiä kehityseroja pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti - tulee nykyistä selvemmin esiin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 21. lokakuuta työ- ja elinkeinoministeriölle ohjelmaluonnoksesta Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020.

Erityisesti ohjelmassa on nostettava nykyistä selvemmin esiin Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet ja ne erityistavoitteet, joita ohjelma asettaa Suomen valtiolle itäisen ja pohjoisen Suomen kehittämiseksi.

Osa ohjelmasta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja osa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Eri rahastoista rahoitettavat toimet tulisi Etelä-Savon mielestä kytkeä valmiissa ohjelmassa paremmin toisiinsa kuin luonnoksessa. Lisäksi ESR-osiossa luonnos on liian epämääräinen alueiden osaamis- ja innovaatiotoimintoja koskevissa kohdissa ja yksipuolinen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja energiataloutta koskevissa kohdissa.

Maakuntahallituksen esittämät muut muutokset koskevat muun muassa ohjelmakohtia, jotka käsittelevät Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa biotaloudessa, liikennettä, muun muassa alemman tieverkon toimivuutta, ja eräitä erillismenettelyjä ja ns. korvamerkintöjä. Uudet valtakunnalliset rahoitusteemat on lisättävä itse ohjelma-asiakirjaan.

Vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomeen tulee vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Vuoden 2013 lopussa päättyvällä ohjelmakaudella molemmilla rakennerahastoilla on ollut omat ohjelmat, jotka ovat ohjanneet rahojen käyttöä.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma valmisteltiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Seitsemää maakuntaa koskeva aluesuunnitelmaluonnos valmistui tammikuussa 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmaluonnos on koottu alueiden suunnitelmista. Luonnos on nähtävillä 28.lokakuuta saakka.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaohjelmasta evästyskeskustelu

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa. Maakuntahallitus kävi 21. lokakuuta ohjelman sisällöistä evästyskeskustelun. Erityisesti hyvinvoinnin edistämistä koskevan kohdan sisältörakenne herätti keskustelua.

- Ohjelmaa on valmisteltu hyvin laajapohjaisesti ja yhteistyötahot ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana, kiittää maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

Sisältöjä ohjelmaan muokattiin yhteistyötahojen kanssa edellisen kerran 20. syyskuuta, minkä pohjalta liiton virasto esitteli hallitukselle päivityksiä. Seuraavaksi ohjelman sisällöistä käy evästyskeskustelua maakuntavaltuusto 25. marraskuuta Pieksämäellä.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Maakuntaliiton jäsenmaksut noussevat 1,5 prosenttia

Maakuntaliiton talous vuonna 2014 rakentuu 1,5 prosentin kasvulle. Tämä tarkoittaa, että myös kuntien jäsenmaksut nousevat 1,5 prosenttia. Maakuntahallitus vahvisti jäsenmaksukorotukset hyväksyessään omalta osaltaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2014 – 2016. Lopullisesti talouden ja toiminnan linjaukset vahvistaa maakuntavaltuusto 25. marraskuuta.

Vuodelle 2013 liiton menoiksi on budjetoitu 2,4 miljoonaa euroa, josta kunnat maksavat 2,33 miljoonaa. 1,5 prosentin nousu tästä on noin 35 000 euroa.

Lisätietoja vuoden 2014 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Veturitalleista vetovoimaa Pieksämäen keskustaan

Pieksämäki ryhtyy kunnostamaan keskustaansa veturitallien ja ison kehittämishankkeen turvin. Keskustaan vanhojen veturitallien ympäristöön rakennetaan ensi vaiheessa katettu tori ja yleinen sauna, joiden uskotaan lisäävän keskustan vetovoimaa merkittävästi uusine kauppakeskuksineen kaikkineen. Kaupunkilaiset saavat katetusta torista ja Saunamaailmaksi ristitystä yleisestä saunasta ”uuden olohuoneen”, kaupungin päättäjät kaavailevat.

Rakennustöihin kaupunki on anonut hankerahaa Etelä-Savon EU-ohjelmasta. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi hakemuksen 21. lokakuuta, ja hankerahaa Pieksämäen keskustan kehittämiseen on tulossa vuoden 2014 loppuun mennessä 3,7 miljoonaa euroa. Rahasta 1,1 miljoonaa tulee Suomen valtiolta ja EU:lta, 2,6 miljoonaa kaupungilta.

Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus rahoittaa veturitallien korjausta miljoonan euron hankkeella.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 18. marraskuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pertti Oksa, puh. 0500 555 366, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus poisti Heinäveden Kangasmäeltä tuulivoimalan

21.10.2013

Maakuntahallitus poisti tuulivoimaa käsittelevästä maakuntakaavasta Heinäveden Kangasmäen tuulivoimalan. Alueen poistoa vaadittiin yli 160 muistutuksessa, joita maakunnan vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä muut asianosaiset tekivät maakuntaliitolle tuulivoimakaavaehdotuksesta.

Etelä-Savoon voidaan maakuntahallituksen mielestä rakentaa yhdeksän isoa tuulivoimapuistoa.

Osin uudelleen nähtäville

Lopullisesti tuulivoimaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ensi vuonna. Ennen valtuustokäsittelyä kaava pitää laittaa Kangasmäen osalta vielä uudelleen nähtäville, jolloin se ei ehdi 25. marraskuuta 2013 kokoontuvan valtuuston päätettäväksi. Nähtävillä olon jälkeen kaavaa käsitellään vielä maakuntahallituksessa.

Maakuntahallituksen 21. lokakuuta hyväksymä esitys tarkoittaa, että valtuusto saa hyväksyttäväkseen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua Etelä-Savossa.

Kaava osoittaa maakunnasta yhdeksän aluetta, jotka soveltuvat laajaan tuulivoimatuotantoon. Alueista Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet sijaitsevat Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella, Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Voimaan kaava tulee arviolta vuonna 2014 sen jälkeen, kun ympäristöministeriö on sen hyväksynyt.

Palaute poiki muutoksia

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla syyskuun alusta lokakuun alkuun. Saadun palautteen perusteella maakuntahallitus paitsi poisti Kangasmäen tuulivoima-alueen teki kaavamääräyksiin eräitä täsmennyksiä.

Nähtävilläoloaikana maakuntaliitto sai muistutuksia kuudesta tuulivoima-alueesta. Palautteista lähes kaikki koskivat Heinäveden Kangasmäkeä (164). Muista alueista muistutuksia liito sai 18. Lisäksi maakuntaliitto sai kaavaehdotuksesta reilut 30 lausuntoa.

Jo luonnosvaiheessa maakuntaliitto poisti palautteen perusteella kaksi tuulivoimala-aluetta: Rantasalmen Parkumäen itäpuoleisen alueen ja Heinäveden Kangaslamminmäen alueen. Ratkaisuilla haluttiin turvata Linnasaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin maisemaa.

Ennen maakuntavaltuuston käsittelyä kaavasta pidetään vielä ns. viranomaisneuvottelu maakuntaliiton, ympäristöministeriön ja muiden keskeisten viranomaistahojen kesken.

Vaihemaakuntakaavan hyväksymisen jälkeenkin mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Maankäyttö kaavojen määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kuitenkin kiinni maanomistajan tahdosta. Maanomistaja ratkaisee, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lausunto aluekehityslaista

Suomi uudistaa parhaillaan aluekehityslainsäädäntöä ja EU:n rakennerahastojen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä. Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä aluekehityslain uudistus ei tuo merkittäviä muutoksia maakuntaliittojen tehtäviin.

Uuteen lakiin on Etelä-Savon mielestä kuitenkin kirjattava selkeästi maakuntaliiton rooli uudessa sopimusmenettelyssä. Vain täsmennys turvaa alueiden kehittämistavoitteet riittävästi valtion aluehallintoviranomaisten strategioissa ja toiminnassa sekä valtion ja kuntien sopimusneuvotteluissa.

Etelä-Savon mielestä lakiin tulee toisaalta kirjata kaikki tärkeät alueiden kehittämisasiat, pienistä asioista ei sen sijaan tarvitse säätää lainkaan, ei edes asetuksissa.

Maakunta pitää hyvänä, että maakunnan yhteistyöryhmän asema vahvistuu uudella ohjelmakaudella. Yhteistyöryhmällä ja maakuntaliitolla on kuitenkin oltava enempi harkintavaltaa kuin hallituksen esitys esittää. Harkintavalta koskee EU-rahoituksen käyttöä.

Aluekehityslakiin on välttämättä kirjattava ne tahot, jotka voivat EU-rahoitusta myöntää, Etelä-Savo toteaa. Tämä tarkoittaa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten mainitsemista nimeltä rahoittajaviranomaisina.

