Maakuntahallitus palautti vastineen tuulivoimakaavan luonnoksesta jatkovalmisteluun

15.04.2013

Etelä-Savon maakuntahallitus palautti jatkovalmisteluun vastineen tuulivoimakaavaluonnoksesta. Liiton virasto oli laatinut 84-sivuisen vastineen palautteesta, jonka liitto sai alkuvuodesta, kun luonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla.

Vastine tulee maakuntahallituksen käsittelyyn uudelleen 22. toukokuuta. Maakuntahallitus oli koolla 15. huhtikuuta Mikkelissä.

- Annamme vastineen toukokuussa. Vastine ei muuta kaavaluonnoksen peruslinjauksia. Jos kiinnostusta on, Etelä-Savoon voi rakentaa tuulivoimaa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

- Paitsi että tuulimylly on hyvin korkea, on sen lapa halkaisijaltaan noin sata metriä. Vaikutukset saattavat olla suuret niin maisemalle kuin esimerkiksi Puolustusvoimien tutkille. Lisäselvitykset ovat vielä tarpeen, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Maakuntahallitus on realistinen. Etelä-Savo ei ole tuulivoiman suurtuotantoalue. Meidän on otettava huomioon niin maisemalliset, matkailulliset kuin maanpuolustuksellisetkin näkökoghdat, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Koetamme löytää muutaman sellaisen paikan, joille on mahdollista rakentaa laajamittaista tuulivoimatuotantoa. Maakuntaliiton tavoite on tehdä vaihemaakuntakaavassa tuulivoimatuotannon esisuunnitelma mahdollisimman hyvin, Viialainen sanoo.

Seuraavaksi kaavaehdotus

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin helmikuun loppuun maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Kun maakuntahallitus toukokuussa hyväksyy vastineen luonnoksesta saadulle palautteelle, liiton virasto alkaa valmistella kaavaehdotusta, joka asetetaan nähtäville ja lähetetään lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Tuulivoimakeskustelussa maakuntahallitus on jo aiemmin korostanut erityisesti matkailun ja vapaa-ajan näkökulmaa. Tuulivoima ei saa hallituksen mielestä vaarantaa Etelä-Savon vetovoimaa.

Poistoja ja lisäyksiä

Viranomaisten ja eräiden muiden tahojen lausunnot esittivät sekä poistoja ja lisäyksiä että täsmennyksiä alueisiin, joita vaihemaakuntakaavaluonnos esittää tuulivoimatuotantoon soveltuviksi.

Kaavan vaikutuksia luontoon, muuhun ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin tulee tarkastella useiden kommenttien mukaan tarkemmin kuin luonnoksessa. Erityistä huolta sekä lausunnot että useat yksityishenkilöt kantoivat Linnansaaren kansallispuiston maisemista.

Lisäksi lausunnot arvostelivat muun muassa etäisyyskriteereitä, joilla tuulivoimakaava rajaa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Palautteen mukaan etäisyyskriteerit ovat tarpeettoman kriittisiä. Lausunnot esittivät myös täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Yksittäisistä alueista eniten palautetta tuli Heinäveden Kangaslamminmäen, Tynnörmäen ja Kangasmäen alueista, joiden osoittamista tuulivoima-alueiksi vastustaa noin 80 yksityishenkilöä.

Tuulivoimaa maakunnan itäisiin osiin

Tuulivoimakaava on Etelä-Savon ensimmäinen maakuntakaava ja se täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Etelä-Savon laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sijaitsevat luonnoksen mukaan Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa. Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Kehysriihen liikennepäätökset lähes ilahduttavia

- Maan hallituksen kehysriihen liikennepäätökset olivat jopa ilahduttavia, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 15. huhtikuuta.

Viialainen viittasi muun muassa sekä Viitostien korjaustöiden rahoitukseen Mikkelin kohdalla että perustienpidon rahoitukseen, mihin tuli lisärahaa kehysriihessä. Viialaisen mukaan myös Etelä-Karjalan tie- ja ratahankkeiden rahoitus koituu Etelä-Savon hyväksi.

Liikennehankkeet olivat hallituksessa esillä, kun se keskusteli maakunnan edunvalvonnasta.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.

Toisen asteen aloituspaikat pienenevät aiottua vähemmän

Maakuntaliiton virasto haki maakuntahallitukselta 15. huhtikuuta eväitä kuulemistilaisuuteen, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö pitää toisen asteen koulutuksen järjestäjille ja maakuntaliitoille 17. huhtikuuta Helsingissä.

Hallitus on tyytyväinen siihen, että aloituspaikkasupistukset ovat puolittuneet. Paikkojen vähennys puolittui, kun ministeriö lykkäsi leikkausten takarajaa vuoteen 2019.

Etelä-Savon aloituspaikkakiintiöissä tulee kuitenkin jatkossa ottaa huomioon se, että maakunnassa järjestetään poikkeuksellisen runsaasti valtakunnallista toisen asteen koulutusta, hallitus korostaa. Valtakunnallinen koulutus ei saa heikentää maakunnan oman nuorison mahdollisuuksia saada koulutusta omassa maakunnassa.

Erityisesti maakuntahallitus korostaa, etteivät Paukkulan Nuorisopiston leikkaukset Mikkelissä saa olla niin rajuja, kuin ministeriö on kaavaillut. Noin 50 prosentin leikkaukset voivat vaarantaa koko koulutuksen.

