Maakuntahallitus kartoitti kokouksessaan maakunnan sote-kantoja. Maakuntapäättäjät toivovat yhteistyön tiivistyvän.

21.01.2013

Toivomme sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön jatkuvan ja tiivistyvän Etelä-Savossa, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa Mikkelissä 21. tammikuuta.

Maakuntahallitus kartoitti kokouksessaan kuntien ja seutujen sote-näkemyksiä. Esiin tuli selkeästi se, että ratkaisut ovat edelleen auki. Yksi yhteinen, maakunnan kokoinen sote-alue ei ole lainkaan ainoa vaihtoehto, jota kuntakenttä parhaillaan pohtii. Esimerkiksi Savonlinna selvittää sote-yhteistyön mahdollisuudet Pohjois-Karjalan kanssa ja Pieksämäki pohtii yhteistyötä Varkauden suuntaan.

- Maakunnalle koituu monenlaisia vaikeuksia, jos sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö hajoaa, Kakriainen totesi.

Viialainen vetoaa kuntapäättäjiin

- Maakuntahallitus kävi vakavasävyisen keskustelun aiheesta, joka vaikuttaa jopa koko maakunnan olemassaoloon, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen. – Yllättävää kyllä, Savonlinnassa pohditaan nyt oikeasti maakunnan vaihtoa.

- Vetoan maakunnan kuntapäättäjiin sellaisen maakunnallisen ratkaisun puolesta, jossa sekä Savonlinnan että Pieksämäki ovat mukana.

- Lähiviikkoina punnitaan, onko maakunnan kuntapäättäjillä tahtoa hoitaa väestön palvelut yhdessä vai ajatellaanko, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Itse en usko, että se olisi.

Selenius ei usko yhteistä tahtoa löytyvän

- Etelä-Savossa ei löydy sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista yhteistä käsitystä, uskoo maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Kun mitkään rationaaliset perustelut eivät ole riittäneet 30 vuoteen, miksi ne riittäisivät nyt? hän kysyi.

Seleniuksen pessimismi koskee erityisesti vaativia erityissairaanhoidon palveluja.

- Kuntien päättäjät eivät pysty päättämään, joten valtio joutuu tekemään päätökset meidän puolestamme, Selenius ennakoi. Vain näin maakunnan asukkaat saavat palveluihinsa hänen mielestään järkevän ratkaisun.

Mikkelin ja Savonlinnan asiantuntijoilta yhteinen esitys

Viialaisen mielestä maakunnan omien asiantuntijoiden yhteinen esitys ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamisesta antaa Etelä-Savon kuntapäättäjille hyvän pohjan tehdä tärkeitä ratkaisuja. Molempien sairaanhoitopiirien johto on esityksen takana, hän muistutti ja sanoi, että hän soisi sille annettavan arvoa.

- Mielestäni Joensuu on Savonlinnalle keinotekoinen ratkaisu ja Mikkeli on Pieksämäelle hyvä ratkaisu. Päättäjien pitää ajatella kunnan kantokykyä 10 – 15 vuoden päähän. Kaikki kustannuslaskelmat osoittavat, ettei enää kannata kokeilla liian pientä aluetta. Niiden aika on ohi.

Etelä-Savon maakunnallinen sote-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 11. helmikuuta. Itä-Suomen selvityshenkilöt jättävät esityksensä KYS-Erva-alueen ratkaisuksi seminaarissa Kuopiossa 26. helmikuuta, ja kunnat antavat kuntarakennelausuntonsa 7. maaliskuuta mennessä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmän työ ei tuo paljonkaan uutta

Koko Suomi hyötyy, jos Itä- ja Pohjois-Suomea kehitetään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kehittämistyön tulee pohjautua alueen vahvuuksille ja erityispiirteille. Tätä mieltä on Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä pohtinut työryhmä. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle perjantaina 11. tammikuuta. Puhetta ryhmässä johti kansanedustaja Jouni Backman Savonlinnasta.

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä työryhmän loppuraportti ei tuo Etelä-Savon ja Itä-Suomen kehittämiseen paljonkaan uutta.

- Ohjelma painottuu Lappiin, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

- Puun käyttöön raportti antaa kuitenkin uusia ulottuvuuksia, kiittää maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Se antaa Seleniuksen mielestä potkua myös Varkauteen suunnitellulle biojalostushankkeelle.

- Varkauden puupolku voi olla tulevaisuudessa Etelä-Savollekin erittäin arvokas, Selenius uskoo.

Suurin puute raportissa on Seleniuksen mukaan se, ettei se tunnista Etelä-Savossa matkailua elinkeinoksi. Näin silti, vaikka esimerkiksi Venäjältä itäiseen Suomeen suuntautuvat matkailu on kasvanut huomattavasti.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä on hyvä, että Itä- ja Pohjois-Suomellla on yhteinen ohjelma, erityisesti nyt, kun uutta EU:n rakennerahastokautta toteutetaan alueilla myös yhden ohjelman alla. Raportin jatkotyöskentelyyn tulee hänen mielestään kuitenkin kytkeä myös aluehallintoviranomaiset mukaan.

Työryhmä esittää yhteensä noin neljäkymmentä keinoa, joilla Itä- ja Pohjois-Suomi lähtisivät nousuun. Keskeistä on muun muassa kehittää ympäristön huomioivaa kestävää matkailua, hyödyntää luonnonvaroja, tutkia puuraaka-aineiden uusia käyttömahdollisuuksia ja hyödyntää Venäjä-markkinoiden läheisyys.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.

