Etelä-Savo antoi lausunnon kuntarakenneuudistuksesta

18.02.2013

Kuntarakenneselvityksissä tulee kuntaliitosten ohella selvittää myös kuntien välistä yhteistyötä ja sen vaikutuksia kuntapalveluihin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi kuntarakenteesta valtiovarainministeriölle 18. helmikuuta.

Etelä-Savon kuntarakenne muuttui merkittävästi vuoden vaihteessa, kun uusi Mikkeli ja uusi Savonlinnan syntyivät. Maakunnassa ei ole valmisteilla lisää vapaaehtoisia kuntaliitoksia, lausunto muistuttaa. Nyt onkin tärkeää keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ja niiden etujen hyödyntämiseen, joita toteutuneet kuntaliitokset voivat tuoda mukanaan.

Kunta- ja palvelurakennemuutokset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntalaisten itsehallintoa kunnioittaen, lausunto korostaa.

Kolme kaupunkia muodostaa rungon

Mikkeli ja Savonlinna muodostavat lausunnon mukaan eteläsavolaisen kunta- ja palvelurakenteen rungon. Näiden kaupunkien ympärillä, noin 40 – 50 kilometrin säteellä sijaitsevat maaseutukunnat kirkonkylineen varmistavat maakunnan elinvoiman ja palvelujen saatavuuden.

Pieksämäki muodostaa maakuntahallituksen mukaan selkeän itsenäisen asiointi- ja työssäkäyntialueen, ja myös tulevaisuudessa Pieksämäen pääsuuntautumisvaihtoehto palveluissa kuten muissakin asioissa voi olla Mikkeli.

Maaseutukeskukset turvaavat elinvoimaa

Maaseutukeskuksilla on Etelä-Savon elinvoimaisuudelle suuri merkitys, lausunto painottaa. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju kykenevät tulevaisuudessakin huolehtimaan edelleen itse elinvoimastaan ja palveluistaan. Näin ne samalla vahvistavat koko maakuntaa.

Myös Heinävesi, Puumala, Pertunmaa, Rantasalmi ja Sulkava voivat maakuntahallituksen mielestä halutessaan toimia itsenäisinä ja järjestää osan palveluista yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulee Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä turvata laadukkaat julkiset hyvinvointipalvelut yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Palveluja on tuotettava jatkossa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi uudistuksen on vahvistettava kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja kunnallista itsehallintoa.

Rahoituksessa on Etelä-Savon mukaan otettava huomioon maakuntien erilaiset palvelutarpeet ja olot. Valtionosuuksien ja verotulojen tasausjärjestelmän on jatkossakin varmistettava, että palvelut ovat saatavilla myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla seuduilla. Uudistukset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa.

Voimaan muutokset olisi Etelä-Savon mielestä hyvä saattaa vasta vuoden 2017 alusta, ei vuoden 2015 alusta, kuten maan hallitus on kaavaillut.

Näkemyksiään maakuntahallitus perustelee paitsi Etelä-Savossa jo tehdyillä kuntaliitoksilla myös maakunnan erityispiirteillä, joita ovat muun muassa harva mutta poikkeuksellisen tasainen asutus, vesistöisyys ja saaristoisuus sekä mittava vapaa-ajan asutus.

Hallitus kävi kuntarakennelausunnosta vilkkaan keskustelun, jonka pohjalta maakuntajohtaja täsmensi omaa esitystään. Hallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tavoittelee laajaa sote-aluetta

Mikkelin seudun kunnat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin muut kunnat tavoittelevat mahdollisimman laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta. Tähän laajaan alueeseen ne toivottavat tervetulleiksi myös muut eteläsavolaiset kunnat. Tavoite sisältyy Etelä-Savon maakunnallisen sote-selvitysryhmän taustamuistioon, jonka maakuntahallitus sai tiedokseen 18. helmikuuta.

Mikkelin seudun laajalle sote-alueelle on tavoitteena turvata keskussairaala, jossa on kakkostason ympärivuorokautinen päivystys.

Mikkelin seudun kunnat perustavat muistion mukaan keväällä 2013 hankeryhmän, joka alkaa valmistella laajaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta. Mukaan valmisteluun otetaan kaikki halukkaat kunnat sekä ns. KYS-Erva-alueen (Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualue, joka vastaa vaativista terveyden ja sosiaalihuollon palveluista), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja maakuntaliiton edustajat. Hankeryhmä tekee ehdotuksensa uusista järjestelyistä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä saatava pikaisesti käyntiin

Valtatie 5:n kunnostustyöt Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Vehmaan välillä on toteutettava mahdollisimman pian. Tien kunnostuksen aloittamista kiirehtii Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 18. helmikuuta. Lausunnossa maakuntahallitus korostaa myös tien uutta linjausta Visulahden ja Nuutilanmäen välillä. Tietä ei voi hallituksen mielestä kunnostaa vanhalle paikalle.

Tiesuunnitelman on laatinut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jolle kuuluu vastuu Etelä-Savon liikenneasioista. Tiesuunnitelma on maakuntahallituksen mukaan maakuntakaavan mukainen.

Kunnostustöiden arvioidut kustannukset ovat noin 115 miljoonaa euroa, josta Mikkeli ja Juva rahoittavat noin 7 miljoonaa. Tavoitteena on parantaa sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta. Tiestä tulee osittain nelikaistainen ja keskikaiteellinen. Uusia eritasoliittymiä on tulossa kahdeksan ja uusi siltoja 28. Valaistus kohenee, ja kevyt liikenne saa uusia väyliä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Harvaan asuttujen pohjoisten alueiden EU-tuki säilyy, mutta pienenee

Etelä-Savo saa uudella EU-ohjelmakaudella arviolta noin 60 miljoonaa euroa vähemmän EU:n ja valtion rahaa kehittämishankkeisiinsa kuin kuluvalla ohjelmakaudella. Koko Suomeen tuleva EU:n rakennerahastorahoitus pienenee noin 24 – 25 prosenttia. Tällaisia arvioita esitti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta maakuntahallitukselle 18. helmikuuta.