Rahoituslain osalta Etelä-Savo korostaa lainsäädännön yksinkertaistamista, joita eräät lakiesityksen kohdat eivät kuitenkaan noudata: ns. valtuusmenettely EU-hankkeiden rahoituksessa tulee joko hoitaa siten, että ELY-keskusten valtuusmenettely suhteessa valtionhallintoon muutetaan nykyistä joustavammaksi tai maakuntaliittojen rahoittamien EU-hankkeiden valtuusmenettely hoidetaan jatkossakin liitossa.

Maakuntaliittojen rahoittamissa EU-hankkeissa rahoituspäätöstä ja hankkeiden maksatuksia ei Etelä-Savon mielestä tule irrottaa toisistaan.

Lakiuudistusten tavoitteena on selkiyttää ja yksinkertaistaa aluekehitysjärjestelmää ja sovittaa yhteen Suomen ja EU:n aluepolitiikkaa uuden EU-ohjelmakauden alkaessa vuoden vaihteessa. Muutoksia ei pidetä kaiken kaikkiaan suurina.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Aluenäkökulmaa vahvistettava uudessa EU:n rakennerahasto-ohjelmassa

Aluenäkökulmaa on vahvistettava Suomen uudessa EU-rakennerahasto-ohjelmassa. Lausuntokierroksella olevaa ohjelmaluonnosta tulee muokata siten, että sen päätavoite - vähentää alueiden välisiä kehityseroja pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti - tulee nykyistä selvemmin esiin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 21. lokakuuta työ- ja elinkeinoministeriölle ohjelmaluonnoksesta Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020.

Erityisesti ohjelmassa on nostettava nykyistä selvemmin esiin Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet ja ne erityistavoitteet, joita ohjelma asettaa Suomen valtiolle itäisen ja pohjoisen Suomen kehittämiseksi.

Osa ohjelmasta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja osa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Eri rahastoista rahoitettavat toimet tulisi Etelä-Savon mielestä kytkeä valmiissa ohjelmassa paremmin toisiinsa kuin luonnoksessa. Lisäksi ESR-osiossa luonnos on liian epämääräinen alueiden osaamis- ja innovaatiotoimintoja koskevissa kohdissa ja yksipuolinen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja energiataloutta koskevissa kohdissa.

Maakuntahallituksen esittämät muut muutokset koskevat muun muassa ohjelmakohtia, jotka käsittelevät Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa biotaloudessa, liikennettä, muun muassa alemman tieverkon toimivuutta, ja eräitä erillismenettelyjä ja ns. korvamerkintöjä. Uudet valtakunnalliset rahoitusteemat on lisättävä itse ohjelma-asiakirjaan.

Vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomeen tulee vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Vuoden 2013 lopussa päättyvällä ohjelmakaudella molemmilla rakennerahastoilla on ollut omat ohjelmat, jotka ovat ohjanneet rahojen käyttöä.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma valmisteltiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Seitsemää maakuntaa koskeva aluesuunnitelmaluonnos valmistui tammikuussa 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmaluonnos on koottu alueiden suunnitelmista. Luonnos on nähtävillä 28.lokakuuta saakka.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaohjelmasta evästyskeskustelu

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa. Maakuntahallitus kävi 21. lokakuuta ohjelman sisällöistä evästyskeskustelun. Erityisesti hyvinvoinnin edistämistä koskevan kohdan sisältörakenne herätti keskustelua.

- Ohjelmaa on valmisteltu hyvin laajapohjaisesti ja yhteistyötahot ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana, kiittää maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

Sisältöjä ohjelmaan muokattiin yhteistyötahojen kanssa edellisen kerran 20. syyskuuta, minkä pohjalta liiton virasto esitteli hallitukselle päivityksiä. Seuraavaksi ohjelman sisällöistä käy evästyskeskustelua maakuntavaltuusto 25. marraskuuta Pieksämäellä.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Maakuntaliiton jäsenmaksut noussevat 1,5 prosenttia

Maakuntaliiton talous vuonna 2014 rakentuu 1,5 prosentin kasvulle. Tämä tarkoittaa, että myös kuntien jäsenmaksut nousevat 1,5 prosenttia. Maakuntahallitus vahvisti jäsenmaksukorotukset hyväksyessään omalta osaltaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2014 – 2016. Lopullisesti talouden ja toiminnan linjaukset vahvistaa maakuntavaltuusto 25. marraskuuta.