Uusi maakuntaohjelma vuosille 2014 – 2017

Maakuntaliitto aloittaa uuden maakuntaohjelman teon. Uusi ohjelma laaditaan vuosille 2014 – 2017, ja se pohjaa marraskuussa hyväksyttyyn Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiaan. Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntahallitus hyväksyi ohjelmatyön käynnistämisen ja sille laaditun aikataulun.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Savon ilmasto-ohjelmasta valmistunut luonnos

Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen ilmasto-ohjelma on valmistunut luonnosvaiheeseen. Savon ilmasto-ohjelman laatii suunnitelman siitä, miten Suomen päästövähennykset ja ilmastotavoitteet saavutetaan Etelä- ja Pohjois-Savossa.

- Kaukolämpö on energiatuotantomme perusrunko. Emme saa laatia sellaista ilmastopoliittista ohjelmaa, joka vaarantaa sen toimivuuden, korosti maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) Mikkelistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa Seleniuksen mukaan sitä, että maalämmölle ei taajama-alueilla saa antaa sellaisia lupia, jotka syövät kuntien omistaman kaukolämmön kannattavuutta.

- Lähivuosina molemmista Savoista poistuu aika paljon raskasta polttoöljyä ja kivihiiltä. Tarvitsemme kuitenkin edelleen jossain määrin turvetta lisäpolttoaineena. Sen osuus energiasta kuitenkin vähenee, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Savot ovat kuitenkin ratkaisu ilmasto-ongelmiin, eivät ongelma. Olemme metsiemme ansiosta todella iso hiilinielu.

Savon ilmasto-ohjelmaluonnos esittää lukuisia kehittämishankkeita ja toimia, jotka Savojen tulee toteuttaa. Toimet kohdistuvat pääasiassa energiatuotantoon, elinkeinojen ekotehokkuuteen, yhdyskuntien rakenteisiin, valistukseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Toimet pohjautuvat Savojen vahvuuksiin, joiksi luonnos listaa bioenergiaosaamisen, luonnonvarat ja luonnonläheisen elämäntavan. Osa teknologisesta osaamisesta voidaan jalostaa myös vientiin. Hankkeet on tarkoitus toteuttaa muun muassa uuden EU-rakennerahasto-ohjelman rahoituksella. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta tulee ohjata vähintään viidennes toimiin, jotka tukevat vähähiilistä taloutta.

Luonnos on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Myös maakuntien yrittäjiä ja asukkaita on kuultu.

Etelä-Savon maakuntahallitus kiittää lausunnossaan 21. tammikuuta ohjelmaluonnoksen selkeyttä sekä sen osallistavaa valmistelutapaa ja laajaa kuulemismenettelyä. Jatkossa tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että ilmastopolitiikka olisi osa jokaista suunnitteluprosessia, muun muassa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyötä, hallitus painottaa. Tuolloin erillistä ilmasto-ohjelmaa ei enää tarvittaisi.

Ohjelmaan voitaisiin hallituksen mielestä kirjata teemakohtaisia muistilistoja siitä, mitkä ovat Savojen erityispiirteet ympäristö- ja päästönäkökulmasta.

Savon ilmasto-ohjelma ulottuu vuoteen 2025, ja sen luonnos on luettavissa osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma


Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 7249618.

Retretille ei tukea maakuntarahalla

Taidekeskus Retretin taustasäätiö Campus Artis on anonut maakuntaliitolta 45 000 euroa maakuntarahaa ensi kesän näyttelyn järjestämiseen. Näyttely on tarkoitus pitää Savonlinnassa, koska Punkaharjun kiinteistöt eivät ole näyttelykunnossa. Neuvottelut Punkaharjun tilojen peruskorjauksesta ja jatkovuokrauksesta ovat kesken.

Retretti on kulttuurillisesti, aluetaloudellisesti ja matkailullisesti Savonlinnan seudulle ja koko Etelä-Savolle erittäin tärkeä, maakuntahallitus korostaa. Hankerahaa yksimielinen maakuntahallitus ei kuitenkaan katsonut voivansa näyttelylle myöntää.

- Maakuntahallituksella on kuitenkin edelleen vahva tahto siihen, että Retretin toimintaa voitaisiin jatkaa. Liitto on myös tehnyt erittäin paljon Retretin säilymiseksi, korostivat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

- Hankehakemus ei täyttänyt rahoituksen edellytyksiä, eikä rahaa voitu myöntää. Taustatyö Retretin eteen kuitenkin jatkuu. Retretin säilyminen on tärkeää koko maakunnalle.

- Maakuntaliitto on rahoittanut Retrettiä jo kahteen eri otteeseen, viimeksi yli 200 000 eurolla. Nyt taustatyön on jatkuttava kokonaan uudelta pohjalta. Retretin tulisi olla kokonaan maakunnan omissa käsissä niin brändiä kuin kiinteistöjä myöten, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Perusteluina kielteiselle päätökselle liitto toteaa muun muassa, että suora avustus näyttelytoimintaan ei ole rahoitussääntöjen mukaan mahdollinen. Lisäksi tuen hakijan taloudellisten ja muiden edellytysten tulee sääntöjen mukaan olla riittävät hankkeen toteuttamiseen ja toiminnan tulee jatkua myös hankkeen päätyttyä. Täyttääkö Retretin toiminta nämä edellytykset, se ei liiton mielestä selviä hankehakemuksesta.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Maakuntahallitus matkaa Tanskaan

Maakuntahallitus ja maakuntaliiton virkamiesjohto tekevät matkan Tanskaan 7. – 9. helmikuuta. Matkalla luottamus- ja virkamiehet tutustuvat maakunnan kannalta ajankohtaisiin asioihin: tuulivoimaan sekä aluehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin.