Myönteistä Etelä-Savolle on, että Itä- ja Pohjois- Suomi säilyttävät erityistukensa, vaikka se laskee jonkin verran:

EU:n huippukokous on esittänyt, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden tuki olisi uudella EU-kaudella 30 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina 2014 – 2020. Kuluvalla EU-kaudella harvaan asuttujen pohjoisten alueiden tuki on ollut 35 euroa asukasta kohden.
Suuri edunvalvontatehtävä Itä- ja Pohjois-Suomella on vielä edessään, kun ne valvovat, miten Suomi sisäisesti jakaa rakennerahastorahat. Noin 80 prosenttia näistä EU-rahoista tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta.

EU:n huippukokous pääsi yksimielisyyteen EU:n budjetista perjantaina 8. helmikuuta. Seuraavaksi asiaa käsittelee EU-parlamentti.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Savonlinnan aluerakennemalli luonnosvaiheessa

Savonlinnan seudun aluerakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat edenneet luonnosvaiheeseen. Luonnokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Molemmat suunnitelmat parantavat merkittävästi Savonlinnan seudun maankäytön ja liikenteen suunnittelutilannetta, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi Savonlinnan Yrityspalveluille 18. helmikuuta.

Eräitä puutteita maakuntahallitus kuitenkin nosti lausunnossaan esiin. Kehitettävää hallitus näki erityisesti suunnitelmien matkailuun liittyvissä osissa. Muun muassa käytännön läheisyyttä, kehittämiskohteiden tärkeysjärjestystä ja yhteismitallisuutta olisi hyvä lisätä lopullisiin suunnitelmiin. Rakennemallin ja liikennejärjestelmien laatimisprosessit tulisi sovittaa jatkossa nykyistä paremmin yhteen.

Rakennemalli ohjaa ja helpottaa muun muassa kuntien kaavoitusta. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa muun muassa teiden tekoa. Rakennemalli koskee Enonkoskea, Heinävettä, Puumalaa, Rantasalmea ja Savonlinnaa, liikennejärjestelmäsuunnitelma niiden lisäksi myös Sulkavaa.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Ristiina saa venesataman ja oikean torin

Ristiinan keskustaan Kaukaanrantaan rakennetaan venesatama ja uusi tori. Nykyinen epävirallinen tori terveyskeskuksen pihasta vapautuu asuin- ja liikerakentamiseen.

Uusi upea Saimaan ranta-alue valmistuu vuoden 2013 loppuun. Alueelle rakennetaan laituri, kesäkahvila, ulkoterassi ja tori. Viheralue saa nurmikon sekä puita ja pensaita. Rahat rakentamiseen Mikkelin kaupunki saa EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 370 000 euroa, josta EU maksaa 150 000 ja Mikkeli 220 000.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Uuden maakuntaohjelman 2014 – 2017 ympäristövaikutukset arvioidaan

Maakuntaliitto on aloittanut uuden maakuntaohjelman teon. Uusi ohjelma laaditaan vuosille 2014 – 2017, ja se pohjaa marraskuussa hyväksyttyyn Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiaan. Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntaliitto arvioi ohjelman vaikutukset ympäristöön ns. ympäristöarvioinnissa. Vaikutuksista tehdään ympäristöselostus. Myös kansalaiset voivat antaa palautetta ohjelman vaikutuksista ympäristöön. Maakuntahallitus hyväksyi 18. helmikuuta suunnitelman ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Maakuntaohjelmatyön hallitus käynnisti tammikuussa.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Liiton tilinpäätös 2012 ja kuntien jäsenmaksuosuudet 2013 hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton vuoden 2012 tilinpäätöksen. Lopullisesti tilinpäätöksen hyväksyy tilintarkastuksen jälkeen 27. toukokuuta kokoontuva uusi maakuntavaltuusto.

Liiton vuoden 2012 tilinpäätös oli noin 78 000 euroa ylijäämäinen. Ylijäämä siirretään aiempien vuosien alijäämään (vuonna 2011: alijäämä noin 88 000 euroa).

Vuonna 2012 liitto muun muassa päivitti maakuntastrategian ja valmisteli tuulivoimakaavaa. Liittoa työllistivät myös kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntavaalit, vaalipiiriuudistus, vanhan EU-kauden päättyminen ja uuden valmistelu sekä koulutuksen ja liikenteen edunvalvonta.

Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2013 perustuvat kolmen prosentin kasvuun. Tämä tarkoittaa liiton suurimmalle jäsenkunnalle Mikkelille noin 44 000 euron jäsenmaksukorotusta. Puumala puolestaan maksaa reilut tuhat euroa vähemmän jäsenmaksua vuonna 2013 kuin vuonna 2012. Kuntien jäsenmaksun kasvun hyväksyi maakuntavaltuusto marraskuussa 2012.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakunta nimesi ehdokkaansa alueelliseen taidetoimikuntaan

Teatterinjohtaja Pekka Laasonen Pieksämäeltä ja museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen Savonlinnasta ovat Etelä-Savon maakuntaliiton ehdokkaat Etelä-Savon alueelliseen taidetoimikuntaan. Maakuntahallitus valtuutti kokouksessaan 18. helmikuuta liiton viraston nimeämään liiton ehdokkaat.

Alueelliset taidetoimikunnat nimittää valtakunnallinen taideneuvosto, joka toimii Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä. Uusi laki Taiteen edistämiskeskuksesta tuli voimaan 1. tammikuuta 2013, ja se uudisti valtion alueellista taidehallintoa. Alueellisten taidetoimikuntien nimityskierros on osa uudistusprosessia. Uusissa alueellisissa taidetoimikunnissa on Taiteen edistämiskeskuksen nimeämä puheenjohtaja ja 4 – 11 muuta jäsentä. Alueellisia taidetoimikuntia on Suomessa 13.