Vuodelle 2013 liiton menoiksi on budjetoitu 2,4 miljoonaa euroa, josta kunnat maksavat 2,33 miljoonaa. 1,5 prosentin nousu tästä on noin 35 000 euroa.

Lisätietoja vuoden 2014 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Veturitalleista vetovoimaa Pieksämäen keskustaan

Pieksämäki ryhtyy kunnostamaan keskustaansa veturitallien ja ison kehittämishankkeen turvin. Keskustaan vanhojen veturitallien ympäristöön rakennetaan ensi vaiheessa katettu tori ja yleinen sauna, joiden uskotaan lisäävän keskustan vetovoimaa merkittävästi uusine kauppakeskuksineen kaikkineen. Kaupunkilaiset saavat katetusta torista ja Saunamaailmaksi ristitystä yleisestä saunasta ”uuden olohuoneen”, kaupungin päättäjät kaavailevat.

Rakennustöihin kaupunki on anonut hankerahaa Etelä-Savon EU-ohjelmasta. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi hakemuksen 21. lokakuuta, ja hankerahaa Pieksämäen keskustan kehittämiseen on tulossa vuoden 2014 loppuun mennessä 3,7 miljoonaa euroa. Rahasta 1,1 miljoonaa tulee Suomen valtiolta ja EU:lta, 2,6 miljoonaa kaupungilta.

Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus rahoittaa veturitallien korjausta miljoonan euron hankkeella.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 18. marraskuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pertti Oksa, puh. 0500 555 366, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus poisti Heinäveden Kangasmäeltä tuulivoimalan

21.10.2013

Maakuntahallitus poisti tuulivoimaa käsittelevästä maakuntakaavasta Heinäveden Kangasmäen tuulivoimalan. Alueen poistoa vaadittiin yli 160 muistutuksessa, joita maakunnan vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä muut asianosaiset tekivät maakuntaliitolle tuulivoimakaavaehdotuksesta.

Etelä-Savoon voidaan maakuntahallituksen mielestä rakentaa yhdeksän isoa tuulivoimapuistoa.

Osin uudelleen nähtäville

Lopullisesti tuulivoimaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ensi vuonna. Ennen valtuustokäsittelyä kaava pitää laittaa Kangasmäen osalta vielä uudelleen nähtäville, jolloin se ei ehdi 25. marraskuuta 2013 kokoontuvan valtuuston päätettäväksi. Nähtävillä olon jälkeen kaavaa käsitellään vielä maakuntahallituksessa.

Maakuntahallituksen 21. lokakuuta hyväksymä esitys tarkoittaa, että valtuusto saa hyväksyttäväkseen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua Etelä-Savossa.

Kaava osoittaa maakunnasta yhdeksän aluetta, jotka soveltuvat laajaan tuulivoimatuotantoon. Alueista Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet sijaitsevat Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella, Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Voimaan kaava tulee arviolta vuonna 2014 sen jälkeen, kun ympäristöministeriö on sen hyväksynyt.

Palaute poiki muutoksia

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla syyskuun alusta lokakuun alkuun. Saadun palautteen perusteella maakuntahallitus paitsi poisti Kangasmäen tuulivoima-alueen teki kaavamääräyksiin eräitä täsmennyksiä.

Nähtävilläoloaikana maakuntaliitto sai muistutuksia kuudesta tuulivoima-alueesta. Palautteista lähes kaikki koskivat Heinäveden Kangasmäkeä (164). Muista alueista muistutuksia liito sai 18. Lisäksi maakuntaliitto sai kaavaehdotuksesta reilut 30 lausuntoa.

Jo luonnosvaiheessa maakuntaliitto poisti palautteen perusteella kaksi tuulivoimala-aluetta: Rantasalmen Parkumäen itäpuoleisen alueen ja Heinäveden Kangaslamminmäen alueen. Ratkaisuilla haluttiin turvata Linnasaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin maisemaa.

Ennen maakuntavaltuuston käsittelyä kaavasta pidetään vielä ns. viranomaisneuvottelu maakuntaliiton, ympäristöministeriön ja muiden keskeisten viranomaistahojen kesken.

Vaihemaakuntakaavan hyväksymisen jälkeenkin mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Maankäyttö kaavojen määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kuitenkin kiinni maanomistajan tahdosta. Maanomistaja ratkaisee, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lausunto aluekehityslaista

Suomi uudistaa parhaillaan aluekehityslainsäädäntöä ja EU:n rakennerahastojen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä. Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä aluekehityslain uudistus ei tuo merkittäviä muutoksia maakuntaliittojen tehtäviin.