Lisätietoja matkasta antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Huhtikuun kokous aikaistui viikolla

Maakuntahallitus pitää huhtikuun kokouksensa 15. päivä. Aiemmin sovittu kokouspäivä oli 22. huhtikuuta.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus kartoitti kokouksessaan maakunnan sote-kantoja. Maakuntapäättäjät toivovat yhteistyön tiivistyvän.

21.01.2013

Toivomme sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön jatkuvan ja tiivistyvän Etelä-Savossa, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa Mikkelissä 21. tammikuuta.

Maakuntahallitus kartoitti kokouksessaan kuntien ja seutujen sote-näkemyksiä. Esiin tuli selkeästi se, että ratkaisut ovat edelleen auki. Yksi yhteinen, maakunnan kokoinen sote-alue ei ole lainkaan ainoa vaihtoehto, jota kuntakenttä parhaillaan pohtii. Esimerkiksi Savonlinna selvittää sote-yhteistyön mahdollisuudet Pohjois-Karjalan kanssa ja Pieksämäki pohtii yhteistyötä Varkauden suuntaan.

- Maakunnalle koituu monenlaisia vaikeuksia, jos sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö hajoaa, Kakriainen totesi.

Viialainen vetoaa kuntapäättäjiin

- Maakuntahallitus kävi vakavasävyisen keskustelun aiheesta, joka vaikuttaa jopa koko maakunnan olemassaoloon, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen. – Yllättävää kyllä, Savonlinnassa pohditaan nyt oikeasti maakunnan vaihtoa.

- Vetoan maakunnan kuntapäättäjiin sellaisen maakunnallisen ratkaisun puolesta, jossa sekä Savonlinnan että Pieksämäki ovat mukana.

- Lähiviikkoina punnitaan, onko maakunnan kuntapäättäjillä tahtoa hoitaa väestön palvelut yhdessä vai ajatellaanko, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Itse en usko, että se olisi.

Selenius ei usko yhteistä tahtoa löytyvän

- Etelä-Savossa ei löydy sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista yhteistä käsitystä, uskoo maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Kun mitkään rationaaliset perustelut eivät ole riittäneet 30 vuoteen, miksi ne riittäisivät nyt? hän kysyi.

Seleniuksen pessimismi koskee erityisesti vaativia erityissairaanhoidon palveluja.

- Kuntien päättäjät eivät pysty päättämään, joten valtio joutuu tekemään päätökset meidän puolestamme, Selenius ennakoi. Vain näin maakunnan asukkaat saavat palveluihinsa hänen mielestään järkevän ratkaisun.

Mikkelin ja Savonlinnan asiantuntijoilta yhteinen esitys

Viialaisen mielestä maakunnan omien asiantuntijoiden yhteinen esitys ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamisesta antaa Etelä-Savon kuntapäättäjille hyvän pohjan tehdä tärkeitä ratkaisuja. Molempien sairaanhoitopiirien johto on esityksen takana, hän muistutti ja sanoi, että hän soisi sille annettavan arvoa.

- Mielestäni Joensuu on Savonlinnalle keinotekoinen ratkaisu ja Mikkeli on Pieksämäelle hyvä ratkaisu. Päättäjien pitää ajatella kunnan kantokykyä 10 – 15 vuoden päähän. Kaikki kustannuslaskelmat osoittavat, ettei enää kannata kokeilla liian pientä aluetta. Niiden aika on ohi.

Etelä-Savon maakunnallinen sote-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 11. helmikuuta. Itä-Suomen selvityshenkilöt jättävät esityksensä KYS-Erva-alueen ratkaisuksi seminaarissa Kuopiossa 26. helmikuuta, ja kunnat antavat kuntarakennelausuntonsa 7. maaliskuuta mennessä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmän työ ei tuo paljonkaan uutta

Koko Suomi hyötyy, jos Itä- ja Pohjois-Suomea kehitetään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kehittämistyön tulee pohjautua alueen vahvuuksille ja erityispiirteille. Tätä mieltä on Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä pohtinut työryhmä. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle perjantaina 11. tammikuuta. Puhetta ryhmässä johti kansanedustaja Jouni Backman Savonlinnasta.

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä työryhmän loppuraportti ei tuo Etelä-Savon ja Itä-Suomen kehittämiseen paljonkaan uutta.

- Ohjelma painottuu Lappiin, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

- Puun käyttöön raportti antaa kuitenkin uusia ulottuvuuksia, kiittää maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Se antaa Seleniuksen mielestä potkua myös Varkauteen suunnitellulle biojalostushankkeelle.

- Varkauden puupolku voi olla tulevaisuudessa Etelä-Savollekin erittäin arvokas, Selenius uskoo.

Suurin puute raportissa on Seleniuksen mukaan se, ettei se tunnista Etelä-Savossa matkailua elinkeinoksi. Näin silti, vaikka esimerkiksi Venäjältä itäiseen Suomeen suuntautuvat matkailu on kasvanut huomattavasti.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä on hyvä, että Itä- ja Pohjois-Suomellla on yhteinen ohjelma, erityisesti nyt, kun uutta EU:n rakennerahastokautta toteutetaan alueilla myös yhden ohjelman alla. Raportin jatkotyöskentelyyn tulee hänen mielestään kuitenkin kytkeä myös aluehallintoviranomaiset mukaan.

Työryhmä esittää yhteensä noin neljäkymmentä keinoa, joilla Itä- ja Pohjois-Suomi lähtisivät nousuun. Keskeistä on muun muassa kehittää ympäristön huomioivaa kestävää matkailua, hyödyntää luonnonvaroja, tutkia puuraaka-aineiden uusia käyttömahdollisuuksia ja hyödyntää Venäjä-markkinoiden läheisyys.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.

