Alueet neuvottelevat EU-rahoituksen jaosta

24.09.2013

Itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnat käyvät parhaillaan keskinäisiä neuvotteluja siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden rahat jaetaan maakuntien kesken. Ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2014 alussa.

- Parhaillaan on käynnissä resurssivääntö, sanoo maakunnan yhteistyöryhmän tuore puheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

- Itä- ja Pohjois-Suomi neuvottelevat siitä, kuinka rahat jaetaan alueella. Tämä on Etelä-Savolle iso yhteinen edunvalvontakysymys.

- Rahoituksen taso Etelä-Savossa putoaa joka tapauksessa uudella EU-kaudella parhaimmillaankin lähes viidenneksen, pahimmillaan jopa kolmanneksen, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta.


Teemu Hirvonen johtaa puhetta maakunnan yhteistyöryhmässä. Sen sihteeristössä puhetta johtaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen (oik). Sihteerinä molemmissa toimii Outi Nieminen.

- On kuitenkin erittäin tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi säilyttivät uudella rakennerahastokaudella erityisasemansa, joka niillä on pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen vuoksi, korostaa maakunnan yhteistyöryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Esko Kilpinen (kesk.) Pertunmaalta.


Esko Kilpinen Pertunmaalta on ryhmän tuore varapuheenjohtaja.

- Koko rahapotista valtaosa on tulossa Suomeen juuri Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta, muistuttaa Hirvonen.

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Itä- ja Pohjois-Suomeen on tulossa seitsemälle vuodelle reilut 760 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Lisäksi ohjelmiin tulee Suomen valtion budjettirahaa.

Uuden EU-kauden rahoitusta käsitteli maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan 24. syyskuuta Mikkelissä.

Sisältöpainotukset eivät suuresti muutu

- Isoja muutoksia rakennerahasto-ohjelman sisältöön ei nykyiseen verrattuna tule. Yritystoimintaa ja maakunnan innovaatiokärkiä voidaan edelleen rahoittaa, sanoo Koskinen.

Infrastruktuuria eli teitä ja rakennuksia voidaan uudella kaudella rahoittaa vähemmän kuin nykykaudella, työllisyyttä tuetaan ja syrjäytymistä ehkäistään puolestaan enemmän. Vähähiilisen talouden tukemiseen uusi ohjelma ohjaa 25 prosenttia rahoituksesta, Etelä-Savo on tosin tähänkin asti omilla hankelinjauksillaan tukenut voimakkaasti energiatehokkuutta.

EU-ohjelman sisältöjä ohjaavat maakunnissa maakuntaohjelmat. Etelä-Savo päivittää parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa, joka valmistuu vuoden 2014 keväällä.


Ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva esitteli yhteistyöryhmässä uutta ja vanhaa maakuntaohjelmaa.

Uusi luonnos nähtävillä

Alueellisia rakennerahastosuunnitelmia valmisteltiin viime talvena ja keväänä maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Näistä suunnitelmista työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut kesän ja syksyn aikana Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, jonka vastavalmistunut luonnos on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla 28. lokakuuta asti. Nähtäville luonnos tuli 23. syyskuuta.

EU-komission hyväksyttäväksi ohjelma lähtee loppuvuodesta, ja komissio hyväksynee ohjelman keväällä 2014.

Ensimmäiset hankkeet käyntiin keväällä 2014

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Uudella kaudellakin ohjelmahallintoa toteutetaan maakunnissa. Rahoittajina ovat maakuntaliitot ja ELY-keskukset. Suomen 18 maakunnassa ohjelmaa toteuttaa ja valvoo maakunnan yhteistyöryhmä, kuten tähänkin asti. Maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu nykyisestä.

Valtio keskittää osaltaan ohjelmahallintoa neljään ELY-keskukseen. Itä-Suomessa valtion rakennerahastotoiminnasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä.


Ylijohtaja Pekka Häkkinen kertoi Etelä-Savon ELY-keskuksen suunnitelmista.

Kuluva EU-kausi toteutuu hyvin

- Etelä-Savossa nykyiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat toteutuvat hyvin, sanoo aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. Erityisesti maakunnassa ilahduttavat yritysten käynnistämät kehittämis- ja investointihankkeet.

- Yritystukien kysyntä on selvästi vilkastunut. Vielä vuosi sitten arvelimme maakunnan yhteistyöryhmässä, ettei kaikille yritystukiin budjetoiduille rahoille ole ottajia, sanoo Koskinen.

- Yritystukirahat saadaan käytettyä, vakuuttaa johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.


Kirsi Kosunen (vas.), Satu Taavitsainen ja Juha Pulliainen tervehtivät ennen kokouksen alkua.

Vaikka ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, ohjelmaa voidaan toteuttaa vielä ensi ja osin seuraavanakin vuonna. Viimeiset hankepäätökset tehdään alkuvuodesta 2014 ja hankkeet on toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelman hallintoa ja muun muassa hankkeiden viimeisiä maksatuksia voidaan tehdä huhtikuun 2015 loppuun. Ohjelmakausi alkoi vuonna 2007.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Toteuttamissuunnitelma 2014 keskustelutti

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa 2014. Yhteistyöryhmää kiinnosti erityisesti, mitä konkreettisia kehittämishankkeita Etelä-Savossa ensi vuonna toteutetaan.

