Maakuntahallitus: Kahdeksan aluetta soveltuu tuulivoiman suurtuotantoon Etelä-Savossa

22.05.2013

Etelä-Savon maakuntahallitus poisti tuulivoimakaavan luonnoksesta Rantasalmen Parkunmäen ja Heinäveden Kangaslamminmäen tuulivoimapuistoalueet. Maakuntaliiton saaman palautteen perusteella ne olisivat saattaneet uhata Linnansaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin arvokkaita maisemia.

Lisäksi hallitus lisäsi kaavaan kuntien ehdotuksesta kolme uutta tuulivoimapuistoaluetta. Ne sijaitsevat Enonkosken ja Savonrannan kirkonkylien länsipuolilla sekä Savonlinnan Pihlajaniemessä. Muutokset sisältyvät maakuntahallituksen kaavavastineeseen, jonka se antoi 22. toukokuuta Mikkelissä.

Hallitus päätti myös selvityttää, soveltuvatko voimayhtiö Tornator Oy:n omistamat alueet Heinäveden länsirajalla Varkaus – Joensuu -radan ympäristössä ja Pieksämäellä Suonenjoentien ja Mataramäentien välisellä alueella laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Lisäyksiä esitti Tornator. Sen sijaan Tornatorin esittämää aluelisäystä Koloveden kansallispuiston kupeeseen hallitus ei katsonut järkeväksi.

Hallitus muutti palautteen perusteella myös kolmen kaavaluonnoksessa esitetyn alueen aluerajoja (Heinävedellä Kangasmäen ja Sarvikumpu–Sopakon alueet sekä Puumalassa Konnalamminmäen alue).

Vastineessa tekemillään muutoksilla maakuntahallitus halusi muun muassa varmistaa, ettei tuulivoimatuotannolla pilata arvokkaita vesistömaisemia ja siten vaaranneta maakunnan asemaa vapaa-ajanvieton ykkösalueena. – Vastine on 84-sivuinen.

Maakunnan näköinen tuulivoimakaava

- Tuulivoimakaava on nyt Etelä-Savon maakunnan näköinen, kuvasi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) vastineprosessin lopputulosta hallituksen tiedotustilaisuudessa. Kakriainen viittasi niihin muutoksiin, joita hallitus teki kaavaluonnokseen maisemallisin perustein.

- Pyrimme tekemään päätöksen, jossa tuulivoima ja maakunnalle tärkeät vapaa-ajan vietto ja matkailu eivät riitele keskenään, sanoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Vain harva tavallinen ihminen osaa hahmottaa, miten korkeita rakennuksia suuret tuulivoimamyllyt ovat ja mitä käytännössä tarkoittaa, jos rakennus kohoaa yli sadan metrin korkeudelle Saimaan pinnasta, Selenius arveli.

Puheenjohtajat totesivat kuitenkin myös, että tuulivoiman häiritsevyys on arvostuskysymys: jos pitää tuulivoimaa tärkeänä energiaratkaisuna, korkea rakennelmat eivät häiritse.

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata (115) yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Vastineet saatetaan tiedoksi lausunnon antaneille ja kansalaispalautetta lähettäneille. Seuraavaksi maakuntaliiton virasto valmistelee kaavaehdotuksen, joka asetetaan nähtäville ja lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Kahdeksan mahdollista tuulivoimapuistoa

Maakuntahallituksen vastineen pohjalta Etelä-Savoon luodaan edellytykset kahdeksan suuren tuulivoimapuiston jatkosuunnittelulle.  Ne sijaitsevat Enonkoskella kirkonkylän länsilaidalla, Heinävedellä Kangasmäellä ja Sarvikummun ja Sopakon alueella, Puumalassa Konnalamminmäellä, Savonlinnassa Pihlajaniemessä ja Syvälahden alueella ja Savonrannan kirkonkylän länsilaidalla sekä Laukunkankaalla Savonrannan ja Enonkosken rajalla.

Lisäksi on mahdollista, että lisäselvitysten perusteella Tornator Oy:n omistamat alueet Heinäveden länsirajalla Varkaus – Joensuu -radan ympäristössä ja Pieksämäellä Suonenjoentien ja Mataramäentien välisellä alueella soveltuvat laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon.

Kaavamääräykset ja -selostus täsmentyivät

Maakuntahallitus teki palautteen perusteella myös kaavamääräyksiin pienehköjä täsmennyksiä. Yleismääräys täsmentyi siten, että tietoliikenne ja muinaisjäännökset otetaan määräyksessä huomioon. Yleismääräys ohjaa kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua, myös yksittäisten suurvoimaloiden suunnittelua. Lisäksi hallitus antoi muun muassa aluekohtaisia lintuihin liittyviä lisämääräyksiä.

Kaavaselostuksessa kaavan vaikutusten arviointi ja oikeusvaikutukset täsmentyvät. Vaikutusten arvioinnissa täsmentyvät erityisesti arviointi suhteessa ihmisiin ja elinkeinoihin. Myös kulttuuriperinnön huomioon otto täsmentyy. Lisäksi alueiden valintakriteerit täsmentyvät voimalinjaetäisyyden osalta. Lausunnot arvostelivat etäisyyskriteeriä tarpeettoman kriittiseksi.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

- Maankäyttö on jatkossakin kiinni maanomistajan tahdosta, vaikka maakuntakaava osoittaisikin alueen tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta.

- Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla.

Ensimmäinen vaihemaakuntakaava

Tuulivoimakaava on Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava ja se täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi kaava määrittelee puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia.

Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Kiinteistökohtaiset pienvoimalat eivät sisälly maakuntakaavatarkasteluun. Niiden rakentaminen ratkaistaan myös kunnissa.

Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Tuulivoimakaavaluonnos oli nähtävillä joulu-tammikuun ajan, ja lausuntokierros päättyi helmikuun 2013 lopussa.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Mikkelin Ihastjärvi Vuoden kylä 2013

Mikkelin Ihastjärven kylä on Vuoden 2013 eteläsavolainen kylä. Vuoden kylän valitsi Etelä-Savon maakuntahallitus 22. toukokuuta. Ehdotuksen palkinnon saajaksi teki Järvi-Suomen kylät ry.

Ihastjärven kylä on kääntänyt kehityksensä nousuun, palkinnon perustelut kiittävät. Kylä sai torjuttua koulun lakkautusuhan, ja oppilasmäärä kasvaa reippaasti. Hyvistä tuloksista kylä saa kiittää erityisesti pitkäjänteistä ja tehokasta kylämarkkinointia.

Koulusta on tullut kaikenikäisten toimintakeskus, jossa kyläläiset kehittävät palveluja, yritystoimintaa, yhteisöllisyyttä ja uusia toimintoja rohkeasti yhdessä. Myös kylän suuret hankkeet, joita on toteutettu sekä hanke- että talkootyöllä, saavat kiitosta, esimerkkeinä Harjukosken historiallisen myllyn pajarakennuksen siirto, metsästäjien maja, asumismarkkinointi ja palvelujen kehittäminen.

Kiitosta kyläläiset saavat myös yhteistyökyvystä, yhdessä tekemisestä ja hyvästä kylähengestä sekä uusista rohkeista visioista, jotka ovat luoneet uskoa kehitysmahdollisuuksiin.

Viime vuoden Vuoden kylä oli Kerimäen Anttolan seutu. Etelä-Savon vuoden kylä on valittu vuodesta 1989 lähtien.

Lisätietoja antavat Heikki Haponen Ihastjärven kyläyhdistyksestä, puh. 044 542 6648, sekä kyläasiamies Henrik Hausen Järvi-Suomen kylät ry:stä, puh. 0400 992 699 , henhaus@gmail.com.

Uutta maakuntaohjelmaa valmistelee neljä työryhmää

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014 – 2017. Uusi ohjelma sisältää ne toimet, jotka toteuttavat käytännössä vuonna 2012 päivitettyä maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo.

Maakuntaliitto on perustanut ohjelmatyötä varten neljä työryhmää, ns. ohjelmafoorumia, jotka kehittelevät sisältöjä ohjelmalle. Foorumit ovat: Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, Laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä Hyvä toimintaympäristö. Mukana ohjelman teossa on kaikkiaan noin sata henkilöä.

Ohjelman laatimista voi seurata ja kommentoida sekä sen sisältöjä ideoida maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaliitto. Maakuntaliitto on tiedottanut lainmukaisesti ohjelman käynnistymisestä.

Ohjelmatyötä liitto arvioi ja kehittää lakisääteisessä arviointiprosessissa. Nykyistä eli vuosina 2011 2014 toteutettavaa ohjelmaa arvioi MDI Public Oy kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Tuloksia liitto käyttää hyödyksi uuden ohjelman teossa.

Maakuntahallitus sai tietoonsa uuden ohjelman valmistelu tilanteen 22. toukokuuta.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Maakunnat ja ELY-keskukset pääsivät sopuun uuden EU-kauden rahanjaosta

Maakunnat ja ELY-keskukset ovat tehneet yksimielisen esityksen siitä, miten Suomeen tulevat EU:n rakennerahastorahat jaetaan maakuntien kesken uudella EU-ohjelmakaudella 2014 – 2020. Maakuntien kesken sopu syntyi maakuntajohtajien yhteisellä Venäjän matkalla viime viikon lopulla.

Sopu tarkoittaa sitä, että Itä-Suomen rahoitustaso putoaa nykyisestä hieman ennakoitua vähemmän. Koko Suomeen tuleva rakennerahastorahoitus alenee 26 prosenttia nykytasosta eli kokonaisrahoitus putoaa 1,7 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Maaseuturahoitus säilyy jokseenkin nykytasolla.

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) eli Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema säilyy, mutta tukitaso alenee nykyisestä joka vuosi 5 euroa/asukas (nykyisin: 35, uudella kaudella: 30 e/as./v).

Itä- ja Pohjois-Suomi kerryttävät erityisasemansa perusteella (pohjoinen sijainti ja harva-asutus) Suomen rakennerahastovaroista 77,2 prosenttia. Maakuntajohtajien ja ELYjen ylijohtajien esityksessä tämä kerryttämisperiaate tuo itäiseen ja pohjoiseen Suomeen rahaa enemmän kuin eteläiseen ja läntiseen, ei kuitenkaan aivan täysimääräisesti. Itä- ja Pohjois-Suomi tulivat neuvotteluissa Etelä- ja Länsi-Suomea vastaan noin 30 miljoonan euron verran.

Se, minkä suuruisia uudet rahasummat ovat Etelä-Savossa, ei ole vielä tarkkaan selvillä. Tämän ohjelmakauden tasosta (noin 250 milj. euroa) taso kuitenkin jonkin verran alenee, ehkä noin 10 milj. euroa joka vuosi.

- Voimme olla tyytyväisiä, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka toimii tänä vuonna maakuntajohtajien puheenjohtajana. - Hyvin tyytyväinen voi olla siihen, että maakunnat ja valtion aluehallinto löysivät yhteisen tahdon. Viialainen kertoi EU-ohjelmavalmistelusta maakuntahallitukselle 22. toukokuuta.