Uuteen lakiin on Etelä-Savon mielestä kuitenkin kirjattava selkeästi maakuntaliiton rooli uudessa sopimusmenettelyssä. Vain täsmennys turvaa alueiden kehittämistavoitteet riittävästi valtion aluehallintoviranomaisten strategioissa ja toiminnassa sekä valtion ja kuntien sopimusneuvotteluissa.

Etelä-Savon mielestä lakiin tulee toisaalta kirjata kaikki tärkeät alueiden kehittämisasiat, pienistä asioista ei sen sijaan tarvitse säätää lainkaan, ei edes asetuksissa.

Maakunta pitää hyvänä, että maakunnan yhteistyöryhmän asema vahvistuu uudella ohjelmakaudella. Yhteistyöryhmällä ja maakuntaliitolla on kuitenkin oltava enempi harkintavaltaa kuin hallituksen esitys esittää. Harkintavalta koskee EU-rahoituksen käyttöä.

Aluekehityslakiin on välttämättä kirjattava ne tahot, jotka voivat EU-rahoitusta myöntää, Etelä-Savo toteaa. Tämä tarkoittaa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten mainitsemista nimeltä rahoittajaviranomaisina.

Rahoituslain osalta Etelä-Savo korostaa lainsäädännön yksinkertaistamista, joita eräät lakiesityksen kohdat eivät kuitenkaan noudata: ns. valtuusmenettely EU-hankkeiden rahoituksessa tulee joko hoitaa siten, että ELY-keskusten valtuusmenettely suhteessa valtionhallintoon muutetaan nykyistä joustavammaksi tai maakuntaliittojen rahoittamien EU-hankkeiden valtuusmenettely hoidetaan jatkossakin liitossa.

Maakuntaliittojen rahoittamissa EU-hankkeissa rahoituspäätöstä ja hankkeiden maksatuksia ei Etelä-Savon mielestä tule irrottaa toisistaan.

Lakiuudistusten tavoitteena on selkiyttää ja yksinkertaistaa aluekehitysjärjestelmää ja sovittaa yhteen Suomen ja EU:n aluepolitiikkaa uuden EU-ohjelmakauden alkaessa vuoden vaihteessa. Muutoksia ei pidetä kaiken kaikkiaan suurina.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Aluenäkökulmaa vahvistettava uudessa EU:n rakennerahasto-ohjelmassa

Aluenäkökulmaa on vahvistettava Suomen uudessa EU-rakennerahasto-ohjelmassa. Lausuntokierroksella olevaa ohjelmaluonnosta tulee muokata siten, että sen päätavoite - vähentää alueiden välisiä kehityseroja pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti - tulee nykyistä selvemmin esiin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 21. lokakuuta työ- ja elinkeinoministeriölle ohjelmaluonnoksesta Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020.

Erityisesti ohjelmassa on nostettava nykyistä selvemmin esiin Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet ja ne erityistavoitteet, joita ohjelma asettaa Suomen valtiolle itäisen ja pohjoisen Suomen kehittämiseksi.

Osa ohjelmasta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja osa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Eri rahastoista rahoitettavat toimet tulisi Etelä-Savon mielestä kytkeä valmiissa ohjelmassa paremmin toisiinsa kuin luonnoksessa. Lisäksi ESR-osiossa luonnos on liian epämääräinen alueiden osaamis- ja innovaatiotoimintoja koskevissa kohdissa ja yksipuolinen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja energiataloutta koskevissa kohdissa.

Maakuntahallituksen esittämät muut muutokset koskevat muun muassa ohjelmakohtia, jotka käsittelevät Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa biotaloudessa, liikennettä, muun muassa alemman tieverkon toimivuutta, ja eräitä erillismenettelyjä ja ns. korvamerkintöjä. Uudet valtakunnalliset rahoitusteemat on lisättävä itse ohjelma-asiakirjaan.

Vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomeen tulee vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Vuoden 2013 lopussa päättyvällä ohjelmakaudella molemmilla rakennerahastoilla on ollut omat ohjelmat, jotka ovat ohjanneet rahojen käyttöä.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma valmisteltiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Seitsemää maakuntaa koskeva aluesuunnitelmaluonnos valmistui tammikuussa 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmaluonnos on koottu alueiden suunnitelmista. Luonnos on nähtävillä 28.lokakuuta saakka.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaohjelmasta evästyskeskustelu

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa. Maakuntahallitus kävi 21. lokakuuta ohjelman sisällöistä evästyskeskustelun. Erityisesti hyvinvoinnin edistämistä koskevan kohdan sisältörakenne herätti keskustelua.