Uusi maakuntaohjelma vuosille 2014 – 2017

Maakuntaliitto aloittaa uuden maakuntaohjelman teon. Uusi ohjelma laaditaan vuosille 2014 – 2017, ja se pohjaa marraskuussa hyväksyttyyn Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiaan. Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntahallitus hyväksyi ohjelmatyön käynnistämisen ja sille laaditun aikataulun.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Savon ilmasto-ohjelmasta valmistunut luonnos

Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen ilmasto-ohjelma on valmistunut luonnosvaiheeseen. Savon ilmasto-ohjelman laatii suunnitelman siitä, miten Suomen päästövähennykset ja ilmastotavoitteet saavutetaan Etelä- ja Pohjois-Savossa.

- Kaukolämpö on energiatuotantomme perusrunko. Emme saa laatia sellaista ilmastopoliittista ohjelmaa, joka vaarantaa sen toimivuuden, korosti maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) Mikkelistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa Seleniuksen mukaan sitä, että maalämmölle ei taajama-alueilla saa antaa sellaisia lupia, jotka syövät kuntien omistaman kaukolämmön kannattavuutta.

- Lähivuosina molemmista Savoista poistuu aika paljon raskasta polttoöljyä ja kivihiiltä. Tarvitsemme kuitenkin edelleen jossain määrin turvetta lisäpolttoaineena. Sen osuus energiasta kuitenkin vähenee, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Savot ovat kuitenkin ratkaisu ilmasto-ongelmiin, eivät ongelma. Olemme metsiemme ansiosta todella iso hiilinielu.

Savon ilmasto-ohjelmaluonnos esittää lukuisia kehittämishankkeita ja toimia, jotka Savojen tulee toteuttaa. Toimet kohdistuvat pääasiassa energiatuotantoon, elinkeinojen ekotehokkuuteen, yhdyskuntien rakenteisiin, valistukseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Toimet pohjautuvat Savojen vahvuuksiin, joiksi luonnos listaa bioenergiaosaamisen, luonnonvarat ja luonnonläheisen elämäntavan. Osa teknologisesta osaamisesta voidaan jalostaa myös vientiin. Hankkeet on tarkoitus toteuttaa muun muassa uuden EU-rakennerahasto-ohjelman rahoituksella. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta tulee ohjata vähintään viidennes toimiin, jotka tukevat vähähiilistä taloutta.

Luonnos on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Myös maakuntien yrittäjiä ja asukkaita on kuultu.

Etelä-Savon maakuntahallitus kiittää lausunnossaan 21. tammikuuta ohjelmaluonnoksen selkeyttä sekä sen osallistavaa valmistelutapaa ja laajaa kuulemismenettelyä. Jatkossa tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että ilmastopolitiikka olisi osa jokaista suunnitteluprosessia, muun muassa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyötä, hallitus painottaa. Tuolloin erillistä ilmasto-ohjelmaa ei enää tarvittaisi.

Ohjelmaan voitaisiin hallituksen mielestä kirjata teemakohtaisia muistilistoja siitä, mitkä ovat Savojen erityispiirteet ympäristö- ja päästönäkökulmasta.

Savon ilmasto-ohjelma ulottuu vuoteen 2025, ja sen luonnos on luettavissa osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma


Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 7249618.

Retretille ei tukea maakuntarahalla

Taidekeskus Retretin taustasäätiö Campus Artis on anonut maakuntaliitolta 45 000 euroa maakuntarahaa ensi kesän näyttelyn järjestämiseen. Näyttely on tarkoitus pitää Savonlinnassa, koska Punkaharjun kiinteistöt eivät ole näyttelykunnossa. Neuvottelut Punkaharjun tilojen peruskorjauksesta ja jatkovuokrauksesta ovat kesken.

Retretti on kulttuurillisesti, aluetaloudellisesti ja matkailullisesti Savonlinnan seudulle ja koko Etelä-Savolle erittäin tärkeä, maakuntahallitus korostaa. Hankerahaa yksimielinen maakuntahallitus ei kuitenkaan katsonut voivansa näyttelylle myöntää.

- Maakuntahallituksella on kuitenkin edelleen vahva tahto siihen, että Retretin toimintaa voitaisiin jatkaa. Liitto on myös tehnyt erittäin paljon Retretin säilymiseksi, korostivat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

- Hankehakemus ei täyttänyt rahoituksen edellytyksiä, eikä rahaa voitu myöntää. Taustatyö Retretin eteen kuitenkin jatkuu. Retretin säilyminen on tärkeää koko maakunnalle.

- Maakuntaliitto on rahoittanut Retrettiä jo kahteen eri otteeseen, viimeksi yli 200 000 eurolla. Nyt taustatyön on jatkuttava kokonaan uudelta pohjalta. Retretin tulisi olla kokonaan maakunnan omissa käsissä niin brändiä kuin kiinteistöjä myöten, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Perusteluina kielteiselle päätökselle liitto toteaa muun muassa, että suora avustus näyttelytoimintaan ei ole rahoitussääntöjen mukaan mahdollinen. Lisäksi tuen hakijan taloudellisten ja muiden edellytysten tulee sääntöjen mukaan olla riittävät hankkeen toteuttamiseen ja toiminnan tulee jatkua myös hankkeen päätyttyä. Täyttääkö Retretin toiminta nämä edellytykset, se ei liiton mielestä selviä hankehakemuksesta.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Maakuntahallitus matkaa Tanskaan

Maakuntahallitus ja maakuntaliiton virkamiesjohto tekevät matkan Tanskaan 7. – 9. helmikuuta. Matkalla luottamus- ja virkamiehet tutustuvat maakunnan kannalta ajankohtaisiin asioihin: tuulivoimaan sekä aluehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin.

