Hirvosesta maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

20.06.2013

Teemu Hirvonen (Sdp) Savonlinnasta on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) uusi puheenjohtaja. Maakuntahallitus valitsi hänet tehtäväänsä tämän päivän kokouksessaan. Hirvonen toimii toista kautta maakuntahallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Esko Kilpinen (Kesk) Pertunmaalta. Kuntapuolen edustajia valittiin MYRiin kaikkiaan yhdeksän ja heille kullekin varajäsenet.

- Otan uuden haasteen vastaan suurella mielenkiinnolla. Maakunnan yhteistyöryhmällä on merkittävä rooli alueen kehittämisessä, vaikka uudella rakennerahastokaudella käytettävissä olevissa resursseissa on laskua, toteaa Teemu Hirvonen. – Kun pelimerkkejä on vähemmän, tarvitaan tarkempaa harkintaa sen suhteen, kuinka voimavarat kohdennetaan. Laatua ja pitkävaikutteisia toimenpiteitä, mainitsee Hirvonen.

Hirvosen mukaan maakunta on vaikeassa tilanteessa, mutta potentiaalia parempaan on. – Potentiaali pitää muuttaa realismiksi ja siinä on osaltaan maakunnan yhteistyöryhmällä työsarkaa.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä MYR on alueellinen toimielin, joka on perustettu Etelä-Savossa tapahtuvaa rakennerahasto-ohjelmien (EAKR ja ESR) toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten. Yhteistyöryhmästä ja sen tehtävistä on säädetty rakennerahastoista annetussa laissa ja -asetuksessa.

Yhteistyöryhmän osapuolina ovat Etelä-Savon maakuntaliitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien valtuustojen toimikaudeksi. Kaikille edustajille, ml. yhteistyöryhmän puheenjohtaja, valitaan myös henkilökohtainen varaedustaja.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on mm. sovittaa yhteen rakennerahasto-ohjelmien varoja ja kansallisia rahoitusosuuksia. Lisäksi yhteistyöryhmä käsittelee mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja päättää maakunnan yhteistyöasiakirjassa olevien rakennerahastohankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta. Yhteistyöryhmä saa myös tiedoksi rahoituksen myöntävän viranomaisen valmistelemat hankkeet, päättää rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä linjauksista ja niitä toteuttavista hakuteemoista, seuraa rakennerahasto-ohjelmien toteutumista ja arvioi niiden vaikutuksia sekä tiedottaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kuntapuolen edustajat kaudelle 2013-2016:

Pj Teemu Hirvonen (Sdp), Savonlinna                               Olli-Pekka Kristiansson, Savonlinna
Tuula Kärkkäinen (Sdp), Rantasalmi                                Pauli Rytkönen, Pieksämäki
Satu Taavitsainen (Sdp), Mikkeli                                      Marianne Huoponen, Mikkeli
Vpj Esko Kilpinen (Kesk), Pertunmaa Pirjo Siiskonen, Mikkeli
Pekka Teittinen (Kesk), Joroinen Päivi Ylönen, Mikkeli
Anna-Liisa Uimonen (Kesk), Savonlinna Anna Vauhkonen, Heinävesi
Markku Häkkänen (Kok), Mäntyharju Seija Puputti, Savonlinna
Armi Salo-Oksa (Kok), Mikkeli Ahti Myllys, Rantasalmi
Raimo Heinänen (Ps), Mikkeli Harri Kivinen, Mikkeli

Kunnallistaloustyöryhmästä kunnallisasiain työryhmä

Maakuntaliitossa on pitkään toiminut kunnallistaloustyöryhmä. Maakuntahallitus päätti tänään kokouksessaan, että työryhmän tehtävä laajenee kunnallistalousasioiden lisäksi koskemaan muita kuntien ja maakuntaliiton yhteistyöhön liittyviä kunnallisasioita. Työryhmän nimi muutettiin uutta tehtävää paremmin kuvaavaksi Etelä-Savon kunnallisasiaintyöryhmäksi.

Työryhmää ansiokkaasti vetänyt Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen valittiin edelleen työryhmän puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Etelä-Savon kunnat, joista varsinaisena jäsenenä toimii kunnanjohtaja. Heille jokaiselle valittiin myös varajäsenet.

Työryhmä on viime vuosina järjestänyt mm. seminaarin ajankohtaisista kunnallisasioista sekä keväällä että syksyllä.

Tulla ja Hirvonen edustamaan maakuntaa Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomiteaan

Maakuntahallitus valitsi edustajikseen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomiteaan aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen lisäksi Matti Tullan (Kesk) ja Teemu Hirvosen (Sdp). Heidän varajäsenikseen valittiin Matti Lundenius ja Anne Otranen-Silvennoinen. Seurantakomitean tehtävänä on tehdä ohjelman toimeenpanoon liittyviä ohjelmatason päätöksiä.

Itäsuomalaisten liittojen yhteistoimintaan vahva edustus

Maakuntahallitus nimesi kokouksessaan viiden itäisen maakunnan neuvottelukuntaan maakuntahallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot sekä maakuntajohtajan. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen edustajista muodostuva neuvottelukunta toimii ylimaakunnallisena yhteistyöfoorumina erityisesti edunvalvonnassa.

Neuvottelukunnan vetovastuu vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna se on Pohjois-Savolla. Vuoden 2014 päätös tehdään erikseen.

Aluekehityslain mukaisen Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen muodostavat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Vuonna 2010 käynnistynyt yhteistyö käsittelee ylimaakunnallisia kehittämisasioita. Yhteistoiminta-alueen asioita valmistelee työvaliokunta, jossa on sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Etelä-Savoa jatkossa edustavat maakuntajohtaja sekä maakuntahallituksen puheenjohtajisto.

Työvaliokunnan työskentelyn vetovastuu on tänä vuonna Pohjois-Savolla ja ensi vuonna Etelä-Savolla.

Vapaa-ajanasutus ja kalatalous lisättävä vahvemmin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014-2020, luonnoshaittakorvaus maksettava täysimääräisenä

Etelä-Savossa on noin 48 000 vapaa-ajanasuntoa ja niillä 150 000 vuotuista käyttäjää, joista 50 000 on maakunnan ulkopuolelta. Vapaa-ajanasutukseen sisältyy vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jolla voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa niin Etelä-Savossa kuin koko maassa. Maakuntahallitus esittääkin, että ohjelmaluonnoksen toimintaympäristökuvaukseen olisi lisättävä vapaa-ajanasutusta ja kalataloutta (elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus) kuvaavat tekstiosuudet.

Maakuntahallitus korostaa, että toimiva infrastruktuuri on perusta sujuvalle maaseutuasumiselle ja kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että laajakaistan runkoverkkorakentamista on tuettava jatkossakin maaseutuohjelmasta.

Maaseutuohjelman rahoituksella on mahdollistettu maaseudun monimuotoista kehittämistä. Maakuntahallitus muistuttaa, että Etelä-Savo on yrityskannaltaan pienyritysvaltainen maakunta, jossa monialaisten maatilojen osuus on maan korkeimpia. On tärkeää, että maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan kehittäminen kuuluu maaseutuohjelman toteuttamisen tärkeimpiin valintoihin ja se on lisättävä ohjelmaluonnokseen.

Maakuntahallitus tyrmää ohjelmaluonnoksessa esitetyn luonnonhaittakorvausperiaatteen muuttamisen siten, että tukea maksettaisiin vasta viiden hehtaarin ylittäville alueille. Se, että ensimmäiset viisi hehtaaria jätettäisiin haittakorvauksen ulkopuolelle, merkitsee koko maassa 50 miljoonan euron leikkausta luonnonhaittakorvaukseen. Etelä-Savossa esitys merkitsee noin 17 % peltoalasta jäämistä korvauksen ulkopuolelle ja noin 2,6 miljoonan euron tulonmenetystä viljelijöille. Se on mittaluokaltaan 7 % verotettavasta maataloustulosta. Yksittäisillä tiloilla yhdessä tuelle esitetyn degressiivisyyden kanssa tulonmenetys voi vuositasolla nousta jopa 10 000 euroon.