Lisätietoja Etelä-Savossa antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 044 773 7285.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savo antoi lausunnon kuntarakenneuudistuksesta

18.02.2013

Kuntarakenneselvityksissä tulee kuntaliitosten ohella selvittää myös kuntien välistä yhteistyötä ja sen vaikutuksia kuntapalveluihin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi kuntarakenteesta valtiovarainministeriölle 18. helmikuuta.

Etelä-Savon kuntarakenne muuttui merkittävästi vuoden vaihteessa, kun uusi Mikkeli ja uusi Savonlinnan syntyivät. Maakunnassa ei ole valmisteilla lisää vapaaehtoisia kuntaliitoksia, lausunto muistuttaa. Nyt onkin tärkeää keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ja niiden etujen hyödyntämiseen, joita toteutuneet kuntaliitokset voivat tuoda mukanaan.

Kunta- ja palvelurakennemuutokset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntalaisten itsehallintoa kunnioittaen, lausunto korostaa.

Kolme kaupunkia muodostaa rungon

Mikkeli ja Savonlinna muodostavat lausunnon mukaan eteläsavolaisen kunta- ja palvelurakenteen rungon. Näiden kaupunkien ympärillä, noin 40 – 50 kilometrin säteellä sijaitsevat maaseutukunnat kirkonkylineen varmistavat maakunnan elinvoiman ja palvelujen saatavuuden.

Pieksämäki muodostaa maakuntahallituksen mukaan selkeän itsenäisen asiointi- ja työssäkäyntialueen, ja myös tulevaisuudessa Pieksämäen pääsuuntautumisvaihtoehto palveluissa kuten muissakin asioissa voi olla Mikkeli.

Maaseutukeskukset turvaavat elinvoimaa

Maaseutukeskuksilla on Etelä-Savon elinvoimaisuudelle suuri merkitys, lausunto painottaa. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju kykenevät tulevaisuudessakin huolehtimaan edelleen itse elinvoimastaan ja palveluistaan. Näin ne samalla vahvistavat koko maakuntaa.

Myös Heinävesi, Puumala, Pertunmaa, Rantasalmi ja Sulkava voivat maakuntahallituksen mielestä halutessaan toimia itsenäisinä ja järjestää osan palveluista yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulee Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä turvata laadukkaat julkiset hyvinvointipalvelut yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Palveluja on tuotettava jatkossa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi uudistuksen on vahvistettava kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja kunnallista itsehallintoa.

Rahoituksessa on Etelä-Savon mukaan otettava huomioon maakuntien erilaiset palvelutarpeet ja olot. Valtionosuuksien ja verotulojen tasausjärjestelmän on jatkossakin varmistettava, että palvelut ovat saatavilla myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla seuduilla. Uudistukset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa.

Voimaan muutokset olisi Etelä-Savon mielestä hyvä saattaa vasta vuoden 2017 alusta, ei vuoden 2015 alusta, kuten maan hallitus on kaavaillut.

Näkemyksiään maakuntahallitus perustelee paitsi Etelä-Savossa jo tehdyillä kuntaliitoksilla myös maakunnan erityispiirteillä, joita ovat muun muassa harva mutta poikkeuksellisen tasainen asutus, vesistöisyys ja saaristoisuus sekä mittava vapaa-ajan asutus.

Hallitus kävi kuntarakennelausunnosta vilkkaan keskustelun, jonka pohjalta maakuntajohtaja täsmensi omaa esitystään. Hallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tavoittelee laajaa sote-aluetta

Mikkelin seudun kunnat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin muut kunnat tavoittelevat mahdollisimman laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta. Tähän laajaan alueeseen ne toivottavat tervetulleiksi myös muut eteläsavolaiset kunnat. Tavoite sisältyy Etelä-Savon maakunnallisen sote-selvitysryhmän taustamuistioon, jonka maakuntahallitus sai tiedokseen 18. helmikuuta.

Mikkelin seudun laajalle sote-alueelle on tavoitteena turvata keskussairaala, jossa on kakkostason ympärivuorokautinen päivystys.

Mikkelin seudun kunnat perustavat muistion mukaan keväällä 2013 hankeryhmän, joka alkaa valmistella laajaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta. Mukaan valmisteluun otetaan kaikki halukkaat kunnat sekä ns. KYS-Erva-alueen (Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualue, joka vastaa vaativista terveyden ja sosiaalihuollon palveluista), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja maakuntaliiton edustajat. Hankeryhmä tekee ehdotuksensa uusista järjestelyistä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä saatava pikaisesti käyntiin

Valtatie 5:n kunnostustyöt Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Vehmaan välillä on toteutettava mahdollisimman pian. Tien kunnostuksen aloittamista kiirehtii Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 18. helmikuuta. Lausunnossa maakuntahallitus korostaa myös tien uutta linjausta Visulahden ja Nuutilanmäen välillä. Tietä ei voi hallituksen mielestä kunnostaa vanhalle paikalle.

Tiesuunnitelman on laatinut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jolle kuuluu vastuu Etelä-Savon liikenneasioista. Tiesuunnitelma on maakuntahallituksen mukaan maakuntakaavan mukainen.

Kunnostustöiden arvioidut kustannukset ovat noin 115 miljoonaa euroa, josta Mikkeli ja Juva rahoittavat noin 7 miljoonaa. Tavoitteena on parantaa sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta. Tiestä tulee osittain nelikaistainen ja keskikaiteellinen. Uusia eritasoliittymiä on tulossa kahdeksan ja uusi siltoja 28. Valaistus kohenee, ja kevyt liikenne saa uusia väyliä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Harvaan asuttujen pohjoisten alueiden EU-tuki säilyy, mutta pienenee

Etelä-Savo saa uudella EU-ohjelmakaudella arviolta noin 60 miljoonaa euroa vähemmän EU:n ja valtion rahaa kehittämishankkeisiinsa kuin kuluvalla ohjelmakaudella. Koko Suomeen tuleva EU:n rakennerahastorahoitus pienenee noin 24 – 25 prosenttia. Tällaisia arvioita esitti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta maakuntahallitukselle 18. helmikuuta.