Lisätietoja matkasta antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Huhtikuun kokous aikaistui viikolla

Maakuntahallitus pitää huhtikuun kokouksensa 15. päivä. Aiemmin sovittu kokouspäivä oli 22. huhtikuuta.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus kartoitti kokouksessaan maakunnan sote-kantoja. Maakuntapäättäjät toivovat yhteistyön tiivistyvän.

21.01.2013

Toivomme sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön jatkuvan ja tiivistyvän Etelä-Savossa, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa Mikkelissä 21. tammikuuta.

Maakuntahallitus kartoitti kokouksessaan kuntien ja seutujen sote-näkemyksiä. Esiin tuli selkeästi se, että ratkaisut ovat edelleen auki. Yksi yhteinen, maakunnan kokoinen sote-alue ei ole lainkaan ainoa vaihtoehto, jota kuntakenttä parhaillaan pohtii. Esimerkiksi Savonlinna selvittää sote-yhteistyön mahdollisuudet Pohjois-Karjalan kanssa ja Pieksämäki pohtii yhteistyötä Varkauden suuntaan.

- Maakunnalle koituu monenlaisia vaikeuksia, jos sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö hajoaa, Kakriainen totesi.

Viialainen vetoaa kuntapäättäjiin

- Maakuntahallitus kävi vakavasävyisen keskustelun aiheesta, joka vaikuttaa jopa koko maakunnan olemassaoloon, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen. – Yllättävää kyllä, Savonlinnassa pohditaan nyt oikeasti maakunnan vaihtoa.

- Vetoan maakunnan kuntapäättäjiin sellaisen maakunnallisen ratkaisun puolesta, jossa sekä Savonlinnan että Pieksämäki ovat mukana.

- Lähiviikkoina punnitaan, onko maakunnan kuntapäättäjillä tahtoa hoitaa väestön palvelut yhdessä vai ajatellaanko, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Itse en usko, että se olisi.

Selenius ei usko yhteistä tahtoa löytyvän

- Etelä-Savossa ei löydy sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista yhteistä käsitystä, uskoo maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Kun mitkään rationaaliset perustelut eivät ole riittäneet 30 vuoteen, miksi ne riittäisivät nyt? hän kysyi.

Seleniuksen pessimismi koskee erityisesti vaativia erityissairaanhoidon palveluja.

- Kuntien päättäjät eivät pysty päättämään, joten valtio joutuu tekemään päätökset meidän puolestamme, Selenius ennakoi. Vain näin maakunnan asukkaat saavat palveluihinsa hänen mielestään järkevän ratkaisun.

Mikkelin ja Savonlinnan asiantuntijoilta yhteinen esitys

Viialaisen mielestä maakunnan omien asiantuntijoiden yhteinen esitys ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamisesta antaa Etelä-Savon kuntapäättäjille hyvän pohjan tehdä tärkeitä ratkaisuja. Molempien sairaanhoitopiirien johto on esityksen takana, hän muistutti ja sanoi, että hän soisi sille annettavan arvoa.

- Mielestäni Joensuu on Savonlinnalle keinotekoinen ratkaisu ja Mikkeli on Pieksämäelle hyvä ratkaisu. Päättäjien pitää ajatella kunnan kantokykyä 10 – 15 vuoden päähän. Kaikki kustannuslaskelmat osoittavat, ettei enää kannata kokeilla liian pientä aluetta. Niiden aika on ohi.

Etelä-Savon maakunnallinen sote-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 11. helmikuuta. Itä-Suomen selvityshenkilöt jättävät esityksensä KYS-Erva-alueen ratkaisuksi seminaarissa Kuopiossa 26. helmikuuta, ja kunnat antavat kuntarakennelausuntonsa 7. maaliskuuta mennessä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmän työ ei tuo paljonkaan uutta

Koko Suomi hyötyy, jos Itä- ja Pohjois-Suomea kehitetään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kehittämistyön tulee pohjautua alueen vahvuuksille ja erityispiirteille. Tätä mieltä on Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä pohtinut työryhmä. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle perjantaina 11. tammikuuta. Puhetta ryhmässä johti kansanedustaja Jouni Backman Savonlinnasta.

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä työryhmän loppuraportti ei tuo Etelä-Savon ja Itä-Suomen kehittämiseen paljonkaan uutta.

- Ohjelma painottuu Lappiin, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

- Puun käyttöön raportti antaa kuitenkin uusia ulottuvuuksia, kiittää maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Se antaa Seleniuksen mielestä potkua myös Varkauteen suunnitellulle biojalostushankkeelle.

- Varkauden puupolku voi olla tulevaisuudessa Etelä-Savollekin erittäin arvokas, Selenius uskoo.

Suurin puute raportissa on Seleniuksen mukaan se, ettei se tunnista Etelä-Savossa matkailua elinkeinoksi. Näin silti, vaikka esimerkiksi Venäjältä itäiseen Suomeen suuntautuvat matkailu on kasvanut huomattavasti.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä on hyvä, että Itä- ja Pohjois-Suomellla on yhteinen ohjelma, erityisesti nyt, kun uutta EU:n rakennerahastokautta toteutetaan alueilla myös yhden ohjelman alla. Raportin jatkotyöskentelyyn tulee hänen mielestään kuitenkin kytkeä myös aluehallintoviranomaiset mukaan.