Ohjelmaluonnoksessa on monessa kohtaa todettu luonnonhaittakorvauksen elintärkeä merkitys maataloustuotannon jatkumiselle Suomessa. Korvauksen päätavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista ilmasto-olosuhteista huolimatta. Etelä-Savon maakuntahallitus toteaa, että esitys korvauksen leikkaamisesta on ristiriidassa sen kanssa mitä luonnonhaittakorvauksen ratkaisevasta merkityksestä on ohjelmaluonnoksen muissa kohdissa esitetty. Leikkaaminen vaikeuttaa jo ennestään kannattavuuden kanssa kamppailevan elinkeinon harjoittamista ja aiheuttaa tilatasolla epävarmuuden ilmapiiriä, joka syö motivaatiota tilanpidon jatkamiseen tai aloittamiseen.

Maakuntahallitus katsoo, että maa- ja puutarhatalouden tilarakenteesta johtuen luonnonhaittakorvauksen leikkaaminen rankaisee erityisesti Etelä-Savoa. Pienten viljelypinta-alojen ja puutarhatuotannon luonnehtimassa maakunnassa se merkitsee kohtuutonta lisärasitetta tuottajille eikä maakuntahallitus voi hyväksyä esitystä. Luonnonhaittakorvaus tulee maksaa täysimääräisenä kaikelle aktiivitilojen tuotannossa olevalle peltoalalle.

Mikkelissä kehitetään kirkonkylien taajamia

Mikkelin tuiketaajamat  2013 –hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen maakuntahallitukselta. Mikkelin kaupungin toteuttamassa hankkeessa kehitetään Anttolan, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen keskustaajamien vetovoimaa vuorovaikutteisesti yrittäjien, asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden kanssa. Projekti tuottaa mallin kaupunkikeskustoja pienempien taajamien vuorovaikutteiselle kehittämiselle. Työ kestää neljä kuukautta ja valmistuu loppuvuodesta 2013.

Musiikkiopistot kansainvälistyvät ja verkottuvat

ECMTA-konferenssi eli Euroopan kamarimusiikin opettajien yhdistyksen kokoontuminen tuo Savonlinnaan musiikinopetuksen ammattilaisia kehittämään tiimityöskentelyä ja sosiaalista vuorovaikutusta taiteen perusopetuksesta aina korkeakoulutasolle asti. Tavoitteena on etenkin musiikkiopistojen kansainvälistäminen ja verkottuminen. Konferenssi järjestetään keväällä 2014.

Hyvinvointialan yrittäjyyden vahvistamista maakunnassa selvitetään

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy sai rahoitusta kartoittaakseen hyvinvointialan että toimijaverkoston edustajat osallistumaan laajemman kehittämishankkeen suunnitteluun.

Esiselvityshankkeessa määritetään yhteisen maakunnallisen hankkeen fokus ja valitaan kehitettävät toimialat. Maakunnan hyvinvointialan kehittämisen tarpeet selvitetään yhdessä alan yritysten, kehittäjien, oppilaitosten sekä julkisen sektorin kanssa. Hankkeen selvitysvaiheeseen pyydetään mukaan alan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maakunnassa on meneillään Kumppanuuspöytä –hanke, joka on koonnut hyvinvointialan toimijoita koko maakunnasta. Tämä esiselvitystarve on valmisteltu osana maakunnallista hanketta.

Vihreän kemian laboratoriolle tukea laitteistojen hankintaan

Maakuntahallitus suhtautui myönteisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hankehakemukseen Vihreän kemian laboratorion laitteistojen hankintaan. Rahoituksella hankitaan Vihreän kemian laboratorioon Mikkeliin kaksi tut­ki­muk­sen kannalta tärkeää laitetta, magnetometri ja radikaalien mittauslaitteisto sekä luo­daan Savonlinnaan perustetulle Materiaalifysiikan tutkimusryhmälle myös pienempien laitteiden osal­ta edellytykset suunnitellun tutkimustoiminnan suorittamiselle. Materiaalifysiikan tut­ki­mus­ryh­män tutkimusalue on älykkäät materiaalit energiatekniikassa.

Magnetometri on magneettisten materiaalien perustutkimuslaite, jolla voidaan peruskäytön li­säk­si tehdä mittausteknisesti uudenlaista tutkimusta yhdistämällä magneettisiin mittauksiin muita mit­tauk­sia, kuten optista mikroskopiaa, kalorimetriaa ja mekaanisten jännitysten mittauksia sekä läm­mi­tys- ja jäähdytysjärjestelyjä.

Radikaalien mittauslaitteistolla voidaan määrittää veden puhdistuksessa käytettävien ha­pe­tus­tek­nii­koi­den yhteydessä syntyvät, erittäin lyhytikäiset, hapettavat radikaalit. Mittausten avulla saa­daan fundamentaalista tietoa erilaisten radikaalien syntymekanismeista ja vaikutuksesta ve­den puhdistustulokseen.

Tutkimustoiminnan aloittamiseksi Savonlinnassa tarvitaan myös joukko pienempiä laitteita, joista osa suunnitellaan itse ja valmistetaan komponenteista kokoamalla.

Etelä-Savossa toimivat LUT Savo Sustainable Technologiesin tutkimusryhmät kehittävät tut­ki­muk­ses­saan älymateriaaleja, jotka säästävät luonnonvaroja sekä laitteiden valmistusvaiheessa et­tä laitteiden käytön aikana. Älymateriaalien avulla myös ympäristöä kuormittavat päästöt pie­ne­ne­vät. Mikro- ja nanokokoisia materiaaleja voidaan käyttää mm. vedenpuhdistuksessa. Hank­kees­sa hankittavat laitteet tukevat voimakkaasti tätä tutkimusta ja edesauttavat tutkimusryhmien pyr­ki­myk­siä huipputasoiseen tutkimukseen. Tutkimuksen avulla kehitettävillä materiaaleilla on suu­ri kaupallinen potentiaali myös kansainvälisesti.

Valtatie 5 kehittämisessä maankäytön ja liikenteen suunnittelu nivottava yhteen

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa VT 5 Hietanen-Pitkäjärvi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA). Hallitus pitää selostusta kaikin puolin hyvänä ja kattavana. Hallitus katsoo, että jatkosuunnittelun pohjaksi on valittava vaihtoehto, joka mahdollistaa valtatien parantamisen korkealuokkaiseksi voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti.

Valtatie 5:n kehittäminen Hietanen-Pitkäjärvi ei tällä hetkellä ole Liikenneviraston eikä ELY-Pohjois-Savon toteuttamisohjelmissa. Yleissuunnitelman laadinta Hietanen-Pitkäjärvi parantamisesta käynnistyy YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen. Aikaisintaan toteutus voisi olla 2020 vuoden jälkeen.

Jäsenmaksuosuuden alentamisaloite keskustelutti

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen selvityksen toukokuussa 2013 maakuntavaltuuston kokouksessa tehtyyn aloitteeseen jäsenmaksuosuuksien alentamisesta 15,6 eurosta 9 euroon. Hallitus keskusteli etenkin jäsenkuntien taloudellisesta tilanteesta ja yleisen taloudellisen tilanteen ottamisesta huomioon myös maakuntaliiton toiminnan ja talouden suunnittelussa. Elokuun hallitus linjaa vuoden 2014 taloussuunnittelua. Samalla se ottaa kantaa mm. kuntien jäsenmaksuosuuksiin.

Kokouksessa käsittelyssä olleen selvityksen mukaan aloitteen mukainen jäsenmaksuosuuden alentaminen tarkoittaisi Etelä-Savon maakuntaliitossa noin 990 000 euron tulojen vähennystä, mikä vaarantaisi jo liiton lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Liitto kerää vuonna 2013 maakunnan 14 jäsenkunnaltaan reilut 2,3 miljoonaa euroa kuntien jäsenmaksuosuuksina, noin 15,2 euroa/asukas.

Maakuntajohtajan mahdollinen hakuprosessi puhututti

Etelä-Karjalan liiton hallitus on kokouksessaan 10.6.2013 päättänyt esittää Etelä-Savon nykyistä maakuntajohtajaa Matti Viialaista maakunnan uudeksi johtajaksi. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto kokoontuu 25.6.2013, jossa lopullinen valintapäätös on tarkoitus tehdä.

Etelä-Savon maakuntahallitus kävi keskustelua mahdollisesta maakuntajohtajan hakuprosessista. – Palaamme asiaan elokuun kokouksessamme, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Etelä-Karjalan nykyinen maakuntajohtaja Timo Puttonen on jäämässä eläkkeelle 1.12.2013.

