Kuluvan EU-ohjelmakauden loppurahoitus sovittua pienempi

15.03.2013

EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Etelä-Savokin saa siten tänä vuonna viimeiset meneillään olevan ohjelmakauden rahat.

Maakunnan huolena loppuohjelmakaudelle on rahoituksen määrä, sillä työ- ja elinkeinoministeriö on jakanut maakuntiin vain osan aiemmin sovituista rahoista. Tämä vaikeuttaa osin hankepäätösten tekoa. Vaarana on muun muassa se, etteivät viimeiset hankkeet pääse riittävän ajoissa käyntiin.

Vaikka nykyisen ohjelmakauden viimeiset rahat tulevat tänä vuonna, päätöksiä kehittämishankkeista voidaan tehdä vuoden 2014 loppuun. Hankkeet on myös toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. - Loppuohjelmakauden tilannetta tarkasteli maakunnan yhteistyöryhmä 15. maaliskuuta Mikkelissä.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Uusi ohjelmakausi 2014 – 2020 supistaa rahoitusta

Jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan vuoden 2014 alussa käynnistyvää uutta ohjelmakautta. Lopulliset budjettiluvut selviävät vasta EU-parlamentin käsittelyn jälkeen.

Karkeasti arvioiden koko Suomi saa rakennerahoitusta uudelle kaudella noin neljänneksen vähemmän kuin tällä ohjelmakaudella. Etelä-Savon, muun Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen saama harvan asutuksen tuki putoaa myös noin neljänneksen reaaliarvossa laskettuna. Uudella kaudella tuki on 30 euroa/asukas/vuosi.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Alueellisia suunnitelmia on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Näistä suunnitelmista työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa Suomen ohjelman. Muun muassa ohjelmien sisällöt ja alueellisten ohjelmien rooli ovat vielä auki.

Maakunnissa maakuntaohjelmat ohjaavat EU-ohjelman sisältöjä. Etelä-Savo päivittää parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa. Uusi ohjelma valmistuu vuoden 2014 keväällä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille keskeisiä tavoitteita neuvotteluissa ministeriön kanssa on saada mahdollisimman suuri osuus rahoituksesta alueille ja mahdollisimman pieni osuus ministeriön valtakunnallisiin hankkeisiin.

Samoin Itä- ja Pohjois-Suomi edellyttävät, että niiden erityisasema otetaan huomioon suunnattaessa rahoitusta. Itäinen ja pohjoinen Suomi ovat laskeneet, että koko rakennerahastopotista 70 – 80 prosenttia on tulossa Suomeen niiden ansiosta eli muun muassa pohjoisen ja harvan asutuksen perusteella.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kehittämishankkeet, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. – Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi. Päätösten delegoinnista ryhmä päätti lokakuun kokouksessaan.

Lapaskankaan liittymä kuntoon

Suurin sihteeristön hyväksymistä hankkeista kunnostaa Valtatie 13:a Kangasniemellä, jossa Lapaskankaan liittymän korjaustyöt pääsevät käyntiin toukokuun alusta. Työt saadaan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä.

Kunnostus rahoitetaan Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta, josta korjaustöille on myönnetty noin 1,5 miljoonaa euroa. Kuntarahoitusta rahasta on vajaa kolmannes, kaksi kolmasosaa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Kunnostuksessa liittymän kyky välittää liikennettä kasvaa ja turvallisuus paranee. Liittymään rakennetaan kiertoliittymän ja alikulkukäytävä. Kevyen liikenteen yhteydet Lapaskankaan teollisuusalueelle paranevat, samoin tien valaistus.

Työvoiman koulutukseen noin 780 000 lisäeuroa

Etelä-Savon Koulutus Oy kehittää parhaillaan eteläsavolaisia työmarkkinoita kolmella suurella hankkeella, joille on myönnetty noin 783 000 euroa lisärahoitusta EU-ohjelmista.

Hankkeista suurin, seitsenvuotinen Pontti, kouluttaa maahanmuuttajia työmarkkinoille. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 2,7 miljoonaa euroa, josta lisärahoitusta EAKR-ohjelmasta vuoden 2014 loppuun on myönnetty reilut 270 000. Siitä EU:n ja Suomen valtion rahaa on noin 250 000 euroa.

Maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille pääsyä edistää Martha-hanke. Sen kustannukset ovat reilun kolmen vuoden aikana noin 514 000 euroa, mistä ESR-lisätukea vuoden 2014 loppuun 104 000.

Nuoria työttömiä valmentaa työmarkkinoille Naseva-hanke. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 1 miljoona euroa noin 4,5 vuoden aikana. Lisärahoitusta ESR-rahastosta hanke on saanut noin 407 000 euroa.

Ristiina saa hienon satama-alueen

Mikkelin kaupunki on saanut Ristiinan satama- ja torialueen kehittämiseen 372 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa 150 000 euroa.

Miktechin hanke KTek 2016 kehittää eteläsavolaisten yritysten hitsaustuotantoa ja –tekniikkaa vajaalla 400 000 eurolla, josta EU:lta ja Suomen valtiolta tulee noin puolet.