Toteuttamissuunnitelman keskeisiä rahoitettavia toimia vuonna 2014 ovat muun muassa:

  • suunnitella ja toteuttaa raakapuuterminaali Pieksämäelle,
  • aktivoida metsänomistajia ja kehittää metsäalan osaamista,
  • kehittää digitaalista liiketoimintaa ja Memory Campus -aluetta Mikkeliin,
  • terävöittää Saimaan matkailubrändiä Savonlinnan ja Mikkelin seuduilla,
  • kehittää Palokin koskia kalastusmatkailuun Heinävedellä,
     
  • edistää aluekehityksen ennakointitoimia,
  • turvata Metlan, MTT:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen nykyisiä toimintoja uudessa Luonnonvarakeskuksessa,
  • toteuttaa nuorisotakuuta,
  • terävöittää ns. älykkään erikoistumisen toimeenpanoa Etelä-Savossa, kärkihankkeina metsäbiomassa, ympäristöturvallisuus, materiaaliteknologia, digitaalisuus ja luonnonmukainen tuotanto,
  • parantaa energia- ja ympäristöteknologian täydennyskoulutusta,
     
  • kehittää hyvinvointialaa Kumppanuuspöytä-hankkeessa,
  • vahvistaa hyvinvointialan yrittäjyyttä,
  • edistää kunta-alan sähköisiä palveluja,
     
  • lisätä pienten keskusten elinvoimaa,
  • tukea vuoden 2017 asuntomessujen toteuttamista Mikkelissä,
  • kehittää Savonlinnan ja Pieksämäen keskustoja,
  • kansainvälistää Parikkalan rajanylityspaikkaa ja
  • toteuttaa Savonradalla toimia, joita junien nopeuden nosto edellyttää.

Pitkällä aikavälillä toteuttamissuunnitelman tavoitteena on edistää lukuisia Etelä-Savolle tärkeitä liikennehankkeita sekä tavoitetta, jossa Savonlinnan oopperajuhlat rahoitettaisiin säätiöstä veikkausvoittovaroin. Itä- ja pohjoissuomalaisena yhteishankkeena suunnitelma painottaa hyviä laajakaistayhteyksiä harvaan asutuilla alueilla.


Jukka Ollikainen valmistelee liitossa toteuttamissuunnitelmaa.

Tänä syksynä toteuttamissuunnitelmaan ei ole voitu liittää maakunnan EU-rakennerahasto-ohjelmien budjettia eli maakunnan yhteistyöasiakirjaa vuodelle 2014, koska EU-ohjelmien valmistelu on vielä kesken. Yhteistyöasiakirja 2014 valmisteltaneen alkuvuodesta.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Maakuntahallitus saa suunnitelman hyväksyttäväkseen maanantaina 30. syyskuuta.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kehittämishankkeet, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. – Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi.

Jatkoa ovat saaneet muun muassa Mikkelin kaupungin Vaaksa-hanke, joka kehittää ns. välityömarkkinoita noin 2,6 miljoonalla eurolla, Etelä-Savon koulutuksen OpinOvi-hanke, joka ohjaa aikuiskoulutuksen palveluja noin, 2,2, miljoonalla eurolla, Bovalliuksen säätiön Meetit-hanke, joka kohentaa vajaatyökykyisten työllisyyttä noin miljoonalla eurolla ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipaikan hanke, joka kehittää biotalouden osaamista ja teknologiaa 0,7 miljoonalla eurolla.

Rahoitusta on myönnetty myös esimerkiksi Pieksämäen kaupungille vanhojen veturitallien kunnostukseen (hankkeen kokonaiskustannukset 2 milj. e), Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Vihreän kemian laboratorion laitteisiin (0,9 milj. e) ja Mikkelin kaupungin elinkeinoyhtiölle Misetille hankkeeseen Food meets Art for Europe (noin 140 000 e).

Uudet kuntajäsenet valittiin kesällä

Maakuntahallitus valitsi 18. kesäkuuta uudet kuntapuolen edustajat yhteistyöryhmään. Uudet edustajat ovat Raimo Heinänen (ps) Mikkelistä, Teemu Hirvonen (sd, ryhmän puheenjohtaja) Savonlinnasta, Markku Häkkänen (kok.) Mäntyharjusta, Esko Kilpinen (kesk., ryhmän varapuheenjohtaja) Pertunmaalta, Tuula Kärkkäinen (sd) Rantasalmelta, Armi Salo-Oksa (kok.) Mikkelistä, Satu Taavitsainen (sd) Mikkelistä, Pekka Teittinen (kesk.) Joroisista ja Anna-Liisa Uimonen (kesk.) Savonlinnasta.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ ELY-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous marraskuussa

Yhteistyöryhmä varautuu pitämään seuraavan kokouksensa 22. marraskuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239..

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Alueet neuvottelevat EU-rahoituksen jaosta

24.09.2013

Itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnat käyvät parhaillaan keskinäisiä neuvotteluja siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden rahat jaetaan maakuntien kesken. Ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2014 alussa.