Työryhmä esittää yhteensä noin neljäkymmentä keinoa, joilla Itä- ja Pohjois-Suomi lähtisivät nousuun. Keskeistä on muun muassa kehittää ympäristön huomioivaa kestävää matkailua, hyödyntää luonnonvaroja, tutkia puuraaka-aineiden uusia käyttömahdollisuuksia ja hyödyntää Venäjä-markkinoiden läheisyys.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.

Uusi maakuntaohjelma vuosille 2014 – 2017

Maakuntaliitto aloittaa uuden maakuntaohjelman teon. Uusi ohjelma laaditaan vuosille 2014 – 2017, ja se pohjaa marraskuussa hyväksyttyyn Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiaan. Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntahallitus hyväksyi ohjelmatyön käynnistämisen ja sille laaditun aikataulun.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Savon ilmasto-ohjelmasta valmistunut luonnos

Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen ilmasto-ohjelma on valmistunut luonnosvaiheeseen. Savon ilmasto-ohjelman laatii suunnitelman siitä, miten Suomen päästövähennykset ja ilmastotavoitteet saavutetaan Etelä- ja Pohjois-Savossa.

- Kaukolämpö on energiatuotantomme perusrunko. Emme saa laatia sellaista ilmastopoliittista ohjelmaa, joka vaarantaa sen toimivuuden, korosti maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) Mikkelistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa Seleniuksen mukaan sitä, että maalämmölle ei taajama-alueilla saa antaa sellaisia lupia, jotka syövät kuntien omistaman kaukolämmön kannattavuutta.

- Lähivuosina molemmista Savoista poistuu aika paljon raskasta polttoöljyä ja kivihiiltä. Tarvitsemme kuitenkin edelleen jossain määrin turvetta lisäpolttoaineena. Sen osuus energiasta kuitenkin vähenee, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Savot ovat kuitenkin ratkaisu ilmasto-ongelmiin, eivät ongelma. Olemme metsiemme ansiosta todella iso hiilinielu.

Savon ilmasto-ohjelmaluonnos esittää lukuisia kehittämishankkeita ja toimia, jotka Savojen tulee toteuttaa. Toimet kohdistuvat pääasiassa energiatuotantoon, elinkeinojen ekotehokkuuteen, yhdyskuntien rakenteisiin, valistukseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Toimet pohjautuvat Savojen vahvuuksiin, joiksi luonnos listaa bioenergiaosaamisen, luonnonvarat ja luonnonläheisen elämäntavan. Osa teknologisesta osaamisesta voidaan jalostaa myös vientiin. Hankkeet on tarkoitus toteuttaa muun muassa uuden EU-rakennerahasto-ohjelman rahoituksella. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta tulee ohjata vähintään viidennes toimiin, jotka tukevat vähähiilistä taloutta.

Luonnos on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Myös maakuntien yrittäjiä ja asukkaita on kuultu.

Etelä-Savon maakuntahallitus kiittää lausunnossaan 21. tammikuuta ohjelmaluonnoksen selkeyttä sekä sen osallistavaa valmistelutapaa ja laajaa kuulemismenettelyä. Jatkossa tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että ilmastopolitiikka olisi osa jokaista suunnitteluprosessia, muun muassa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyötä, hallitus painottaa. Tuolloin erillistä ilmasto-ohjelmaa ei enää tarvittaisi.

Ohjelmaan voitaisiin hallituksen mielestä kirjata teemakohtaisia muistilistoja siitä, mitkä ovat Savojen erityispiirteet ympäristö- ja päästönäkökulmasta.

Savon ilmasto-ohjelma ulottuu vuoteen 2025, ja sen luonnos on luettavissa osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma


Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 7249618.

Retretille ei tukea maakuntarahalla

Taidekeskus Retretin taustasäätiö Campus Artis on anonut maakuntaliitolta 45 000 euroa maakuntarahaa ensi kesän näyttelyn järjestämiseen. Näyttely on tarkoitus pitää Savonlinnassa, koska Punkaharjun kiinteistöt eivät ole näyttelykunnossa. Neuvottelut Punkaharjun tilojen peruskorjauksesta ja jatkovuokrauksesta ovat kesken.

Retretti on kulttuurillisesti, aluetaloudellisesti ja matkailullisesti Savonlinnan seudulle ja koko Etelä-Savolle erittäin tärkeä, maakuntahallitus korostaa. Hankerahaa yksimielinen maakuntahallitus ei kuitenkaan katsonut voivansa näyttelylle myöntää.

- Maakuntahallituksella on kuitenkin edelleen vahva tahto siihen, että Retretin toimintaa voitaisiin jatkaa. Liitto on myös tehnyt erittäin paljon Retretin säilymiseksi, korostivat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

- Hankehakemus ei täyttänyt rahoituksen edellytyksiä, eikä rahaa voitu myöntää. Taustatyö Retretin eteen kuitenkin jatkuu. Retretin säilyminen on tärkeää koko maakunnalle.

- Maakuntaliitto on rahoittanut Retrettiä jo kahteen eri otteeseen, viimeksi yli 200 000 eurolla. Nyt taustatyön on jatkuttava kokonaan uudelta pohjalta. Retretin tulisi olla kokonaan maakunnan omissa käsissä niin brändiä kuin kiinteistöjä myöten, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Perusteluina kielteiselle päätökselle liitto toteaa muun muassa, että suora avustus näyttelytoimintaan ei ole rahoitussääntöjen mukaan mahdollinen. Lisäksi tuen hakijan taloudellisten ja muiden edellytysten tulee sääntöjen mukaan olla riittävät hankkeen toteuttamiseen ja toiminnan tulee jatkua myös hankkeen päätyttyä. Täyttääkö Retretin toiminta nämä edellytykset, se ei liiton mielestä selviä hankehakemuksesta.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Maakuntahallitus matkaa Tanskaan

Maakuntahallitus ja maakuntaliiton virkamiesjohto tekevät matkan Tanskaan 7. – 9. helmikuuta. Matkalla luottamus- ja virkamiehet tutustuvat maakunnan kannalta ajankohtaisiin asioihin: tuulivoimaan sekä aluehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin.