- Lisäksi maakunnan sisällä pitää vielä sopia, miten paikat jaetaan, korostavat maakuntahallituksen puheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) ja Pekka Selenius (kok.). Etelä-Savon itäpuolella toisen asteen koulutuspaikkoja on jäänyt täyttämättä ja länsipuolella paikoille olisi nykyistä suurempi tarve.

Etelä-Savo korostaa myös aikuisten täydennyskoulutusta, joka on tärkeää esimerkiksi, jotta ikääntynyt maakunta saa vanhusten hoitoon saadaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmän päätökset tiedoksi

Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) työryhmä kokoontui viimeisen kerran 27. maaliskuuta. Tuolloin työryhmä totesi, ettei Etelä-Savossa ole löytymässä sellaista vapaaehtoista yksimielisyyttä, joka hyväksyisi valtakunnallisten selvitysmiesten ehdotuksen sellaisenaan.

Maakunnan sote-ryhmä piti hyvänä sitä, että selvitysmiesten maaliskuiset esitykset säilyttäisivät maakunnassa sairaalan, jossa on ympärivuorokautinen (24/7) päivystys. Lisäksi ryhmä kiittää selvitysmiesten kantaa, joka korostaa, että Etelä-Savon kokonaisratkaisun on löydyttävä maakunnan sisällä.

Erva-järjestämissopimuksen voimaansaattaminen on maakunnallisen sote-työryhmän mielestä tärkeää. Sairaanhoitopiirien on Etelä-Savossa päästävä sopimukseen työnjaosta mahdollisimman pian, työryhmä korostaa.

Etelä-Savon kunnat ja sairaanhoitopiirit kutsutaan uudelleen koolle syksyllä 2013. Tuolloin luvassa on tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta.

- Jos maakunnallinen selvitystyö on tarpeen käynnistää uudelleen, siitä päättää uusi toukokuussa valittava maakuntahallitus, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltotyöryhmän päätökset kokouksessaan 15. huhtikuuta. Samalla hallitus totesi, että maakunnallisen sote-työryhmän toimikausi on päättynyt.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Korkeakoulutuksen työelämäyhteydet tärkeitä

Työ- ja elinkeinoelämälähtöisyys on erittäin tärkeää ottaa huomioon, kun korkeakoulujen koulutusrakenteita uudistetaan. Myös koulutuksen alueellinen saavutettavuus on huomioitava. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 15. huhtikuuta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausunto liittyy korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä pohtineen työryhmän muistioon.

Lausunto kiittää muun muassa muistion esityksiä lisätä opintojen joustavuutta ja esteettömyyttä sekä monipuolistaa avointa korkeakouluopetusta ja yhtenäistää aiempien opintojen tunnustamista. Nämä toimet osaltaan edistävät opintojen sujuvuutta ja lyhentävät opintoaikoja.

Maakuntahallitus korostaa myös korkeakoulujen ja työvoimahallinnon yhteistyötä. Yhteistyö on tärkeää erityisesti koulutustarpeiden ennakoinnissa, jossa myös maakuntaliitolla tulee olla keskeinen rooli.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Savon ilmasto-ohjelma valmistunut

Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen ilmasto-ohjelma on valmistunut. Savon ilmasto-ohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutua niihin haasteisiin, joita ilmastomuutos aiheuttaa, ja edistää ympäristöystävällistä liiketoimintaa.

Ohjelma pyrkii täyttämään kansalliset ilmastopoliittiset tavoitteet Savossa. Ohjelman toteutumista seuraa seurantatyöryhmä.

Etelä-Savon maakuntahallitus merkitsi ohjelman tiedokseen 15. huhtikuuta.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Käsittelyssä useita kehittämishankkeita

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 15. huhtikuuta kymmenkunta kehittämishanketta. Hankkeet selvittävät muun muassa sitä, miten Suomen luomuinstituutti vakiintuu parhaiten Mikkeliin, miten digitoitua kulttuuriperintöä sovelletaan Etelä-Savossa kulttuuriliiketoiminnan kehittämiseen, miten matkailun alan yritykset, asiakkaat ja opiskelijat saadaan yhteistyöhön yrityselämän kehittämiseksi, miten maakunnan matkailun sähköiset liiketoimintaedellytykset parantuvat, miten bioenergia-alan yritysten kansainvälistymistä kohentuu, miten ammattikorkeakoulun ja yritysten välistä yhteistoimintaa tehostuu, miten Mikkelin keskustaan kehitetään uutta ekologista ja digitaalista kaupunginosaa Satamalahtea, ja miten Etelä-Savon pelastuslaitoksen työ tehostuu nykytekniikalla. Kaikki ko. hankkeet rahoitetaan maakunnan rakennerahasto-ohjelmista.

Seuraavan kokouksen aika muuttui

Maakuntahallitus myöhensi toukokuun kokouksensa päivämäärää kahdella päivällä. Kokous pidetään keskiviikkona 22. toukokuuta. Siirron syy oli Savonlinnan valtuuston strategiakokous, joka pidetään hallituksen aiemmin sopimana kokouspäivänä eli maanantaina 20. toukokuuta.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi pykälää 4 lukuunottamatta (vaihemaakuntakaava) esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus palautti vastineen tuulivoimakaavan luonnoksesta jatkovalmisteluun

15.04.2013

Etelä-Savon maakuntahallitus palautti jatkovalmisteluun vastineen tuulivoimakaavaluonnoksesta. Liiton virasto oli laatinut 84-sivuisen vastineen palautteesta, jonka liitto sai alkuvuodesta, kun luonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla.