Pieksämäen seudun liikunta parantaa pitkäaikaistyöttömien asemaa Apuraide-hankeen 46 000 eurolla ja Savonlinnan kaupunki Paalupaikka-hankkeen 116 000 eurolla.

Kuitulaboratorio tehostaa teollisuuden energiankäyttöä

Kuitulaboratorio Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehittää yhdessä Elektoriniikan 3K –tehtaan. Savonia ammattikorkeakoulun ja Pietarin teknillisen yliopiston kanssa prosessi- ja energiateollisuudelle nykyistä tehokkaampia energiankäyttömenetelmiä. Tavoitteena on saada aikaiseksi kaupallinen sovellutus anturista, joka mittaa ns. lämpövuota.

Kehittämistyötä rahoitetaan maakunnan EAKR-ohjelmasta noin puolella miljoonalla eurolla, josta EU:n ja valtion rahaa on noin 485 000. Hanke päättyy lokakuussa 2014.

Mikkeliin uusi innovaatioympäristö

Innovaatio- ja teknolologiakeskus Miktech Oy käynnistää huhtikuussa hankkeen, joka suunnittelee ja perustaa Mikkeliin uuden yhteisöllisyyteen perustuvat innovaatioympäristön Mikkeli Entrepreneurship Societyn (MikkeliES). Esikuvana käytetään AaltoES- ja JoensuuES-innovaatioympäristöjä.

Hanke synnyttää vuoden 2014 loppuun mennessä 20 uutta innovatiivista yritystä, joissa on 30 työpaikkaa. Yritysten pääomasijoituksia kehitetään, sillä lukuisat tutkimukset osoittavat, että pääomasijoituksen saaneet yritykset kasvavat nopeammin kuin muut yritykset.

Miktech saa hankkeeseen rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmastanoin 480 000 euroa. josta noin 410 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Pakokaasut nykyistä puhtaammiksi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä toimiva LUT Savo -yksikkö kehittää menetelmiä, joiden avulla pakokaasut saataisiin selvästi nykyistä puhtaammiksi. Tavoitteena on luoda puhdistusmenetelmiä, joista saadaan kaupallisia tuotteita. Teknologia pohjautuu atomikasvatuksella pinnoitettuihin materiaaleihin.

Korkeantekonologian hanke on saanut Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta 400 000 euroa puoleksitoista vuodeksi. rahoituksesta 380 000 on EU:n ja Suomen valtion rahaa.

Kansalaislähtöistä kehittämistä myös kaupunkien ydinkeskustaan

Paikallinen kansalaislähtöinen kehittämistyö on yhteistyöryhmän mielestä Etelä-Savon kaltaisella alueella tärkeää myös kaupunkien keskustoissa. Tämä näkökanta selviää vastauksesta, jonka maakunnan yhteistyöryhmä antoi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kyselyyn.

Kansalaislähtöistä toimintaa on Etelä-Savossa tähän kuluvalla ohjelmakaudella toteutettu maaseutua kehittävissä Leader-hankkeissa, joiden ulkopuolelle Mikkelin ja Savonlinnan ydinkeskustat ovat jääneet.

Uudelle rakennerahastojen ohjelmakaudelle TEM kaavailee pienimuotoisia kansalaistoiminnasta syntyviä kehittämishankkeita myös kaupunkien ydinkeskustoihin.

Kaupunkikeskustoja on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmänkin mielestä tärkeää kehittää. Tähän kehittämistyöhön järjestöjen näkemykset tuovat oman arvokkaan lisän. Uutta hallintoa kansalaislähtöistä toimintaa varten ei ryhmän mielestä tarvita, vaan sitä voidaan toteuttaa tavallisten hankehakujen yhteydessä.

Erityisen hyvin kansalaislähtöinen toiminta sopii yhteistyöryhmän mielestä Euroopan sosiaalirahaston hankkeisiin (ESR). ESR-hankkeista lähimpänä kansalaislähtöistä toimintaa ovat sisällöt, jotka aktivoivat sosiaalista osallisuutta ja torjuvat köyhyyttä. Myös esteettömien ja virikkeellisten kaupunkikeskustojen kehittäminen voisi olla kansalaislähtöistä toimintaa.

Järjestötoimijat yhteistyöryhmä toivottaa tervetulleiksi mukaan rakennerahastovaroilla tapahtuvaan maakunnan kehittämistyöhön.

Maakuntaliitto kartoitti järjestöjen näkökantoja maaliskuussa 2013. Uuteen tilaisuuteen liitto kutsuu järjestöt aiempaa laajemmalla kokoonpanolla loppukesästä tai alkusyksystä 2013, sen jälkeen, kun TEM on tehnyt omat linjauksensa kansalaislähtöisestä kehittämisestä.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ Ely-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous 30. toukokuuta

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 30. toukokuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuluvan EU-ohjelmakauden loppurahoitus sovittua pienempi

15.03.2013

EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Etelä-Savokin saa siten tänä vuonna viimeiset meneillään olevan ohjelmakauden rahat.