Yhteisesitys ohjaa muun muassa sitä, miten paljon rakennerahastovaroista voidaan käyttää valtakunnallisiin ja suoraan ministeriöistä hallinnoitaviin teemahankkeisiin sekä sitä, miten paljon aluerahasta suuntautuu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja miten paljon Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeisiin.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee rakennerahastokysymyksiä kokouksissaan touko- ja kesäkuussa. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voi hyväksyä ratkaisut syys - lokakuussa 2013, Suomi käy viralliset neuvottelut EU-komission kanssa marras - joulukuussa ja komissio hyväksyy päätökset keväällä 2014.

Uuden ohjelmakauden toimeenpano voi alkaa vuoden 2014 alusta, vaikkei komissio olisi sopimuksia vielä hyväksynytkään. Tuolloin ohjelmia toteutetaan kansallisella riskillä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Aluehallintoa kehitettävä

Valtaa ja vastuuta on Suomessa siirrettävä entistä enemmän keskushallinnolta paikallis- ja aluetasolle. Tämä parantaa kansalaisten aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja toteuttaa EU:n korostamaa läheisyysperiaatetta, toteaa Etelä-Savon maakuntaliitto kannanotossaan, jonka se on antanut huhtikuun lopulla hallintovaltiokunnalle. Kannanotto liittyy valtioneuvoston selontekoon aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta.

Kannanotossaan maakuntaliitto korostaa myös, että valtion tulee tarkastella aluehallintoa kokonaisuutena ja yhdenmukaistaa erilaiset aluejaot. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien tulee siirtyä osaksi Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta, liitto esittää. Siirtoa puoltaa muun muassa uusi vaalipiirijako, joka astuu voimaan 1. syyskuuta 2013.

Aluehallintoa tulee lisäksi yksinkertaistaa ja keventää. Myös päällekkäisyydet esimerkiksi maakuntaliittojen ja ELY-keskusten toiminnoissa on poistettava, liitto vaatii.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 – 770 0515.

Koulujen rakennushankkeet saivat kiireellisyysjärjestyksen

Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot esittävät opetusministeriölle, että itäsuomalaisista kouluista kiireellisin korjattava on Savonlinnan Kerimäen koulukeskuksen B-talon peruskorjaus. Maakuntien yhteiseen kiireellisyysjärjestykseen sisältyy lisäksi neljä muuta peruskorjaus- ja uudisrakennuskohdetta vuosille 2014 – 2017 Etelä-Savosta.

Muut eteläsavolaiset rakennuskohteet ovat Savonlinnan Nojanmaan koulun peruskorjaus ja uudisrakennus (kiireellisyysjärjestyksessä sijalla 2), Pieksämäen Hiekanpään koulun uudisrakennuksen ensimmäinen vaihe (sijalla 4; entinen Meriluodon koulu) ja uudisrakennuksen toinen vaihe sekä peruskorjaus (sijalla 6) sekä Juvan kirkonkylän koulun peruskorjaus (sijalla 8). Kaikkiaan kiireellisyyslistalla on yhdeksän koulujen korjausta tai uudisrakennusta.

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi eteläsavolaisten hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen 22. toukokuuta.

Kolmen itäsuomalaisen maakunnan kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät esittivät määräaikaan mennessä 29 korjaus- ja uudisrakennushanketta 32.sta kohteesta. Hankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä 182

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Etelä-Savon yksi hallinnollinen oikeusaputoimisto ei heikennä palveluja

Mikkelin ja Savonlinnan oikeusaputoimistot voidaan yhdistää yhdeksi Etelä-Savon oikeusaputoimistoksi, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se anoi 22. toukokuuta oikeusministeriölle. Lausunto liittyy ministeriön valmistelemaan asetusluonnokseen.

Näkemystään maakuntahallitus perustelee sillä, ettei toimistojen hallinnollinen yhdistyminen vaaranna oikeusapupalvelujen saatavuutta maakunnassa. Päivittäisten oikeusaputoimintojen säilyminen sekä Mikkelissä että Savonlinnassa on kuitenkin maakuntahallituksen mielestä välttämätöntä myös tulevaisuudessa.

Oikeusministeriön asetusluonnos säilyttää oikeusaputoimistojen toimipaikat Etelä-Savossa muutoinkin ennallaan eli toimipaikat olisivat Mikkelin ja Savonlinnan lisäksi Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla. Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla vastaanottoja ei olisi päivittäin, vaan harvemmin.

Lausunnossa maakuntahallitus kiittää asetusluonnoksen esitystä siitä, että asiakkaita voidaan jatkossa palvella myös yhteispalvelupisteissä tai videon välityksellä.

Oikeusministeriö tavoittelee uudistuksessa maakuntapohjaisia oikeusaputoimintoja. Etelä-Savon mielestä ministeriön tulisi tällöin ottaa huomioon, että Pieksämäki, Heinävesi, Joroinen ja Kangasniemi kuuluvat Etelä-Savon maakuntaan.

Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Olavinlinnan arvokasta maisema-aluetta ei syytä laajentaa

Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ei ole syytä laajentaa Kyrönsalmen rautatiesillan pohjoispuolelle. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi maakunnan maisema-alueiden päivitysinventoinnista 22. toukokuuta. Näkemyksellään maakuntahallitus tukee Savonlinnan kaupungin kantaa.

Muilta osin maakuntahallitus yhtyy Maakunnan parhaat maisemat -inventointihanketta ohjanneen ryhmän näkemyksiin. Ohjausryhmä tekee omat esityksensä Etelä-Savon valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmälle. Myös maakuntaliitto lähettää oman eriävän näkökantansa ministeriölle.

Ohjausryhmä esittää Etelä-Savon valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 15 aluetta, jotka ovat: Heinäveden reitti Heinävedellä, Enonkoskella ja Savonlinnassa, Joroisten kartanot ja Kaitainen Joroisissa, Kaskii ja Vuorenmaa Juvalla, Saksalanharjun maisemat, Neitvuori sekä Juurisalmen ja Suurlahden sisäsaaristomaisema Mikkelissä, Muuramäki Puumalassa, Osikonmäki Rantasalmella ja Kyrönsalmen vesistömaisema (ent. Olavinlinnan maisema-alue), Kokonsaari ja Punkaharju Savonlinnassa sekä Kuhakosken, Kammolan ja Väätälänmäen alue ja Linnavuori Sulkavalla.

Alueista ainoastaan Juvan Vuorenmaa on uusi. Lisäksi eräät jo aiemmin arvokkaiksi luokitellut alueet joko laajenevat tai pienenevät. Vuorenmaa edustaa selvityksen mukaan poikkeuksellisen laajaa ja harvinaista, jopa vuoristoista viljelyaluetta, joka on vakiintunut seudun korkeimmille moreenirinteille kaskiviljelyn jälkeen.

Etelä-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitys sisältää maakunnallisen maisemaselvityksen ja kohdekohtaiset kuvaukset ja rajaukset yhteensä 104 alueelta. Alueista 15 on siis arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 72 maakunnallisesti arvokkaiksi. Muut mukana olevat maisema-alueet on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi. Entisistä maakunnallisesti arvokkaista alueista 23 on menettänyt maakunnallisen arvonsa, ja ne ovat jatkossa vain paikkallisesti arvokkaita.

Etelä-Savon maisemainventointi on osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivittämistä. Sen teetätti Etelä-Savon ELY-keskus.

Kun kaikki Suomen maakunnat ovat saaneet omat maisemapäivityksensä valmiiksi, ympäristöministeriö kokoaa niistä valtakunnallisesti arvokkaat maisemat ja lähettää luettelon lausuntokierrokselle maakuntiin. Lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvosto tekee valtakunnallisesti arvokkaista maisemista periaatepäätöksen. Se valmistunee vuonna 2015.

Maakunnallisesti arvokkaat maisemat määritellään aikanaan maakuntakaavassa.

Päivitysinventointi Etelä-Savon arvokkaiksi maisema-alueiksi on luettavissa Etelä-Savon ELY-keskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Savonlinnan kuitulaboratoriolle 1,56 miljoonaa hankerahaa

Savonlinnan kuitulaboratoriossa käynnistyy kaksi mittavaa EU-ohjelmavaroin rahoitettavaa kehittämishanketta. Kaikkiaan nämä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Savonlinnan Yritystilat ry:n alaisuudessa toteutettavat Sebi- ja Sebirak-hankkeet saavat rahoitusta 1,56 miljoonaa euroa vuoden 2014 loppupuolelle mennessä. Rahasta 70 prosenttia eli noin 1,1, miljoonaa euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Mikkelin ammattikorkeakoulun kuitulaboratorion Sebi-hanke (680 000 euroa) kehittää merkittävästi kuitulaboratorion tutkimus- ja palvelutoimintaa. Tavoitteena on parantaa kuitu- ja prosessitekniikan yrityksille suunnattuja palveluja muun muassa siten, että niiden liikevaihto ja osaaminen kasvavat. Lisäksi tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa.

Savonlinnan Yritystilat ry:n Sebirak-hanke (883 000 euroa) rakentaa toimitilat kuitulaboratorion Sebi-toiminnoille. Uutta tilaa syntyy 430 kerrosneliömetriä, josta toimistotilaa on 128, laboratoriotiloja 62 ja hallitiloja 240 kerrosneliömetriä.

Digimetsää Mikkeliin

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää metsäopetusta ja sen oppimisympäristöjä Digimetsä-hankkeessaan. Hanke muun muassa luo virtuaaliympäristöjä opiskelijoille. Tavoitteena on, että metsäopetus vastaa entistä paremmin metsäkentän muutoksiin.

Noin 360 000 euron hanke tukee opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämää ammattikorkean metsäopetuksen siirtymistä Pieksämäeltä Mikkeliin.

Etelä-Savon koulutuksen Esedun hanke Älykäs maaseutu pyrkii turvaamaan maaseudun yritystoimintaa sekä osaavan työvoiman että hyvinvointipalvelujen saatavuutta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 157 000 euroa.

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 22. toukokuuta kaikkiaan kuusi kehittämishanketta, jotka saavat rakennerahasto-ohjelmista yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Rahasta 70 prosenttia eli 1,55 miljoonaa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Nykyhallituksen viimeinen kokous

Toukokuun 22. päivänä pidetty maakuntahallituksen kokous oli viimeinen nykyisen maakuntahallituksen kokous. Se oli samalla viimeinen toimitusjohtaja Markku Kakriaisen (kesk.) johtama kokous, sillä Kakriainen on ilmoittanut, ettei hän enää asetu ehdolle puheenjohtajaksi. Mikkeliläinen Kakriainen on johtanut puhetta maakuntahallituksessa kaksi kautta peräkkäin eli valtuustokauden 2005 – 2012. Hallituksessa Kakriainen on ollut 12 vuotta.