- Parhaillaan on käynnissä resurssivääntö, sanoo maakunnan yhteistyöryhmän tuore puheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

- Itä- ja Pohjois-Suomi neuvottelevat siitä, kuinka rahat jaetaan alueella. Tämä on Etelä-Savolle iso yhteinen edunvalvontakysymys.

- Rahoituksen taso Etelä-Savossa putoaa joka tapauksessa uudella EU-kaudella parhaimmillaankin lähes viidenneksen, pahimmillaan jopa kolmanneksen, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta.


Teemu Hirvonen johtaa puhetta maakunnan yhteistyöryhmässä. Sen sihteeristössä puhetta johtaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen (oik). Sihteerinä molemmissa toimii Outi Nieminen.

- On kuitenkin erittäin tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi säilyttivät uudella rakennerahastokaudella erityisasemansa, joka niillä on pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen vuoksi, korostaa maakunnan yhteistyöryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Esko Kilpinen (kesk.) Pertunmaalta.


Esko Kilpinen Pertunmaalta on ryhmän tuore varapuheenjohtaja.

- Koko rahapotista valtaosa on tulossa Suomeen juuri Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta, muistuttaa Hirvonen.

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Itä- ja Pohjois-Suomeen on tulossa seitsemälle vuodelle reilut 760 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Lisäksi ohjelmiin tulee Suomen valtion budjettirahaa.

Uuden EU-kauden rahoitusta käsitteli maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan 24. syyskuuta Mikkelissä.

Sisältöpainotukset eivät suuresti muutu

- Isoja muutoksia rakennerahasto-ohjelman sisältöön ei nykyiseen verrattuna tule. Yritystoimintaa ja maakunnan innovaatiokärkiä voidaan edelleen rahoittaa, sanoo Koskinen.

Infrastruktuuria eli teitä ja rakennuksia voidaan uudella kaudella rahoittaa vähemmän kuin nykykaudella, työllisyyttä tuetaan ja syrjäytymistä ehkäistään puolestaan enemmän. Vähähiilisen talouden tukemiseen uusi ohjelma ohjaa 25 prosenttia rahoituksesta, Etelä-Savo on tosin tähänkin asti omilla hankelinjauksillaan tukenut voimakkaasti energiatehokkuutta.

EU-ohjelman sisältöjä ohjaavat maakunnissa maakuntaohjelmat. Etelä-Savo päivittää parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa, joka valmistuu vuoden 2014 keväällä.


Ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva esitteli yhteistyöryhmässä uutta ja vanhaa maakuntaohjelmaa.

Uusi luonnos nähtävillä

Alueellisia rakennerahastosuunnitelmia valmisteltiin viime talvena ja keväänä maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Näistä suunnitelmista työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut kesän ja syksyn aikana Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, jonka vastavalmistunut luonnos on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla 28. lokakuuta asti. Nähtäville luonnos tuli 23. syyskuuta.

EU-komission hyväksyttäväksi ohjelma lähtee loppuvuodesta, ja komissio hyväksynee ohjelman keväällä 2014.

Ensimmäiset hankkeet käyntiin keväällä 2014

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Uudella kaudellakin ohjelmahallintoa toteutetaan maakunnissa. Rahoittajina ovat maakuntaliitot ja ELY-keskukset. Suomen 18 maakunnassa ohjelmaa toteuttaa ja valvoo maakunnan yhteistyöryhmä, kuten tähänkin asti. Maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu nykyisestä.

Valtio keskittää osaltaan ohjelmahallintoa neljään ELY-keskukseen. Itä-Suomessa valtion rakennerahastotoiminnasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä.


Ylijohtaja Pekka Häkkinen kertoi Etelä-Savon ELY-keskuksen suunnitelmista.

Kuluva EU-kausi toteutuu hyvin

- Etelä-Savossa nykyiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat toteutuvat hyvin, sanoo aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. Erityisesti maakunnassa ilahduttavat yritysten käynnistämät kehittämis- ja investointihankkeet.

- Yritystukien kysyntä on selvästi vilkastunut. Vielä vuosi sitten arvelimme maakunnan yhteistyöryhmässä, ettei kaikille yritystukiin budjetoiduille rahoille ole ottajia, sanoo Koskinen.

- Yritystukirahat saadaan käytettyä, vakuuttaa johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.


Kirsi Kosunen (vas.), Satu Taavitsainen ja Juha Pulliainen tervehtivät ennen kokouksen alkua.

Vaikka ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, ohjelmaa voidaan toteuttaa vielä ensi ja osin seuraavanakin vuonna. Viimeiset hankepäätökset tehdään alkuvuodesta 2014 ja hankkeet on toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelman hallintoa ja muun muassa hankkeiden viimeisiä maksatuksia voidaan tehdä huhtikuun 2015 loppuun. Ohjelmakausi alkoi vuonna 2007.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Toteuttamissuunnitelma 2014 keskustelutti

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa 2014. Yhteistyöryhmää kiinnosti erityisesti, mitä konkreettisia kehittämishankkeita Etelä-Savossa ensi vuonna toteutetaan.