Lisätietoja matkasta antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Huhtikuun kokous aikaistui viikolla

Maakuntahallitus pitää huhtikuun kokouksensa 15. päivä. Aiemmin sovittu kokouspäivä oli 22. huhtikuuta.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus kartoitti kokouksessaan maakunnan sote-kantoja. Maakuntapäättäjät toivovat yhteistyön tiivistyvän.

21.01.2013

Toivomme sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön jatkuvan ja tiivistyvän Etelä-Savossa, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa Mikkelissä 21. tammikuuta.

Maakuntahallitus kartoitti kokouksessaan kuntien ja seutujen sote-näkemyksiä. Esiin tuli selkeästi se, että ratkaisut ovat edelleen auki. Yksi yhteinen, maakunnan kokoinen sote-alue ei ole lainkaan ainoa vaihtoehto, jota kuntakenttä parhaillaan pohtii. Esimerkiksi Savonlinna selvittää sote-yhteistyön mahdollisuudet Pohjois-Karjalan kanssa ja Pieksämäki pohtii yhteistyötä Varkauden suuntaan.

- Maakunnalle koituu monenlaisia vaikeuksia, jos sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö hajoaa, Kakriainen totesi.

Viialainen vetoaa kuntapäättäjiin

- Maakuntahallitus kävi vakavasävyisen keskustelun aiheesta, joka vaikuttaa jopa koko maakunnan olemassaoloon, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen. – Yllättävää kyllä, Savonlinnassa pohditaan nyt oikeasti maakunnan vaihtoa.

- Vetoan maakunnan kuntapäättäjiin sellaisen maakunnallisen ratkaisun puolesta, jossa sekä Savonlinnan että Pieksämäki ovat mukana.

- Lähiviikkoina punnitaan, onko maakunnan kuntapäättäjillä tahtoa hoitaa väestön palvelut yhdessä vai ajatellaanko, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Itse en usko, että se olisi.

Selenius ei usko yhteistä tahtoa löytyvän

- Etelä-Savossa ei löydy sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista yhteistä käsitystä, uskoo maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.).

- Kun mitkään rationaaliset perustelut eivät ole riittäneet 30 vuoteen, miksi ne riittäisivät nyt? hän kysyi.

Seleniuksen pessimismi koskee erityisesti vaativia erityissairaanhoidon palveluja.

- Kuntien päättäjät eivät pysty päättämään, joten valtio joutuu tekemään päätökset meidän puolestamme, Selenius ennakoi. Vain näin maakunnan asukkaat saavat palveluihinsa hänen mielestään järkevän ratkaisun.

Mikkelin ja Savonlinnan asiantuntijoilta yhteinen esitys

Viialaisen mielestä maakunnan omien asiantuntijoiden yhteinen esitys ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamisesta antaa Etelä-Savon kuntapäättäjille hyvän pohjan tehdä tärkeitä ratkaisuja. Molempien sairaanhoitopiirien johto on esityksen takana, hän muistutti ja sanoi, että hän soisi sille annettavan arvoa.

- Mielestäni Joensuu on Savonlinnalle keinotekoinen ratkaisu ja Mikkeli on Pieksämäelle hyvä ratkaisu. Päättäjien pitää ajatella kunnan kantokykyä 10 – 15 vuoden päähän. Kaikki kustannuslaskelmat osoittavat, ettei enää kannata kokeilla liian pientä aluetta. Niiden aika on ohi.

Etelä-Savon maakunnallinen sote-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 11. helmikuuta. Itä-Suomen selvityshenkilöt jättävät esityksensä KYS-Erva-alueen ratkaisuksi seminaarissa Kuopiossa 26. helmikuuta, ja kunnat antavat kuntarakennelausuntonsa 7. maaliskuuta mennessä.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmän työ ei tuo paljonkaan uutta

Koko Suomi hyötyy, jos Itä- ja Pohjois-Suomea kehitetään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kehittämistyön tulee pohjautua alueen vahvuuksille ja erityispiirteille. Tätä mieltä on Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä pohtinut työryhmä. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle perjantaina 11. tammikuuta. Puhetta ryhmässä johti kansanedustaja Jouni Backman Savonlinnasta.

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä työryhmän loppuraportti ei tuo Etelä-Savon ja Itä-Suomen kehittämiseen paljonkaan uutta.

- Ohjelma painottuu Lappiin, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

- Puun käyttöön raportti antaa kuitenkin uusia ulottuvuuksia, kiittää maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Se antaa Seleniuksen mielestä potkua myös Varkauteen suunnitellulle biojalostushankkeelle.

- Varkauden puupolku voi olla tulevaisuudessa Etelä-Savollekin erittäin arvokas, Selenius uskoo.

Suurin puute raportissa on Seleniuksen mukaan se, ettei se tunnista Etelä-Savossa matkailua elinkeinoksi. Näin silti, vaikka esimerkiksi Venäjältä itäiseen Suomeen suuntautuvat matkailu on kasvanut huomattavasti.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä on hyvä, että Itä- ja Pohjois-Suomellla on yhteinen ohjelma, erityisesti nyt, kun uutta EU:n rakennerahastokautta toteutetaan alueilla myös yhden ohjelman alla. Raportin jatkotyöskentelyyn tulee hänen mielestään kuitenkin kytkeä myös aluehallintoviranomaiset mukaan.