Uusi hallitus kokoontuu 18. kesäkuuta

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 18. kesäkuuta. Kokous on uuden maakuntahallituksen ensimmäinen. Maakuntavaltuusto valitsee uuden maakuntahallituksen maanantaina 27. toukokuuta Mikkelissä.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Kahdeksan aluetta soveltuu tuulivoiman suurtuotantoon Etelä-Savossa

22.05.2013

Etelä-Savon maakuntahallitus poisti tuulivoimakaavan luonnoksesta Rantasalmen Parkunmäen ja Heinäveden Kangaslamminmäen tuulivoimapuistoalueet. Maakuntaliiton saaman palautteen perusteella ne olisivat saattaneet uhata Linnansaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin arvokkaita maisemia.

Lisäksi hallitus lisäsi kaavaan kuntien ehdotuksesta kolme uutta tuulivoimapuistoaluetta. Ne sijaitsevat Enonkosken ja Savonrannan kirkonkylien länsipuolilla sekä Savonlinnan Pihlajaniemessä. Muutokset sisältyvät maakuntahallituksen kaavavastineeseen, jonka se antoi 22. toukokuuta Mikkelissä.

Hallitus päätti myös selvityttää, soveltuvatko voimayhtiö Tornator Oy:n omistamat alueet Heinäveden länsirajalla Varkaus – Joensuu -radan ympäristössä ja Pieksämäellä Suonenjoentien ja Mataramäentien välisellä alueella laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Lisäyksiä esitti Tornator. Sen sijaan Tornatorin esittämää aluelisäystä Koloveden kansallispuiston kupeeseen hallitus ei katsonut järkeväksi.

Hallitus muutti palautteen perusteella myös kolmen kaavaluonnoksessa esitetyn alueen aluerajoja (Heinävedellä Kangasmäen ja Sarvikumpu–Sopakon alueet sekä Puumalassa Konnalamminmäen alue).

Vastineessa tekemillään muutoksilla maakuntahallitus halusi muun muassa varmistaa, ettei tuulivoimatuotannolla pilata arvokkaita vesistömaisemia ja siten vaaranneta maakunnan asemaa vapaa-ajanvieton ykkösalueena. – Vastine on 84-sivuinen.

Maakunnan näköinen tuulivoimakaava

- Tuulivoimakaava on nyt Etelä-Savon maakunnan näköinen, kuvasi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) vastineprosessin lopputulosta hallituksen tiedotustilaisuudessa. Kakriainen viittasi niihin muutoksiin, joita hallitus teki kaavaluonnokseen maisemallisin perustein.

- Pyrimme tekemään päätöksen, jossa tuulivoima ja maakunnalle tärkeät vapaa-ajan vietto ja matkailu eivät riitele keskenään, sanoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Vain harva tavallinen ihminen osaa hahmottaa, miten korkeita rakennuksia suuret tuulivoimamyllyt ovat ja mitä käytännössä tarkoittaa, jos rakennus kohoaa yli sadan metrin korkeudelle Saimaan pinnasta, Selenius arveli.

Puheenjohtajat totesivat kuitenkin myös, että tuulivoiman häiritsevyys on arvostuskysymys: jos pitää tuulivoimaa tärkeänä energiaratkaisuna, korkea rakennelmat eivät häiritse.

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata (115) yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Vastineet saatetaan tiedoksi lausunnon antaneille ja kansalaispalautetta lähettäneille. Seuraavaksi maakuntaliiton virasto valmistelee kaavaehdotuksen, joka asetetaan nähtäville ja lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Kahdeksan mahdollista tuulivoimapuistoa

Maakuntahallituksen vastineen pohjalta Etelä-Savoon luodaan edellytykset kahdeksan suuren tuulivoimapuiston jatkosuunnittelulle.  Ne sijaitsevat Enonkoskella kirkonkylän länsilaidalla, Heinävedellä Kangasmäellä ja Sarvikummun ja Sopakon alueella, Puumalassa Konnalamminmäellä, Savonlinnassa Pihlajaniemessä ja Syvälahden alueella ja Savonrannan kirkonkylän länsilaidalla sekä Laukunkankaalla Savonrannan ja Enonkosken rajalla.

Lisäksi on mahdollista, että lisäselvitysten perusteella Tornator Oy:n omistamat alueet Heinäveden länsirajalla Varkaus – Joensuu -radan ympäristössä ja Pieksämäellä Suonenjoentien ja Mataramäentien välisellä alueella soveltuvat laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon.

Kaavamääräykset ja -selostus täsmentyivät

Maakuntahallitus teki palautteen perusteella myös kaavamääräyksiin pienehköjä täsmennyksiä. Yleismääräys täsmentyi siten, että tietoliikenne ja muinaisjäännökset otetaan määräyksessä huomioon. Yleismääräys ohjaa kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua, myös yksittäisten suurvoimaloiden suunnittelua. Lisäksi hallitus antoi muun muassa aluekohtaisia lintuihin liittyviä lisämääräyksiä.

Kaavaselostuksessa kaavan vaikutusten arviointi ja oikeusvaikutukset täsmentyvät. Vaikutusten arvioinnissa täsmentyvät erityisesti arviointi suhteessa ihmisiin ja elinkeinoihin. Myös kulttuuriperinnön huomioon otto täsmentyy. Lisäksi alueiden valintakriteerit täsmentyvät voimalinjaetäisyyden osalta. Lausunnot arvostelivat etäisyyskriteeriä tarpeettoman kriittiseksi.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

- Maankäyttö on jatkossakin kiinni maanomistajan tahdosta, vaikka maakuntakaava osoittaisikin alueen tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta.

- Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla.

Ensimmäinen vaihemaakuntakaava

Tuulivoimakaava on Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava ja se täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi kaava määrittelee puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia.

Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Kiinteistökohtaiset pienvoimalat eivät sisälly maakuntakaavatarkasteluun. Niiden rakentaminen ratkaistaan myös kunnissa.

Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Tuulivoimakaavaluonnos oli nähtävillä joulu-tammikuun ajan, ja lausuntokierros päättyi helmikuun 2013 lopussa.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Mikkelin Ihastjärvi Vuoden kylä 2013

Mikkelin Ihastjärven kylä on Vuoden 2013 eteläsavolainen kylä. Vuoden kylän valitsi Etelä-Savon maakuntahallitus 22. toukokuuta. Ehdotuksen palkinnon saajaksi teki Järvi-Suomen kylät ry.

Ihastjärven kylä on kääntänyt kehityksensä nousuun, palkinnon perustelut kiittävät. Kylä sai torjuttua koulun lakkautusuhan, ja oppilasmäärä kasvaa reippaasti. Hyvistä tuloksista kylä saa kiittää erityisesti pitkäjänteistä ja tehokasta kylämarkkinointia.

Koulusta on tullut kaikenikäisten toimintakeskus, jossa kyläläiset kehittävät palveluja, yritystoimintaa, yhteisöllisyyttä ja uusia toimintoja rohkeasti yhdessä. Myös kylän suuret hankkeet, joita on toteutettu sekä hanke- että talkootyöllä, saavat kiitosta, esimerkkeinä Harjukosken historiallisen myllyn pajarakennuksen siirto, metsästäjien maja, asumismarkkinointi ja palvelujen kehittäminen.

Kiitosta kyläläiset saavat myös yhteistyökyvystä, yhdessä tekemisestä ja hyvästä kylähengestä sekä uusista rohkeista visioista, jotka ovat luoneet uskoa kehitysmahdollisuuksiin.

Viime vuoden Vuoden kylä oli Kerimäen Anttolan seutu. Etelä-Savon vuoden kylä on valittu vuodesta 1989 lähtien.

Lisätietoja antavat Heikki Haponen Ihastjärven kyläyhdistyksestä, puh. 044 542 6648, sekä kyläasiamies Henrik Hausen Järvi-Suomen kylät ry:stä, puh. 0400 992 699 , henhaus@gmail.com.

Uutta maakuntaohjelmaa valmistelee neljä työryhmää

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014 – 2017. Uusi ohjelma sisältää ne toimet, jotka toteuttavat käytännössä vuonna 2012 päivitettyä maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo.

Maakuntaliitto on perustanut ohjelmatyötä varten neljä työryhmää, ns. ohjelmafoorumia, jotka kehittelevät sisältöjä ohjelmalle. Foorumit ovat: Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, Laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä Hyvä toimintaympäristö. Mukana ohjelman teossa on kaikkiaan noin sata henkilöä.

Ohjelman laatimista voi seurata ja kommentoida sekä sen sisältöjä ideoida maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaliitto. Maakuntaliitto on tiedottanut lainmukaisesti ohjelman käynnistymisestä.

Ohjelmatyötä liitto arvioi ja kehittää lakisääteisessä arviointiprosessissa. Nykyistä eli vuosina 2011 2014 toteutettavaa ohjelmaa arvioi MDI Public Oy kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Tuloksia liitto käyttää hyödyksi uuden ohjelman teossa.

Maakuntahallitus sai tietoonsa uuden ohjelman valmistelu tilanteen 22. toukokuuta.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Maakunnat ja ELY-keskukset pääsivät sopuun uuden EU-kauden rahanjaosta

Maakunnat ja ELY-keskukset ovat tehneet yksimielisen esityksen siitä, miten Suomeen tulevat EU:n rakennerahastorahat jaetaan maakuntien kesken uudella EU-ohjelmakaudella 2014 – 2020. Maakuntien kesken sopu syntyi maakuntajohtajien yhteisellä Venäjän matkalla viime viikon lopulla.

Sopu tarkoittaa sitä, että Itä-Suomen rahoitustaso putoaa nykyisestä hieman ennakoitua vähemmän. Koko Suomeen tuleva rakennerahastorahoitus alenee 26 prosenttia nykytasosta eli kokonaisrahoitus putoaa 1,7 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Maaseuturahoitus säilyy jokseenkin nykytasolla.

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) eli Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema säilyy, mutta tukitaso alenee nykyisestä joka vuosi 5 euroa/asukas (nykyisin: 35, uudella kaudella: 30 e/as./v).

Itä- ja Pohjois-Suomi kerryttävät erityisasemansa perusteella (pohjoinen sijainti ja harva-asutus) Suomen rakennerahastovaroista 77,2 prosenttia. Maakuntajohtajien ja ELYjen ylijohtajien esityksessä tämä kerryttämisperiaate tuo itäiseen ja pohjoiseen Suomeen rahaa enemmän kuin eteläiseen ja läntiseen, ei kuitenkaan aivan täysimääräisesti. Itä- ja Pohjois-Suomi tulivat neuvotteluissa Etelä- ja Länsi-Suomea vastaan noin 30 miljoonan euron verran.

Se, minkä suuruisia uudet rahasummat ovat Etelä-Savossa, ei ole vielä tarkkaan selvillä. Tämän ohjelmakauden tasosta (noin 250 milj. euroa) taso kuitenkin jonkin verran alenee, ehkä noin 10 milj. euroa joka vuosi.

- Voimme olla tyytyväisiä, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka toimii tänä vuonna maakuntajohtajien puheenjohtajana. - Hyvin tyytyväinen voi olla siihen, että maakunnat ja valtion aluehallinto löysivät yhteisen tahdon. Viialainen kertoi EU-ohjelmavalmistelusta maakuntahallitukselle 22. toukokuuta.