Myönteistä Etelä-Savolle on, että Itä- ja Pohjois- Suomi säilyttävät erityistukensa, vaikka se laskee jonkin verran:

EU:n huippukokous on esittänyt, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden tuki olisi uudella EU-kaudella 30 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina 2014 – 2020. Kuluvalla EU-kaudella harvaan asuttujen pohjoisten alueiden tuki on ollut 35 euroa asukasta kohden.
Suuri edunvalvontatehtävä Itä- ja Pohjois-Suomella on vielä edessään, kun ne valvovat, miten Suomi sisäisesti jakaa rakennerahastorahat. Noin 80 prosenttia näistä EU-rahoista tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta.

EU:n huippukokous pääsi yksimielisyyteen EU:n budjetista perjantaina 8. helmikuuta. Seuraavaksi asiaa käsittelee EU-parlamentti.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Savonlinnan aluerakennemalli luonnosvaiheessa

Savonlinnan seudun aluerakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat edenneet luonnosvaiheeseen. Luonnokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Molemmat suunnitelmat parantavat merkittävästi Savonlinnan seudun maankäytön ja liikenteen suunnittelutilannetta, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi Savonlinnan Yrityspalveluille 18. helmikuuta.

Eräitä puutteita maakuntahallitus kuitenkin nosti lausunnossaan esiin. Kehitettävää hallitus näki erityisesti suunnitelmien matkailuun liittyvissä osissa. Muun muassa käytännön läheisyyttä, kehittämiskohteiden tärkeysjärjestystä ja yhteismitallisuutta olisi hyvä lisätä lopullisiin suunnitelmiin. Rakennemallin ja liikennejärjestelmien laatimisprosessit tulisi sovittaa jatkossa nykyistä paremmin yhteen.

Rakennemalli ohjaa ja helpottaa muun muassa kuntien kaavoitusta. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa muun muassa teiden tekoa. Rakennemalli koskee Enonkoskea, Heinävettä, Puumalaa, Rantasalmea ja Savonlinnaa, liikennejärjestelmäsuunnitelma niiden lisäksi myös Sulkavaa.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Ristiina saa venesataman ja oikean torin

Ristiinan keskustaan Kaukaanrantaan rakennetaan venesatama ja uusi tori. Nykyinen epävirallinen tori terveyskeskuksen pihasta vapautuu asuin- ja liikerakentamiseen.

Uusi upea Saimaan ranta-alue valmistuu vuoden 2013 loppuun. Alueelle rakennetaan laituri, kesäkahvila, ulkoterassi ja tori. Viheralue saa nurmikon sekä puita ja pensaita. Rahat rakentamiseen Mikkelin kaupunki saa EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 370 000 euroa, josta EU maksaa 150 000 ja Mikkeli 220 000.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Uuden maakuntaohjelman 2014 – 2017 ympäristövaikutukset arvioidaan

Maakuntaliitto on aloittanut uuden maakuntaohjelman teon. Uusi ohjelma laaditaan vuosille 2014 – 2017, ja se pohjaa marraskuussa hyväksyttyyn Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiaan. Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntaliitto arvioi ohjelman vaikutukset ympäristöön ns. ympäristöarvioinnissa. Vaikutuksista tehdään ympäristöselostus. Myös kansalaiset voivat antaa palautetta ohjelman vaikutuksista ympäristöön. Maakuntahallitus hyväksyi 18. helmikuuta suunnitelman ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Maakuntaohjelmatyön hallitus käynnisti tammikuussa.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Liiton tilinpäätös 2012 ja kuntien jäsenmaksuosuudet 2013 hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton vuoden 2012 tilinpäätöksen. Lopullisesti tilinpäätöksen hyväksyy tilintarkastuksen jälkeen 27. toukokuuta kokoontuva uusi maakuntavaltuusto.

Liiton vuoden 2012 tilinpäätös oli noin 78 000 euroa ylijäämäinen. Ylijäämä siirretään aiempien vuosien alijäämään (vuonna 2011: alijäämä noin 88 000 euroa).

Vuonna 2012 liitto muun muassa päivitti maakuntastrategian ja valmisteli tuulivoimakaavaa. Liittoa työllistivät myös kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntavaalit, vaalipiiriuudistus, vanhan EU-kauden päättyminen ja uuden valmistelu sekä koulutuksen ja liikenteen edunvalvonta.

Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2013 perustuvat kolmen prosentin kasvuun. Tämä tarkoittaa liiton suurimmalle jäsenkunnalle Mikkelille noin 44 000 euron jäsenmaksukorotusta. Puumala puolestaan maksaa reilut tuhat euroa vähemmän jäsenmaksua vuonna 2013 kuin vuonna 2012. Kuntien jäsenmaksun kasvun hyväksyi maakuntavaltuusto marraskuussa 2012.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakunta nimesi ehdokkaansa alueelliseen taidetoimikuntaan

Teatterinjohtaja Pekka Laasonen Pieksämäeltä ja museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen Savonlinnasta ovat Etelä-Savon maakuntaliiton ehdokkaat Etelä-Savon alueelliseen taidetoimikuntaan. Maakuntahallitus valtuutti kokouksessaan 18. helmikuuta liiton viraston nimeämään liiton ehdokkaat.

Alueelliset taidetoimikunnat nimittää valtakunnallinen taideneuvosto, joka toimii Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä. Uusi laki Taiteen edistämiskeskuksesta tuli voimaan 1. tammikuuta 2013, ja se uudisti valtion alueellista taidehallintoa. Alueellisten taidetoimikuntien nimityskierros on osa uudistusprosessia. Uusissa alueellisissa taidetoimikunnissa on Taiteen edistämiskeskuksen nimeämä puheenjohtaja ja 4 – 11 muuta jäsentä. Alueellisia taidetoimikuntia on Suomessa 13.