Toteuttamissuunnitelman keskeisiä rahoitettavia toimia vuonna 2014 ovat muun muassa:

  • suunnitella ja toteuttaa raakapuuterminaali Pieksämäelle,
  • aktivoida metsänomistajia ja kehittää metsäalan osaamista,
  • kehittää digitaalista liiketoimintaa ja Memory Campus -aluetta Mikkeliin,
  • terävöittää Saimaan matkailubrändiä Savonlinnan ja Mikkelin seuduilla,
  • kehittää Palokin koskia kalastusmatkailuun Heinävedellä,
     
  • edistää aluekehityksen ennakointitoimia,
  • turvata Metlan, MTT:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen nykyisiä toimintoja uudessa Luonnonvarakeskuksessa,
  • toteuttaa nuorisotakuuta,
  • terävöittää ns. älykkään erikoistumisen toimeenpanoa Etelä-Savossa, kärkihankkeina metsäbiomassa, ympäristöturvallisuus, materiaaliteknologia, digitaalisuus ja luonnonmukainen tuotanto,
  • parantaa energia- ja ympäristöteknologian täydennyskoulutusta,
     
  • kehittää hyvinvointialaa Kumppanuuspöytä-hankkeessa,
  • vahvistaa hyvinvointialan yrittäjyyttä,
  • edistää kunta-alan sähköisiä palveluja,
     
  • lisätä pienten keskusten elinvoimaa,
  • tukea vuoden 2017 asuntomessujen toteuttamista Mikkelissä,
  • kehittää Savonlinnan ja Pieksämäen keskustoja,
  • kansainvälistää Parikkalan rajanylityspaikkaa ja
  • toteuttaa Savonradalla toimia, joita junien nopeuden nosto edellyttää.

Pitkällä aikavälillä toteuttamissuunnitelman tavoitteena on edistää lukuisia Etelä-Savolle tärkeitä liikennehankkeita sekä tavoitetta, jossa Savonlinnan oopperajuhlat rahoitettaisiin säätiöstä veikkausvoittovaroin. Itä- ja pohjoissuomalaisena yhteishankkeena suunnitelma painottaa hyviä laajakaistayhteyksiä harvaan asutuilla alueilla.


Jukka Ollikainen valmistelee liitossa toteuttamissuunnitelmaa.

Tänä syksynä toteuttamissuunnitelmaan ei ole voitu liittää maakunnan EU-rakennerahasto-ohjelmien budjettia eli maakunnan yhteistyöasiakirjaa vuodelle 2014, koska EU-ohjelmien valmistelu on vielä kesken. Yhteistyöasiakirja 2014 valmisteltaneen alkuvuodesta.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Maakuntahallitus saa suunnitelman hyväksyttäväkseen maanantaina 30. syyskuuta.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kehittämishankkeet, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. – Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi.

Jatkoa ovat saaneet muun muassa Mikkelin kaupungin Vaaksa-hanke, joka kehittää ns. välityömarkkinoita noin 2,6 miljoonalla eurolla, Etelä-Savon koulutuksen OpinOvi-hanke, joka ohjaa aikuiskoulutuksen palveluja noin, 2,2, miljoonalla eurolla, Bovalliuksen säätiön Meetit-hanke, joka kohentaa vajaatyökykyisten työllisyyttä noin miljoonalla eurolla ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipaikan hanke, joka kehittää biotalouden osaamista ja teknologiaa 0,7 miljoonalla eurolla.

Rahoitusta on myönnetty myös esimerkiksi Pieksämäen kaupungille vanhojen veturitallien kunnostukseen (hankkeen kokonaiskustannukset 2 milj. e), Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Vihreän kemian laboratorion laitteisiin (0,9 milj. e) ja Mikkelin kaupungin elinkeinoyhtiölle Misetille hankkeeseen Food meets Art for Europe (noin 140 000 e).

Uudet kuntajäsenet valittiin kesällä

Maakuntahallitus valitsi 18. kesäkuuta uudet kuntapuolen edustajat yhteistyöryhmään. Uudet edustajat ovat Raimo Heinänen (ps) Mikkelistä, Teemu Hirvonen (sd, ryhmän puheenjohtaja) Savonlinnasta, Markku Häkkänen (kok.) Mäntyharjusta, Esko Kilpinen (kesk., ryhmän varapuheenjohtaja) Pertunmaalta, Tuula Kärkkäinen (sd) Rantasalmelta, Armi Salo-Oksa (kok.) Mikkelistä, Satu Taavitsainen (sd) Mikkelistä, Pekka Teittinen (kesk.) Joroisista ja Anna-Liisa Uimonen (kesk.) Savonlinnasta.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ ELY-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous marraskuussa

Yhteistyöryhmä varautuu pitämään seuraavan kokouksensa 22. marraskuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239..

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Alueet neuvottelevat EU-rahoituksen jaosta

24.09.2013

Itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnat käyvät parhaillaan keskinäisiä neuvotteluja siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden rahat jaetaan maakuntien kesken. Ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2014 alussa.