Yhteisesitys ohjaa muun muassa sitä, miten paljon rakennerahastovaroista voidaan käyttää valtakunnallisiin ja suoraan ministeriöistä hallinnoitaviin teemahankkeisiin sekä sitä, miten paljon aluerahasta suuntautuu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja miten paljon Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeisiin.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee rakennerahastokysymyksiä kokouksissaan touko- ja kesäkuussa. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voi hyväksyä ratkaisut syys - lokakuussa 2013, Suomi käy viralliset neuvottelut EU-komission kanssa marras - joulukuussa ja komissio hyväksyy päätökset keväällä 2014.

Uuden ohjelmakauden toimeenpano voi alkaa vuoden 2014 alusta, vaikkei komissio olisi sopimuksia vielä hyväksynytkään. Tuolloin ohjelmia toteutetaan kansallisella riskillä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Aluehallintoa kehitettävä

Valtaa ja vastuuta on Suomessa siirrettävä entistä enemmän keskushallinnolta paikallis- ja aluetasolle. Tämä parantaa kansalaisten aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja toteuttaa EU:n korostamaa läheisyysperiaatetta, toteaa Etelä-Savon maakuntaliitto kannanotossaan, jonka se on antanut huhtikuun lopulla hallintovaltiokunnalle. Kannanotto liittyy valtioneuvoston selontekoon aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta.

Kannanotossaan maakuntaliitto korostaa myös, että valtion tulee tarkastella aluehallintoa kokonaisuutena ja yhdenmukaistaa erilaiset aluejaot. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien tulee siirtyä osaksi Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta, liitto esittää. Siirtoa puoltaa muun muassa uusi vaalipiirijako, joka astuu voimaan 1. syyskuuta 2013.

Aluehallintoa tulee lisäksi yksinkertaistaa ja keventää. Myös päällekkäisyydet esimerkiksi maakuntaliittojen ja ELY-keskusten toiminnoissa on poistettava, liitto vaatii.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 – 770 0515.

Koulujen rakennushankkeet saivat kiireellisyysjärjestyksen

Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot esittävät opetusministeriölle, että itäsuomalaisista kouluista kiireellisin korjattava on Savonlinnan Kerimäen koulukeskuksen B-talon peruskorjaus. Maakuntien yhteiseen kiireellisyysjärjestykseen sisältyy lisäksi neljä muuta peruskorjaus- ja uudisrakennuskohdetta vuosille 2014 – 2017 Etelä-Savosta.

Muut eteläsavolaiset rakennuskohteet ovat Savonlinnan Nojanmaan koulun peruskorjaus ja uudisrakennus (kiireellisyysjärjestyksessä sijalla 2), Pieksämäen Hiekanpään koulun uudisrakennuksen ensimmäinen vaihe (sijalla 4; entinen Meriluodon koulu) ja uudisrakennuksen toinen vaihe sekä peruskorjaus (sijalla 6) sekä Juvan kirkonkylän koulun peruskorjaus (sijalla 8). Kaikkiaan kiireellisyyslistalla on yhdeksän koulujen korjausta tai uudisrakennusta.

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi eteläsavolaisten hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen 22. toukokuuta.

Kolmen itäsuomalaisen maakunnan kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät esittivät määräaikaan mennessä 29 korjaus- ja uudisrakennushanketta 32.sta kohteesta. Hankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä 182

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Etelä-Savon yksi hallinnollinen oikeusaputoimisto ei heikennä palveluja

Mikkelin ja Savonlinnan oikeusaputoimistot voidaan yhdistää yhdeksi Etelä-Savon oikeusaputoimistoksi, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se anoi 22. toukokuuta oikeusministeriölle. Lausunto liittyy ministeriön valmistelemaan asetusluonnokseen.

Näkemystään maakuntahallitus perustelee sillä, ettei toimistojen hallinnollinen yhdistyminen vaaranna oikeusapupalvelujen saatavuutta maakunnassa. Päivittäisten oikeusaputoimintojen säilyminen sekä Mikkelissä että Savonlinnassa on kuitenkin maakuntahallituksen mielestä välttämätöntä myös tulevaisuudessa.

Oikeusministeriön asetusluonnos säilyttää oikeusaputoimistojen toimipaikat Etelä-Savossa muutoinkin ennallaan eli toimipaikat olisivat Mikkelin ja Savonlinnan lisäksi Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla. Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla vastaanottoja ei olisi päivittäin, vaan harvemmin.

Lausunnossa maakuntahallitus kiittää asetusluonnoksen esitystä siitä, että asiakkaita voidaan jatkossa palvella myös yhteispalvelupisteissä tai videon välityksellä.

Oikeusministeriö tavoittelee uudistuksessa maakuntapohjaisia oikeusaputoimintoja. Etelä-Savon mielestä ministeriön tulisi tällöin ottaa huomioon, että Pieksämäki, Heinävesi, Joroinen ja Kangasniemi kuuluvat Etelä-Savon maakuntaan.

Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Olavinlinnan arvokasta maisema-aluetta ei syytä laajentaa

Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ei ole syytä laajentaa Kyrönsalmen rautatiesillan pohjoispuolelle. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi maakunnan maisema-alueiden päivitysinventoinnista 22. toukokuuta. Näkemyksellään maakuntahallitus tukee Savonlinnan kaupungin kantaa.

Muilta osin maakuntahallitus yhtyy Maakunnan parhaat maisemat -inventointihanketta ohjanneen ryhmän näkemyksiin. Ohjausryhmä tekee omat esityksensä Etelä-Savon valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmälle. Myös maakuntaliitto lähettää oman eriävän näkökantansa ministeriölle.

Ohjausryhmä esittää Etelä-Savon valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 15 aluetta, jotka ovat: Heinäveden reitti Heinävedellä, Enonkoskella ja Savonlinnassa, Joroisten kartanot ja Kaitainen Joroisissa, Kaskii ja Vuorenmaa Juvalla, Saksalanharjun maisemat, Neitvuori sekä Juurisalmen ja Suurlahden sisäsaaristomaisema Mikkelissä, Muuramäki Puumalassa, Osikonmäki Rantasalmella ja Kyrönsalmen vesistömaisema (ent. Olavinlinnan maisema-alue), Kokonsaari ja Punkaharju Savonlinnassa sekä Kuhakosken, Kammolan ja Väätälänmäen alue ja Linnavuori Sulkavalla.

Alueista ainoastaan Juvan Vuorenmaa on uusi. Lisäksi eräät jo aiemmin arvokkaiksi luokitellut alueet joko laajenevat tai pienenevät. Vuorenmaa edustaa selvityksen mukaan poikkeuksellisen laajaa ja harvinaista, jopa vuoristoista viljelyaluetta, joka on vakiintunut seudun korkeimmille moreenirinteille kaskiviljelyn jälkeen.

Etelä-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitys sisältää maakunnallisen maisemaselvityksen ja kohdekohtaiset kuvaukset ja rajaukset yhteensä 104 alueelta. Alueista 15 on siis arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 72 maakunnallisesti arvokkaiksi. Muut mukana olevat maisema-alueet on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi. Entisistä maakunnallisesti arvokkaista alueista 23 on menettänyt maakunnallisen arvonsa, ja ne ovat jatkossa vain paikkallisesti arvokkaita.

Etelä-Savon maisemainventointi on osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivittämistä. Sen teetätti Etelä-Savon ELY-keskus.

Kun kaikki Suomen maakunnat ovat saaneet omat maisemapäivityksensä valmiiksi, ympäristöministeriö kokoaa niistä valtakunnallisesti arvokkaat maisemat ja lähettää luettelon lausuntokierrokselle maakuntiin. Lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvosto tekee valtakunnallisesti arvokkaista maisemista periaatepäätöksen. Se valmistunee vuonna 2015.

Maakunnallisesti arvokkaat maisemat määritellään aikanaan maakuntakaavassa.

Päivitysinventointi Etelä-Savon arvokkaiksi maisema-alueiksi on luettavissa Etelä-Savon ELY-keskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Savonlinnan kuitulaboratoriolle 1,56 miljoonaa hankerahaa

Savonlinnan kuitulaboratoriossa käynnistyy kaksi mittavaa EU-ohjelmavaroin rahoitettavaa kehittämishanketta. Kaikkiaan nämä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Savonlinnan Yritystilat ry:n alaisuudessa toteutettavat Sebi- ja Sebirak-hankkeet saavat rahoitusta 1,56 miljoonaa euroa vuoden 2014 loppupuolelle mennessä. Rahasta 70 prosenttia eli noin 1,1, miljoonaa euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Mikkelin ammattikorkeakoulun kuitulaboratorion Sebi-hanke (680 000 euroa) kehittää merkittävästi kuitulaboratorion tutkimus- ja palvelutoimintaa. Tavoitteena on parantaa kuitu- ja prosessitekniikan yrityksille suunnattuja palveluja muun muassa siten, että niiden liikevaihto ja osaaminen kasvavat. Lisäksi tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa.

Savonlinnan Yritystilat ry:n Sebirak-hanke (883 000 euroa) rakentaa toimitilat kuitulaboratorion Sebi-toiminnoille. Uutta tilaa syntyy 430 kerrosneliömetriä, josta toimistotilaa on 128, laboratoriotiloja 62 ja hallitiloja 240 kerrosneliömetriä.

Digimetsää Mikkeliin

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää metsäopetusta ja sen oppimisympäristöjä Digimetsä-hankkeessaan. Hanke muun muassa luo virtuaaliympäristöjä opiskelijoille. Tavoitteena on, että metsäopetus vastaa entistä paremmin metsäkentän muutoksiin.

Noin 360 000 euron hanke tukee opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämää ammattikorkean metsäopetuksen siirtymistä Pieksämäeltä Mikkeliin.

Etelä-Savon koulutuksen Esedun hanke Älykäs maaseutu pyrkii turvaamaan maaseudun yritystoimintaa sekä osaavan työvoiman että hyvinvointipalvelujen saatavuutta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 157 000 euroa.

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 22. toukokuuta kaikkiaan kuusi kehittämishanketta, jotka saavat rakennerahasto-ohjelmista yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Rahasta 70 prosenttia eli 1,55 miljoonaa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Nykyhallituksen viimeinen kokous

Toukokuun 22. päivänä pidetty maakuntahallituksen kokous oli viimeinen nykyisen maakuntahallituksen kokous. Se oli samalla viimeinen toimitusjohtaja Markku Kakriaisen (kesk.) johtama kokous, sillä Kakriainen on ilmoittanut, ettei hän enää asetu ehdolle puheenjohtajaksi. Mikkeliläinen Kakriainen on johtanut puhetta maakuntahallituksessa kaksi kautta peräkkäin eli valtuustokauden 2005 – 2012. Hallituksessa Kakriainen on ollut 12 vuotta.

Uusi hallitus kokoontuu 18. kesäkuuta

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 18. kesäkuuta. Kokous on uuden maakuntahallituksen ensimmäinen. Maakuntavaltuusto valitsee uuden maakuntahallituksen maanantaina 27. toukokuuta Mikkelissä.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Kahdeksan aluetta soveltuu tuulivoiman suurtuotantoon Etelä-Savossa

22.05.2013

Etelä-Savon maakuntahallitus poisti tuulivoimakaavan luonnoksesta Rantasalmen Parkunmäen ja Heinäveden Kangaslamminmäen tuulivoimapuistoalueet. Maakuntaliiton saaman palautteen perusteella ne olisivat saattaneet uhata Linnansaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin arvokkaita maisemia.