Maakunnan huolena loppuohjelmakaudelle on rahoituksen määrä, sillä työ- ja elinkeinoministeriö on jakanut maakuntiin vain osan aiemmin sovituista rahoista. Tämä vaikeuttaa osin hankepäätösten tekoa. Vaarana on muun muassa se, etteivät viimeiset hankkeet pääse riittävän ajoissa käyntiin.

Vaikka nykyisen ohjelmakauden viimeiset rahat tulevat tänä vuonna, päätöksiä kehittämishankkeista voidaan tehdä vuoden 2014 loppuun. Hankkeet on myös toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. - Loppuohjelmakauden tilannetta tarkasteli maakunnan yhteistyöryhmä 15. maaliskuuta Mikkelissä.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Uusi ohjelmakausi 2014 – 2020 supistaa rahoitusta

Jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan vuoden 2014 alussa käynnistyvää uutta ohjelmakautta. Lopulliset budjettiluvut selviävät vasta EU-parlamentin käsittelyn jälkeen.

Karkeasti arvioiden koko Suomi saa rakennerahoitusta uudelle kaudella noin neljänneksen vähemmän kuin tällä ohjelmakaudella. Etelä-Savon, muun Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen saama harvan asutuksen tuki putoaa myös noin neljänneksen reaaliarvossa laskettuna. Uudella kaudella tuki on 30 euroa/asukas/vuosi.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Alueellisia suunnitelmia on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Näistä suunnitelmista työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa Suomen ohjelman. Muun muassa ohjelmien sisällöt ja alueellisten ohjelmien rooli ovat vielä auki.

Maakunnissa maakuntaohjelmat ohjaavat EU-ohjelman sisältöjä. Etelä-Savo päivittää parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa. Uusi ohjelma valmistuu vuoden 2014 keväällä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille keskeisiä tavoitteita neuvotteluissa ministeriön kanssa on saada mahdollisimman suuri osuus rahoituksesta alueille ja mahdollisimman pieni osuus ministeriön valtakunnallisiin hankkeisiin.

Samoin Itä- ja Pohjois-Suomi edellyttävät, että niiden erityisasema otetaan huomioon suunnattaessa rahoitusta. Itäinen ja pohjoinen Suomi ovat laskeneet, että koko rakennerahastopotista 70 – 80 prosenttia on tulossa Suomeen niiden ansiosta eli muun muassa pohjoisen ja harvan asutuksen perusteella.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kehittämishankkeet, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. – Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi. Päätösten delegoinnista ryhmä päätti lokakuun kokouksessaan.

Lapaskankaan liittymä kuntoon

Suurin sihteeristön hyväksymistä hankkeista kunnostaa Valtatie 13:a Kangasniemellä, jossa Lapaskankaan liittymän korjaustyöt pääsevät käyntiin toukokuun alusta. Työt saadaan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä.

Kunnostus rahoitetaan Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta, josta korjaustöille on myönnetty noin 1,5 miljoonaa euroa. Kuntarahoitusta rahasta on vajaa kolmannes, kaksi kolmasosaa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Kunnostuksessa liittymän kyky välittää liikennettä kasvaa ja turvallisuus paranee. Liittymään rakennetaan kiertoliittymän ja alikulkukäytävä. Kevyen liikenteen yhteydet Lapaskankaan teollisuusalueelle paranevat, samoin tien valaistus.

Työvoiman koulutukseen noin 780 000 lisäeuroa

Etelä-Savon Koulutus Oy kehittää parhaillaan eteläsavolaisia työmarkkinoita kolmella suurella hankkeella, joille on myönnetty noin 783 000 euroa lisärahoitusta EU-ohjelmista.

Hankkeista suurin, seitsenvuotinen Pontti, kouluttaa maahanmuuttajia työmarkkinoille. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 2,7 miljoonaa euroa, josta lisärahoitusta EAKR-ohjelmasta vuoden 2014 loppuun on myönnetty reilut 270 000. Siitä EU:n ja Suomen valtion rahaa on noin 250 000 euroa.

Maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille pääsyä edistää Martha-hanke. Sen kustannukset ovat reilun kolmen vuoden aikana noin 514 000 euroa, mistä ESR-lisätukea vuoden 2014 loppuun 104 000.

Nuoria työttömiä valmentaa työmarkkinoille Naseva-hanke. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 1 miljoona euroa noin 4,5 vuoden aikana. Lisärahoitusta ESR-rahastosta hanke on saanut noin 407 000 euroa.

Ristiina saa hienon satama-alueen

Mikkelin kaupunki on saanut Ristiinan satama- ja torialueen kehittämiseen 372 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa 150 000 euroa.

Miktechin hanke KTek 2016 kehittää eteläsavolaisten yritysten hitsaustuotantoa ja –tekniikkaa vajaalla 400 000 eurolla, josta EU:lta ja Suomen valtiolta tulee noin puolet.