- Parhaillaan on käynnissä resurssivääntö, sanoo maakunnan yhteistyöryhmän tuore puheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

- Itä- ja Pohjois-Suomi neuvottelevat siitä, kuinka rahat jaetaan alueella. Tämä on Etelä-Savolle iso yhteinen edunvalvontakysymys.

- Rahoituksen taso Etelä-Savossa putoaa joka tapauksessa uudella EU-kaudella parhaimmillaankin lähes viidenneksen, pahimmillaan jopa kolmanneksen, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta.


Teemu Hirvonen johtaa puhetta maakunnan yhteistyöryhmässä. Sen sihteeristössä puhetta johtaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen (oik). Sihteerinä molemmissa toimii Outi Nieminen.

- On kuitenkin erittäin tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi säilyttivät uudella rakennerahastokaudella erityisasemansa, joka niillä on pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen vuoksi, korostaa maakunnan yhteistyöryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Esko Kilpinen (kesk.) Pertunmaalta.


Esko Kilpinen Pertunmaalta on ryhmän tuore varapuheenjohtaja.

- Koko rahapotista valtaosa on tulossa Suomeen juuri Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta, muistuttaa Hirvonen.

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Itä- ja Pohjois-Suomeen on tulossa seitsemälle vuodelle reilut 760 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Lisäksi ohjelmiin tulee Suomen valtion budjettirahaa.

Uuden EU-kauden rahoitusta käsitteli maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan 24. syyskuuta Mikkelissä.

Sisältöpainotukset eivät suuresti muutu

- Isoja muutoksia rakennerahasto-ohjelman sisältöön ei nykyiseen verrattuna tule. Yritystoimintaa ja maakunnan innovaatiokärkiä voidaan edelleen rahoittaa, sanoo Koskinen.

Infrastruktuuria eli teitä ja rakennuksia voidaan uudella kaudella rahoittaa vähemmän kuin nykykaudella, työllisyyttä tuetaan ja syrjäytymistä ehkäistään puolestaan enemmän. Vähähiilisen talouden tukemiseen uusi ohjelma ohjaa 25 prosenttia rahoituksesta, Etelä-Savo on tosin tähänkin asti omilla hankelinjauksillaan tukenut voimakkaasti energiatehokkuutta.

EU-ohjelman sisältöjä ohjaavat maakunnissa maakuntaohjelmat. Etelä-Savo päivittää parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa, joka valmistuu vuoden 2014 keväällä.


Ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva esitteli yhteistyöryhmässä uutta ja vanhaa maakuntaohjelmaa.

Uusi luonnos nähtävillä

Alueellisia rakennerahastosuunnitelmia valmisteltiin viime talvena ja keväänä maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Näistä suunnitelmista työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut kesän ja syksyn aikana Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, jonka vastavalmistunut luonnos on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla 28. lokakuuta asti. Nähtäville luonnos tuli 23. syyskuuta.

EU-komission hyväksyttäväksi ohjelma lähtee loppuvuodesta, ja komissio hyväksynee ohjelman keväällä 2014.

Ensimmäiset hankkeet käyntiin keväällä 2014

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Uudella kaudellakin ohjelmahallintoa toteutetaan maakunnissa. Rahoittajina ovat maakuntaliitot ja ELY-keskukset. Suomen 18 maakunnassa ohjelmaa toteuttaa ja valvoo maakunnan yhteistyöryhmä, kuten tähänkin asti. Maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu nykyisestä.

Valtio keskittää osaltaan ohjelmahallintoa neljään ELY-keskukseen. Itä-Suomessa valtion rakennerahastotoiminnasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä.


Ylijohtaja Pekka Häkkinen kertoi Etelä-Savon ELY-keskuksen suunnitelmista.

Kuluva EU-kausi toteutuu hyvin

- Etelä-Savossa nykyiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat toteutuvat hyvin, sanoo aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. Erityisesti maakunnassa ilahduttavat yritysten käynnistämät kehittämis- ja investointihankkeet.

- Yritystukien kysyntä on selvästi vilkastunut. Vielä vuosi sitten arvelimme maakunnan yhteistyöryhmässä, ettei kaikille yritystukiin budjetoiduille rahoille ole ottajia, sanoo Koskinen.

- Yritystukirahat saadaan käytettyä, vakuuttaa johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.


Kirsi Kosunen (vas.), Satu Taavitsainen ja Juha Pulliainen tervehtivät ennen kokouksen alkua.

Vaikka ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, ohjelmaa voidaan toteuttaa vielä ensi ja osin seuraavanakin vuonna. Viimeiset hankepäätökset tehdään alkuvuodesta 2014 ja hankkeet on toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelman hallintoa ja muun muassa hankkeiden viimeisiä maksatuksia voidaan tehdä huhtikuun 2015 loppuun. Ohjelmakausi alkoi vuonna 2007.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Toteuttamissuunnitelma 2014 keskustelutti

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa 2014. Yhteistyöryhmää kiinnosti erityisesti, mitä konkreettisia kehittämishankkeita Etelä-Savossa ensi vuonna toteutetaan.