Lisäksi hallitus lisäsi kaavaan kuntien ehdotuksesta kolme uutta tuulivoimapuistoaluetta. Ne sijaitsevat Enonkosken ja Savonrannan kirkonkylien länsipuolilla sekä Savonlinnan Pihlajaniemessä. Muutokset sisältyvät maakuntahallituksen kaavavastineeseen, jonka se antoi 22. toukokuuta Mikkelissä.

Hallitus päätti myös selvityttää, soveltuvatko voimayhtiö Tornator Oy:n omistamat alueet Heinäveden länsirajalla Varkaus – Joensuu -radan ympäristössä ja Pieksämäellä Suonenjoentien ja Mataramäentien välisellä alueella laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Lisäyksiä esitti Tornator. Sen sijaan Tornatorin esittämää aluelisäystä Koloveden kansallispuiston kupeeseen hallitus ei katsonut järkeväksi.

Hallitus muutti palautteen perusteella myös kolmen kaavaluonnoksessa esitetyn alueen aluerajoja (Heinävedellä Kangasmäen ja Sarvikumpu–Sopakon alueet sekä Puumalassa Konnalamminmäen alue).

Vastineessa tekemillään muutoksilla maakuntahallitus halusi muun muassa varmistaa, ettei tuulivoimatuotannolla pilata arvokkaita vesistömaisemia ja siten vaaranneta maakunnan asemaa vapaa-ajanvieton ykkösalueena. – Vastine on 84-sivuinen.

Maakunnan näköinen tuulivoimakaava

- Tuulivoimakaava on nyt Etelä-Savon maakunnan näköinen, kuvasi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) vastineprosessin lopputulosta hallituksen tiedotustilaisuudessa. Kakriainen viittasi niihin muutoksiin, joita hallitus teki kaavaluonnokseen maisemallisin perustein.

- Pyrimme tekemään päätöksen, jossa tuulivoima ja maakunnalle tärkeät vapaa-ajan vietto ja matkailu eivät riitele keskenään, sanoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Vain harva tavallinen ihminen osaa hahmottaa, miten korkeita rakennuksia suuret tuulivoimamyllyt ovat ja mitä käytännössä tarkoittaa, jos rakennus kohoaa yli sadan metrin korkeudelle Saimaan pinnasta, Selenius arveli.

Puheenjohtajat totesivat kuitenkin myös, että tuulivoiman häiritsevyys on arvostuskysymys: jos pitää tuulivoimaa tärkeänä energiaratkaisuna, korkea rakennelmat eivät häiritse.

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata (115) yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Vastineet saatetaan tiedoksi lausunnon antaneille ja kansalaispalautetta lähettäneille. Seuraavaksi maakuntaliiton virasto valmistelee kaavaehdotuksen, joka asetetaan nähtäville ja lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Kahdeksan mahdollista tuulivoimapuistoa

Maakuntahallituksen vastineen pohjalta Etelä-Savoon luodaan edellytykset kahdeksan suuren tuulivoimapuiston jatkosuunnittelulle.  Ne sijaitsevat Enonkoskella kirkonkylän länsilaidalla, Heinävedellä Kangasmäellä ja Sarvikummun ja Sopakon alueella, Puumalassa Konnalamminmäellä, Savonlinnassa Pihlajaniemessä ja Syvälahden alueella ja Savonrannan kirkonkylän länsilaidalla sekä Laukunkankaalla Savonrannan ja Enonkosken rajalla.

Lisäksi on mahdollista, että lisäselvitysten perusteella Tornator Oy:n omistamat alueet Heinäveden länsirajalla Varkaus – Joensuu -radan ympäristössä ja Pieksämäellä Suonenjoentien ja Mataramäentien välisellä alueella soveltuvat laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon.

Kaavamääräykset ja -selostus täsmentyivät

Maakuntahallitus teki palautteen perusteella myös kaavamääräyksiin pienehköjä täsmennyksiä. Yleismääräys täsmentyi siten, että tietoliikenne ja muinaisjäännökset otetaan määräyksessä huomioon. Yleismääräys ohjaa kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua, myös yksittäisten suurvoimaloiden suunnittelua. Lisäksi hallitus antoi muun muassa aluekohtaisia lintuihin liittyviä lisämääräyksiä.

Kaavaselostuksessa kaavan vaikutusten arviointi ja oikeusvaikutukset täsmentyvät. Vaikutusten arvioinnissa täsmentyvät erityisesti arviointi suhteessa ihmisiin ja elinkeinoihin. Myös kulttuuriperinnön huomioon otto täsmentyy. Lisäksi alueiden valintakriteerit täsmentyvät voimalinjaetäisyyden osalta. Lausunnot arvostelivat etäisyyskriteeriä tarpeettoman kriittiseksi.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

- Maankäyttö on jatkossakin kiinni maanomistajan tahdosta, vaikka maakuntakaava osoittaisikin alueen tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta.

- Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla.

Ensimmäinen vaihemaakuntakaava

Tuulivoimakaava on Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava ja se täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi kaava määrittelee puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia.

Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Kiinteistökohtaiset pienvoimalat eivät sisälly maakuntakaavatarkasteluun. Niiden rakentaminen ratkaistaan myös kunnissa.

Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Tuulivoimakaavaluonnos oli nähtävillä joulu-tammikuun ajan, ja lausuntokierros päättyi helmikuun 2013 lopussa.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Mikkelin Ihastjärvi Vuoden kylä 2013

Mikkelin Ihastjärven kylä on Vuoden 2013 eteläsavolainen kylä. Vuoden kylän valitsi Etelä-Savon maakuntahallitus 22. toukokuuta. Ehdotuksen palkinnon saajaksi teki Järvi-Suomen kylät ry.

Ihastjärven kylä on kääntänyt kehityksensä nousuun, palkinnon perustelut kiittävät. Kylä sai torjuttua koulun lakkautusuhan, ja oppilasmäärä kasvaa reippaasti. Hyvistä tuloksista kylä saa kiittää erityisesti pitkäjänteistä ja tehokasta kylämarkkinointia.

Koulusta on tullut kaikenikäisten toimintakeskus, jossa kyläläiset kehittävät palveluja, yritystoimintaa, yhteisöllisyyttä ja uusia toimintoja rohkeasti yhdessä. Myös kylän suuret hankkeet, joita on toteutettu sekä hanke- että talkootyöllä, saavat kiitosta, esimerkkeinä Harjukosken historiallisen myllyn pajarakennuksen siirto, metsästäjien maja, asumismarkkinointi ja palvelujen kehittäminen.

Kiitosta kyläläiset saavat myös yhteistyökyvystä, yhdessä tekemisestä ja hyvästä kylähengestä sekä uusista rohkeista visioista, jotka ovat luoneet uskoa kehitysmahdollisuuksiin.

Viime vuoden Vuoden kylä oli Kerimäen Anttolan seutu. Etelä-Savon vuoden kylä on valittu vuodesta 1989 lähtien.

Lisätietoja antavat Heikki Haponen Ihastjärven kyläyhdistyksestä, puh. 044 542 6648, sekä kyläasiamies Henrik Hausen Järvi-Suomen kylät ry:stä, puh. 0400 992 699 , henhaus@gmail.com.

Uutta maakuntaohjelmaa valmistelee neljä työryhmää

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014 – 2017. Uusi ohjelma sisältää ne toimet, jotka toteuttavat käytännössä vuonna 2012 päivitettyä maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo.

Maakuntaliitto on perustanut ohjelmatyötä varten neljä työryhmää, ns. ohjelmafoorumia, jotka kehittelevät sisältöjä ohjelmalle. Foorumit ovat: Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, Laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä Hyvä toimintaympäristö. Mukana ohjelman teossa on kaikkiaan noin sata henkilöä.

Ohjelman laatimista voi seurata ja kommentoida sekä sen sisältöjä ideoida maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaliitto. Maakuntaliitto on tiedottanut lainmukaisesti ohjelman käynnistymisestä.

Ohjelmatyötä liitto arvioi ja kehittää lakisääteisessä arviointiprosessissa. Nykyistä eli vuosina 2011 2014 toteutettavaa ohjelmaa arvioi MDI Public Oy kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Tuloksia liitto käyttää hyödyksi uuden ohjelman teossa.

Maakuntahallitus sai tietoonsa uuden ohjelman valmistelu tilanteen 22. toukokuuta.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Maakunnat ja ELY-keskukset pääsivät sopuun uuden EU-kauden rahanjaosta

Maakunnat ja ELY-keskukset ovat tehneet yksimielisen esityksen siitä, miten Suomeen tulevat EU:n rakennerahastorahat jaetaan maakuntien kesken uudella EU-ohjelmakaudella 2014 – 2020. Maakuntien kesken sopu syntyi maakuntajohtajien yhteisellä Venäjän matkalla viime viikon lopulla.

Sopu tarkoittaa sitä, että Itä-Suomen rahoitustaso putoaa nykyisestä hieman ennakoitua vähemmän. Koko Suomeen tuleva rakennerahastorahoitus alenee 26 prosenttia nykytasosta eli kokonaisrahoitus putoaa 1,7 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Maaseuturahoitus säilyy jokseenkin nykytasolla.

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) eli Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema säilyy, mutta tukitaso alenee nykyisestä joka vuosi 5 euroa/asukas (nykyisin: 35, uudella kaudella: 30 e/as./v).

Itä- ja Pohjois-Suomi kerryttävät erityisasemansa perusteella (pohjoinen sijainti ja harva-asutus) Suomen rakennerahastovaroista 77,2 prosenttia. Maakuntajohtajien ja ELYjen ylijohtajien esityksessä tämä kerryttämisperiaate tuo itäiseen ja pohjoiseen Suomeen rahaa enemmän kuin eteläiseen ja läntiseen, ei kuitenkaan aivan täysimääräisesti. Itä- ja Pohjois-Suomi tulivat neuvotteluissa Etelä- ja Länsi-Suomea vastaan noin 30 miljoonan euron verran.

Se, minkä suuruisia uudet rahasummat ovat Etelä-Savossa, ei ole vielä tarkkaan selvillä. Tämän ohjelmakauden tasosta (noin 250 milj. euroa) taso kuitenkin jonkin verran alenee, ehkä noin 10 milj. euroa joka vuosi.

- Voimme olla tyytyväisiä, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka toimii tänä vuonna maakuntajohtajien puheenjohtajana. - Hyvin tyytyväinen voi olla siihen, että maakunnat ja valtion aluehallinto löysivät yhteisen tahdon. Viialainen kertoi EU-ohjelmavalmistelusta maakuntahallitukselle 22. toukokuuta.