Pieksämäen seudun liikunta parantaa pitkäaikaistyöttömien asemaa Apuraide-hankeen 46 000 eurolla ja Savonlinnan kaupunki Paalupaikka-hankkeen 116 000 eurolla.

Kuitulaboratorio tehostaa teollisuuden energiankäyttöä

Kuitulaboratorio Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehittää yhdessä Elektoriniikan 3K –tehtaan. Savonia ammattikorkeakoulun ja Pietarin teknillisen yliopiston kanssa prosessi- ja energiateollisuudelle nykyistä tehokkaampia energiankäyttömenetelmiä. Tavoitteena on saada aikaiseksi kaupallinen sovellutus anturista, joka mittaa ns. lämpövuota.

Kehittämistyötä rahoitetaan maakunnan EAKR-ohjelmasta noin puolella miljoonalla eurolla, josta EU:n ja valtion rahaa on noin 485 000. Hanke päättyy lokakuussa 2014.

Mikkeliin uusi innovaatioympäristö

Innovaatio- ja teknolologiakeskus Miktech Oy käynnistää huhtikuussa hankkeen, joka suunnittelee ja perustaa Mikkeliin uuden yhteisöllisyyteen perustuvat innovaatioympäristön Mikkeli Entrepreneurship Societyn (MikkeliES). Esikuvana käytetään AaltoES- ja JoensuuES-innovaatioympäristöjä.

Hanke synnyttää vuoden 2014 loppuun mennessä 20 uutta innovatiivista yritystä, joissa on 30 työpaikkaa. Yritysten pääomasijoituksia kehitetään, sillä lukuisat tutkimukset osoittavat, että pääomasijoituksen saaneet yritykset kasvavat nopeammin kuin muut yritykset.

Miktech saa hankkeeseen rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmastanoin 480 000 euroa. josta noin 410 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Pakokaasut nykyistä puhtaammiksi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä toimiva LUT Savo -yksikkö kehittää menetelmiä, joiden avulla pakokaasut saataisiin selvästi nykyistä puhtaammiksi. Tavoitteena on luoda puhdistusmenetelmiä, joista saadaan kaupallisia tuotteita. Teknologia pohjautuu atomikasvatuksella pinnoitettuihin materiaaleihin.

Korkeantekonologian hanke on saanut Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta 400 000 euroa puoleksitoista vuodeksi. rahoituksesta 380 000 on EU:n ja Suomen valtion rahaa.

Kansalaislähtöistä kehittämistä myös kaupunkien ydinkeskustaan

Paikallinen kansalaislähtöinen kehittämistyö on yhteistyöryhmän mielestä Etelä-Savon kaltaisella alueella tärkeää myös kaupunkien keskustoissa. Tämä näkökanta selviää vastauksesta, jonka maakunnan yhteistyöryhmä antoi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kyselyyn.

Kansalaislähtöistä toimintaa on Etelä-Savossa tähän kuluvalla ohjelmakaudella toteutettu maaseutua kehittävissä Leader-hankkeissa, joiden ulkopuolelle Mikkelin ja Savonlinnan ydinkeskustat ovat jääneet.

Uudelle rakennerahastojen ohjelmakaudelle TEM kaavailee pienimuotoisia kansalaistoiminnasta syntyviä kehittämishankkeita myös kaupunkien ydinkeskustoihin.

Kaupunkikeskustoja on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmänkin mielestä tärkeää kehittää. Tähän kehittämistyöhön järjestöjen näkemykset tuovat oman arvokkaan lisän. Uutta hallintoa kansalaislähtöistä toimintaa varten ei ryhmän mielestä tarvita, vaan sitä voidaan toteuttaa tavallisten hankehakujen yhteydessä.

Erityisen hyvin kansalaislähtöinen toiminta sopii yhteistyöryhmän mielestä Euroopan sosiaalirahaston hankkeisiin (ESR). ESR-hankkeista lähimpänä kansalaislähtöistä toimintaa ovat sisällöt, jotka aktivoivat sosiaalista osallisuutta ja torjuvat köyhyyttä. Myös esteettömien ja virikkeellisten kaupunkikeskustojen kehittäminen voisi olla kansalaislähtöistä toimintaa.

Järjestötoimijat yhteistyöryhmä toivottaa tervetulleiksi mukaan rakennerahastovaroilla tapahtuvaan maakunnan kehittämistyöhön.

Maakuntaliitto kartoitti järjestöjen näkökantoja maaliskuussa 2013. Uuteen tilaisuuteen liitto kutsuu järjestöt aiempaa laajemmalla kokoonpanolla loppukesästä tai alkusyksystä 2013, sen jälkeen, kun TEM on tehnyt omat linjauksensa kansalaislähtöisestä kehittämisestä.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ Ely-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous 30. toukokuuta

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 30. toukokuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuluvan EU-ohjelmakauden loppurahoitus sovittua pienempi

15.03.2013

EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Etelä-Savokin saa siten tänä vuonna viimeiset meneillään olevan ohjelmakauden rahat.