 

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Hirvosesta maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

20.06.2013

Teemu Hirvonen (Sdp) Savonlinnasta on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) uusi puheenjohtaja. Maakuntahallitus valitsi hänet tehtäväänsä tämän päivän kokouksessaan. Hirvonen toimii toista kautta maakuntahallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Esko Kilpinen (Kesk) Pertunmaalta. Kuntapuolen edustajia valittiin MYRiin kaikkiaan yhdeksän ja heille kullekin varajäsenet.

- Otan uuden haasteen vastaan suurella mielenkiinnolla. Maakunnan yhteistyöryhmällä on merkittävä rooli alueen kehittämisessä, vaikka uudella rakennerahastokaudella käytettävissä olevissa resursseissa on laskua, toteaa Teemu Hirvonen. – Kun pelimerkkejä on vähemmän, tarvitaan tarkempaa harkintaa sen suhteen, kuinka voimavarat kohdennetaan. Laatua ja pitkävaikutteisia toimenpiteitä, mainitsee Hirvonen.

Hirvosen mukaan maakunta on vaikeassa tilanteessa, mutta potentiaalia parempaan on. – Potentiaali pitää muuttaa realismiksi ja siinä on osaltaan maakunnan yhteistyöryhmällä työsarkaa.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä MYR on alueellinen toimielin, joka on perustettu Etelä-Savossa tapahtuvaa rakennerahasto-ohjelmien (EAKR ja ESR) toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten. Yhteistyöryhmästä ja sen tehtävistä on säädetty rakennerahastoista annetussa laissa ja -asetuksessa.

Yhteistyöryhmän osapuolina ovat Etelä-Savon maakuntaliitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien valtuustojen toimikaudeksi. Kaikille edustajille, ml. yhteistyöryhmän puheenjohtaja, valitaan myös henkilökohtainen varaedustaja.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on mm. sovittaa yhteen rakennerahasto-ohjelmien varoja ja kansallisia rahoitusosuuksia. Lisäksi yhteistyöryhmä käsittelee mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja päättää maakunnan yhteistyöasiakirjassa olevien rakennerahastohankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta. Yhteistyöryhmä saa myös tiedoksi rahoituksen myöntävän viranomaisen valmistelemat hankkeet, päättää rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä linjauksista ja niitä toteuttavista hakuteemoista, seuraa rakennerahasto-ohjelmien toteutumista ja arvioi niiden vaikutuksia sekä tiedottaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kuntapuolen edustajat kaudelle 2013-2016:

Pj Teemu Hirvonen (Sdp), Savonlinna                               Olli-Pekka Kristiansson, Savonlinna
Tuula Kärkkäinen (Sdp), Rantasalmi                                Pauli Rytkönen, Pieksämäki
Satu Taavitsainen (Sdp), Mikkeli                                      Marianne Huoponen, Mikkeli
Vpj Esko Kilpinen (Kesk), Pertunmaa Pirjo Siiskonen, Mikkeli
Pekka Teittinen (Kesk), Joroinen Päivi Ylönen, Mikkeli
Anna-Liisa Uimonen (Kesk), Savonlinna Anna Vauhkonen, Heinävesi
Markku Häkkänen (Kok), Mäntyharju Seija Puputti, Savonlinna
Armi Salo-Oksa (Kok), Mikkeli Ahti Myllys, Rantasalmi
Raimo Heinänen (Ps), Mikkeli Harri Kivinen, Mikkeli

Kunnallistaloustyöryhmästä kunnallisasiain työryhmä

Maakuntaliitossa on pitkään toiminut kunnallistaloustyöryhmä. Maakuntahallitus päätti tänään kokouksessaan, että työryhmän tehtävä laajenee kunnallistalousasioiden lisäksi koskemaan muita kuntien ja maakuntaliiton yhteistyöhön liittyviä kunnallisasioita. Työryhmän nimi muutettiin uutta tehtävää paremmin kuvaavaksi Etelä-Savon kunnallisasiaintyöryhmäksi.

Työryhmää ansiokkaasti vetänyt Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen valittiin edelleen työryhmän puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Etelä-Savon kunnat, joista varsinaisena jäsenenä toimii kunnanjohtaja. Heille jokaiselle valittiin myös varajäsenet.

Työryhmä on viime vuosina järjestänyt mm. seminaarin ajankohtaisista kunnallisasioista sekä keväällä että syksyllä.

Tulla ja Hirvonen edustamaan maakuntaa Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomiteaan

Maakuntahallitus valitsi edustajikseen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomiteaan aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen lisäksi Matti Tullan (Kesk) ja Teemu Hirvosen (Sdp). Heidän varajäsenikseen valittiin Matti Lundenius ja Anne Otranen-Silvennoinen. Seurantakomitean tehtävänä on tehdä ohjelman toimeenpanoon liittyviä ohjelmatason päätöksiä.

Itäsuomalaisten liittojen yhteistoimintaan vahva edustus

Maakuntahallitus nimesi kokouksessaan viiden itäisen maakunnan neuvottelukuntaan maakuntahallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot sekä maakuntajohtajan. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen edustajista muodostuva neuvottelukunta toimii ylimaakunnallisena yhteistyöfoorumina erityisesti edunvalvonnassa.

Neuvottelukunnan vetovastuu vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna se on Pohjois-Savolla. Vuoden 2014 päätös tehdään erikseen.

Aluekehityslain mukaisen Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen muodostavat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Vuonna 2010 käynnistynyt yhteistyö käsittelee ylimaakunnallisia kehittämisasioita. Yhteistoiminta-alueen asioita valmistelee työvaliokunta, jossa on sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Etelä-Savoa jatkossa edustavat maakuntajohtaja sekä maakuntahallituksen puheenjohtajisto.

Työvaliokunnan työskentelyn vetovastuu on tänä vuonna Pohjois-Savolla ja ensi vuonna Etelä-Savolla.

Vapaa-ajanasutus ja kalatalous lisättävä vahvemmin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014-2020, luonnoshaittakorvaus maksettava täysimääräisenä

Etelä-Savossa on noin 48 000 vapaa-ajanasuntoa ja niillä 150 000 vuotuista käyttäjää, joista 50 000 on maakunnan ulkopuolelta. Vapaa-ajanasutukseen sisältyy vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jolla voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa niin Etelä-Savossa kuin koko maassa. Maakuntahallitus esittääkin, että ohjelmaluonnoksen toimintaympäristökuvaukseen olisi lisättävä vapaa-ajanasutusta ja kalataloutta (elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus) kuvaavat tekstiosuudet.

Maakuntahallitus korostaa, että toimiva infrastruktuuri on perusta sujuvalle maaseutuasumiselle ja kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että laajakaistan runkoverkkorakentamista on tuettava jatkossakin maaseutuohjelmasta.

Maaseutuohjelman rahoituksella on mahdollistettu maaseudun monimuotoista kehittämistä. Maakuntahallitus muistuttaa, että Etelä-Savo on yrityskannaltaan pienyritysvaltainen maakunta, jossa monialaisten maatilojen osuus on maan korkeimpia. On tärkeää, että maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan kehittäminen kuuluu maaseutuohjelman toteuttamisen tärkeimpiin valintoihin ja se on lisättävä ohjelmaluonnokseen.

Maakuntahallitus tyrmää ohjelmaluonnoksessa esitetyn luonnonhaittakorvausperiaatteen muuttamisen siten, että tukea maksettaisiin vasta viiden hehtaarin ylittäville alueille. Se, että ensimmäiset viisi hehtaaria jätettäisiin haittakorvauksen ulkopuolelle, merkitsee koko maassa 50 miljoonan euron leikkausta luonnonhaittakorvaukseen. Etelä-Savossa esitys merkitsee noin 17 % peltoalasta jäämistä korvauksen ulkopuolelle ja noin 2,6 miljoonan euron tulonmenetystä viljelijöille. Se on mittaluokaltaan 7 % verotettavasta maataloustulosta. Yksittäisillä tiloilla yhdessä tuelle esitetyn degressiivisyyden kanssa tulonmenetys voi vuositasolla nousta jopa 10 000 euroon.