Toteuttamissuunnitelman keskeisiä rahoitettavia toimia vuonna 2014 ovat muun muassa:

  • suunnitella ja toteuttaa raakapuuterminaali Pieksämäelle,
  • aktivoida metsänomistajia ja kehittää metsäalan osaamista,
  • kehittää digitaalista liiketoimintaa ja Memory Campus -aluetta Mikkeliin,
  • terävöittää Saimaan matkailubrändiä Savonlinnan ja Mikkelin seuduilla,
  • kehittää Palokin koskia kalastusmatkailuun Heinävedellä,
     
  • edistää aluekehityksen ennakointitoimia,
  • turvata Metlan, MTT:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen nykyisiä toimintoja uudessa Luonnonvarakeskuksessa,
  • toteuttaa nuorisotakuuta,
  • terävöittää ns. älykkään erikoistumisen toimeenpanoa Etelä-Savossa, kärkihankkeina metsäbiomassa, ympäristöturvallisuus, materiaaliteknologia, digitaalisuus ja luonnonmukainen tuotanto,
  • parantaa energia- ja ympäristöteknologian täydennyskoulutusta,
     
  • kehittää hyvinvointialaa Kumppanuuspöytä-hankkeessa,
  • vahvistaa hyvinvointialan yrittäjyyttä,
  • edistää kunta-alan sähköisiä palveluja,
     
  • lisätä pienten keskusten elinvoimaa,
  • tukea vuoden 2017 asuntomessujen toteuttamista Mikkelissä,
  • kehittää Savonlinnan ja Pieksämäen keskustoja,
  • kansainvälistää Parikkalan rajanylityspaikkaa ja
  • toteuttaa Savonradalla toimia, joita junien nopeuden nosto edellyttää.

Pitkällä aikavälillä toteuttamissuunnitelman tavoitteena on edistää lukuisia Etelä-Savolle tärkeitä liikennehankkeita sekä tavoitetta, jossa Savonlinnan oopperajuhlat rahoitettaisiin säätiöstä veikkausvoittovaroin. Itä- ja pohjoissuomalaisena yhteishankkeena suunnitelma painottaa hyviä laajakaistayhteyksiä harvaan asutuilla alueilla.


Jukka Ollikainen valmistelee liitossa toteuttamissuunnitelmaa.

Tänä syksynä toteuttamissuunnitelmaan ei ole voitu liittää maakunnan EU-rakennerahasto-ohjelmien budjettia eli maakunnan yhteistyöasiakirjaa vuodelle 2014, koska EU-ohjelmien valmistelu on vielä kesken. Yhteistyöasiakirja 2014 valmisteltaneen alkuvuodesta.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Maakuntahallitus saa suunnitelman hyväksyttäväkseen maanantaina 30. syyskuuta.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kehittämishankkeet, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. – Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi.

Jatkoa ovat saaneet muun muassa Mikkelin kaupungin Vaaksa-hanke, joka kehittää ns. välityömarkkinoita noin 2,6 miljoonalla eurolla, Etelä-Savon koulutuksen OpinOvi-hanke, joka ohjaa aikuiskoulutuksen palveluja noin, 2,2, miljoonalla eurolla, Bovalliuksen säätiön Meetit-hanke, joka kohentaa vajaatyökykyisten työllisyyttä noin miljoonalla eurolla ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipaikan hanke, joka kehittää biotalouden osaamista ja teknologiaa 0,7 miljoonalla eurolla.

Rahoitusta on myönnetty myös esimerkiksi Pieksämäen kaupungille vanhojen veturitallien kunnostukseen (hankkeen kokonaiskustannukset 2 milj. e), Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Vihreän kemian laboratorion laitteisiin (0,9 milj. e) ja Mikkelin kaupungin elinkeinoyhtiölle Misetille hankkeeseen Food meets Art for Europe (noin 140 000 e).

Uudet kuntajäsenet valittiin kesällä

Maakuntahallitus valitsi 18. kesäkuuta uudet kuntapuolen edustajat yhteistyöryhmään. Uudet edustajat ovat Raimo Heinänen (ps) Mikkelistä, Teemu Hirvonen (sd, ryhmän puheenjohtaja) Savonlinnasta, Markku Häkkänen (kok.) Mäntyharjusta, Esko Kilpinen (kesk., ryhmän varapuheenjohtaja) Pertunmaalta, Tuula Kärkkäinen (sd) Rantasalmelta, Armi Salo-Oksa (kok.) Mikkelistä, Satu Taavitsainen (sd) Mikkelistä, Pekka Teittinen (kesk.) Joroisista ja Anna-Liisa Uimonen (kesk.) Savonlinnasta.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ ELY-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous marraskuussa

Yhteistyöryhmä varautuu pitämään seuraavan kokouksensa 22. marraskuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239..

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Alueet neuvottelevat EU-rahoituksen jaosta

24.09.2013

Itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnat käyvät parhaillaan keskinäisiä neuvotteluja siitä, miten uuden EU-rakennerahastokauden rahat jaetaan maakuntien kesken. Ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2014 alussa.

- Parhaillaan on käynnissä resurssivääntö, sanoo maakunnan yhteistyöryhmän tuore puheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta.