- Ohjelmaa on valmisteltu hyvin laajapohjaisesti ja yhteistyötahot ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana, kiittää maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

Sisältöjä ohjelmaan muokattiin yhteistyötahojen kanssa edellisen kerran 20. syyskuuta, minkä pohjalta liiton virasto esitteli hallitukselle päivityksiä. Seuraavaksi ohjelman sisällöistä käy evästyskeskustelua maakuntavaltuusto 25. marraskuuta Pieksämäellä.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Maakuntaliiton jäsenmaksut noussevat 1,5 prosenttia

Maakuntaliiton talous vuonna 2014 rakentuu 1,5 prosentin kasvulle. Tämä tarkoittaa, että myös kuntien jäsenmaksut nousevat 1,5 prosenttia. Maakuntahallitus vahvisti jäsenmaksukorotukset hyväksyessään omalta osaltaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2014 – 2016. Lopullisesti talouden ja toiminnan linjaukset vahvistaa maakuntavaltuusto 25. marraskuuta.

Vuodelle 2013 liiton menoiksi on budjetoitu 2,4 miljoonaa euroa, josta kunnat maksavat 2,33 miljoonaa. 1,5 prosentin nousu tästä on noin 35 000 euroa.

Lisätietoja vuoden 2014 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Veturitalleista vetovoimaa Pieksämäen keskustaan

Pieksämäki ryhtyy kunnostamaan keskustaansa veturitallien ja ison kehittämishankkeen turvin. Keskustaan vanhojen veturitallien ympäristöön rakennetaan ensi vaiheessa katettu tori ja yleinen sauna, joiden uskotaan lisäävän keskustan vetovoimaa merkittävästi uusine kauppakeskuksineen kaikkineen. Kaupunkilaiset saavat katetusta torista ja Saunamaailmaksi ristitystä yleisestä saunasta ”uuden olohuoneen”, kaupungin päättäjät kaavailevat.

Rakennustöihin kaupunki on anonut hankerahaa Etelä-Savon EU-ohjelmasta. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi hakemuksen 21. lokakuuta, ja hankerahaa Pieksämäen keskustan kehittämiseen on tulossa vuoden 2014 loppuun mennessä 3,7 miljoonaa euroa. Rahasta 1,1 miljoonaa tulee Suomen valtiolta ja EU:lta, 2,6 miljoonaa kaupungilta.

Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus rahoittaa veturitallien korjausta miljoonan euron hankkeella.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 18. marraskuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pertti Oksa, puh. 0500 555 366, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus poisti Heinäveden Kangasmäeltä tuulivoimalan

21.10.2013

Maakuntahallitus poisti tuulivoimaa käsittelevästä maakuntakaavasta Heinäveden Kangasmäen tuulivoimalan. Alueen poistoa vaadittiin yli 160 muistutuksessa, joita maakunnan vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä muut asianosaiset tekivät maakuntaliitolle tuulivoimakaavaehdotuksesta.

Etelä-Savoon voidaan maakuntahallituksen mielestä rakentaa yhdeksän isoa tuulivoimapuistoa.

Osin uudelleen nähtäville

Lopullisesti tuulivoimaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ensi vuonna. Ennen valtuustokäsittelyä kaava pitää laittaa Kangasmäen osalta vielä uudelleen nähtäville, jolloin se ei ehdi 25. marraskuuta 2013 kokoontuvan valtuuston päätettäväksi. Nähtävillä olon jälkeen kaavaa käsitellään vielä maakuntahallituksessa.

Maakuntahallituksen 21. lokakuuta hyväksymä esitys tarkoittaa, että valtuusto saa hyväksyttäväkseen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua Etelä-Savossa.

Kaava osoittaa maakunnasta yhdeksän aluetta, jotka soveltuvat laajaan tuulivoimatuotantoon. Alueista Sarvikumpu-Sopakon ja Kilpimäen alueet sijaitsevat Heinävedellä, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnassa, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskella, Konnalammenmäen alue Puumalassa ja Niinimäen alue Pieksämäellä.

Voimaan kaava tulee arviolta vuonna 2014 sen jälkeen, kun ympäristöministeriö on sen hyväksynyt.