Ohjelmaluonnoksessa on monessa kohtaa todettu luonnonhaittakorvauksen elintärkeä merkitys maataloustuotannon jatkumiselle Suomessa. Korvauksen päätavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista ilmasto-olosuhteista huolimatta. Etelä-Savon maakuntahallitus toteaa, että esitys korvauksen leikkaamisesta on ristiriidassa sen kanssa mitä luonnonhaittakorvauksen ratkaisevasta merkityksestä on ohjelmaluonnoksen muissa kohdissa esitetty. Leikkaaminen vaikeuttaa jo ennestään kannattavuuden kanssa kamppailevan elinkeinon harjoittamista ja aiheuttaa tilatasolla epävarmuuden ilmapiiriä, joka syö motivaatiota tilanpidon jatkamiseen tai aloittamiseen.

Maakuntahallitus katsoo, että maa- ja puutarhatalouden tilarakenteesta johtuen luonnonhaittakorvauksen leikkaaminen rankaisee erityisesti Etelä-Savoa. Pienten viljelypinta-alojen ja puutarhatuotannon luonnehtimassa maakunnassa se merkitsee kohtuutonta lisärasitetta tuottajille eikä maakuntahallitus voi hyväksyä esitystä. Luonnonhaittakorvaus tulee maksaa täysimääräisenä kaikelle aktiivitilojen tuotannossa olevalle peltoalalle.

Mikkelissä kehitetään kirkonkylien taajamia

Mikkelin tuiketaajamat  2013 –hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen maakuntahallitukselta. Mikkelin kaupungin toteuttamassa hankkeessa kehitetään Anttolan, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen keskustaajamien vetovoimaa vuorovaikutteisesti yrittäjien, asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden kanssa. Projekti tuottaa mallin kaupunkikeskustoja pienempien taajamien vuorovaikutteiselle kehittämiselle. Työ kestää neljä kuukautta ja valmistuu loppuvuodesta 2013.

Musiikkiopistot kansainvälistyvät ja verkottuvat

ECMTA-konferenssi eli Euroopan kamarimusiikin opettajien yhdistyksen kokoontuminen tuo Savonlinnaan musiikinopetuksen ammattilaisia kehittämään tiimityöskentelyä ja sosiaalista vuorovaikutusta taiteen perusopetuksesta aina korkeakoulutasolle asti. Tavoitteena on etenkin musiikkiopistojen kansainvälistäminen ja verkottuminen. Konferenssi järjestetään keväällä 2014.

Hyvinvointialan yrittäjyyden vahvistamista maakunnassa selvitetään

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy sai rahoitusta kartoittaakseen hyvinvointialan että toimijaverkoston edustajat osallistumaan laajemman kehittämishankkeen suunnitteluun.

Esiselvityshankkeessa määritetään yhteisen maakunnallisen hankkeen fokus ja valitaan kehitettävät toimialat. Maakunnan hyvinvointialan kehittämisen tarpeet selvitetään yhdessä alan yritysten, kehittäjien, oppilaitosten sekä julkisen sektorin kanssa. Hankkeen selvitysvaiheeseen pyydetään mukaan alan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maakunnassa on meneillään Kumppanuuspöytä –hanke, joka on koonnut hyvinvointialan toimijoita koko maakunnasta. Tämä esiselvitystarve on valmisteltu osana maakunnallista hanketta.

Vihreän kemian laboratoriolle tukea laitteistojen hankintaan

Maakuntahallitus suhtautui myönteisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hankehakemukseen Vihreän kemian laboratorion laitteistojen hankintaan. Rahoituksella hankitaan Vihreän kemian laboratorioon Mikkeliin kaksi tut­ki­muk­sen kannalta tärkeää laitetta, magnetometri ja radikaalien mittauslaitteisto sekä luo­daan Savonlinnaan perustetulle Materiaalifysiikan tutkimusryhmälle myös pienempien laitteiden osal­ta edellytykset suunnitellun tutkimustoiminnan suorittamiselle. Materiaalifysiikan tut­ki­mus­ryh­män tutkimusalue on älykkäät materiaalit energiatekniikassa.

Magnetometri on magneettisten materiaalien perustutkimuslaite, jolla voidaan peruskäytön li­säk­si tehdä mittausteknisesti uudenlaista tutkimusta yhdistämällä magneettisiin mittauksiin muita mit­tauk­sia, kuten optista mikroskopiaa, kalorimetriaa ja mekaanisten jännitysten mittauksia sekä läm­mi­tys- ja jäähdytysjärjestelyjä.

Radikaalien mittauslaitteistolla voidaan määrittää veden puhdistuksessa käytettävien ha­pe­tus­tek­nii­koi­den yhteydessä syntyvät, erittäin lyhytikäiset, hapettavat radikaalit. Mittausten avulla saa­daan fundamentaalista tietoa erilaisten radikaalien syntymekanismeista ja vaikutuksesta ve­den puhdistustulokseen.

Tutkimustoiminnan aloittamiseksi Savonlinnassa tarvitaan myös joukko pienempiä laitteita, joista osa suunnitellaan itse ja valmistetaan komponenteista kokoamalla.

Etelä-Savossa toimivat LUT Savo Sustainable Technologiesin tutkimusryhmät kehittävät tut­ki­muk­ses­saan älymateriaaleja, jotka säästävät luonnonvaroja sekä laitteiden valmistusvaiheessa et­tä laitteiden käytön aikana. Älymateriaalien avulla myös ympäristöä kuormittavat päästöt pie­ne­ne­vät. Mikro- ja nanokokoisia materiaaleja voidaan käyttää mm. vedenpuhdistuksessa. Hank­kees­sa hankittavat laitteet tukevat voimakkaasti tätä tutkimusta ja edesauttavat tutkimusryhmien pyr­ki­myk­siä huipputasoiseen tutkimukseen. Tutkimuksen avulla kehitettävillä materiaaleilla on suu­ri kaupallinen potentiaali myös kansainvälisesti.

Valtatie 5 kehittämisessä maankäytön ja liikenteen suunnittelu nivottava yhteen

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa VT 5 Hietanen-Pitkäjärvi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA). Hallitus pitää selostusta kaikin puolin hyvänä ja kattavana. Hallitus katsoo, että jatkosuunnittelun pohjaksi on valittava vaihtoehto, joka mahdollistaa valtatien parantamisen korkealuokkaiseksi voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti.

Valtatie 5:n kehittäminen Hietanen-Pitkäjärvi ei tällä hetkellä ole Liikenneviraston eikä ELY-Pohjois-Savon toteuttamisohjelmissa. Yleissuunnitelman laadinta Hietanen-Pitkäjärvi parantamisesta käynnistyy YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen. Aikaisintaan toteutus voisi olla 2020 vuoden jälkeen.

Jäsenmaksuosuuden alentamisaloite keskustelutti

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen selvityksen toukokuussa 2013 maakuntavaltuuston kokouksessa tehtyyn aloitteeseen jäsenmaksuosuuksien alentamisesta 15,6 eurosta 9 euroon. Hallitus keskusteli etenkin jäsenkuntien taloudellisesta tilanteesta ja yleisen taloudellisen tilanteen ottamisesta huomioon myös maakuntaliiton toiminnan ja talouden suunnittelussa. Elokuun hallitus linjaa vuoden 2014 taloussuunnittelua. Samalla se ottaa kantaa mm. kuntien jäsenmaksuosuuksiin.

Kokouksessa käsittelyssä olleen selvityksen mukaan aloitteen mukainen jäsenmaksuosuuden alentaminen tarkoittaisi Etelä-Savon maakuntaliitossa noin 990 000 euron tulojen vähennystä, mikä vaarantaisi jo liiton lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Liitto kerää vuonna 2013 maakunnan 14 jäsenkunnaltaan reilut 2,3 miljoonaa euroa kuntien jäsenmaksuosuuksina, noin 15,2 euroa/asukas.

Maakuntajohtajan mahdollinen hakuprosessi puhututti

Etelä-Karjalan liiton hallitus on kokouksessaan 10.6.2013 päättänyt esittää Etelä-Savon nykyistä maakuntajohtajaa Matti Viialaista maakunnan uudeksi johtajaksi. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto kokoontuu 25.6.2013, jossa lopullinen valintapäätös on tarkoitus tehdä.

Etelä-Savon maakuntahallitus kävi keskustelua mahdollisesta maakuntajohtajan hakuprosessista. – Palaamme asiaan elokuun kokouksessamme, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Etelä-Karjalan nykyinen maakuntajohtaja Timo Puttonen on jäämässä eläkkeelle 1.12.2013.