- Itä- ja Pohjois-Suomi neuvottelevat siitä, kuinka rahat jaetaan alueella. Tämä on Etelä-Savolle iso yhteinen edunvalvontakysymys.

- Rahoituksen taso Etelä-Savossa putoaa joka tapauksessa uudella EU-kaudella parhaimmillaankin lähes viidenneksen, pahimmillaan jopa kolmanneksen, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta.


Teemu Hirvonen johtaa puhetta maakunnan yhteistyöryhmässä. Sen sihteeristössä puhetta johtaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen (oik). Sihteerinä molemmissa toimii Outi Nieminen.

- On kuitenkin erittäin tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi säilyttivät uudella rakennerahastokaudella erityisasemansa, joka niillä on pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen vuoksi, korostaa maakunnan yhteistyöryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Esko Kilpinen (kesk.) Pertunmaalta.


Esko Kilpinen Pertunmaalta on ryhmän tuore varapuheenjohtaja.

- Koko rahapotista valtaosa on tulossa Suomeen juuri Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta, muistuttaa Hirvonen.

Koko Suomeen tulee uudella EU-kaudella 2014 – 2020 vain yksi rakennerahasto-ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelman pohjana on kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Itä- ja Pohjois-Suomeen on tulossa seitsemälle vuodelle reilut 760 miljoonaa euroa EU-rahaa. Rahoitus on 70 prosenttia koko Suomeen tulevasta EU-rahasta. Lisäksi ohjelmiin tulee Suomen valtion budjettirahaa.

Uuden EU-kauden rahoitusta käsitteli maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan 24. syyskuuta Mikkelissä.

Sisältöpainotukset eivät suuresti muutu

- Isoja muutoksia rakennerahasto-ohjelman sisältöön ei nykyiseen verrattuna tule. Yritystoimintaa ja maakunnan innovaatiokärkiä voidaan edelleen rahoittaa, sanoo Koskinen.

Infrastruktuuria eli teitä ja rakennuksia voidaan uudella kaudella rahoittaa vähemmän kuin nykykaudella, työllisyyttä tuetaan ja syrjäytymistä ehkäistään puolestaan enemmän. Vähähiilisen talouden tukemiseen uusi ohjelma ohjaa 25 prosenttia rahoituksesta, Etelä-Savo on tosin tähänkin asti omilla hankelinjauksillaan tukenut voimakkaasti energiatehokkuutta.

EU-ohjelman sisältöjä ohjaavat maakunnissa maakuntaohjelmat. Etelä-Savo päivittää parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa, joka valmistuu vuoden 2014 keväällä.


Ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva esitteli yhteistyöryhmässä uutta ja vanhaa maakuntaohjelmaa.

Uusi luonnos nähtävillä

Alueellisia rakennerahastosuunnitelmia valmisteltiin viime talvena ja keväänä maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Näistä suunnitelmista työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut kesän ja syksyn aikana Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, jonka vastavalmistunut luonnos on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla 28. lokakuuta asti. Nähtäville luonnos tuli 23. syyskuuta.

EU-komission hyväksyttäväksi ohjelma lähtee loppuvuodesta, ja komissio hyväksynee ohjelman keväällä 2014.

Ensimmäiset hankkeet käyntiin keväällä 2014

Uutta rakennerahasto-ohjelmaa päästään työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan toteuttamaan vuoden 2014 keväällä. Ennen komission päätöstä ohjelma voidaan käynnistää jäsenmaan omalla riskillä.

Uudella kaudellakin ohjelmahallintoa toteutetaan maakunnissa. Rahoittajina ovat maakuntaliitot ja ELY-keskukset. Suomen 18 maakunnassa ohjelmaa toteuttaa ja valvoo maakunnan yhteistyöryhmä, kuten tähänkin asti. Maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu nykyisestä.

Valtio keskittää osaltaan ohjelmahallintoa neljään ELY-keskukseen. Itä-Suomessa valtion rakennerahastotoiminnasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä.


Ylijohtaja Pekka Häkkinen kertoi Etelä-Savon ELY-keskuksen suunnitelmista.

Kuluva EU-kausi toteutuu hyvin

- Etelä-Savossa nykyiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat toteutuvat hyvin, sanoo aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. Erityisesti maakunnassa ilahduttavat yritysten käynnistämät kehittämis- ja investointihankkeet.

- Yritystukien kysyntä on selvästi vilkastunut. Vielä vuosi sitten arvelimme maakunnan yhteistyöryhmässä, ettei kaikille yritystukiin budjetoiduille rahoille ole ottajia, sanoo Koskinen.

- Yritystukirahat saadaan käytettyä, vakuuttaa johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.


Kirsi Kosunen (vas.), Satu Taavitsainen ja Juha Pulliainen tervehtivät ennen kokouksen alkua.

Vaikka ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, ohjelmaa voidaan toteuttaa vielä ensi ja osin seuraavanakin vuonna. Viimeiset hankepäätökset tehdään alkuvuodesta 2014 ja hankkeet on toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelman hallintoa ja muun muassa hankkeiden viimeisiä maksatuksia voidaan tehdä huhtikuun 2015 loppuun. Ohjelmakausi alkoi vuonna 2007.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Toteuttamissuunnitelma 2014 keskustelutti

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa 2014. Yhteistyöryhmää kiinnosti erityisesti, mitä konkreettisia kehittämishankkeita Etelä-Savossa ensi vuonna toteutetaan.