Vastine tulee maakuntahallituksen käsittelyyn uudelleen 22. toukokuuta. Maakuntahallitus oli koolla 15. huhtikuuta Mikkelissä.

- Annamme vastineen toukokuussa. Vastine ei muuta kaavaluonnoksen peruslinjauksia. Jos kiinnostusta on, Etelä-Savoon voi rakentaa tuulivoimaa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

- Paitsi että tuulimylly on hyvin korkea, on sen lapa halkaisijaltaan noin sata metriä. Vaikutukset saattavat olla suuret niin maisemalle kuin esimerkiksi Puolustusvoimien tutkille. Lisäselvitykset ovat vielä tarpeen, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Maakuntahallitus on realistinen. Etelä-Savo ei ole tuulivoiman suurtuotantoalue. Meidän on otettava huomioon niin maisemalliset, matkailulliset kuin maanpuolustuksellisetkin näkökoghdat, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Koetamme löytää muutaman sellaisen paikan, joille on mahdollista rakentaa laajamittaista tuulivoimatuotantoa. Maakuntaliiton tavoite on tehdä vaihemaakuntakaavassa tuulivoimatuotannon esisuunnitelma mahdollisimman hyvin, Viialainen sanoo.

Seuraavaksi kaavaehdotus

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin helmikuun loppuun maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Kun maakuntahallitus toukokuussa hyväksyy vastineen luonnoksesta saadulle palautteelle, liiton virasto alkaa valmistella kaavaehdotusta, joka asetetaan nähtäville ja lähetetään lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Tuulivoimakeskustelussa maakuntahallitus on jo aiemmin korostanut erityisesti matkailun ja vapaa-ajan näkökulmaa. Tuulivoima ei saa hallituksen mielestä vaarantaa Etelä-Savon vetovoimaa.

Poistoja ja lisäyksiä

Viranomaisten ja eräiden muiden tahojen lausunnot esittivät sekä poistoja ja lisäyksiä että täsmennyksiä alueisiin, joita vaihemaakuntakaavaluonnos esittää tuulivoimatuotantoon soveltuviksi.

Kaavan vaikutuksia luontoon, muuhun ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin tulee tarkastella useiden kommenttien mukaan tarkemmin kuin luonnoksessa. Erityistä huolta sekä lausunnot että useat yksityishenkilöt kantoivat Linnansaaren kansallispuiston maisemista.

Lisäksi lausunnot arvostelivat muun muassa etäisyyskriteereitä, joilla tuulivoimakaava rajaa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Palautteen mukaan etäisyyskriteerit ovat tarpeettoman kriittisiä. Lausunnot esittivät myös täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Yksittäisistä alueista eniten palautetta tuli Heinäveden Kangaslamminmäen, Tynnörmäen ja Kangasmäen alueista, joiden osoittamista tuulivoima-alueiksi vastustaa noin 80 yksityishenkilöä.

Tuulivoimaa maakunnan itäisiin osiin

Tuulivoimakaava on Etelä-Savon ensimmäinen maakuntakaava ja se täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Etelä-Savon laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sijaitsevat luonnoksen mukaan Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa. Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Kehysriihen liikennepäätökset lähes ilahduttavia

- Maan hallituksen kehysriihen liikennepäätökset olivat jopa ilahduttavia, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 15. huhtikuuta.

Viialainen viittasi muun muassa sekä Viitostien korjaustöiden rahoitukseen Mikkelin kohdalla että perustienpidon rahoitukseen, mihin tuli lisärahaa kehysriihessä. Viialaisen mukaan myös Etelä-Karjalan tie- ja ratahankkeiden rahoitus koituu Etelä-Savon hyväksi.

Liikennehankkeet olivat hallituksessa esillä, kun se keskusteli maakunnan edunvalvonnasta.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.

Toisen asteen aloituspaikat pienenevät aiottua vähemmän

Maakuntaliiton virasto haki maakuntahallitukselta 15. huhtikuuta eväitä kuulemistilaisuuteen, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö pitää toisen asteen koulutuksen järjestäjille ja maakuntaliitoille 17. huhtikuuta Helsingissä.

Hallitus on tyytyväinen siihen, että aloituspaikkasupistukset ovat puolittuneet. Paikkojen vähennys puolittui, kun ministeriö lykkäsi leikkausten takarajaa vuoteen 2019.

Etelä-Savon aloituspaikkakiintiöissä tulee kuitenkin jatkossa ottaa huomioon se, että maakunnassa järjestetään poikkeuksellisen runsaasti valtakunnallista toisen asteen koulutusta, hallitus korostaa. Valtakunnallinen koulutus ei saa heikentää maakunnan oman nuorison mahdollisuuksia saada koulutusta omassa maakunnassa.

Erityisesti maakuntahallitus korostaa, etteivät Paukkulan Nuorisopiston leikkaukset Mikkelissä saa olla niin rajuja, kuin ministeriö on kaavaillut. Noin 50 prosentin leikkaukset voivat vaarantaa koko koulutuksen.