 

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Hirvosesta maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

20.06.2013

Teemu Hirvonen (Sdp) Savonlinnasta on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) uusi puheenjohtaja. Maakuntahallitus valitsi hänet tehtäväänsä tämän päivän kokouksessaan. Hirvonen toimii toista kautta maakuntahallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Esko Kilpinen (Kesk) Pertunmaalta. Kuntapuolen edustajia valittiin MYRiin kaikkiaan yhdeksän ja heille kullekin varajäsenet.

- Otan uuden haasteen vastaan suurella mielenkiinnolla. Maakunnan yhteistyöryhmällä on merkittävä rooli alueen kehittämisessä, vaikka uudella rakennerahastokaudella käytettävissä olevissa resursseissa on laskua, toteaa Teemu Hirvonen. – Kun pelimerkkejä on vähemmän, tarvitaan tarkempaa harkintaa sen suhteen, kuinka voimavarat kohdennetaan. Laatua ja pitkävaikutteisia toimenpiteitä, mainitsee Hirvonen.

Hirvosen mukaan maakunta on vaikeassa tilanteessa, mutta potentiaalia parempaan on. – Potentiaali pitää muuttaa realismiksi ja siinä on osaltaan maakunnan yhteistyöryhmällä työsarkaa.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä MYR on alueellinen toimielin, joka on perustettu Etelä-Savossa tapahtuvaa rakennerahasto-ohjelmien (EAKR ja ESR) toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten. Yhteistyöryhmästä ja sen tehtävistä on säädetty rakennerahastoista annetussa laissa ja -asetuksessa.

Yhteistyöryhmän osapuolina ovat Etelä-Savon maakuntaliitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien valtuustojen toimikaudeksi. Kaikille edustajille, ml. yhteistyöryhmän puheenjohtaja, valitaan myös henkilökohtainen varaedustaja.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on mm. sovittaa yhteen rakennerahasto-ohjelmien varoja ja kansallisia rahoitusosuuksia. Lisäksi yhteistyöryhmä käsittelee mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja päättää maakunnan yhteistyöasiakirjassa olevien rakennerahastohankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta. Yhteistyöryhmä saa myös tiedoksi rahoituksen myöntävän viranomaisen valmistelemat hankkeet, päättää rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä linjauksista ja niitä toteuttavista hakuteemoista, seuraa rakennerahasto-ohjelmien toteutumista ja arvioi niiden vaikutuksia sekä tiedottaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kuntapuolen edustajat kaudelle 2013-2016:

Pj Teemu Hirvonen (Sdp), Savonlinna                               Olli-Pekka Kristiansson, Savonlinna
Tuula Kärkkäinen (Sdp), Rantasalmi                                Pauli Rytkönen, Pieksämäki
Satu Taavitsainen (Sdp), Mikkeli                                      Marianne Huoponen, Mikkeli
Vpj Esko Kilpinen (Kesk), Pertunmaa Pirjo Siiskonen, Mikkeli
Pekka Teittinen (Kesk), Joroinen Päivi Ylönen, Mikkeli
Anna-Liisa Uimonen (Kesk), Savonlinna Anna Vauhkonen, Heinävesi
Markku Häkkänen (Kok), Mäntyharju Seija Puputti, Savonlinna
Armi Salo-Oksa (Kok), Mikkeli Ahti Myllys, Rantasalmi
Raimo Heinänen (Ps), Mikkeli Harri Kivinen, Mikkeli

Kunnallistaloustyöryhmästä kunnallisasiain työryhmä

Maakuntaliitossa on pitkään toiminut kunnallistaloustyöryhmä. Maakuntahallitus päätti tänään kokouksessaan, että työryhmän tehtävä laajenee kunnallistalousasioiden lisäksi koskemaan muita kuntien ja maakuntaliiton yhteistyöhön liittyviä kunnallisasioita. Työryhmän nimi muutettiin uutta tehtävää paremmin kuvaavaksi Etelä-Savon kunnallisasiaintyöryhmäksi.

Työryhmää ansiokkaasti vetänyt Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen valittiin edelleen työryhmän puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Etelä-Savon kunnat, joista varsinaisena jäsenenä toimii kunnanjohtaja. Heille jokaiselle valittiin myös varajäsenet.

Työryhmä on viime vuosina järjestänyt mm. seminaarin ajankohtaisista kunnallisasioista sekä keväällä että syksyllä.

Tulla ja Hirvonen edustamaan maakuntaa Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomiteaan

Maakuntahallitus valitsi edustajikseen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomiteaan aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen lisäksi Matti Tullan (Kesk) ja Teemu Hirvosen (Sdp). Heidän varajäsenikseen valittiin Matti Lundenius ja Anne Otranen-Silvennoinen. Seurantakomitean tehtävänä on tehdä ohjelman toimeenpanoon liittyviä ohjelmatason päätöksiä.

Itäsuomalaisten liittojen yhteistoimintaan vahva edustus

Maakuntahallitus nimesi kokouksessaan viiden itäisen maakunnan neuvottelukuntaan maakuntahallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot sekä maakuntajohtajan. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen edustajista muodostuva neuvottelukunta toimii ylimaakunnallisena yhteistyöfoorumina erityisesti edunvalvonnassa.

Neuvottelukunnan vetovastuu vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna se on Pohjois-Savolla. Vuoden 2014 päätös tehdään erikseen.

Aluekehityslain mukaisen Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen muodostavat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Vuonna 2010 käynnistynyt yhteistyö käsittelee ylimaakunnallisia kehittämisasioita. Yhteistoiminta-alueen asioita valmistelee työvaliokunta, jossa on sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Etelä-Savoa jatkossa edustavat maakuntajohtaja sekä maakuntahallituksen puheenjohtajisto.

Työvaliokunnan työskentelyn vetovastuu on tänä vuonna Pohjois-Savolla ja ensi vuonna Etelä-Savolla.

Vapaa-ajanasutus ja kalatalous lisättävä vahvemmin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014-2020, luonnoshaittakorvaus maksettava täysimääräisenä

Etelä-Savossa on noin 48 000 vapaa-ajanasuntoa ja niillä 150 000 vuotuista käyttäjää, joista 50 000 on maakunnan ulkopuolelta. Vapaa-ajanasutukseen sisältyy vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jolla voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa niin Etelä-Savossa kuin koko maassa. Maakuntahallitus esittääkin, että ohjelmaluonnoksen toimintaympäristökuvaukseen olisi lisättävä vapaa-ajanasutusta ja kalataloutta (elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus) kuvaavat tekstiosuudet.

Maakuntahallitus korostaa, että toimiva infrastruktuuri on perusta sujuvalle maaseutuasumiselle ja kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että laajakaistan runkoverkkorakentamista on tuettava jatkossakin maaseutuohjelmasta.

Maaseutuohjelman rahoituksella on mahdollistettu maaseudun monimuotoista kehittämistä. Maakuntahallitus muistuttaa, että Etelä-Savo on yrityskannaltaan pienyritysvaltainen maakunta, jossa monialaisten maatilojen osuus on maan korkeimpia. On tärkeää, että maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan kehittäminen kuuluu maaseutuohjelman toteuttamisen tärkeimpiin valintoihin ja se on lisättävä ohjelmaluonnokseen.

Maakuntahallitus tyrmää ohjelmaluonnoksessa esitetyn luonnonhaittakorvausperiaatteen muuttamisen siten, että tukea maksettaisiin vasta viiden hehtaarin ylittäville alueille. Se, että ensimmäiset viisi hehtaaria jätettäisiin haittakorvauksen ulkopuolelle, merkitsee koko maassa 50 miljoonan euron leikkausta luonnonhaittakorvaukseen. Etelä-Savossa esitys merkitsee noin 17 % peltoalasta jäämistä korvauksen ulkopuolelle ja noin 2,6 miljoonan euron tulonmenetystä viljelijöille. Se on mittaluokaltaan 7 % verotettavasta maataloustulosta. Yksittäisillä tiloilla yhdessä tuelle esitetyn degressiivisyyden kanssa tulonmenetys voi vuositasolla nousta jopa 10 000 euroon.