Maakunnan huolena loppuohjelmakaudelle on rahoituksen määrä, sillä työ- ja elinkeinoministeriö on jakanut maakuntiin vain osan aiemmin sovituista rahoista. Tämä vaikeuttaa osin hankepäätösten tekoa. Vaarana on muun muassa se, etteivät viimeiset hankkeet pääse riittävän ajoissa käyntiin.

Vaikka nykyisen ohjelmakauden viimeiset rahat tulevat tänä vuonna, päätöksiä kehittämishankkeista voidaan tehdä vuoden 2014 loppuun. Hankkeet on myös toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. - Loppuohjelmakauden tilannetta tarkasteli maakunnan yhteistyöryhmä 15. maaliskuuta Mikkelissä.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Uusi ohjelmakausi 2014 – 2020 supistaa rahoitusta

Jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan vuoden 2014 alussa käynnistyvää uutta ohjelmakautta. Lopulliset budjettiluvut selviävät vasta EU-parlamentin käsittelyn jälkeen.

Karkeasti arvioiden koko Suomi saa rakennerahoitusta uudelle kaudella noin neljänneksen vähemmän kuin tällä ohjelmakaudella. Etelä-Savon, muun Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen saama harvan asutuksen tuki putoaa myös noin neljänneksen reaaliarvossa laskettuna. Uudella kaudella tuki on 30 euroa/asukas/vuosi.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Alueellisia suunnitelmia on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Näistä suunnitelmista työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa Suomen ohjelman. Muun muassa ohjelmien sisällöt ja alueellisten ohjelmien rooli ovat vielä auki.

Maakunnissa maakuntaohjelmat ohjaavat EU-ohjelman sisältöjä. Etelä-Savo päivittää parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa. Uusi ohjelma valmistuu vuoden 2014 keväällä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille keskeisiä tavoitteita neuvotteluissa ministeriön kanssa on saada mahdollisimman suuri osuus rahoituksesta alueille ja mahdollisimman pieni osuus ministeriön valtakunnallisiin hankkeisiin.

Samoin Itä- ja Pohjois-Suomi edellyttävät, että niiden erityisasema otetaan huomioon suunnattaessa rahoitusta. Itäinen ja pohjoinen Suomi ovat laskeneet, että koko rakennerahastopotista 70 – 80 prosenttia on tulossa Suomeen niiden ansiosta eli muun muassa pohjoisen ja harvan asutuksen perusteella.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kehittämishankkeet, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. – Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi. Päätösten delegoinnista ryhmä päätti lokakuun kokouksessaan.

Lapaskankaan liittymä kuntoon

Suurin sihteeristön hyväksymistä hankkeista kunnostaa Valtatie 13:a Kangasniemellä, jossa Lapaskankaan liittymän korjaustyöt pääsevät käyntiin toukokuun alusta. Työt saadaan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä.

Kunnostus rahoitetaan Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta, josta korjaustöille on myönnetty noin 1,5 miljoonaa euroa. Kuntarahoitusta rahasta on vajaa kolmannes, kaksi kolmasosaa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Kunnostuksessa liittymän kyky välittää liikennettä kasvaa ja turvallisuus paranee. Liittymään rakennetaan kiertoliittymän ja alikulkukäytävä. Kevyen liikenteen yhteydet Lapaskankaan teollisuusalueelle paranevat, samoin tien valaistus.

Työvoiman koulutukseen noin 780 000 lisäeuroa

Etelä-Savon Koulutus Oy kehittää parhaillaan eteläsavolaisia työmarkkinoita kolmella suurella hankkeella, joille on myönnetty noin 783 000 euroa lisärahoitusta EU-ohjelmista.

Hankkeista suurin, seitsenvuotinen Pontti, kouluttaa maahanmuuttajia työmarkkinoille. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 2,7 miljoonaa euroa, josta lisärahoitusta EAKR-ohjelmasta vuoden 2014 loppuun on myönnetty reilut 270 000. Siitä EU:n ja Suomen valtion rahaa on noin 250 000 euroa.

Maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille pääsyä edistää Martha-hanke. Sen kustannukset ovat reilun kolmen vuoden aikana noin 514 000 euroa, mistä ESR-lisätukea vuoden 2014 loppuun 104 000.

Nuoria työttömiä valmentaa työmarkkinoille Naseva-hanke. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 1 miljoona euroa noin 4,5 vuoden aikana. Lisärahoitusta ESR-rahastosta hanke on saanut noin 407 000 euroa.

Ristiina saa hienon satama-alueen

Mikkelin kaupunki on saanut Ristiinan satama- ja torialueen kehittämiseen 372 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa 150 000 euroa.

Miktechin hanke KTek 2016 kehittää eteläsavolaisten yritysten hitsaustuotantoa ja –tekniikkaa vajaalla 400 000 eurolla, josta EU:lta ja Suomen valtiolta tulee noin puolet.

Pieksämäen seudun liikunta parantaa pitkäaikaistyöttömien asemaa Apuraide-hankeen 46 000 eurolla ja Savonlinnan kaupunki Paalupaikka-hankkeen 116 000 eurolla.