- Lisäksi maakunnan sisällä pitää vielä sopia, miten paikat jaetaan, korostavat maakuntahallituksen puheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) ja Pekka Selenius (kok.). Etelä-Savon itäpuolella toisen asteen koulutuspaikkoja on jäänyt täyttämättä ja länsipuolella paikoille olisi nykyistä suurempi tarve.

Etelä-Savo korostaa myös aikuisten täydennyskoulutusta, joka on tärkeää esimerkiksi, jotta ikääntynyt maakunta saa vanhusten hoitoon saadaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmän päätökset tiedoksi

Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) työryhmä kokoontui viimeisen kerran 27. maaliskuuta. Tuolloin työryhmä totesi, ettei Etelä-Savossa ole löytymässä sellaista vapaaehtoista yksimielisyyttä, joka hyväksyisi valtakunnallisten selvitysmiesten ehdotuksen sellaisenaan.

Maakunnan sote-ryhmä piti hyvänä sitä, että selvitysmiesten maaliskuiset esitykset säilyttäisivät maakunnassa sairaalan, jossa on ympärivuorokautinen (24/7) päivystys. Lisäksi ryhmä kiittää selvitysmiesten kantaa, joka korostaa, että Etelä-Savon kokonaisratkaisun on löydyttävä maakunnan sisällä.

Erva-järjestämissopimuksen voimaansaattaminen on maakunnallisen sote-työryhmän mielestä tärkeää. Sairaanhoitopiirien on Etelä-Savossa päästävä sopimukseen työnjaosta mahdollisimman pian, työryhmä korostaa.

Etelä-Savon kunnat ja sairaanhoitopiirit kutsutaan uudelleen koolle syksyllä 2013. Tuolloin luvassa on tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta.

- Jos maakunnallinen selvitystyö on tarpeen käynnistää uudelleen, siitä päättää uusi toukokuussa valittava maakuntahallitus, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltotyöryhmän päätökset kokouksessaan 15. huhtikuuta. Samalla hallitus totesi, että maakunnallisen sote-työryhmän toimikausi on päättynyt.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Korkeakoulutuksen työelämäyhteydet tärkeitä

Työ- ja elinkeinoelämälähtöisyys on erittäin tärkeää ottaa huomioon, kun korkeakoulujen koulutusrakenteita uudistetaan. Myös koulutuksen alueellinen saavutettavuus on huomioitava. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 15. huhtikuuta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausunto liittyy korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä pohtineen työryhmän muistioon.

Lausunto kiittää muun muassa muistion esityksiä lisätä opintojen joustavuutta ja esteettömyyttä sekä monipuolistaa avointa korkeakouluopetusta ja yhtenäistää aiempien opintojen tunnustamista. Nämä toimet osaltaan edistävät opintojen sujuvuutta ja lyhentävät opintoaikoja.

Maakuntahallitus korostaa myös korkeakoulujen ja työvoimahallinnon yhteistyötä. Yhteistyö on tärkeää erityisesti koulutustarpeiden ennakoinnissa, jossa myös maakuntaliitolla tulee olla keskeinen rooli.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Savon ilmasto-ohjelma valmistunut

Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen ilmasto-ohjelma on valmistunut. Savon ilmasto-ohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutua niihin haasteisiin, joita ilmastomuutos aiheuttaa, ja edistää ympäristöystävällistä liiketoimintaa.

Ohjelma pyrkii täyttämään kansalliset ilmastopoliittiset tavoitteet Savossa. Ohjelman toteutumista seuraa seurantatyöryhmä.

Etelä-Savon maakuntahallitus merkitsi ohjelman tiedokseen 15. huhtikuuta.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Käsittelyssä useita kehittämishankkeita

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 15. huhtikuuta kymmenkunta kehittämishanketta. Hankkeet selvittävät muun muassa sitä, miten Suomen luomuinstituutti vakiintuu parhaiten Mikkeliin, miten digitoitua kulttuuriperintöä sovelletaan Etelä-Savossa kulttuuriliiketoiminnan kehittämiseen, miten matkailun alan yritykset, asiakkaat ja opiskelijat saadaan yhteistyöhön yrityselämän kehittämiseksi, miten maakunnan matkailun sähköiset liiketoimintaedellytykset parantuvat, miten bioenergia-alan yritysten kansainvälistymistä kohentuu, miten ammattikorkeakoulun ja yritysten välistä yhteistoimintaa tehostuu, miten Mikkelin keskustaan kehitetään uutta ekologista ja digitaalista kaupunginosaa Satamalahtea, ja miten Etelä-Savon pelastuslaitoksen työ tehostuu nykytekniikalla. Kaikki ko. hankkeet rahoitetaan maakunnan rakennerahasto-ohjelmista.

Seuraavan kokouksen aika muuttui

Maakuntahallitus myöhensi toukokuun kokouksensa päivämäärää kahdella päivällä. Kokous pidetään keskiviikkona 22. toukokuuta. Siirron syy oli Savonlinnan valtuuston strategiakokous, joka pidetään hallituksen aiemmin sopimana kokouspäivänä eli maanantaina 20. toukokuuta.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi pykälää 4 lukuunottamatta (vaihemaakuntakaava) esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus palautti vastineen tuulivoimakaavan luonnoksesta jatkovalmisteluun

15.04.2013

Etelä-Savon maakuntahallitus palautti jatkovalmisteluun vastineen tuulivoimakaavaluonnoksesta. Liiton virasto oli laatinut 84-sivuisen vastineen palautteesta, jonka liitto sai alkuvuodesta, kun luonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla.