Ohjelmaluonnoksessa on monessa kohtaa todettu luonnonhaittakorvauksen elintärkeä merkitys maataloustuotannon jatkumiselle Suomessa. Korvauksen päätavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista ilmasto-olosuhteista huolimatta. Etelä-Savon maakuntahallitus toteaa, että esitys korvauksen leikkaamisesta on ristiriidassa sen kanssa mitä luonnonhaittakorvauksen ratkaisevasta merkityksestä on ohjelmaluonnoksen muissa kohdissa esitetty. Leikkaaminen vaikeuttaa jo ennestään kannattavuuden kanssa kamppailevan elinkeinon harjoittamista ja aiheuttaa tilatasolla epävarmuuden ilmapiiriä, joka syö motivaatiota tilanpidon jatkamiseen tai aloittamiseen.

Maakuntahallitus katsoo, että maa- ja puutarhatalouden tilarakenteesta johtuen luonnonhaittakorvauksen leikkaaminen rankaisee erityisesti Etelä-Savoa. Pienten viljelypinta-alojen ja puutarhatuotannon luonnehtimassa maakunnassa se merkitsee kohtuutonta lisärasitetta tuottajille eikä maakuntahallitus voi hyväksyä esitystä. Luonnonhaittakorvaus tulee maksaa täysimääräisenä kaikelle aktiivitilojen tuotannossa olevalle peltoalalle.

Mikkelissä kehitetään kirkonkylien taajamia

Mikkelin tuiketaajamat  2013 –hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen maakuntahallitukselta. Mikkelin kaupungin toteuttamassa hankkeessa kehitetään Anttolan, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen keskustaajamien vetovoimaa vuorovaikutteisesti yrittäjien, asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden kanssa. Projekti tuottaa mallin kaupunkikeskustoja pienempien taajamien vuorovaikutteiselle kehittämiselle. Työ kestää neljä kuukautta ja valmistuu loppuvuodesta 2013.

Musiikkiopistot kansainvälistyvät ja verkottuvat

ECMTA-konferenssi eli Euroopan kamarimusiikin opettajien yhdistyksen kokoontuminen tuo Savonlinnaan musiikinopetuksen ammattilaisia kehittämään tiimityöskentelyä ja sosiaalista vuorovaikutusta taiteen perusopetuksesta aina korkeakoulutasolle asti. Tavoitteena on etenkin musiikkiopistojen kansainvälistäminen ja verkottuminen. Konferenssi järjestetään keväällä 2014.

Hyvinvointialan yrittäjyyden vahvistamista maakunnassa selvitetään

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy sai rahoitusta kartoittaakseen hyvinvointialan että toimijaverkoston edustajat osallistumaan laajemman kehittämishankkeen suunnitteluun.

Esiselvityshankkeessa määritetään yhteisen maakunnallisen hankkeen fokus ja valitaan kehitettävät toimialat. Maakunnan hyvinvointialan kehittämisen tarpeet selvitetään yhdessä alan yritysten, kehittäjien, oppilaitosten sekä julkisen sektorin kanssa. Hankkeen selvitysvaiheeseen pyydetään mukaan alan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maakunnassa on meneillään Kumppanuuspöytä –hanke, joka on koonnut hyvinvointialan toimijoita koko maakunnasta. Tämä esiselvitystarve on valmisteltu osana maakunnallista hanketta.

Vihreän kemian laboratoriolle tukea laitteistojen hankintaan

Maakuntahallitus suhtautui myönteisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hankehakemukseen Vihreän kemian laboratorion laitteistojen hankintaan. Rahoituksella hankitaan Vihreän kemian laboratorioon Mikkeliin kaksi tut­ki­muk­sen kannalta tärkeää laitetta, magnetometri ja radikaalien mittauslaitteisto sekä luo­daan Savonlinnaan perustetulle Materiaalifysiikan tutkimusryhmälle myös pienempien laitteiden osal­ta edellytykset suunnitellun tutkimustoiminnan suorittamiselle. Materiaalifysiikan tut­ki­mus­ryh­män tutkimusalue on älykkäät materiaalit energiatekniikassa.

Magnetometri on magneettisten materiaalien perustutkimuslaite, jolla voidaan peruskäytön li­säk­si tehdä mittausteknisesti uudenlaista tutkimusta yhdistämällä magneettisiin mittauksiin muita mit­tauk­sia, kuten optista mikroskopiaa, kalorimetriaa ja mekaanisten jännitysten mittauksia sekä läm­mi­tys- ja jäähdytysjärjestelyjä.

Radikaalien mittauslaitteistolla voidaan määrittää veden puhdistuksessa käytettävien ha­pe­tus­tek­nii­koi­den yhteydessä syntyvät, erittäin lyhytikäiset, hapettavat radikaalit. Mittausten avulla saa­daan fundamentaalista tietoa erilaisten radikaalien syntymekanismeista ja vaikutuksesta ve­den puhdistustulokseen.

Tutkimustoiminnan aloittamiseksi Savonlinnassa tarvitaan myös joukko pienempiä laitteita, joista osa suunnitellaan itse ja valmistetaan komponenteista kokoamalla.

Etelä-Savossa toimivat LUT Savo Sustainable Technologiesin tutkimusryhmät kehittävät tut­ki­muk­ses­saan älymateriaaleja, jotka säästävät luonnonvaroja sekä laitteiden valmistusvaiheessa et­tä laitteiden käytön aikana. Älymateriaalien avulla myös ympäristöä kuormittavat päästöt pie­ne­ne­vät. Mikro- ja nanokokoisia materiaaleja voidaan käyttää mm. vedenpuhdistuksessa. Hank­kees­sa hankittavat laitteet tukevat voimakkaasti tätä tutkimusta ja edesauttavat tutkimusryhmien pyr­ki­myk­siä huipputasoiseen tutkimukseen. Tutkimuksen avulla kehitettävillä materiaaleilla on suu­ri kaupallinen potentiaali myös kansainvälisesti.

Valtatie 5 kehittämisessä maankäytön ja liikenteen suunnittelu nivottava yhteen

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa VT 5 Hietanen-Pitkäjärvi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA). Hallitus pitää selostusta kaikin puolin hyvänä ja kattavana. Hallitus katsoo, että jatkosuunnittelun pohjaksi on valittava vaihtoehto, joka mahdollistaa valtatien parantamisen korkealuokkaiseksi voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti.

Valtatie 5:n kehittäminen Hietanen-Pitkäjärvi ei tällä hetkellä ole Liikenneviraston eikä ELY-Pohjois-Savon toteuttamisohjelmissa. Yleissuunnitelman laadinta Hietanen-Pitkäjärvi parantamisesta käynnistyy YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen. Aikaisintaan toteutus voisi olla 2020 vuoden jälkeen.

Jäsenmaksuosuuden alentamisaloite keskustelutti

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen selvityksen toukokuussa 2013 maakuntavaltuuston kokouksessa tehtyyn aloitteeseen jäsenmaksuosuuksien alentamisesta 15,6 eurosta 9 euroon. Hallitus keskusteli etenkin jäsenkuntien taloudellisesta tilanteesta ja yleisen taloudellisen tilanteen ottamisesta huomioon myös maakuntaliiton toiminnan ja talouden suunnittelussa. Elokuun hallitus linjaa vuoden 2014 taloussuunnittelua. Samalla se ottaa kantaa mm. kuntien jäsenmaksuosuuksiin.

Kokouksessa käsittelyssä olleen selvityksen mukaan aloitteen mukainen jäsenmaksuosuuden alentaminen tarkoittaisi Etelä-Savon maakuntaliitossa noin 990 000 euron tulojen vähennystä, mikä vaarantaisi jo liiton lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Liitto kerää vuonna 2013 maakunnan 14 jäsenkunnaltaan reilut 2,3 miljoonaa euroa kuntien jäsenmaksuosuuksina, noin 15,2 euroa/asukas.

Maakuntajohtajan mahdollinen hakuprosessi puhututti

Etelä-Karjalan liiton hallitus on kokouksessaan 10.6.2013 päättänyt esittää Etelä-Savon nykyistä maakuntajohtajaa Matti Viialaista maakunnan uudeksi johtajaksi. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto kokoontuu 25.6.2013, jossa lopullinen valintapäätös on tarkoitus tehdä.

Etelä-Savon maakuntahallitus kävi keskustelua mahdollisesta maakuntajohtajan hakuprosessista. – Palaamme asiaan elokuun kokouksessamme, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Etelä-Karjalan nykyinen maakuntajohtaja Timo Puttonen on jäämässä eläkkeelle 1.12.2013.