Lisätietoja Etelä-Savossa antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 044 773 7285.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savo antoi lausunnon kuntarakenneuudistuksesta

18.02.2013

Kuntarakenneselvityksissä tulee kuntaliitosten ohella selvittää myös kuntien välistä yhteistyötä ja sen vaikutuksia kuntapalveluihin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi kuntarakenteesta valtiovarainministeriölle 18. helmikuuta.

Etelä-Savon kuntarakenne muuttui merkittävästi vuoden vaihteessa, kun uusi Mikkeli ja uusi Savonlinnan syntyivät. Maakunnassa ei ole valmisteilla lisää vapaaehtoisia kuntaliitoksia, lausunto muistuttaa. Nyt onkin tärkeää keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ja niiden etujen hyödyntämiseen, joita toteutuneet kuntaliitokset voivat tuoda mukanaan.

Kunta- ja palvelurakennemuutokset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntalaisten itsehallintoa kunnioittaen, lausunto korostaa.

Kolme kaupunkia muodostaa rungon

Mikkeli ja Savonlinna muodostavat lausunnon mukaan eteläsavolaisen kunta- ja palvelurakenteen rungon. Näiden kaupunkien ympärillä, noin 40 – 50 kilometrin säteellä sijaitsevat maaseutukunnat kirkonkylineen varmistavat maakunnan elinvoiman ja palvelujen saatavuuden.

Pieksämäki muodostaa maakuntahallituksen mukaan selkeän itsenäisen asiointi- ja työssäkäyntialueen, ja myös tulevaisuudessa Pieksämäen pääsuuntautumisvaihtoehto palveluissa kuten muissakin asioissa voi olla Mikkeli.

Maaseutukeskukset turvaavat elinvoimaa

Maaseutukeskuksilla on Etelä-Savon elinvoimaisuudelle suuri merkitys, lausunto painottaa. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju kykenevät tulevaisuudessakin huolehtimaan edelleen itse elinvoimastaan ja palveluistaan. Näin ne samalla vahvistavat koko maakuntaa.

Myös Heinävesi, Puumala, Pertunmaa, Rantasalmi ja Sulkava voivat maakuntahallituksen mielestä halutessaan toimia itsenäisinä ja järjestää osan palveluista yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulee Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä turvata laadukkaat julkiset hyvinvointipalvelut yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Palveluja on tuotettava jatkossa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi uudistuksen on vahvistettava kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja kunnallista itsehallintoa.

Rahoituksessa on Etelä-Savon mukaan otettava huomioon maakuntien erilaiset palvelutarpeet ja olot. Valtionosuuksien ja verotulojen tasausjärjestelmän on jatkossakin varmistettava, että palvelut ovat saatavilla myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla seuduilla. Uudistukset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa.

Voimaan muutokset olisi Etelä-Savon mielestä hyvä saattaa vasta vuoden 2017 alusta, ei vuoden 2015 alusta, kuten maan hallitus on kaavaillut.

Näkemyksiään maakuntahallitus perustelee paitsi Etelä-Savossa jo tehdyillä kuntaliitoksilla myös maakunnan erityispiirteillä, joita ovat muun muassa harva mutta poikkeuksellisen tasainen asutus, vesistöisyys ja saaristoisuus sekä mittava vapaa-ajan asutus.

Hallitus kävi kuntarakennelausunnosta vilkkaan keskustelun, jonka pohjalta maakuntajohtaja täsmensi omaa esitystään. Hallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tavoittelee laajaa sote-aluetta

Mikkelin seudun kunnat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin muut kunnat tavoittelevat mahdollisimman laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta. Tähän laajaan alueeseen ne toivottavat tervetulleiksi myös muut eteläsavolaiset kunnat. Tavoite sisältyy Etelä-Savon maakunnallisen sote-selvitysryhmän taustamuistioon, jonka maakuntahallitus sai tiedokseen 18. helmikuuta.

Mikkelin seudun laajalle sote-alueelle on tavoitteena turvata keskussairaala, jossa on kakkostason ympärivuorokautinen päivystys.

Mikkelin seudun kunnat perustavat muistion mukaan keväällä 2013 hankeryhmän, joka alkaa valmistella laajaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta. Mukaan valmisteluun otetaan kaikki halukkaat kunnat sekä ns. KYS-Erva-alueen (Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualue, joka vastaa vaativista terveyden ja sosiaalihuollon palveluista), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja maakuntaliiton edustajat. Hankeryhmä tekee ehdotuksensa uusista järjestelyistä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä saatava pikaisesti käyntiin

Valtatie 5:n kunnostustyöt Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Vehmaan välillä on toteutettava mahdollisimman pian. Tien kunnostuksen aloittamista kiirehtii Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 18. helmikuuta. Lausunnossa maakuntahallitus korostaa myös tien uutta linjausta Visulahden ja Nuutilanmäen välillä. Tietä ei voi hallituksen mielestä kunnostaa vanhalle paikalle.

Tiesuunnitelman on laatinut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jolle kuuluu vastuu Etelä-Savon liikenneasioista. Tiesuunnitelma on maakuntahallituksen mukaan maakuntakaavan mukainen.

Kunnostustöiden arvioidut kustannukset ovat noin 115 miljoonaa euroa, josta Mikkeli ja Juva rahoittavat noin 7 miljoonaa. Tavoitteena on parantaa sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta. Tiestä tulee osittain nelikaistainen ja keskikaiteellinen. Uusia eritasoliittymiä on tulossa kahdeksan ja uusi siltoja 28. Valaistus kohenee, ja kevyt liikenne saa uusia väyliä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Harvaan asuttujen pohjoisten alueiden EU-tuki säilyy, mutta pienenee

Etelä-Savo saa uudella EU-ohjelmakaudella arviolta noin 60 miljoonaa euroa vähemmän EU:n ja valtion rahaa kehittämishankkeisiinsa kuin kuluvalla ohjelmakaudella. Koko Suomeen tuleva EU:n rakennerahastorahoitus pienenee noin 24 – 25 prosenttia. Tällaisia arvioita esitti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta maakuntahallitukselle 18. helmikuuta.