Kuitulaboratorio tehostaa teollisuuden energiankäyttöä

Kuitulaboratorio Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehittää yhdessä Elektoriniikan 3K –tehtaan. Savonia ammattikorkeakoulun ja Pietarin teknillisen yliopiston kanssa prosessi- ja energiateollisuudelle nykyistä tehokkaampia energiankäyttömenetelmiä. Tavoitteena on saada aikaiseksi kaupallinen sovellutus anturista, joka mittaa ns. lämpövuota.

Kehittämistyötä rahoitetaan maakunnan EAKR-ohjelmasta noin puolella miljoonalla eurolla, josta EU:n ja valtion rahaa on noin 485 000. Hanke päättyy lokakuussa 2014.

Mikkeliin uusi innovaatioympäristö

Innovaatio- ja teknolologiakeskus Miktech Oy käynnistää huhtikuussa hankkeen, joka suunnittelee ja perustaa Mikkeliin uuden yhteisöllisyyteen perustuvat innovaatioympäristön Mikkeli Entrepreneurship Societyn (MikkeliES). Esikuvana käytetään AaltoES- ja JoensuuES-innovaatioympäristöjä.

Hanke synnyttää vuoden 2014 loppuun mennessä 20 uutta innovatiivista yritystä, joissa on 30 työpaikkaa. Yritysten pääomasijoituksia kehitetään, sillä lukuisat tutkimukset osoittavat, että pääomasijoituksen saaneet yritykset kasvavat nopeammin kuin muut yritykset.

Miktech saa hankkeeseen rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmastanoin 480 000 euroa. josta noin 410 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Pakokaasut nykyistä puhtaammiksi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä toimiva LUT Savo -yksikkö kehittää menetelmiä, joiden avulla pakokaasut saataisiin selvästi nykyistä puhtaammiksi. Tavoitteena on luoda puhdistusmenetelmiä, joista saadaan kaupallisia tuotteita. Teknologia pohjautuu atomikasvatuksella pinnoitettuihin materiaaleihin.

Korkeantekonologian hanke on saanut Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta 400 000 euroa puoleksitoista vuodeksi. rahoituksesta 380 000 on EU:n ja Suomen valtion rahaa.

Kansalaislähtöistä kehittämistä myös kaupunkien ydinkeskustaan

Paikallinen kansalaislähtöinen kehittämistyö on yhteistyöryhmän mielestä Etelä-Savon kaltaisella alueella tärkeää myös kaupunkien keskustoissa. Tämä näkökanta selviää vastauksesta, jonka maakunnan yhteistyöryhmä antoi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kyselyyn.

Kansalaislähtöistä toimintaa on Etelä-Savossa tähän kuluvalla ohjelmakaudella toteutettu maaseutua kehittävissä Leader-hankkeissa, joiden ulkopuolelle Mikkelin ja Savonlinnan ydinkeskustat ovat jääneet.

Uudelle rakennerahastojen ohjelmakaudelle TEM kaavailee pienimuotoisia kansalaistoiminnasta syntyviä kehittämishankkeita myös kaupunkien ydinkeskustoihin.

Kaupunkikeskustoja on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmänkin mielestä tärkeää kehittää. Tähän kehittämistyöhön järjestöjen näkemykset tuovat oman arvokkaan lisän. Uutta hallintoa kansalaislähtöistä toimintaa varten ei ryhmän mielestä tarvita, vaan sitä voidaan toteuttaa tavallisten hankehakujen yhteydessä.

Erityisen hyvin kansalaislähtöinen toiminta sopii yhteistyöryhmän mielestä Euroopan sosiaalirahaston hankkeisiin (ESR). ESR-hankkeista lähimpänä kansalaislähtöistä toimintaa ovat sisällöt, jotka aktivoivat sosiaalista osallisuutta ja torjuvat köyhyyttä. Myös esteettömien ja virikkeellisten kaupunkikeskustojen kehittäminen voisi olla kansalaislähtöistä toimintaa.

Järjestötoimijat yhteistyöryhmä toivottaa tervetulleiksi mukaan rakennerahastovaroilla tapahtuvaan maakunnan kehittämistyöhön.

Maakuntaliitto kartoitti järjestöjen näkökantoja maaliskuussa 2013. Uuteen tilaisuuteen liitto kutsuu järjestöt aiempaa laajemmalla kokoonpanolla loppukesästä tai alkusyksystä 2013, sen jälkeen, kun TEM on tehnyt omat linjauksensa kansalaislähtöisestä kehittämisestä.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ Ely-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous 30. toukokuuta

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 30. toukokuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuluvan EU-ohjelmakauden loppurahoitus sovittua pienempi

15.03.2013

EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Etelä-Savokin saa siten tänä vuonna viimeiset meneillään olevan ohjelmakauden rahat.