Vastine tulee maakuntahallituksen käsittelyyn uudelleen 22. toukokuuta. Maakuntahallitus oli koolla 15. huhtikuuta Mikkelissä.

- Annamme vastineen toukokuussa. Vastine ei muuta kaavaluonnoksen peruslinjauksia. Jos kiinnostusta on, Etelä-Savoon voi rakentaa tuulivoimaa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

- Paitsi että tuulimylly on hyvin korkea, on sen lapa halkaisijaltaan noin sata metriä. Vaikutukset saattavat olla suuret niin maisemalle kuin esimerkiksi Puolustusvoimien tutkille. Lisäselvitykset ovat vielä tarpeen, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Maakuntahallitus on realistinen. Etelä-Savo ei ole tuulivoiman suurtuotantoalue. Meidän on otettava huomioon niin maisemalliset, matkailulliset kuin maanpuolustuksellisetkin näkökoghdat, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Koetamme löytää muutaman sellaisen paikan, joille on mahdollista rakentaa laajamittaista tuulivoimatuotantoa. Maakuntaliiton tavoite on tehdä vaihemaakuntakaavassa tuulivoimatuotannon esisuunnitelma mahdollisimman hyvin, Viialainen sanoo.

Seuraavaksi kaavaehdotus

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin helmikuun loppuun maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Kun maakuntahallitus toukokuussa hyväksyy vastineen luonnoksesta saadulle palautteelle, liiton virasto alkaa valmistella kaavaehdotusta, joka asetetaan nähtäville ja lähetetään lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Tuulivoimakeskustelussa maakuntahallitus on jo aiemmin korostanut erityisesti matkailun ja vapaa-ajan näkökulmaa. Tuulivoima ei saa hallituksen mielestä vaarantaa Etelä-Savon vetovoimaa.

Poistoja ja lisäyksiä

Viranomaisten ja eräiden muiden tahojen lausunnot esittivät sekä poistoja ja lisäyksiä että täsmennyksiä alueisiin, joita vaihemaakuntakaavaluonnos esittää tuulivoimatuotantoon soveltuviksi.

Kaavan vaikutuksia luontoon, muuhun ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin tulee tarkastella useiden kommenttien mukaan tarkemmin kuin luonnoksessa. Erityistä huolta sekä lausunnot että useat yksityishenkilöt kantoivat Linnansaaren kansallispuiston maisemista.

Lisäksi lausunnot arvostelivat muun muassa etäisyyskriteereitä, joilla tuulivoimakaava rajaa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Palautteen mukaan etäisyyskriteerit ovat tarpeettoman kriittisiä. Lausunnot esittivät myös täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Yksittäisistä alueista eniten palautetta tuli Heinäveden Kangaslamminmäen, Tynnörmäen ja Kangasmäen alueista, joiden osoittamista tuulivoima-alueiksi vastustaa noin 80 yksityishenkilöä.

Tuulivoimaa maakunnan itäisiin osiin

Tuulivoimakaava on Etelä-Savon ensimmäinen maakuntakaava ja se täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Etelä-Savon laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sijaitsevat luonnoksen mukaan Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa. Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Kehysriihen liikennepäätökset lähes ilahduttavia

- Maan hallituksen kehysriihen liikennepäätökset olivat jopa ilahduttavia, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 15. huhtikuuta.

Viialainen viittasi muun muassa sekä Viitostien korjaustöiden rahoitukseen Mikkelin kohdalla että perustienpidon rahoitukseen, mihin tuli lisärahaa kehysriihessä. Viialaisen mukaan myös Etelä-Karjalan tie- ja ratahankkeiden rahoitus koituu Etelä-Savon hyväksi.

Liikennehankkeet olivat hallituksessa esillä, kun se keskusteli maakunnan edunvalvonnasta.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.

Toisen asteen aloituspaikat pienenevät aiottua vähemmän

Maakuntaliiton virasto haki maakuntahallitukselta 15. huhtikuuta eväitä kuulemistilaisuuteen, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö pitää toisen asteen koulutuksen järjestäjille ja maakuntaliitoille 17. huhtikuuta Helsingissä.

Hallitus on tyytyväinen siihen, että aloituspaikkasupistukset ovat puolittuneet. Paikkojen vähennys puolittui, kun ministeriö lykkäsi leikkausten takarajaa vuoteen 2019.

Etelä-Savon aloituspaikkakiintiöissä tulee kuitenkin jatkossa ottaa huomioon se, että maakunnassa järjestetään poikkeuksellisen runsaasti valtakunnallista toisen asteen koulutusta, hallitus korostaa. Valtakunnallinen koulutus ei saa heikentää maakunnan oman nuorison mahdollisuuksia saada koulutusta omassa maakunnassa.

Erityisesti maakuntahallitus korostaa, etteivät Paukkulan Nuorisopiston leikkaukset Mikkelissä saa olla niin rajuja, kuin ministeriö on kaavaillut. Noin 50 prosentin leikkaukset voivat vaarantaa koko koulutuksen.