Yhteisesitys ohjaa muun muassa sitä, miten paljon rakennerahastovaroista voidaan käyttää valtakunnallisiin ja suoraan ministeriöistä hallinnoitaviin teemahankkeisiin sekä sitä, miten paljon aluerahasta suuntautuu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja miten paljon Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeisiin.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee rakennerahastokysymyksiä kokouksissaan touko- ja kesäkuussa. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voi hyväksyä ratkaisut syys - lokakuussa 2013, Suomi käy viralliset neuvottelut EU-komission kanssa marras - joulukuussa ja komissio hyväksyy päätökset keväällä 2014.

Uuden ohjelmakauden toimeenpano voi alkaa vuoden 2014 alusta, vaikkei komissio olisi sopimuksia vielä hyväksynytkään. Tuolloin ohjelmia toteutetaan kansallisella riskillä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Aluehallintoa kehitettävä

Valtaa ja vastuuta on Suomessa siirrettävä entistä enemmän keskushallinnolta paikallis- ja aluetasolle. Tämä parantaa kansalaisten aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja toteuttaa EU:n korostamaa läheisyysperiaatetta, toteaa Etelä-Savon maakuntaliitto kannanotossaan, jonka se on antanut huhtikuun lopulla hallintovaltiokunnalle. Kannanotto liittyy valtioneuvoston selontekoon aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta.

Kannanotossaan maakuntaliitto korostaa myös, että valtion tulee tarkastella aluehallintoa kokonaisuutena ja yhdenmukaistaa erilaiset aluejaot. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien tulee siirtyä osaksi Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta, liitto esittää. Siirtoa puoltaa muun muassa uusi vaalipiirijako, joka astuu voimaan 1. syyskuuta 2013.

Aluehallintoa tulee lisäksi yksinkertaistaa ja keventää. Myös päällekkäisyydet esimerkiksi maakuntaliittojen ja ELY-keskusten toiminnoissa on poistettava, liitto vaatii.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 – 770 0515.

Koulujen rakennushankkeet saivat kiireellisyysjärjestyksen

Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot esittävät opetusministeriölle, että itäsuomalaisista kouluista kiireellisin korjattava on Savonlinnan Kerimäen koulukeskuksen B-talon peruskorjaus. Maakuntien yhteiseen kiireellisyysjärjestykseen sisältyy lisäksi neljä muuta peruskorjaus- ja uudisrakennuskohdetta vuosille 2014 – 2017 Etelä-Savosta.

Muut eteläsavolaiset rakennuskohteet ovat Savonlinnan Nojanmaan koulun peruskorjaus ja uudisrakennus (kiireellisyysjärjestyksessä sijalla 2), Pieksämäen Hiekanpään koulun uudisrakennuksen ensimmäinen vaihe (sijalla 4; entinen Meriluodon koulu) ja uudisrakennuksen toinen vaihe sekä peruskorjaus (sijalla 6) sekä Juvan kirkonkylän koulun peruskorjaus (sijalla 8). Kaikkiaan kiireellisyyslistalla on yhdeksän koulujen korjausta tai uudisrakennusta.

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi eteläsavolaisten hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen 22. toukokuuta.

Kolmen itäsuomalaisen maakunnan kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät esittivät määräaikaan mennessä 29 korjaus- ja uudisrakennushanketta 32.sta kohteesta. Hankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä 182

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Etelä-Savon yksi hallinnollinen oikeusaputoimisto ei heikennä palveluja

Mikkelin ja Savonlinnan oikeusaputoimistot voidaan yhdistää yhdeksi Etelä-Savon oikeusaputoimistoksi, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se anoi 22. toukokuuta oikeusministeriölle. Lausunto liittyy ministeriön valmistelemaan asetusluonnokseen.

Näkemystään maakuntahallitus perustelee sillä, ettei toimistojen hallinnollinen yhdistyminen vaaranna oikeusapupalvelujen saatavuutta maakunnassa. Päivittäisten oikeusaputoimintojen säilyminen sekä Mikkelissä että Savonlinnassa on kuitenkin maakuntahallituksen mielestä välttämätöntä myös tulevaisuudessa.

Oikeusministeriön asetusluonnos säilyttää oikeusaputoimistojen toimipaikat Etelä-Savossa muutoinkin ennallaan eli toimipaikat olisivat Mikkelin ja Savonlinnan lisäksi Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla. Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla vastaanottoja ei olisi päivittäin, vaan harvemmin.

Lausunnossa maakuntahallitus kiittää asetusluonnoksen esitystä siitä, että asiakkaita voidaan jatkossa palvella myös yhteispalvelupisteissä tai videon välityksellä.

Oikeusministeriö tavoittelee uudistuksessa maakuntapohjaisia oikeusaputoimintoja. Etelä-Savon mielestä ministeriön tulisi tällöin ottaa huomioon, että Pieksämäki, Heinävesi, Joroinen ja Kangasniemi kuuluvat Etelä-Savon maakuntaan.

Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Olavinlinnan arvokasta maisema-aluetta ei syytä laajentaa

Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ei ole syytä laajentaa Kyrönsalmen rautatiesillan pohjoispuolelle. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi maakunnan maisema-alueiden päivitysinventoinnista 22. toukokuuta. Näkemyksellään maakuntahallitus tukee Savonlinnan kaupungin kantaa.

Muilta osin maakuntahallitus yhtyy Maakunnan parhaat maisemat -inventointihanketta ohjanneen ryhmän näkemyksiin. Ohjausryhmä tekee omat esityksensä Etelä-Savon valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmälle. Myös maakuntaliitto lähettää oman eriävän näkökantansa ministeriölle.

Ohjausryhmä esittää Etelä-Savon valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 15 aluetta, jotka ovat: Heinäveden reitti Heinävedellä, Enonkoskella ja Savonlinnassa, Joroisten kartanot ja Kaitainen Joroisissa, Kaskii ja Vuorenmaa Juvalla, Saksalanharjun maisemat, Neitvuori sekä Juurisalmen ja Suurlahden sisäsaaristomaisema Mikkelissä, Muuramäki Puumalassa, Osikonmäki Rantasalmella ja Kyrönsalmen vesistömaisema (ent. Olavinlinnan maisema-alue), Kokonsaari ja Punkaharju Savonlinnassa sekä Kuhakosken, Kammolan ja Väätälänmäen alue ja Linnavuori Sulkavalla.

Alueista ainoastaan Juvan Vuorenmaa on uusi. Lisäksi eräät jo aiemmin arvokkaiksi luokitellut alueet joko laajenevat tai pienenevät. Vuorenmaa edustaa selvityksen mukaan poikkeuksellisen laajaa ja harvinaista, jopa vuoristoista viljelyaluetta, joka on vakiintunut seudun korkeimmille moreenirinteille kaskiviljelyn jälkeen.

Etelä-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitys sisältää maakunnallisen maisemaselvityksen ja kohdekohtaiset kuvaukset ja rajaukset yhteensä 104 alueelta. Alueista 15 on siis arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 72 maakunnallisesti arvokkaiksi. Muut mukana olevat maisema-alueet on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi. Entisistä maakunnallisesti arvokkaista alueista 23 on menettänyt maakunnallisen arvonsa, ja ne ovat jatkossa vain paikkallisesti arvokkaita.

Etelä-Savon maisemainventointi on osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivittämistä. Sen teetätti Etelä-Savon ELY-keskus.

Kun kaikki Suomen maakunnat ovat saaneet omat maisemapäivityksensä valmiiksi, ympäristöministeriö kokoaa niistä valtakunnallisesti arvokkaat maisemat ja lähettää luettelon lausuntokierrokselle maakuntiin. Lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvosto tekee valtakunnallisesti arvokkaista maisemista periaatepäätöksen. Se valmistunee vuonna 2015.

Maakunnallisesti arvokkaat maisemat määritellään aikanaan maakuntakaavassa.

Päivitysinventointi Etelä-Savon arvokkaiksi maisema-alueiksi on luettavissa Etelä-Savon ELY-keskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Savonlinnan kuitulaboratoriolle 1,56 miljoonaa hankerahaa

Savonlinnan kuitulaboratoriossa käynnistyy kaksi mittavaa EU-ohjelmavaroin rahoitettavaa kehittämishanketta. Kaikkiaan nämä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Savonlinnan Yritystilat ry:n alaisuudessa toteutettavat Sebi- ja Sebirak-hankkeet saavat rahoitusta 1,56 miljoonaa euroa vuoden 2014 loppupuolelle mennessä. Rahasta 70 prosenttia eli noin 1,1, miljoonaa euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Mikkelin ammattikorkeakoulun kuitulaboratorion Sebi-hanke (680 000 euroa) kehittää merkittävästi kuitulaboratorion tutkimus- ja palvelutoimintaa. Tavoitteena on parantaa kuitu- ja prosessitekniikan yrityksille suunnattuja palveluja muun muassa siten, että niiden liikevaihto ja osaaminen kasvavat. Lisäksi tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa.

Savonlinnan Yritystilat ry:n Sebirak-hanke (883 000 euroa) rakentaa toimitilat kuitulaboratorion Sebi-toiminnoille. Uutta tilaa syntyy 430 kerrosneliömetriä, josta toimistotilaa on 128, laboratoriotiloja 62 ja hallitiloja 240 kerrosneliömetriä.

Digimetsää Mikkeliin

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää metsäopetusta ja sen oppimisympäristöjä Digimetsä-hankkeessaan. Hanke muun muassa luo virtuaaliympäristöjä opiskelijoille. Tavoitteena on, että metsäopetus vastaa entistä paremmin metsäkentän muutoksiin.

Noin 360 000 euron hanke tukee opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämää ammattikorkean metsäopetuksen siirtymistä Pieksämäeltä Mikkeliin.

Etelä-Savon koulutuksen Esedun hanke Älykäs maaseutu pyrkii turvaamaan maaseudun yritystoimintaa sekä osaavan työvoiman että hyvinvointipalvelujen saatavuutta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 157 000 euroa.

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 22. toukokuuta kaikkiaan kuusi kehittämishanketta, jotka saavat rakennerahasto-ohjelmista yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Rahasta 70 prosenttia eli 1,55 miljoonaa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Nykyhallituksen viimeinen kokous

Toukokuun 22. päivänä pidetty maakuntahallituksen kokous oli viimeinen nykyisen maakuntahallituksen kokous. Se oli samalla viimeinen toimitusjohtaja Markku Kakriaisen (kesk.) johtama kokous, sillä Kakriainen on ilmoittanut, ettei hän enää asetu ehdolle puheenjohtajaksi. Mikkeliläinen Kakriainen on johtanut puhetta maakuntahallituksessa kaksi kautta peräkkäin eli valtuustokauden 2005 – 2012. Hallituksessa Kakriainen on ollut 12 vuotta.

Uusi hallitus kokoontuu 18. kesäkuuta

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 18. kesäkuuta. Kokous on uuden maakuntahallituksen ensimmäinen. Maakuntavaltuusto valitsee uuden maakuntahallituksen maanantaina 27. toukokuuta Mikkelissä.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Kahdeksan aluetta soveltuu tuulivoiman suurtuotantoon Etelä-Savossa

22.05.2013

Etelä-Savon maakuntahallitus poisti tuulivoimakaavan luonnoksesta Rantasalmen Parkunmäen ja Heinäveden Kangaslamminmäen tuulivoimapuistoalueet. Maakuntaliiton saaman palautteen perusteella ne olisivat saattaneet uhata Linnansaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin arvokkaita maisemia.