 

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Hirvosesta maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

20.06.2013

Teemu Hirvonen (Sdp) Savonlinnasta on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) uusi puheenjohtaja. Maakuntahallitus valitsi hänet tehtäväänsä tämän päivän kokouksessaan. Hirvonen toimii toista kautta maakuntahallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Esko Kilpinen (Kesk) Pertunmaalta. Kuntapuolen edustajia valittiin MYRiin kaikkiaan yhdeksän ja heille kullekin varajäsenet.

- Otan uuden haasteen vastaan suurella mielenkiinnolla. Maakunnan yhteistyöryhmällä on merkittävä rooli alueen kehittämisessä, vaikka uudella rakennerahastokaudella käytettävissä olevissa resursseissa on laskua, toteaa Teemu Hirvonen. – Kun pelimerkkejä on vähemmän, tarvitaan tarkempaa harkintaa sen suhteen, kuinka voimavarat kohdennetaan. Laatua ja pitkävaikutteisia toimenpiteitä, mainitsee Hirvonen.

Hirvosen mukaan maakunta on vaikeassa tilanteessa, mutta potentiaalia parempaan on. – Potentiaali pitää muuttaa realismiksi ja siinä on osaltaan maakunnan yhteistyöryhmällä työsarkaa.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä MYR on alueellinen toimielin, joka on perustettu Etelä-Savossa tapahtuvaa rakennerahasto-ohjelmien (EAKR ja ESR) toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten. Yhteistyöryhmästä ja sen tehtävistä on säädetty rakennerahastoista annetussa laissa ja -asetuksessa.

Yhteistyöryhmän osapuolina ovat Etelä-Savon maakuntaliitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien valtuustojen toimikaudeksi. Kaikille edustajille, ml. yhteistyöryhmän puheenjohtaja, valitaan myös henkilökohtainen varaedustaja.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on mm. sovittaa yhteen rakennerahasto-ohjelmien varoja ja kansallisia rahoitusosuuksia. Lisäksi yhteistyöryhmä käsittelee mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja päättää maakunnan yhteistyöasiakirjassa olevien rakennerahastohankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta. Yhteistyöryhmä saa myös tiedoksi rahoituksen myöntävän viranomaisen valmistelemat hankkeet, päättää rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä linjauksista ja niitä toteuttavista hakuteemoista, seuraa rakennerahasto-ohjelmien toteutumista ja arvioi niiden vaikutuksia sekä tiedottaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta.

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kuntapuolen edustajat kaudelle 2013-2016:

Pj Teemu Hirvonen (Sdp), Savonlinna                               Olli-Pekka Kristiansson, Savonlinna
Tuula Kärkkäinen (Sdp), Rantasalmi                                Pauli Rytkönen, Pieksämäki
Satu Taavitsainen (Sdp), Mikkeli                                      Marianne Huoponen, Mikkeli
Vpj Esko Kilpinen (Kesk), Pertunmaa Pirjo Siiskonen, Mikkeli
Pekka Teittinen (Kesk), Joroinen Päivi Ylönen, Mikkeli
Anna-Liisa Uimonen (Kesk), Savonlinna Anna Vauhkonen, Heinävesi
Markku Häkkänen (Kok), Mäntyharju Seija Puputti, Savonlinna
Armi Salo-Oksa (Kok), Mikkeli Ahti Myllys, Rantasalmi
Raimo Heinänen (Ps), Mikkeli Harri Kivinen, Mikkeli

Kunnallistaloustyöryhmästä kunnallisasiain työryhmä

Maakuntaliitossa on pitkään toiminut kunnallistaloustyöryhmä. Maakuntahallitus päätti tänään kokouksessaan, että työryhmän tehtävä laajenee kunnallistalousasioiden lisäksi koskemaan muita kuntien ja maakuntaliiton yhteistyöhön liittyviä kunnallisasioita. Työryhmän nimi muutettiin uutta tehtävää paremmin kuvaavaksi Etelä-Savon kunnallisasiaintyöryhmäksi.

Työryhmää ansiokkaasti vetänyt Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen valittiin edelleen työryhmän puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Etelä-Savon kunnat, joista varsinaisena jäsenenä toimii kunnanjohtaja. Heille jokaiselle valittiin myös varajäsenet.

Työryhmä on viime vuosina järjestänyt mm. seminaarin ajankohtaisista kunnallisasioista sekä keväällä että syksyllä.

Tulla ja Hirvonen edustamaan maakuntaa Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomiteaan

Maakuntahallitus valitsi edustajikseen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomiteaan aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen lisäksi Matti Tullan (Kesk) ja Teemu Hirvosen (Sdp). Heidän varajäsenikseen valittiin Matti Lundenius ja Anne Otranen-Silvennoinen. Seurantakomitean tehtävänä on tehdä ohjelman toimeenpanoon liittyviä ohjelmatason päätöksiä.

Itäsuomalaisten liittojen yhteistoimintaan vahva edustus

Maakuntahallitus nimesi kokouksessaan viiden itäisen maakunnan neuvottelukuntaan maakuntahallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot sekä maakuntajohtajan. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen edustajista muodostuva neuvottelukunta toimii ylimaakunnallisena yhteistyöfoorumina erityisesti edunvalvonnassa.

Neuvottelukunnan vetovastuu vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna se on Pohjois-Savolla. Vuoden 2014 päätös tehdään erikseen.

Aluekehityslain mukaisen Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen muodostavat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Vuonna 2010 käynnistynyt yhteistyö käsittelee ylimaakunnallisia kehittämisasioita. Yhteistoiminta-alueen asioita valmistelee työvaliokunta, jossa on sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Etelä-Savoa jatkossa edustavat maakuntajohtaja sekä maakuntahallituksen puheenjohtajisto.

Työvaliokunnan työskentelyn vetovastuu on tänä vuonna Pohjois-Savolla ja ensi vuonna Etelä-Savolla.

Vapaa-ajanasutus ja kalatalous lisättävä vahvemmin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014-2020, luonnoshaittakorvaus maksettava täysimääräisenä

Etelä-Savossa on noin 48 000 vapaa-ajanasuntoa ja niillä 150 000 vuotuista käyttäjää, joista 50 000 on maakunnan ulkopuolelta. Vapaa-ajanasutukseen sisältyy vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jolla voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa niin Etelä-Savossa kuin koko maassa. Maakuntahallitus esittääkin, että ohjelmaluonnoksen toimintaympäristökuvaukseen olisi lisättävä vapaa-ajanasutusta ja kalataloutta (elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus) kuvaavat tekstiosuudet.

Maakuntahallitus korostaa, että toimiva infrastruktuuri on perusta sujuvalle maaseutuasumiselle ja kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että laajakaistan runkoverkkorakentamista on tuettava jatkossakin maaseutuohjelmasta.

Maaseutuohjelman rahoituksella on mahdollistettu maaseudun monimuotoista kehittämistä. Maakuntahallitus muistuttaa, että Etelä-Savo on yrityskannaltaan pienyritysvaltainen maakunta, jossa monialaisten maatilojen osuus on maan korkeimpia. On tärkeää, että maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan kehittäminen kuuluu maaseutuohjelman toteuttamisen tärkeimpiin valintoihin ja se on lisättävä ohjelmaluonnokseen.

Maakuntahallitus tyrmää ohjelmaluonnoksessa esitetyn luonnonhaittakorvausperiaatteen muuttamisen siten, että tukea maksettaisiin vasta viiden hehtaarin ylittäville alueille. Se, että ensimmäiset viisi hehtaaria jätettäisiin haittakorvauksen ulkopuolelle, merkitsee koko maassa 50 miljoonan euron leikkausta luonnonhaittakorvaukseen. Etelä-Savossa esitys merkitsee noin 17 % peltoalasta jäämistä korvauksen ulkopuolelle ja noin 2,6 miljoonan euron tulonmenetystä viljelijöille. Se on mittaluokaltaan 7 % verotettavasta maataloustulosta. Yksittäisillä tiloilla yhdessä tuelle esitetyn degressiivisyyden kanssa tulonmenetys voi vuositasolla nousta jopa 10 000 euroon.