- Lisäksi maakunnan sisällä pitää vielä sopia, miten paikat jaetaan, korostavat maakuntahallituksen puheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) ja Pekka Selenius (kok.). Etelä-Savon itäpuolella toisen asteen koulutuspaikkoja on jäänyt täyttämättä ja länsipuolella paikoille olisi nykyistä suurempi tarve.

Etelä-Savo korostaa myös aikuisten täydennyskoulutusta, joka on tärkeää esimerkiksi, jotta ikääntynyt maakunta saa vanhusten hoitoon saadaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmän päätökset tiedoksi

Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) työryhmä kokoontui viimeisen kerran 27. maaliskuuta. Tuolloin työryhmä totesi, ettei Etelä-Savossa ole löytymässä sellaista vapaaehtoista yksimielisyyttä, joka hyväksyisi valtakunnallisten selvitysmiesten ehdotuksen sellaisenaan.

Maakunnan sote-ryhmä piti hyvänä sitä, että selvitysmiesten maaliskuiset esitykset säilyttäisivät maakunnassa sairaalan, jossa on ympärivuorokautinen (24/7) päivystys. Lisäksi ryhmä kiittää selvitysmiesten kantaa, joka korostaa, että Etelä-Savon kokonaisratkaisun on löydyttävä maakunnan sisällä.

Erva-järjestämissopimuksen voimaansaattaminen on maakunnallisen sote-työryhmän mielestä tärkeää. Sairaanhoitopiirien on Etelä-Savossa päästävä sopimukseen työnjaosta mahdollisimman pian, työryhmä korostaa.

Etelä-Savon kunnat ja sairaanhoitopiirit kutsutaan uudelleen koolle syksyllä 2013. Tuolloin luvassa on tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta.

- Jos maakunnallinen selvitystyö on tarpeen käynnistää uudelleen, siitä päättää uusi toukokuussa valittava maakuntahallitus, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltotyöryhmän päätökset kokouksessaan 15. huhtikuuta. Samalla hallitus totesi, että maakunnallisen sote-työryhmän toimikausi on päättynyt.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Korkeakoulutuksen työelämäyhteydet tärkeitä

Työ- ja elinkeinoelämälähtöisyys on erittäin tärkeää ottaa huomioon, kun korkeakoulujen koulutusrakenteita uudistetaan. Myös koulutuksen alueellinen saavutettavuus on huomioitava. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 15. huhtikuuta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausunto liittyy korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä pohtineen työryhmän muistioon.

Lausunto kiittää muun muassa muistion esityksiä lisätä opintojen joustavuutta ja esteettömyyttä sekä monipuolistaa avointa korkeakouluopetusta ja yhtenäistää aiempien opintojen tunnustamista. Nämä toimet osaltaan edistävät opintojen sujuvuutta ja lyhentävät opintoaikoja.

Maakuntahallitus korostaa myös korkeakoulujen ja työvoimahallinnon yhteistyötä. Yhteistyö on tärkeää erityisesti koulutustarpeiden ennakoinnissa, jossa myös maakuntaliitolla tulee olla keskeinen rooli.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Savon ilmasto-ohjelma valmistunut

Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen ilmasto-ohjelma on valmistunut. Savon ilmasto-ohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutua niihin haasteisiin, joita ilmastomuutos aiheuttaa, ja edistää ympäristöystävällistä liiketoimintaa.

Ohjelma pyrkii täyttämään kansalliset ilmastopoliittiset tavoitteet Savossa. Ohjelman toteutumista seuraa seurantatyöryhmä.

Etelä-Savon maakuntahallitus merkitsi ohjelman tiedokseen 15. huhtikuuta.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Käsittelyssä useita kehittämishankkeita

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 15. huhtikuuta kymmenkunta kehittämishanketta. Hankkeet selvittävät muun muassa sitä, miten Suomen luomuinstituutti vakiintuu parhaiten Mikkeliin, miten digitoitua kulttuuriperintöä sovelletaan Etelä-Savossa kulttuuriliiketoiminnan kehittämiseen, miten matkailun alan yritykset, asiakkaat ja opiskelijat saadaan yhteistyöhön yrityselämän kehittämiseksi, miten maakunnan matkailun sähköiset liiketoimintaedellytykset parantuvat, miten bioenergia-alan yritysten kansainvälistymistä kohentuu, miten ammattikorkeakoulun ja yritysten välistä yhteistoimintaa tehostuu, miten Mikkelin keskustaan kehitetään uutta ekologista ja digitaalista kaupunginosaa Satamalahtea, ja miten Etelä-Savon pelastuslaitoksen työ tehostuu nykytekniikalla. Kaikki ko. hankkeet rahoitetaan maakunnan rakennerahasto-ohjelmista.

Seuraavan kokouksen aika muuttui

Maakuntahallitus myöhensi toukokuun kokouksensa päivämäärää kahdella päivällä. Kokous pidetään keskiviikkona 22. toukokuuta. Siirron syy oli Savonlinnan valtuuston strategiakokous, joka pidetään hallituksen aiemmin sopimana kokouspäivänä eli maanantaina 20. toukokuuta.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi pykälää 4 lukuunottamatta (vaihemaakuntakaava) esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus palautti vastineen tuulivoimakaavan luonnoksesta jatkovalmisteluun

15.04.2013

Etelä-Savon maakuntahallitus palautti jatkovalmisteluun vastineen tuulivoimakaavaluonnoksesta. Liiton virasto oli laatinut 84-sivuisen vastineen palautteesta, jonka liitto sai alkuvuodesta, kun luonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla.