Myönteistä Etelä-Savolle on, että Itä- ja Pohjois- Suomi säilyttävät erityistukensa, vaikka se laskee jonkin verran:

EU:n huippukokous on esittänyt, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden tuki olisi uudella EU-kaudella 30 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina 2014 – 2020. Kuluvalla EU-kaudella harvaan asuttujen pohjoisten alueiden tuki on ollut 35 euroa asukasta kohden.
Suuri edunvalvontatehtävä Itä- ja Pohjois-Suomella on vielä edessään, kun ne valvovat, miten Suomi sisäisesti jakaa rakennerahastorahat. Noin 80 prosenttia näistä EU-rahoista tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta.

EU:n huippukokous pääsi yksimielisyyteen EU:n budjetista perjantaina 8. helmikuuta. Seuraavaksi asiaa käsittelee EU-parlamentti.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Savonlinnan aluerakennemalli luonnosvaiheessa

Savonlinnan seudun aluerakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat edenneet luonnosvaiheeseen. Luonnokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Molemmat suunnitelmat parantavat merkittävästi Savonlinnan seudun maankäytön ja liikenteen suunnittelutilannetta, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi Savonlinnan Yrityspalveluille 18. helmikuuta.

Eräitä puutteita maakuntahallitus kuitenkin nosti lausunnossaan esiin. Kehitettävää hallitus näki erityisesti suunnitelmien matkailuun liittyvissä osissa. Muun muassa käytännön läheisyyttä, kehittämiskohteiden tärkeysjärjestystä ja yhteismitallisuutta olisi hyvä lisätä lopullisiin suunnitelmiin. Rakennemallin ja liikennejärjestelmien laatimisprosessit tulisi sovittaa jatkossa nykyistä paremmin yhteen.

Rakennemalli ohjaa ja helpottaa muun muassa kuntien kaavoitusta. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa muun muassa teiden tekoa. Rakennemalli koskee Enonkoskea, Heinävettä, Puumalaa, Rantasalmea ja Savonlinnaa, liikennejärjestelmäsuunnitelma niiden lisäksi myös Sulkavaa.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Ristiina saa venesataman ja oikean torin

Ristiinan keskustaan Kaukaanrantaan rakennetaan venesatama ja uusi tori. Nykyinen epävirallinen tori terveyskeskuksen pihasta vapautuu asuin- ja liikerakentamiseen.

Uusi upea Saimaan ranta-alue valmistuu vuoden 2013 loppuun. Alueelle rakennetaan laituri, kesäkahvila, ulkoterassi ja tori. Viheralue saa nurmikon sekä puita ja pensaita. Rahat rakentamiseen Mikkelin kaupunki saa EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 370 000 euroa, josta EU maksaa 150 000 ja Mikkeli 220 000.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Uuden maakuntaohjelman 2014 – 2017 ympäristövaikutukset arvioidaan

Maakuntaliitto on aloittanut uuden maakuntaohjelman teon. Uusi ohjelma laaditaan vuosille 2014 – 2017, ja se pohjaa marraskuussa hyväksyttyyn Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiaan. Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntaliitto arvioi ohjelman vaikutukset ympäristöön ns. ympäristöarvioinnissa. Vaikutuksista tehdään ympäristöselostus. Myös kansalaiset voivat antaa palautetta ohjelman vaikutuksista ympäristöön. Maakuntahallitus hyväksyi 18. helmikuuta suunnitelman ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Maakuntaohjelmatyön hallitus käynnisti tammikuussa.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Liiton tilinpäätös 2012 ja kuntien jäsenmaksuosuudet 2013 hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton vuoden 2012 tilinpäätöksen. Lopullisesti tilinpäätöksen hyväksyy tilintarkastuksen jälkeen 27. toukokuuta kokoontuva uusi maakuntavaltuusto.

Liiton vuoden 2012 tilinpäätös oli noin 78 000 euroa ylijäämäinen. Ylijäämä siirretään aiempien vuosien alijäämään (vuonna 2011: alijäämä noin 88 000 euroa).

Vuonna 2012 liitto muun muassa päivitti maakuntastrategian ja valmisteli tuulivoimakaavaa. Liittoa työllistivät myös kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntavaalit, vaalipiiriuudistus, vanhan EU-kauden päättyminen ja uuden valmistelu sekä koulutuksen ja liikenteen edunvalvonta.

Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2013 perustuvat kolmen prosentin kasvuun. Tämä tarkoittaa liiton suurimmalle jäsenkunnalle Mikkelille noin 44 000 euron jäsenmaksukorotusta. Puumala puolestaan maksaa reilut tuhat euroa vähemmän jäsenmaksua vuonna 2013 kuin vuonna 2012. Kuntien jäsenmaksun kasvun hyväksyi maakuntavaltuusto marraskuussa 2012.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakunta nimesi ehdokkaansa alueelliseen taidetoimikuntaan

Teatterinjohtaja Pekka Laasonen Pieksämäeltä ja museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen Savonlinnasta ovat Etelä-Savon maakuntaliiton ehdokkaat Etelä-Savon alueelliseen taidetoimikuntaan. Maakuntahallitus valtuutti kokouksessaan 18. helmikuuta liiton viraston nimeämään liiton ehdokkaat.

Alueelliset taidetoimikunnat nimittää valtakunnallinen taideneuvosto, joka toimii Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä. Uusi laki Taiteen edistämiskeskuksesta tuli voimaan 1. tammikuuta 2013, ja se uudisti valtion alueellista taidehallintoa. Alueellisten taidetoimikuntien nimityskierros on osa uudistusprosessia. Uusissa alueellisissa taidetoimikunnissa on Taiteen edistämiskeskuksen nimeämä puheenjohtaja ja 4 – 11 muuta jäsentä. Alueellisia taidetoimikuntia on Suomessa 13.