Palaute poiki muutoksia

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla syyskuun alusta lokakuun alkuun. Saadun palautteen perusteella maakuntahallitus paitsi poisti Kangasmäen tuulivoima-alueen teki kaavamääräyksiin eräitä täsmennyksiä.

Nähtävilläoloaikana maakuntaliitto sai muistutuksia kuudesta tuulivoima-alueesta. Palautteista lähes kaikki koskivat Heinäveden Kangasmäkeä (164). Muista alueista muistutuksia liito sai 18. Lisäksi maakuntaliitto sai kaavaehdotuksesta reilut 30 lausuntoa.

Jo luonnosvaiheessa maakuntaliitto poisti palautteen perusteella kaksi tuulivoimala-aluetta: Rantasalmen Parkumäen itäpuoleisen alueen ja Heinäveden Kangaslamminmäen alueen. Ratkaisuilla haluttiin turvata Linnasaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin maisemaa.

Ennen maakuntavaltuuston käsittelyä kaavasta pidetään vielä ns. viranomaisneuvottelu maakuntaliiton, ympäristöministeriön ja muiden keskeisten viranomaistahojen kesken.

Vaihemaakuntakaavan hyväksymisen jälkeenkin mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Maankäyttö kaavojen määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kuitenkin kiinni maanomistajan tahdosta. Maanomistaja ratkaisee, haluaako hän vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lausunto aluekehityslaista

Suomi uudistaa parhaillaan aluekehityslainsäädäntöä ja EU:n rakennerahastojen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä. Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä aluekehityslain uudistus ei tuo merkittäviä muutoksia maakuntaliittojen tehtäviin.

Uuteen lakiin on Etelä-Savon mielestä kuitenkin kirjattava selkeästi maakuntaliiton rooli uudessa sopimusmenettelyssä. Vain täsmennys turvaa alueiden kehittämistavoitteet riittävästi valtion aluehallintoviranomaisten strategioissa ja toiminnassa sekä valtion ja kuntien sopimusneuvotteluissa.

Etelä-Savon mielestä lakiin tulee toisaalta kirjata kaikki tärkeät alueiden kehittämisasiat, pienistä asioista ei sen sijaan tarvitse säätää lainkaan, ei edes asetuksissa.

Maakunta pitää hyvänä, että maakunnan yhteistyöryhmän asema vahvistuu uudella ohjelmakaudella. Yhteistyöryhmällä ja maakuntaliitolla on kuitenkin oltava enempi harkintavaltaa kuin hallituksen esitys esittää. Harkintavalta koskee EU-rahoituksen käyttöä.

Aluekehityslakiin on välttämättä kirjattava ne tahot, jotka voivat EU-rahoitusta myöntää, Etelä-Savo toteaa. Tämä tarkoittaa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten mainitsemista nimeltä rahoittajaviranomaisina.

Rahoituslain osalta Etelä-Savo korostaa lainsäädännön yksinkertaistamista, joita eräät lakiesityksen kohdat eivät kuitenkaan noudata: ns. valtuusmenettely EU-hankkeiden rahoituksessa tulee joko hoitaa siten, että ELY-keskusten valtuusmenettely suhteessa valtionhallintoon muutetaan nykyistä joustavammaksi tai maakuntaliittojen rahoittamien EU-hankkeiden valtuusmenettely hoidetaan jatkossakin liitossa.

Maakuntaliittojen rahoittamissa EU-hankkeissa rahoituspäätöstä ja hankkeiden maksatuksia ei Etelä-Savon mielestä tule irrottaa toisistaan.

Lakiuudistusten tavoitteena on selkiyttää ja yksinkertaistaa aluekehitysjärjestelmää ja sovittaa yhteen Suomen ja EU:n aluepolitiikkaa uuden EU-ohjelmakauden alkaessa vuoden vaihteessa. Muutoksia ei pidetä kaiken kaikkiaan suurina.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Aluenäkökulmaa vahvistettava uudessa EU:n rakennerahasto-ohjelmassa

Aluenäkökulmaa on vahvistettava Suomen uudessa EU-rakennerahasto-ohjelmassa. Lausuntokierroksella olevaa ohjelmaluonnosta tulee muokata siten, että sen päätavoite - vähentää alueiden välisiä kehityseroja pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti - tulee nykyistä selvemmin esiin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 21. lokakuuta työ- ja elinkeinoministeriölle ohjelmaluonnoksesta Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020.