Maakunnan huolena loppuohjelmakaudelle on rahoituksen määrä, sillä työ- ja elinkeinoministeriö on jakanut maakuntiin vain osan aiemmin sovituista rahoista. Tämä vaikeuttaa osin hankepäätösten tekoa. Vaarana on muun muassa se, etteivät viimeiset hankkeet pääse riittävän ajoissa käyntiin.

Vaikka nykyisen ohjelmakauden viimeiset rahat tulevat tänä vuonna, päätöksiä kehittämishankkeista voidaan tehdä vuoden 2014 loppuun. Hankkeet on myös toteutettava pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. - Loppuohjelmakauden tilannetta tarkasteli maakunnan yhteistyöryhmä 15. maaliskuuta Mikkelissä.

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Uusi ohjelmakausi 2014 – 2020 supistaa rahoitusta

Jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan vuoden 2014 alussa käynnistyvää uutta ohjelmakautta. Lopulliset budjettiluvut selviävät vasta EU-parlamentin käsittelyn jälkeen.

Karkeasti arvioiden koko Suomi saa rakennerahoitusta uudelle kaudella noin neljänneksen vähemmän kuin tällä ohjelmakaudella. Etelä-Savon, muun Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen saama harvan asutuksen tuki putoaa myös noin neljänneksen reaaliarvossa laskettuna. Uudella kaudella tuki on 30 euroa/asukas/vuosi.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten.

Alueellisia suunnitelmia on valmisteltu maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Näistä suunnitelmista työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa Suomen ohjelman. Muun muassa ohjelmien sisällöt ja alueellisten ohjelmien rooli ovat vielä auki.

Maakunnissa maakuntaohjelmat ohjaavat EU-ohjelman sisältöjä. Etelä-Savo päivittää parhaillaan omaa maakuntaohjelmaansa. Uusi ohjelma valmistuu vuoden 2014 keväällä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille keskeisiä tavoitteita neuvotteluissa ministeriön kanssa on saada mahdollisimman suuri osuus rahoituksesta alueille ja mahdollisimman pieni osuus ministeriön valtakunnallisiin hankkeisiin.

Samoin Itä- ja Pohjois-Suomi edellyttävät, että niiden erityisasema otetaan huomioon suunnattaessa rahoitusta. Itäinen ja pohjoinen Suomi ovat laskeneet, että koko rakennerahastopotista 70 – 80 prosenttia on tulossa Suomeen niiden ansiosta eli muun muassa pohjoisen ja harvan asutuksen perusteella.

Sihteeristön hyväksymät hankkeet tiedoksi

Yhteistyöryhmä sai kokouksessaan tiedoksi kehittämishankkeet, jotka ryhmän sihteeristö on aiemmin hyväksynyt rahoitettaviksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista. – Loppuohjelmakaudella kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet hyväksytään yhteistyöryhmän sihteeristössä ja yhteistyöryhmä saa ne tiedoksi. Päätösten delegoinnista ryhmä päätti lokakuun kokouksessaan.

Lapaskankaan liittymä kuntoon

Suurin sihteeristön hyväksymistä hankkeista kunnostaa Valtatie 13:a Kangasniemellä, jossa Lapaskankaan liittymän korjaustyöt pääsevät käyntiin toukokuun alusta. Työt saadaan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä.

Kunnostus rahoitetaan Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta, josta korjaustöille on myönnetty noin 1,5 miljoonaa euroa. Kuntarahoitusta rahasta on vajaa kolmannes, kaksi kolmasosaa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Kunnostuksessa liittymän kyky välittää liikennettä kasvaa ja turvallisuus paranee. Liittymään rakennetaan kiertoliittymän ja alikulkukäytävä. Kevyen liikenteen yhteydet Lapaskankaan teollisuusalueelle paranevat, samoin tien valaistus.

Työvoiman koulutukseen noin 780 000 lisäeuroa

Etelä-Savon Koulutus Oy kehittää parhaillaan eteläsavolaisia työmarkkinoita kolmella suurella hankkeella, joille on myönnetty noin 783 000 euroa lisärahoitusta EU-ohjelmista.

Hankkeista suurin, seitsenvuotinen Pontti, kouluttaa maahanmuuttajia työmarkkinoille. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 2,7 miljoonaa euroa, josta lisärahoitusta EAKR-ohjelmasta vuoden 2014 loppuun on myönnetty reilut 270 000. Siitä EU:n ja Suomen valtion rahaa on noin 250 000 euroa.

Maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille pääsyä edistää Martha-hanke. Sen kustannukset ovat reilun kolmen vuoden aikana noin 514 000 euroa, mistä ESR-lisätukea vuoden 2014 loppuun 104 000.

Nuoria työttömiä valmentaa työmarkkinoille Naseva-hanke. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 1 miljoona euroa noin 4,5 vuoden aikana. Lisärahoitusta ESR-rahastosta hanke on saanut noin 407 000 euroa.

Ristiina saa hienon satama-alueen

Mikkelin kaupunki on saanut Ristiinan satama- ja torialueen kehittämiseen 372 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa 150 000 euroa.