Vastine tulee maakuntahallituksen käsittelyyn uudelleen 22. toukokuuta. Maakuntahallitus oli koolla 15. huhtikuuta Mikkelissä.

- Annamme vastineen toukokuussa. Vastine ei muuta kaavaluonnoksen peruslinjauksia. Jos kiinnostusta on, Etelä-Savoon voi rakentaa tuulivoimaa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

- Paitsi että tuulimylly on hyvin korkea, on sen lapa halkaisijaltaan noin sata metriä. Vaikutukset saattavat olla suuret niin maisemalle kuin esimerkiksi Puolustusvoimien tutkille. Lisäselvitykset ovat vielä tarpeen, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Maakuntahallitus on realistinen. Etelä-Savo ei ole tuulivoiman suurtuotantoalue. Meidän on otettava huomioon niin maisemalliset, matkailulliset kuin maanpuolustuksellisetkin näkökoghdat, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Koetamme löytää muutaman sellaisen paikan, joille on mahdollista rakentaa laajamittaista tuulivoimatuotantoa. Maakuntaliiton tavoite on tehdä vaihemaakuntakaavassa tuulivoimatuotannon esisuunnitelma mahdollisimman hyvin, Viialainen sanoo.

Seuraavaksi kaavaehdotus

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin helmikuun loppuun maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Kun maakuntahallitus toukokuussa hyväksyy vastineen luonnoksesta saadulle palautteelle, liiton virasto alkaa valmistella kaavaehdotusta, joka asetetaan nähtäville ja lähetetään lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Tuulivoimakeskustelussa maakuntahallitus on jo aiemmin korostanut erityisesti matkailun ja vapaa-ajan näkökulmaa. Tuulivoima ei saa hallituksen mielestä vaarantaa Etelä-Savon vetovoimaa.

Poistoja ja lisäyksiä

Viranomaisten ja eräiden muiden tahojen lausunnot esittivät sekä poistoja ja lisäyksiä että täsmennyksiä alueisiin, joita vaihemaakuntakaavaluonnos esittää tuulivoimatuotantoon soveltuviksi.

Kaavan vaikutuksia luontoon, muuhun ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin tulee tarkastella useiden kommenttien mukaan tarkemmin kuin luonnoksessa. Erityistä huolta sekä lausunnot että useat yksityishenkilöt kantoivat Linnansaaren kansallispuiston maisemista.

Lisäksi lausunnot arvostelivat muun muassa etäisyyskriteereitä, joilla tuulivoimakaava rajaa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Palautteen mukaan etäisyyskriteerit ovat tarpeettoman kriittisiä. Lausunnot esittivät myös täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Yksittäisistä alueista eniten palautetta tuli Heinäveden Kangaslamminmäen, Tynnörmäen ja Kangasmäen alueista, joiden osoittamista tuulivoima-alueiksi vastustaa noin 80 yksityishenkilöä.

Tuulivoimaa maakunnan itäisiin osiin

Tuulivoimakaava on Etelä-Savon ensimmäinen maakuntakaava ja se täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Etelä-Savon laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sijaitsevat luonnoksen mukaan Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa. Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Kehysriihen liikennepäätökset lähes ilahduttavia

- Maan hallituksen kehysriihen liikennepäätökset olivat jopa ilahduttavia, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 15. huhtikuuta.

Viialainen viittasi muun muassa sekä Viitostien korjaustöiden rahoitukseen Mikkelin kohdalla että perustienpidon rahoitukseen, mihin tuli lisärahaa kehysriihessä. Viialaisen mukaan myös Etelä-Karjalan tie- ja ratahankkeiden rahoitus koituu Etelä-Savon hyväksi.

Liikennehankkeet olivat hallituksessa esillä, kun se keskusteli maakunnan edunvalvonnasta.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.

Toisen asteen aloituspaikat pienenevät aiottua vähemmän

Maakuntaliiton virasto haki maakuntahallitukselta 15. huhtikuuta eväitä kuulemistilaisuuteen, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö pitää toisen asteen koulutuksen järjestäjille ja maakuntaliitoille 17. huhtikuuta Helsingissä.

Hallitus on tyytyväinen siihen, että aloituspaikkasupistukset ovat puolittuneet. Paikkojen vähennys puolittui, kun ministeriö lykkäsi leikkausten takarajaa vuoteen 2019.

Etelä-Savon aloituspaikkakiintiöissä tulee kuitenkin jatkossa ottaa huomioon se, että maakunnassa järjestetään poikkeuksellisen runsaasti valtakunnallista toisen asteen koulutusta, hallitus korostaa. Valtakunnallinen koulutus ei saa heikentää maakunnan oman nuorison mahdollisuuksia saada koulutusta omassa maakunnassa.

Erityisesti maakuntahallitus korostaa, etteivät Paukkulan Nuorisopiston leikkaukset Mikkelissä saa olla niin rajuja, kuin ministeriö on kaavaillut. Noin 50 prosentin leikkaukset voivat vaarantaa koko koulutuksen.