Erityisesti ohjelmassa on nostettava nykyistä selvemmin esiin Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet ja ne erityistavoitteet, joita ohjelma asettaa Suomen valtiolle itäisen ja pohjoisen Suomen kehittämiseksi.

Osa ohjelmasta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja osa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Eri rahastoista rahoitettavat toimet tulisi Etelä-Savon mielestä kytkeä valmiissa ohjelmassa paremmin toisiinsa kuin luonnoksessa. Lisäksi ESR-osiossa luonnos on liian epämääräinen alueiden osaamis- ja innovaatiotoimintoja koskevissa kohdissa ja yksipuolinen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja energiataloutta koskevissa kohdissa.

Maakuntahallituksen esittämät muut muutokset koskevat muun muassa ohjelmakohtia, jotka käsittelevät Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa biotaloudessa, liikennettä, muun muassa alemman tieverkon toimivuutta, ja eräitä erillismenettelyjä ja ns. korvamerkintöjä. Uudet valtakunnalliset rahoitusteemat on lisättävä itse ohjelma-asiakirjaan.

Vain yksi ohjelma

Uudella EU-ohjelmakaudella 2014–2020 koko Suomeen tulee vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Vuoden 2013 lopussa päättyvällä ohjelmakaudella molemmilla rakennerahastoilla on ollut omat ohjelmat, jotka ovat ohjanneet rahojen käyttöä.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma valmisteltiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Seitsemää maakuntaa koskeva aluesuunnitelmaluonnos valmistui tammikuussa 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmaluonnos on koottu alueiden suunnitelmista. Luonnos on nähtävillä 28.lokakuuta saakka.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaohjelmasta evästyskeskustelu

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa. Maakuntahallitus kävi 21. lokakuuta ohjelman sisällöistä evästyskeskustelun. Erityisesti hyvinvoinnin edistämistä koskevan kohdan sisältörakenne herätti keskustelua.

- Ohjelmaa on valmisteltu hyvin laajapohjaisesti ja yhteistyötahot ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana, kiittää maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

Sisältöjä ohjelmaan muokattiin yhteistyötahojen kanssa edellisen kerran 20. syyskuuta, minkä pohjalta liiton virasto esitteli hallitukselle päivityksiä. Seuraavaksi ohjelman sisällöistä käy evästyskeskustelua maakuntavaltuusto 25. marraskuuta Pieksämäellä.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Maakuntaliiton jäsenmaksut noussevat 1,5 prosenttia

Maakuntaliiton talous vuonna 2014 rakentuu 1,5 prosentin kasvulle. Tämä tarkoittaa, että myös kuntien jäsenmaksut nousevat 1,5 prosenttia. Maakuntahallitus vahvisti jäsenmaksukorotukset hyväksyessään omalta osaltaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2014 – 2016. Lopullisesti talouden ja toiminnan linjaukset vahvistaa maakuntavaltuusto 25. marraskuuta.

Vuodelle 2013 liiton menoiksi on budjetoitu 2,4 miljoonaa euroa, josta kunnat maksavat 2,33 miljoonaa. 1,5 prosentin nousu tästä on noin 35 000 euroa.

Lisätietoja vuoden 2014 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Veturitalleista vetovoimaa Pieksämäen keskustaan

Pieksämäki ryhtyy kunnostamaan keskustaansa veturitallien ja ison kehittämishankkeen turvin. Keskustaan vanhojen veturitallien ympäristöön rakennetaan ensi vaiheessa katettu tori ja yleinen sauna, joiden uskotaan lisäävän keskustan vetovoimaa merkittävästi uusine kauppakeskuksineen kaikkineen. Kaupunkilaiset saavat katetusta torista ja Saunamaailmaksi ristitystä yleisestä saunasta ”uuden olohuoneen”, kaupungin päättäjät kaavailevat.

Rakennustöihin kaupunki on anonut hankerahaa Etelä-Savon EU-ohjelmasta. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi hakemuksen 21. lokakuuta, ja hankerahaa Pieksämäen keskustan kehittämiseen on tulossa vuoden 2014 loppuun mennessä 3,7 miljoonaa euroa. Rahasta 1,1 miljoonaa tulee Suomen valtiolta ja EU:lta, 2,6 miljoonaa kaupungilta.

Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus rahoittaa veturitallien korjausta miljoonan euron hankkeella.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 18. marraskuuta Mikkelissä.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pertti Oksa, puh. 0500 555 366, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010