Lisätietoja Etelä-Savossa antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 044 773 7285.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savo antoi lausunnon kuntarakenneuudistuksesta

18.02.2013

Kuntarakenneselvityksissä tulee kuntaliitosten ohella selvittää myös kuntien välistä yhteistyötä ja sen vaikutuksia kuntapalveluihin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi kuntarakenteesta valtiovarainministeriölle 18. helmikuuta.

Etelä-Savon kuntarakenne muuttui merkittävästi vuoden vaihteessa, kun uusi Mikkeli ja uusi Savonlinnan syntyivät. Maakunnassa ei ole valmisteilla lisää vapaaehtoisia kuntaliitoksia, lausunto muistuttaa. Nyt onkin tärkeää keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ja niiden etujen hyödyntämiseen, joita toteutuneet kuntaliitokset voivat tuoda mukanaan.

Kunta- ja palvelurakennemuutokset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntalaisten itsehallintoa kunnioittaen, lausunto korostaa.

Kolme kaupunkia muodostaa rungon

Mikkeli ja Savonlinna muodostavat lausunnon mukaan eteläsavolaisen kunta- ja palvelurakenteen rungon. Näiden kaupunkien ympärillä, noin 40 – 50 kilometrin säteellä sijaitsevat maaseutukunnat kirkonkylineen varmistavat maakunnan elinvoiman ja palvelujen saatavuuden.

Pieksämäki muodostaa maakuntahallituksen mukaan selkeän itsenäisen asiointi- ja työssäkäyntialueen, ja myös tulevaisuudessa Pieksämäen pääsuuntautumisvaihtoehto palveluissa kuten muissakin asioissa voi olla Mikkeli.

Maaseutukeskukset turvaavat elinvoimaa

Maaseutukeskuksilla on Etelä-Savon elinvoimaisuudelle suuri merkitys, lausunto painottaa. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju kykenevät tulevaisuudessakin huolehtimaan edelleen itse elinvoimastaan ja palveluistaan. Näin ne samalla vahvistavat koko maakuntaa.

Myös Heinävesi, Puumala, Pertunmaa, Rantasalmi ja Sulkava voivat maakuntahallituksen mielestä halutessaan toimia itsenäisinä ja järjestää osan palveluista yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulee Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä turvata laadukkaat julkiset hyvinvointipalvelut yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Palveluja on tuotettava jatkossa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi uudistuksen on vahvistettava kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja kunnallista itsehallintoa.

Rahoituksessa on Etelä-Savon mukaan otettava huomioon maakuntien erilaiset palvelutarpeet ja olot. Valtionosuuksien ja verotulojen tasausjärjestelmän on jatkossakin varmistettava, että palvelut ovat saatavilla myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla seuduilla. Uudistukset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa.

Voimaan muutokset olisi Etelä-Savon mielestä hyvä saattaa vasta vuoden 2017 alusta, ei vuoden 2015 alusta, kuten maan hallitus on kaavaillut.

Näkemyksiään maakuntahallitus perustelee paitsi Etelä-Savossa jo tehdyillä kuntaliitoksilla myös maakunnan erityispiirteillä, joita ovat muun muassa harva mutta poikkeuksellisen tasainen asutus, vesistöisyys ja saaristoisuus sekä mittava vapaa-ajan asutus.

Hallitus kävi kuntarakennelausunnosta vilkkaan keskustelun, jonka pohjalta maakuntajohtaja täsmensi omaa esitystään. Hallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tavoittelee laajaa sote-aluetta

Mikkelin seudun kunnat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin muut kunnat tavoittelevat mahdollisimman laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta. Tähän laajaan alueeseen ne toivottavat tervetulleiksi myös muut eteläsavolaiset kunnat. Tavoite sisältyy Etelä-Savon maakunnallisen sote-selvitysryhmän taustamuistioon, jonka maakuntahallitus sai tiedokseen 18. helmikuuta.

Mikkelin seudun laajalle sote-alueelle on tavoitteena turvata keskussairaala, jossa on kakkostason ympärivuorokautinen päivystys.

Mikkelin seudun kunnat perustavat muistion mukaan keväällä 2013 hankeryhmän, joka alkaa valmistella laajaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta. Mukaan valmisteluun otetaan kaikki halukkaat kunnat sekä ns. KYS-Erva-alueen (Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualue, joka vastaa vaativista terveyden ja sosiaalihuollon palveluista), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja maakuntaliiton edustajat. Hankeryhmä tekee ehdotuksensa uusista järjestelyistä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä saatava pikaisesti käyntiin

Valtatie 5:n kunnostustyöt Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Vehmaan välillä on toteutettava mahdollisimman pian. Tien kunnostuksen aloittamista kiirehtii Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 18. helmikuuta. Lausunnossa maakuntahallitus korostaa myös tien uutta linjausta Visulahden ja Nuutilanmäen välillä. Tietä ei voi hallituksen mielestä kunnostaa vanhalle paikalle.

Tiesuunnitelman on laatinut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jolle kuuluu vastuu Etelä-Savon liikenneasioista. Tiesuunnitelma on maakuntahallituksen mukaan maakuntakaavan mukainen.

Kunnostustöiden arvioidut kustannukset ovat noin 115 miljoonaa euroa, josta Mikkeli ja Juva rahoittavat noin 7 miljoonaa. Tavoitteena on parantaa sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta. Tiestä tulee osittain nelikaistainen ja keskikaiteellinen. Uusia eritasoliittymiä on tulossa kahdeksan ja uusi siltoja 28. Valaistus kohenee, ja kevyt liikenne saa uusia väyliä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Harvaan asuttujen pohjoisten alueiden EU-tuki säilyy, mutta pienenee

Etelä-Savo saa uudella EU-ohjelmakaudella arviolta noin 60 miljoonaa euroa vähemmän EU:n ja valtion rahaa kehittämishankkeisiinsa kuin kuluvalla ohjelmakaudella. Koko Suomeen tuleva EU:n rakennerahastorahoitus pienenee noin 24 – 25 prosenttia. Tällaisia arvioita esitti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta maakuntahallitukselle 18. helmikuuta.