- Lisäksi maakunnan sisällä pitää vielä sopia, miten paikat jaetaan, korostavat maakuntahallituksen puheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) ja Pekka Selenius (kok.). Etelä-Savon itäpuolella toisen asteen koulutuspaikkoja on jäänyt täyttämättä ja länsipuolella paikoille olisi nykyistä suurempi tarve.

Etelä-Savo korostaa myös aikuisten täydennyskoulutusta, joka on tärkeää esimerkiksi, jotta ikääntynyt maakunta saa vanhusten hoitoon saadaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmän päätökset tiedoksi

Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) työryhmä kokoontui viimeisen kerran 27. maaliskuuta. Tuolloin työryhmä totesi, ettei Etelä-Savossa ole löytymässä sellaista vapaaehtoista yksimielisyyttä, joka hyväksyisi valtakunnallisten selvitysmiesten ehdotuksen sellaisenaan.

Maakunnan sote-ryhmä piti hyvänä sitä, että selvitysmiesten maaliskuiset esitykset säilyttäisivät maakunnassa sairaalan, jossa on ympärivuorokautinen (24/7) päivystys. Lisäksi ryhmä kiittää selvitysmiesten kantaa, joka korostaa, että Etelä-Savon kokonaisratkaisun on löydyttävä maakunnan sisällä.

Erva-järjestämissopimuksen voimaansaattaminen on maakunnallisen sote-työryhmän mielestä tärkeää. Sairaanhoitopiirien on Etelä-Savossa päästävä sopimukseen työnjaosta mahdollisimman pian, työryhmä korostaa.

Etelä-Savon kunnat ja sairaanhoitopiirit kutsutaan uudelleen koolle syksyllä 2013. Tuolloin luvassa on tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta.

- Jos maakunnallinen selvitystyö on tarpeen käynnistää uudelleen, siitä päättää uusi toukokuussa valittava maakuntahallitus, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltotyöryhmän päätökset kokouksessaan 15. huhtikuuta. Samalla hallitus totesi, että maakunnallisen sote-työryhmän toimikausi on päättynyt.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Korkeakoulutuksen työelämäyhteydet tärkeitä

Työ- ja elinkeinoelämälähtöisyys on erittäin tärkeää ottaa huomioon, kun korkeakoulujen koulutusrakenteita uudistetaan. Myös koulutuksen alueellinen saavutettavuus on huomioitava. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 15. huhtikuuta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausunto liittyy korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä pohtineen työryhmän muistioon.

Lausunto kiittää muun muassa muistion esityksiä lisätä opintojen joustavuutta ja esteettömyyttä sekä monipuolistaa avointa korkeakouluopetusta ja yhtenäistää aiempien opintojen tunnustamista. Nämä toimet osaltaan edistävät opintojen sujuvuutta ja lyhentävät opintoaikoja.

Maakuntahallitus korostaa myös korkeakoulujen ja työvoimahallinnon yhteistyötä. Yhteistyö on tärkeää erityisesti koulutustarpeiden ennakoinnissa, jossa myös maakuntaliitolla tulee olla keskeinen rooli.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

Savon ilmasto-ohjelma valmistunut

Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen ilmasto-ohjelma on valmistunut. Savon ilmasto-ohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutua niihin haasteisiin, joita ilmastomuutos aiheuttaa, ja edistää ympäristöystävällistä liiketoimintaa.

Ohjelma pyrkii täyttämään kansalliset ilmastopoliittiset tavoitteet Savossa. Ohjelman toteutumista seuraa seurantatyöryhmä.

Etelä-Savon maakuntahallitus merkitsi ohjelman tiedokseen 15. huhtikuuta.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Käsittelyssä useita kehittämishankkeita

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 15. huhtikuuta kymmenkunta kehittämishanketta. Hankkeet selvittävät muun muassa sitä, miten Suomen luomuinstituutti vakiintuu parhaiten Mikkeliin, miten digitoitua kulttuuriperintöä sovelletaan Etelä-Savossa kulttuuriliiketoiminnan kehittämiseen, miten matkailun alan yritykset, asiakkaat ja opiskelijat saadaan yhteistyöhön yrityselämän kehittämiseksi, miten maakunnan matkailun sähköiset liiketoimintaedellytykset parantuvat, miten bioenergia-alan yritysten kansainvälistymistä kohentuu, miten ammattikorkeakoulun ja yritysten välistä yhteistoimintaa tehostuu, miten Mikkelin keskustaan kehitetään uutta ekologista ja digitaalista kaupunginosaa Satamalahtea, ja miten Etelä-Savon pelastuslaitoksen työ tehostuu nykytekniikalla. Kaikki ko. hankkeet rahoitetaan maakunnan rakennerahasto-ohjelmista.

Seuraavan kokouksen aika muuttui

Maakuntahallitus myöhensi toukokuun kokouksensa päivämäärää kahdella päivällä. Kokous pidetään keskiviikkona 22. toukokuuta. Siirron syy oli Savonlinnan valtuuston strategiakokous, joka pidetään hallituksen aiemmin sopimana kokouspäivänä eli maanantaina 20. toukokuuta.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi pykälää 4 lukuunottamatta (vaihemaakuntakaava) esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010