Lisäksi hallitus lisäsi kaavaan kuntien ehdotuksesta kolme uutta tuulivoimapuistoaluetta. Ne sijaitsevat Enonkosken ja Savonrannan kirkonkylien länsipuolilla sekä Savonlinnan Pihlajaniemessä. Muutokset sisältyvät maakuntahallituksen kaavavastineeseen, jonka se antoi 22. toukokuuta Mikkelissä.

Hallitus päätti myös selvityttää, soveltuvatko voimayhtiö Tornator Oy:n omistamat alueet Heinäveden länsirajalla Varkaus – Joensuu -radan ympäristössä ja Pieksämäellä Suonenjoentien ja Mataramäentien välisellä alueella laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Lisäyksiä esitti Tornator. Sen sijaan Tornatorin esittämää aluelisäystä Koloveden kansallispuiston kupeeseen hallitus ei katsonut järkeväksi.

Hallitus muutti palautteen perusteella myös kolmen kaavaluonnoksessa esitetyn alueen aluerajoja (Heinävedellä Kangasmäen ja Sarvikumpu–Sopakon alueet sekä Puumalassa Konnalamminmäen alue).

Vastineessa tekemillään muutoksilla maakuntahallitus halusi muun muassa varmistaa, ettei tuulivoimatuotannolla pilata arvokkaita vesistömaisemia ja siten vaaranneta maakunnan asemaa vapaa-ajanvieton ykkösalueena. – Vastine on 84-sivuinen.

Maakunnan näköinen tuulivoimakaava

- Tuulivoimakaava on nyt Etelä-Savon maakunnan näköinen, kuvasi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) vastineprosessin lopputulosta hallituksen tiedotustilaisuudessa. Kakriainen viittasi niihin muutoksiin, joita hallitus teki kaavaluonnokseen maisemallisin perustein.

- Pyrimme tekemään päätöksen, jossa tuulivoima ja maakunnalle tärkeät vapaa-ajan vietto ja matkailu eivät riitele keskenään, sanoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Vain harva tavallinen ihminen osaa hahmottaa, miten korkeita rakennuksia suuret tuulivoimamyllyt ovat ja mitä käytännössä tarkoittaa, jos rakennus kohoaa yli sadan metrin korkeudelle Saimaan pinnasta, Selenius arveli.

Puheenjohtajat totesivat kuitenkin myös, että tuulivoiman häiritsevyys on arvostuskysymys: jos pitää tuulivoimaa tärkeänä energiaratkaisuna, korkea rakennelmat eivät häiritse.

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata (115) yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Vastineet saatetaan tiedoksi lausunnon antaneille ja kansalaispalautetta lähettäneille. Seuraavaksi maakuntaliiton virasto valmistelee kaavaehdotuksen, joka asetetaan nähtäville ja lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Kahdeksan mahdollista tuulivoimapuistoa

Maakuntahallituksen vastineen pohjalta Etelä-Savoon luodaan edellytykset kahdeksan suuren tuulivoimapuiston jatkosuunnittelulle.  Ne sijaitsevat Enonkoskella kirkonkylän länsilaidalla, Heinävedellä Kangasmäellä ja Sarvikummun ja Sopakon alueella, Puumalassa Konnalamminmäellä, Savonlinnassa Pihlajaniemessä ja Syvälahden alueella ja Savonrannan kirkonkylän länsilaidalla sekä Laukunkankaalla Savonrannan ja Enonkosken rajalla.

Lisäksi on mahdollista, että lisäselvitysten perusteella Tornator Oy:n omistamat alueet Heinäveden länsirajalla Varkaus – Joensuu -radan ympäristössä ja Pieksämäellä Suonenjoentien ja Mataramäentien välisellä alueella soveltuvat laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon.

Kaavamääräykset ja -selostus täsmentyivät

Maakuntahallitus teki palautteen perusteella myös kaavamääräyksiin pienehköjä täsmennyksiä. Yleismääräys täsmentyi siten, että tietoliikenne ja muinaisjäännökset otetaan määräyksessä huomioon. Yleismääräys ohjaa kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua, myös yksittäisten suurvoimaloiden suunnittelua. Lisäksi hallitus antoi muun muassa aluekohtaisia lintuihin liittyviä lisämääräyksiä.

Kaavaselostuksessa kaavan vaikutusten arviointi ja oikeusvaikutukset täsmentyvät. Vaikutusten arvioinnissa täsmentyvät erityisesti arviointi suhteessa ihmisiin ja elinkeinoihin. Myös kulttuuriperinnön huomioon otto täsmentyy. Lisäksi alueiden valintakriteerit täsmentyvät voimalinjaetäisyyden osalta. Lausunnot arvostelivat etäisyyskriteeriä tarpeettoman kriittiseksi.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

- Maankäyttö on jatkossakin kiinni maanomistajan tahdosta, vaikka maakuntakaava osoittaisikin alueen tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta.

- Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla.

Ensimmäinen vaihemaakuntakaava

Tuulivoimakaava on Etelä-Savon ensimmäinen vaihemaakuntakaava ja se täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi kaava määrittelee puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia.

Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Kiinteistökohtaiset pienvoimalat eivät sisälly maakuntakaavatarkasteluun. Niiden rakentaminen ratkaistaan myös kunnissa.

Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Tuulivoimakaavaluonnos oli nähtävillä joulu-tammikuun ajan, ja lausuntokierros päättyi helmikuun 2013 lopussa.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Mikkelin Ihastjärvi Vuoden kylä 2013

Mikkelin Ihastjärven kylä on Vuoden 2013 eteläsavolainen kylä. Vuoden kylän valitsi Etelä-Savon maakuntahallitus 22. toukokuuta. Ehdotuksen palkinnon saajaksi teki Järvi-Suomen kylät ry.

Ihastjärven kylä on kääntänyt kehityksensä nousuun, palkinnon perustelut kiittävät. Kylä sai torjuttua koulun lakkautusuhan, ja oppilasmäärä kasvaa reippaasti. Hyvistä tuloksista kylä saa kiittää erityisesti pitkäjänteistä ja tehokasta kylämarkkinointia.

Koulusta on tullut kaikenikäisten toimintakeskus, jossa kyläläiset kehittävät palveluja, yritystoimintaa, yhteisöllisyyttä ja uusia toimintoja rohkeasti yhdessä. Myös kylän suuret hankkeet, joita on toteutettu sekä hanke- että talkootyöllä, saavat kiitosta, esimerkkeinä Harjukosken historiallisen myllyn pajarakennuksen siirto, metsästäjien maja, asumismarkkinointi ja palvelujen kehittäminen.

Kiitosta kyläläiset saavat myös yhteistyökyvystä, yhdessä tekemisestä ja hyvästä kylähengestä sekä uusista rohkeista visioista, jotka ovat luoneet uskoa kehitysmahdollisuuksiin.

Viime vuoden Vuoden kylä oli Kerimäen Anttolan seutu. Etelä-Savon vuoden kylä on valittu vuodesta 1989 lähtien.

Lisätietoja antavat Heikki Haponen Ihastjärven kyläyhdistyksestä, puh. 044 542 6648, sekä kyläasiamies Henrik Hausen Järvi-Suomen kylät ry:stä, puh. 0400 992 699 , henhaus@gmail.com.

Uutta maakuntaohjelmaa valmistelee neljä työryhmää

Etelä-Savo valmistelee parhaillaan uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014 – 2017. Uusi ohjelma sisältää ne toimet, jotka toteuttavat käytännössä vuonna 2012 päivitettyä maakuntastrategiaa Uusiutuva Etelä-Savo.

Maakuntaliitto on perustanut ohjelmatyötä varten neljä työryhmää, ns. ohjelmafoorumia, jotka kehittelevät sisältöjä ohjelmalle. Foorumit ovat: Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, Laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä Hyvä toimintaympäristö. Mukana ohjelman teossa on kaikkiaan noin sata henkilöä.

Ohjelman laatimista voi seurata ja kommentoida sekä sen sisältöjä ideoida maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntaliitto. Maakuntaliitto on tiedottanut lainmukaisesti ohjelman käynnistymisestä.

Ohjelmatyötä liitto arvioi ja kehittää lakisääteisessä arviointiprosessissa. Nykyistä eli vuosina 2011 2014 toteutettavaa ohjelmaa arvioi MDI Public Oy kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Tuloksia liitto käyttää hyödyksi uuden ohjelman teossa.

Maakuntahallitus sai tietoonsa uuden ohjelman valmistelu tilanteen 22. toukokuuta.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Maakunnat ja ELY-keskukset pääsivät sopuun uuden EU-kauden rahanjaosta

Maakunnat ja ELY-keskukset ovat tehneet yksimielisen esityksen siitä, miten Suomeen tulevat EU:n rakennerahastorahat jaetaan maakuntien kesken uudella EU-ohjelmakaudella 2014 – 2020. Maakuntien kesken sopu syntyi maakuntajohtajien yhteisellä Venäjän matkalla viime viikon lopulla.

Sopu tarkoittaa sitä, että Itä-Suomen rahoitustaso putoaa nykyisestä hieman ennakoitua vähemmän. Koko Suomeen tuleva rakennerahastorahoitus alenee 26 prosenttia nykytasosta eli kokonaisrahoitus putoaa 1,7 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Maaseuturahoitus säilyy jokseenkin nykytasolla.

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) eli Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema säilyy, mutta tukitaso alenee nykyisestä joka vuosi 5 euroa/asukas (nykyisin: 35, uudella kaudella: 30 e/as./v).

Itä- ja Pohjois-Suomi kerryttävät erityisasemansa perusteella (pohjoinen sijainti ja harva-asutus) Suomen rakennerahastovaroista 77,2 prosenttia. Maakuntajohtajien ja ELYjen ylijohtajien esityksessä tämä kerryttämisperiaate tuo itäiseen ja pohjoiseen Suomeen rahaa enemmän kuin eteläiseen ja läntiseen, ei kuitenkaan aivan täysimääräisesti. Itä- ja Pohjois-Suomi tulivat neuvotteluissa Etelä- ja Länsi-Suomea vastaan noin 30 miljoonan euron verran.

Se, minkä suuruisia uudet rahasummat ovat Etelä-Savossa, ei ole vielä tarkkaan selvillä. Tämän ohjelmakauden tasosta (noin 250 milj. euroa) taso kuitenkin jonkin verran alenee, ehkä noin 10 milj. euroa joka vuosi.

- Voimme olla tyytyväisiä, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka toimii tänä vuonna maakuntajohtajien puheenjohtajana. - Hyvin tyytyväinen voi olla siihen, että maakunnat ja valtion aluehallinto löysivät yhteisen tahdon. Viialainen kertoi EU-ohjelmavalmistelusta maakuntahallitukselle 22. toukokuuta.