Toteuttamissuunnitelman keskeisiä rahoitettavia toimia vuonna 2014 ovat muun muassa:

  • suunnitella ja toteuttaa raakapuuterminaali Pieksämäelle,
  • aktivoida metsänomistajia ja kehittää metsäalan osaamista,
  • kehittää digitaalista liiketoimintaa ja Memory Campus -aluetta Mikkeliin,
  • terävöittää Saimaan matkailubrändiä Savonlinnan ja Mikkelin seuduilla,
  • kehittää Palokin koskia kalastusmatkailuun Heinävedellä,
     
  • edistää aluekehityksen ennakointitoimia,
  • turvata Metlan, MTT:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen nykyisiä toimintoja uudessa Luonnonvarakeskuksessa,
  • toteuttaa nuorisotakuuta,
  • terävöittää ns. älykkään erikoistumisen toimeenpanoa Etelä-Savossa, kärkihankkeina metsäbiomassa, ympäristöturvallisuus, materiaaliteknologia, digitaalisuus ja luonnonmukainen tuotanto,
  • parantaa energia- ja ympäristöteknologian täydennyskoulutusta,
     
  • kehittää hyvinvointialaa Kumppanuuspöytä-hankkeessa,
  • vahvistaa hyvinvointialan yrittäjyyttä,
  • edistää kunta-alan sähköisiä palveluja,
     
  • lisätä pienten keskusten elinvoimaa,
  • tukea vuoden 2017 asuntomessujen toteuttamista Mikkelissä,
  • kehittää Savonlinnan ja Pieksämäen keskustoja,
  • kansainvälistää Parikkalan rajanylityspaikkaa ja
  • toteuttaa Savonradalla toimia, joita junien nopeuden nosto edellyttää.

Pitkällä aikavälillä toteuttamissuunnitelman tavoitteena on edistää lukuisia Etelä-Savolle tärkeitä liikennehankkeita sekä tavoitetta, jossa Savonlinnan oopperajuhlat rahoitettaisiin säätiöstä veikkausvoittovaroin. Itä- ja pohjoissuomalaisena yhteishankkeena suunnitelma painottaa hyviä laajakaistayhteyksiä harvaan asutuilla alueilla.


Jukka Ollikainen valmistelee liitossa toteuttamissuunnitelmaa.

Tänä syksynä toteuttamissuunnitelmaan ei ole voitu liittää maakunnan EU-rakennerahasto-ohjelmien budjettia eli maakunnan yhteistyöasiakirjaa vuodelle 2014, koska EU-ohjelmien valmistelu on vielä kesken. Yhteistyöasiakirja 2014 valmisteltaneen alkuvuodesta.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Maakuntahallitus saa suunnitelman hyväksyttäväkseen maanantaina 30. syyskuuta.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kehittämishankkeet, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. – Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi.

Jatkoa ovat saaneet muun muassa Mikkelin kaupungin Vaaksa-hanke, joka kehittää ns. välityömarkkinoita noin 2,6 miljoonalla eurolla, Etelä-Savon koulutuksen OpinOvi-hanke, joka ohjaa aikuiskoulutuksen palveluja noin, 2,2, miljoonalla eurolla, Bovalliuksen säätiön Meetit-hanke, joka kohentaa vajaatyökykyisten työllisyyttä noin miljoonalla eurolla ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipaikan hanke, joka kehittää biotalouden osaamista ja teknologiaa 0,7 miljoonalla eurolla.

Rahoitusta on myönnetty myös esimerkiksi Pieksämäen kaupungille vanhojen veturitallien kunnostukseen (hankkeen kokonaiskustannukset 2 milj. e), Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Vihreän kemian laboratorion laitteisiin (0,9 milj. e) ja Mikkelin kaupungin elinkeinoyhtiölle Misetille hankkeeseen Food meets Art for Europe (noin 140 000 e).

Uudet kuntajäsenet valittiin kesällä

Maakuntahallitus valitsi 18. kesäkuuta uudet kuntapuolen edustajat yhteistyöryhmään. Uudet edustajat ovat Raimo Heinänen (ps) Mikkelistä, Teemu Hirvonen (sd, ryhmän puheenjohtaja) Savonlinnasta, Markku Häkkänen (kok.) Mäntyharjusta, Esko Kilpinen (kesk., ryhmän varapuheenjohtaja) Pertunmaalta, Tuula Kärkkäinen (sd) Rantasalmelta, Armi Salo-Oksa (kok.) Mikkelistä, Satu Taavitsainen (sd) Mikkelistä, Pekka Teittinen (kesk.) Joroisista ja Anna-Liisa Uimonen (kesk.) Savonlinnasta.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa freelancer Teemu Hirvonen (sd) Savonlinnasta. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ ELY-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous marraskuussa

Yhteistyöryhmä varautuu pitämään seuraavan kokouksensa 22. marraskuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Outi Nieminen, puh. 044 770 0239..

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010