Myönteistä Etelä-Savolle on, että Itä- ja Pohjois- Suomi säilyttävät erityistukensa, vaikka se laskee jonkin verran:

EU:n huippukokous on esittänyt, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden tuki olisi uudella EU-kaudella 30 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina 2014 – 2020. Kuluvalla EU-kaudella harvaan asuttujen pohjoisten alueiden tuki on ollut 35 euroa asukasta kohden.
Suuri edunvalvontatehtävä Itä- ja Pohjois-Suomella on vielä edessään, kun ne valvovat, miten Suomi sisäisesti jakaa rakennerahastorahat. Noin 80 prosenttia näistä EU-rahoista tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta.

EU:n huippukokous pääsi yksimielisyyteen EU:n budjetista perjantaina 8. helmikuuta. Seuraavaksi asiaa käsittelee EU-parlamentti.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Savonlinnan aluerakennemalli luonnosvaiheessa

Savonlinnan seudun aluerakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat edenneet luonnosvaiheeseen. Luonnokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Molemmat suunnitelmat parantavat merkittävästi Savonlinnan seudun maankäytön ja liikenteen suunnittelutilannetta, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi Savonlinnan Yrityspalveluille 18. helmikuuta.

Eräitä puutteita maakuntahallitus kuitenkin nosti lausunnossaan esiin. Kehitettävää hallitus näki erityisesti suunnitelmien matkailuun liittyvissä osissa. Muun muassa käytännön läheisyyttä, kehittämiskohteiden tärkeysjärjestystä ja yhteismitallisuutta olisi hyvä lisätä lopullisiin suunnitelmiin. Rakennemallin ja liikennejärjestelmien laatimisprosessit tulisi sovittaa jatkossa nykyistä paremmin yhteen.

Rakennemalli ohjaa ja helpottaa muun muassa kuntien kaavoitusta. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa muun muassa teiden tekoa. Rakennemalli koskee Enonkoskea, Heinävettä, Puumalaa, Rantasalmea ja Savonlinnaa, liikennejärjestelmäsuunnitelma niiden lisäksi myös Sulkavaa.

Lisätietoja maakuntaliitossa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488.

Ristiina saa venesataman ja oikean torin

Ristiinan keskustaan Kaukaanrantaan rakennetaan venesatama ja uusi tori. Nykyinen epävirallinen tori terveyskeskuksen pihasta vapautuu asuin- ja liikerakentamiseen.

Uusi upea Saimaan ranta-alue valmistuu vuoden 2013 loppuun. Alueelle rakennetaan laituri, kesäkahvila, ulkoterassi ja tori. Viheralue saa nurmikon sekä puita ja pensaita. Rahat rakentamiseen Mikkelin kaupunki saa EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 370 000 euroa, josta EU maksaa 150 000 ja Mikkeli 220 000.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Uuden maakuntaohjelman 2014 – 2017 ympäristövaikutukset arvioidaan

Maakuntaliitto on aloittanut uuden maakuntaohjelman teon. Uusi ohjelma laaditaan vuosille 2014 – 2017, ja se pohjaa marraskuussa hyväksyttyyn Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiaan. Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntaliitto arvioi ohjelman vaikutukset ympäristöön ns. ympäristöarvioinnissa. Vaikutuksista tehdään ympäristöselostus. Myös kansalaiset voivat antaa palautetta ohjelman vaikutuksista ympäristöön. Maakuntahallitus hyväksyi 18. helmikuuta suunnitelman ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Maakuntaohjelmatyön hallitus käynnisti tammikuussa.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Liiton tilinpäätös 2012 ja kuntien jäsenmaksuosuudet 2013 hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton vuoden 2012 tilinpäätöksen. Lopullisesti tilinpäätöksen hyväksyy tilintarkastuksen jälkeen 27. toukokuuta kokoontuva uusi maakuntavaltuusto.

Liiton vuoden 2012 tilinpäätös oli noin 78 000 euroa ylijäämäinen. Ylijäämä siirretään aiempien vuosien alijäämään (vuonna 2011: alijäämä noin 88 000 euroa).

Vuonna 2012 liitto muun muassa päivitti maakuntastrategian ja valmisteli tuulivoimakaavaa. Liittoa työllistivät myös kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntavaalit, vaalipiiriuudistus, vanhan EU-kauden päättyminen ja uuden valmistelu sekä koulutuksen ja liikenteen edunvalvonta.

Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2013 perustuvat kolmen prosentin kasvuun. Tämä tarkoittaa liiton suurimmalle jäsenkunnalle Mikkelille noin 44 000 euron jäsenmaksukorotusta. Puumala puolestaan maksaa reilut tuhat euroa vähemmän jäsenmaksua vuonna 2013 kuin vuonna 2012. Kuntien jäsenmaksun kasvun hyväksyi maakuntavaltuusto marraskuussa 2012.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakunta nimesi ehdokkaansa alueelliseen taidetoimikuntaan

Teatterinjohtaja Pekka Laasonen Pieksämäeltä ja museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen Savonlinnasta ovat Etelä-Savon maakuntaliiton ehdokkaat Etelä-Savon alueelliseen taidetoimikuntaan. Maakuntahallitus valtuutti kokouksessaan 18. helmikuuta liiton viraston nimeämään liiton ehdokkaat.

Alueelliset taidetoimikunnat nimittää valtakunnallinen taideneuvosto, joka toimii Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä. Uusi laki Taiteen edistämiskeskuksesta tuli voimaan 1. tammikuuta 2013, ja se uudisti valtion alueellista taidehallintoa. Alueellisten taidetoimikuntien nimityskierros on osa uudistusprosessia. Uusissa alueellisissa taidetoimikunnissa on Taiteen edistämiskeskuksen nimeämä puheenjohtaja ja 4 – 11 muuta jäsentä. Alueellisia taidetoimikuntia on Suomessa 13.

Lisätietoja Etelä-Savossa antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 044 773 7285.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010