Miktechin hanke KTek 2016 kehittää eteläsavolaisten yritysten hitsaustuotantoa ja –tekniikkaa vajaalla 400 000 eurolla, josta EU:lta ja Suomen valtiolta tulee noin puolet.

Pieksämäen seudun liikunta parantaa pitkäaikaistyöttömien asemaa Apuraide-hankeen 46 000 eurolla ja Savonlinnan kaupunki Paalupaikka-hankkeen 116 000 eurolla.

Kuitulaboratorio tehostaa teollisuuden energiankäyttöä

Kuitulaboratorio Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehittää yhdessä Elektoriniikan 3K –tehtaan. Savonia ammattikorkeakoulun ja Pietarin teknillisen yliopiston kanssa prosessi- ja energiateollisuudelle nykyistä tehokkaampia energiankäyttömenetelmiä. Tavoitteena on saada aikaiseksi kaupallinen sovellutus anturista, joka mittaa ns. lämpövuota.

Kehittämistyötä rahoitetaan maakunnan EAKR-ohjelmasta noin puolella miljoonalla eurolla, josta EU:n ja valtion rahaa on noin 485 000. Hanke päättyy lokakuussa 2014.

Mikkeliin uusi innovaatioympäristö

Innovaatio- ja teknolologiakeskus Miktech Oy käynnistää huhtikuussa hankkeen, joka suunnittelee ja perustaa Mikkeliin uuden yhteisöllisyyteen perustuvat innovaatioympäristön Mikkeli Entrepreneurship Societyn (MikkeliES). Esikuvana käytetään AaltoES- ja JoensuuES-innovaatioympäristöjä.

Hanke synnyttää vuoden 2014 loppuun mennessä 20 uutta innovatiivista yritystä, joissa on 30 työpaikkaa. Yritysten pääomasijoituksia kehitetään, sillä lukuisat tutkimukset osoittavat, että pääomasijoituksen saaneet yritykset kasvavat nopeammin kuin muut yritykset.

Miktech saa hankkeeseen rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmastanoin 480 000 euroa. josta noin 410 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Pakokaasut nykyistä puhtaammiksi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä toimiva LUT Savo -yksikkö kehittää menetelmiä, joiden avulla pakokaasut saataisiin selvästi nykyistä puhtaammiksi. Tavoitteena on luoda puhdistusmenetelmiä, joista saadaan kaupallisia tuotteita. Teknologia pohjautuu atomikasvatuksella pinnoitettuihin materiaaleihin.

Korkeantekonologian hanke on saanut Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta 400 000 euroa puoleksitoista vuodeksi. rahoituksesta 380 000 on EU:n ja Suomen valtion rahaa.

Kansalaislähtöistä kehittämistä myös kaupunkien ydinkeskustaan

Paikallinen kansalaislähtöinen kehittämistyö on yhteistyöryhmän mielestä Etelä-Savon kaltaisella alueella tärkeää myös kaupunkien keskustoissa. Tämä näkökanta selviää vastauksesta, jonka maakunnan yhteistyöryhmä antoi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kyselyyn.

Kansalaislähtöistä toimintaa on Etelä-Savossa tähän kuluvalla ohjelmakaudella toteutettu maaseutua kehittävissä Leader-hankkeissa, joiden ulkopuolelle Mikkelin ja Savonlinnan ydinkeskustat ovat jääneet.

Uudelle rakennerahastojen ohjelmakaudelle TEM kaavailee pienimuotoisia kansalaistoiminnasta syntyviä kehittämishankkeita myös kaupunkien ydinkeskustoihin.

Kaupunkikeskustoja on Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmänkin mielestä tärkeää kehittää. Tähän kehittämistyöhön järjestöjen näkemykset tuovat oman arvokkaan lisän. Uutta hallintoa kansalaislähtöistä toimintaa varten ei ryhmän mielestä tarvita, vaan sitä voidaan toteuttaa tavallisten hankehakujen yhteydessä.

Erityisen hyvin kansalaislähtöinen toiminta sopii yhteistyöryhmän mielestä Euroopan sosiaalirahaston hankkeisiin (ESR). ESR-hankkeista lähimpänä kansalaislähtöistä toimintaa ovat sisällöt, jotka aktivoivat sosiaalista osallisuutta ja torjuvat köyhyyttä. Myös esteettömien ja virikkeellisten kaupunkikeskustojen kehittäminen voisi olla kansalaislähtöistä toimintaa.

Järjestötoimijat yhteistyöryhmä toivottaa tervetulleiksi mukaan rakennerahastovaroilla tapahtuvaan maakunnan kehittämistyöhön.

Maakuntaliitto kartoitti järjestöjen näkökantoja maaliskuussa 2013. Uuteen tilaisuuteen liitto kutsuu järjestöt aiempaa laajemmalla kokoonpanolla loppukesästä tai alkusyksystä 2013, sen jälkeen, kun TEM on tehnyt omat linjauksensa kansalaislähtöisestä kehittämisestä.

Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ Ely-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.

Seuraava kokous 30. toukokuuta

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 30. toukokuuta.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747, ja sihteeristön sihteeri, ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010