Yhteisesitys ohjaa muun muassa sitä, miten paljon rakennerahastovaroista voidaan käyttää valtakunnallisiin ja suoraan ministeriöistä hallinnoitaviin teemahankkeisiin sekä sitä, miten paljon aluerahasta suuntautuu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja miten paljon Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeisiin.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee rakennerahastokysymyksiä kokouksissaan touko- ja kesäkuussa. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voi hyväksyä ratkaisut syys - lokakuussa 2013, Suomi käy viralliset neuvottelut EU-komission kanssa marras - joulukuussa ja komissio hyväksyy päätökset keväällä 2014.

Uuden ohjelmakauden toimeenpano voi alkaa vuoden 2014 alusta, vaikkei komissio olisi sopimuksia vielä hyväksynytkään. Tuolloin ohjelmia toteutetaan kansallisella riskillä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Aluehallintoa kehitettävä

Valtaa ja vastuuta on Suomessa siirrettävä entistä enemmän keskushallinnolta paikallis- ja aluetasolle. Tämä parantaa kansalaisten aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja toteuttaa EU:n korostamaa läheisyysperiaatetta, toteaa Etelä-Savon maakuntaliitto kannanotossaan, jonka se on antanut huhtikuun lopulla hallintovaltiokunnalle. Kannanotto liittyy valtioneuvoston selontekoon aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta.

Kannanotossaan maakuntaliitto korostaa myös, että valtion tulee tarkastella aluehallintoa kokonaisuutena ja yhdenmukaistaa erilaiset aluejaot. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien tulee siirtyä osaksi Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta, liitto esittää. Siirtoa puoltaa muun muassa uusi vaalipiirijako, joka astuu voimaan 1. syyskuuta 2013.

Aluehallintoa tulee lisäksi yksinkertaistaa ja keventää. Myös päällekkäisyydet esimerkiksi maakuntaliittojen ja ELY-keskusten toiminnoissa on poistettava, liitto vaatii.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 – 770 0515.

Koulujen rakennushankkeet saivat kiireellisyysjärjestyksen

Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot esittävät opetusministeriölle, että itäsuomalaisista kouluista kiireellisin korjattava on Savonlinnan Kerimäen koulukeskuksen B-talon peruskorjaus. Maakuntien yhteiseen kiireellisyysjärjestykseen sisältyy lisäksi neljä muuta peruskorjaus- ja uudisrakennuskohdetta vuosille 2014 – 2017 Etelä-Savosta.

Muut eteläsavolaiset rakennuskohteet ovat Savonlinnan Nojanmaan koulun peruskorjaus ja uudisrakennus (kiireellisyysjärjestyksessä sijalla 2), Pieksämäen Hiekanpään koulun uudisrakennuksen ensimmäinen vaihe (sijalla 4; entinen Meriluodon koulu) ja uudisrakennuksen toinen vaihe sekä peruskorjaus (sijalla 6) sekä Juvan kirkonkylän koulun peruskorjaus (sijalla 8). Kaikkiaan kiireellisyyslistalla on yhdeksän koulujen korjausta tai uudisrakennusta.

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi eteläsavolaisten hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen 22. toukokuuta.

Kolmen itäsuomalaisen maakunnan kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät esittivät määräaikaan mennessä 29 korjaus- ja uudisrakennushanketta 32.sta kohteesta. Hankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä 182

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Etelä-Savon yksi hallinnollinen oikeusaputoimisto ei heikennä palveluja

Mikkelin ja Savonlinnan oikeusaputoimistot voidaan yhdistää yhdeksi Etelä-Savon oikeusaputoimistoksi, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se anoi 22. toukokuuta oikeusministeriölle. Lausunto liittyy ministeriön valmistelemaan asetusluonnokseen.

Näkemystään maakuntahallitus perustelee sillä, ettei toimistojen hallinnollinen yhdistyminen vaaranna oikeusapupalvelujen saatavuutta maakunnassa. Päivittäisten oikeusaputoimintojen säilyminen sekä Mikkelissä että Savonlinnassa on kuitenkin maakuntahallituksen mielestä välttämätöntä myös tulevaisuudessa.

Oikeusministeriön asetusluonnos säilyttää oikeusaputoimistojen toimipaikat Etelä-Savossa muutoinkin ennallaan eli toimipaikat olisivat Mikkelin ja Savonlinnan lisäksi Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla. Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Puumalassa, Rantasalmella ja Sulkavalla vastaanottoja ei olisi päivittäin, vaan harvemmin.

Lausunnossa maakuntahallitus kiittää asetusluonnoksen esitystä siitä, että asiakkaita voidaan jatkossa palvella myös yhteispalvelupisteissä tai videon välityksellä.

Oikeusministeriö tavoittelee uudistuksessa maakuntapohjaisia oikeusaputoimintoja. Etelä-Savon mielestä ministeriön tulisi tällöin ottaa huomioon, että Pieksämäki, Heinävesi, Joroinen ja Kangasniemi kuuluvat Etelä-Savon maakuntaan.

Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Olavinlinnan arvokasta maisema-aluetta ei syytä laajentaa

Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ei ole syytä laajentaa Kyrönsalmen rautatiesillan pohjoispuolelle. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi maakunnan maisema-alueiden päivitysinventoinnista 22. toukokuuta. Näkemyksellään maakuntahallitus tukee Savonlinnan kaupungin kantaa.

Muilta osin maakuntahallitus yhtyy Maakunnan parhaat maisemat -inventointihanketta ohjanneen ryhmän näkemyksiin. Ohjausryhmä tekee omat esityksensä Etelä-Savon valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmälle. Myös maakuntaliitto lähettää oman eriävän näkökantansa ministeriölle.

Ohjausryhmä esittää Etelä-Savon valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 15 aluetta, jotka ovat: Heinäveden reitti Heinävedellä, Enonkoskella ja Savonlinnassa, Joroisten kartanot ja Kaitainen Joroisissa, Kaskii ja Vuorenmaa Juvalla, Saksalanharjun maisemat, Neitvuori sekä Juurisalmen ja Suurlahden sisäsaaristomaisema Mikkelissä, Muuramäki Puumalassa, Osikonmäki Rantasalmella ja Kyrönsalmen vesistömaisema (ent. Olavinlinnan maisema-alue), Kokonsaari ja Punkaharju Savonlinnassa sekä Kuhakosken, Kammolan ja Väätälänmäen alue ja Linnavuori Sulkavalla.

Alueista ainoastaan Juvan Vuorenmaa on uusi. Lisäksi eräät jo aiemmin arvokkaiksi luokitellut alueet joko laajenevat tai pienenevät. Vuorenmaa edustaa selvityksen mukaan poikkeuksellisen laajaa ja harvinaista, jopa vuoristoista viljelyaluetta, joka on vakiintunut seudun korkeimmille moreenirinteille kaskiviljelyn jälkeen.

Etelä-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitys sisältää maakunnallisen maisemaselvityksen ja kohdekohtaiset kuvaukset ja rajaukset yhteensä 104 alueelta. Alueista 15 on siis arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 72 maakunnallisesti arvokkaiksi. Muut mukana olevat maisema-alueet on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi. Entisistä maakunnallisesti arvokkaista alueista 23 on menettänyt maakunnallisen arvonsa, ja ne ovat jatkossa vain paikkallisesti arvokkaita.

Etelä-Savon maisemainventointi on osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivittämistä. Sen teetätti Etelä-Savon ELY-keskus.

Kun kaikki Suomen maakunnat ovat saaneet omat maisemapäivityksensä valmiiksi, ympäristöministeriö kokoaa niistä valtakunnallisesti arvokkaat maisemat ja lähettää luettelon lausuntokierrokselle maakuntiin. Lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvosto tekee valtakunnallisesti arvokkaista maisemista periaatepäätöksen. Se valmistunee vuonna 2015.

Maakunnallisesti arvokkaat maisemat määritellään aikanaan maakuntakaavassa.

Päivitysinventointi Etelä-Savon arvokkaiksi maisema-alueiksi on luettavissa Etelä-Savon ELY-keskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Savonlinnan kuitulaboratoriolle 1,56 miljoonaa hankerahaa

Savonlinnan kuitulaboratoriossa käynnistyy kaksi mittavaa EU-ohjelmavaroin rahoitettavaa kehittämishanketta. Kaikkiaan nämä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Savonlinnan Yritystilat ry:n alaisuudessa toteutettavat Sebi- ja Sebirak-hankkeet saavat rahoitusta 1,56 miljoonaa euroa vuoden 2014 loppupuolelle mennessä. Rahasta 70 prosenttia eli noin 1,1, miljoonaa euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Mikkelin ammattikorkeakoulun kuitulaboratorion Sebi-hanke (680 000 euroa) kehittää merkittävästi kuitulaboratorion tutkimus- ja palvelutoimintaa. Tavoitteena on parantaa kuitu- ja prosessitekniikan yrityksille suunnattuja palveluja muun muassa siten, että niiden liikevaihto ja osaaminen kasvavat. Lisäksi tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa.

Savonlinnan Yritystilat ry:n Sebirak-hanke (883 000 euroa) rakentaa toimitilat kuitulaboratorion Sebi-toiminnoille. Uutta tilaa syntyy 430 kerrosneliömetriä, josta toimistotilaa on 128, laboratoriotiloja 62 ja hallitiloja 240 kerrosneliömetriä.

Digimetsää Mikkeliin

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää metsäopetusta ja sen oppimisympäristöjä Digimetsä-hankkeessaan. Hanke muun muassa luo virtuaaliympäristöjä opiskelijoille. Tavoitteena on, että metsäopetus vastaa entistä paremmin metsäkentän muutoksiin.

Noin 360 000 euron hanke tukee opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämää ammattikorkean metsäopetuksen siirtymistä Pieksämäeltä Mikkeliin.

Etelä-Savon koulutuksen Esedun hanke Älykäs maaseutu pyrkii turvaamaan maaseudun yritystoimintaa sekä osaavan työvoiman että hyvinvointipalvelujen saatavuutta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 157 000 euroa.

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 22. toukokuuta kaikkiaan kuusi kehittämishanketta, jotka saavat rakennerahasto-ohjelmista yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Rahasta 70 prosenttia eli 1,55 miljoonaa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Nykyhallituksen viimeinen kokous

Toukokuun 22. päivänä pidetty maakuntahallituksen kokous oli viimeinen nykyisen maakuntahallituksen kokous. Se oli samalla viimeinen toimitusjohtaja Markku Kakriaisen (kesk.) johtama kokous, sillä Kakriainen on ilmoittanut, ettei hän enää asetu ehdolle puheenjohtajaksi. Mikkeliläinen Kakriainen on johtanut puhetta maakuntahallituksessa kaksi kautta peräkkäin eli valtuustokauden 2005 – 2012. Hallituksessa Kakriainen on ollut 12 vuotta.

Uusi hallitus kokoontuu 18. kesäkuuta

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 18. kesäkuuta. Kokous on uuden maakuntahallituksen ensimmäinen. Maakuntavaltuusto valitsee uuden maakuntahallituksen maanantaina 27. toukokuuta Mikkelissä.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010