Ohjelmaluonnoksessa on monessa kohtaa todettu luonnonhaittakorvauksen elintärkeä merkitys maataloustuotannon jatkumiselle Suomessa. Korvauksen päätavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista ilmasto-olosuhteista huolimatta. Etelä-Savon maakuntahallitus toteaa, että esitys korvauksen leikkaamisesta on ristiriidassa sen kanssa mitä luonnonhaittakorvauksen ratkaisevasta merkityksestä on ohjelmaluonnoksen muissa kohdissa esitetty. Leikkaaminen vaikeuttaa jo ennestään kannattavuuden kanssa kamppailevan elinkeinon harjoittamista ja aiheuttaa tilatasolla epävarmuuden ilmapiiriä, joka syö motivaatiota tilanpidon jatkamiseen tai aloittamiseen.

Maakuntahallitus katsoo, että maa- ja puutarhatalouden tilarakenteesta johtuen luonnonhaittakorvauksen leikkaaminen rankaisee erityisesti Etelä-Savoa. Pienten viljelypinta-alojen ja puutarhatuotannon luonnehtimassa maakunnassa se merkitsee kohtuutonta lisärasitetta tuottajille eikä maakuntahallitus voi hyväksyä esitystä. Luonnonhaittakorvaus tulee maksaa täysimääräisenä kaikelle aktiivitilojen tuotannossa olevalle peltoalalle.

Mikkelissä kehitetään kirkonkylien taajamia

Mikkelin tuiketaajamat  2013 –hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen maakuntahallitukselta. Mikkelin kaupungin toteuttamassa hankkeessa kehitetään Anttolan, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen keskustaajamien vetovoimaa vuorovaikutteisesti yrittäjien, asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden kanssa. Projekti tuottaa mallin kaupunkikeskustoja pienempien taajamien vuorovaikutteiselle kehittämiselle. Työ kestää neljä kuukautta ja valmistuu loppuvuodesta 2013.

Musiikkiopistot kansainvälistyvät ja verkottuvat

ECMTA-konferenssi eli Euroopan kamarimusiikin opettajien yhdistyksen kokoontuminen tuo Savonlinnaan musiikinopetuksen ammattilaisia kehittämään tiimityöskentelyä ja sosiaalista vuorovaikutusta taiteen perusopetuksesta aina korkeakoulutasolle asti. Tavoitteena on etenkin musiikkiopistojen kansainvälistäminen ja verkottuminen. Konferenssi järjestetään keväällä 2014.

Hyvinvointialan yrittäjyyden vahvistamista maakunnassa selvitetään

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy sai rahoitusta kartoittaakseen hyvinvointialan että toimijaverkoston edustajat osallistumaan laajemman kehittämishankkeen suunnitteluun.

Esiselvityshankkeessa määritetään yhteisen maakunnallisen hankkeen fokus ja valitaan kehitettävät toimialat. Maakunnan hyvinvointialan kehittämisen tarpeet selvitetään yhdessä alan yritysten, kehittäjien, oppilaitosten sekä julkisen sektorin kanssa. Hankkeen selvitysvaiheeseen pyydetään mukaan alan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maakunnassa on meneillään Kumppanuuspöytä –hanke, joka on koonnut hyvinvointialan toimijoita koko maakunnasta. Tämä esiselvitystarve on valmisteltu osana maakunnallista hanketta.

Vihreän kemian laboratoriolle tukea laitteistojen hankintaan

Maakuntahallitus suhtautui myönteisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hankehakemukseen Vihreän kemian laboratorion laitteistojen hankintaan. Rahoituksella hankitaan Vihreän kemian laboratorioon Mikkeliin kaksi tut­ki­muk­sen kannalta tärkeää laitetta, magnetometri ja radikaalien mittauslaitteisto sekä luo­daan Savonlinnaan perustetulle Materiaalifysiikan tutkimusryhmälle myös pienempien laitteiden osal­ta edellytykset suunnitellun tutkimustoiminnan suorittamiselle. Materiaalifysiikan tut­ki­mus­ryh­män tutkimusalue on älykkäät materiaalit energiatekniikassa.

Magnetometri on magneettisten materiaalien perustutkimuslaite, jolla voidaan peruskäytön li­säk­si tehdä mittausteknisesti uudenlaista tutkimusta yhdistämällä magneettisiin mittauksiin muita mit­tauk­sia, kuten optista mikroskopiaa, kalorimetriaa ja mekaanisten jännitysten mittauksia sekä läm­mi­tys- ja jäähdytysjärjestelyjä.

Radikaalien mittauslaitteistolla voidaan määrittää veden puhdistuksessa käytettävien ha­pe­tus­tek­nii­koi­den yhteydessä syntyvät, erittäin lyhytikäiset, hapettavat radikaalit. Mittausten avulla saa­daan fundamentaalista tietoa erilaisten radikaalien syntymekanismeista ja vaikutuksesta ve­den puhdistustulokseen.

Tutkimustoiminnan aloittamiseksi Savonlinnassa tarvitaan myös joukko pienempiä laitteita, joista osa suunnitellaan itse ja valmistetaan komponenteista kokoamalla.

Etelä-Savossa toimivat LUT Savo Sustainable Technologiesin tutkimusryhmät kehittävät tut­ki­muk­ses­saan älymateriaaleja, jotka säästävät luonnonvaroja sekä laitteiden valmistusvaiheessa et­tä laitteiden käytön aikana. Älymateriaalien avulla myös ympäristöä kuormittavat päästöt pie­ne­ne­vät. Mikro- ja nanokokoisia materiaaleja voidaan käyttää mm. vedenpuhdistuksessa. Hank­kees­sa hankittavat laitteet tukevat voimakkaasti tätä tutkimusta ja edesauttavat tutkimusryhmien pyr­ki­myk­siä huipputasoiseen tutkimukseen. Tutkimuksen avulla kehitettävillä materiaaleilla on suu­ri kaupallinen potentiaali myös kansainvälisesti.

Valtatie 5 kehittämisessä maankäytön ja liikenteen suunnittelu nivottava yhteen

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa VT 5 Hietanen-Pitkäjärvi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA). Hallitus pitää selostusta kaikin puolin hyvänä ja kattavana. Hallitus katsoo, että jatkosuunnittelun pohjaksi on valittava vaihtoehto, joka mahdollistaa valtatien parantamisen korkealuokkaiseksi voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti.

Valtatie 5:n kehittäminen Hietanen-Pitkäjärvi ei tällä hetkellä ole Liikenneviraston eikä ELY-Pohjois-Savon toteuttamisohjelmissa. Yleissuunnitelman laadinta Hietanen-Pitkäjärvi parantamisesta käynnistyy YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen. Aikaisintaan toteutus voisi olla 2020 vuoden jälkeen.

Jäsenmaksuosuuden alentamisaloite keskustelutti

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen selvityksen toukokuussa 2013 maakuntavaltuuston kokouksessa tehtyyn aloitteeseen jäsenmaksuosuuksien alentamisesta 15,6 eurosta 9 euroon. Hallitus keskusteli etenkin jäsenkuntien taloudellisesta tilanteesta ja yleisen taloudellisen tilanteen ottamisesta huomioon myös maakuntaliiton toiminnan ja talouden suunnittelussa. Elokuun hallitus linjaa vuoden 2014 taloussuunnittelua. Samalla se ottaa kantaa mm. kuntien jäsenmaksuosuuksiin.

Kokouksessa käsittelyssä olleen selvityksen mukaan aloitteen mukainen jäsenmaksuosuuden alentaminen tarkoittaisi Etelä-Savon maakuntaliitossa noin 990 000 euron tulojen vähennystä, mikä vaarantaisi jo liiton lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Liitto kerää vuonna 2013 maakunnan 14 jäsenkunnaltaan reilut 2,3 miljoonaa euroa kuntien jäsenmaksuosuuksina, noin 15,2 euroa/asukas.

Maakuntajohtajan mahdollinen hakuprosessi puhututti

Etelä-Karjalan liiton hallitus on kokouksessaan 10.6.2013 päättänyt esittää Etelä-Savon nykyistä maakuntajohtajaa Matti Viialaista maakunnan uudeksi johtajaksi. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto kokoontuu 25.6.2013, jossa lopullinen valintapäätös on tarkoitus tehdä.

Etelä-Savon maakuntahallitus kävi keskustelua mahdollisesta maakuntajohtajan hakuprosessista. – Palaamme asiaan elokuun kokouksessamme, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Etelä-Karjalan nykyinen maakuntajohtaja Timo Puttonen on jäämässä eläkkeelle 1.12.2013.

 

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010