Työryhmä esittää yhteensä noin neljäkymmentä keinoa, joilla Itä- ja Pohjois-Suomi lähtisivät nousuun. Keskeistä on muun muassa kehittää ympäristön huomioivaa kestävää matkailua, hyödyntää luonnonvaroja, tutkia puuraaka-aineiden uusia käyttömahdollisuuksia ja hyödyntää Venäjä-markkinoiden läheisyys.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.

Uusi maakuntaohjelma vuosille 2014 – 2017

Maakuntaliitto aloittaa uuden maakuntaohjelman teon. Uusi ohjelma laaditaan vuosille 2014 – 2017, ja se pohjaa marraskuussa hyväksyttyyn Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategiaan. Uusi maakuntaohjelma valmistuu keväällä 2014. Sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntahallitus hyväksyi ohjelmatyön käynnistämisen ja sille laaditun aikataulun.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.

Savon ilmasto-ohjelmasta valmistunut luonnos

Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen ilmasto-ohjelma on valmistunut luonnosvaiheeseen. Savon ilmasto-ohjelman laatii suunnitelman siitä, miten Suomen päästövähennykset ja ilmastotavoitteet saavutetaan Etelä- ja Pohjois-Savossa.

- Kaukolämpö on energiatuotantomme perusrunko. Emme saa laatia sellaista ilmastopoliittista ohjelmaa, joka vaarantaa sen toimivuuden, korosti maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) Mikkelistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa Seleniuksen mukaan sitä, että maalämmölle ei taajama-alueilla saa antaa sellaisia lupia, jotka syövät kuntien omistaman kaukolämmön kannattavuutta.

- Lähivuosina molemmista Savoista poistuu aika paljon raskasta polttoöljyä ja kivihiiltä. Tarvitsemme kuitenkin edelleen jossain määrin turvetta lisäpolttoaineena. Sen osuus energiasta kuitenkin vähenee, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen.

- Savot ovat kuitenkin ratkaisu ilmasto-ongelmiin, eivät ongelma. Olemme metsiemme ansiosta todella iso hiilinielu.

Savon ilmasto-ohjelmaluonnos esittää lukuisia kehittämishankkeita ja toimia, jotka Savojen tulee toteuttaa. Toimet kohdistuvat pääasiassa energiatuotantoon, elinkeinojen ekotehokkuuteen, yhdyskuntien rakenteisiin, valistukseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Toimet pohjautuvat Savojen vahvuuksiin, joiksi luonnos listaa bioenergiaosaamisen, luonnonvarat ja luonnonläheisen elämäntavan. Osa teknologisesta osaamisesta voidaan jalostaa myös vientiin. Hankkeet on tarkoitus toteuttaa muun muassa uuden EU-rakennerahasto-ohjelman rahoituksella. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta tulee ohjata vähintään viidennes toimiin, jotka tukevat vähähiilistä taloutta.

Luonnos on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Myös maakuntien yrittäjiä ja asukkaita on kuultu.

Etelä-Savon maakuntahallitus kiittää lausunnossaan 21. tammikuuta ohjelmaluonnoksen selkeyttä sekä sen osallistavaa valmistelutapaa ja laajaa kuulemismenettelyä. Jatkossa tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että ilmastopolitiikka olisi osa jokaista suunnitteluprosessia, muun muassa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyötä, hallitus painottaa. Tuolloin erillistä ilmasto-ohjelmaa ei enää tarvittaisi.

Ohjelmaan voitaisiin hallituksen mielestä kirjata teemakohtaisia muistilistoja siitä, mitkä ovat Savojen erityispiirteet ympäristö- ja päästönäkökulmasta.

Savon ilmasto-ohjelma ulottuu vuoteen 2025, ja sen luonnos on luettavissa osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma


Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 7249618.

Retretille ei tukea maakuntarahalla

Taidekeskus Retretin taustasäätiö Campus Artis on anonut maakuntaliitolta 45 000 euroa maakuntarahaa ensi kesän näyttelyn järjestämiseen. Näyttely on tarkoitus pitää Savonlinnassa, koska Punkaharjun kiinteistöt eivät ole näyttelykunnossa. Neuvottelut Punkaharjun tilojen peruskorjauksesta ja jatkovuokrauksesta ovat kesken.

Retretti on kulttuurillisesti, aluetaloudellisesti ja matkailullisesti Savonlinnan seudulle ja koko Etelä-Savolle erittäin tärkeä, maakuntahallitus korostaa. Hankerahaa yksimielinen maakuntahallitus ei kuitenkaan katsonut voivansa näyttelylle myöntää.

- Maakuntahallituksella on kuitenkin edelleen vahva tahto siihen, että Retretin toimintaa voitaisiin jatkaa. Liitto on myös tehnyt erittäin paljon Retretin säilymiseksi, korostivat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

- Hankehakemus ei täyttänyt rahoituksen edellytyksiä, eikä rahaa voitu myöntää. Taustatyö Retretin eteen kuitenkin jatkuu. Retretin säilyminen on tärkeää koko maakunnalle.

- Maakuntaliitto on rahoittanut Retrettiä jo kahteen eri otteeseen, viimeksi yli 200 000 eurolla. Nyt taustatyön on jatkuttava kokonaan uudelta pohjalta. Retretin tulisi olla kokonaan maakunnan omissa käsissä niin brändiä kuin kiinteistöjä myöten, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Perusteluina kielteiselle päätökselle liitto toteaa muun muassa, että suora avustus näyttelytoimintaan ei ole rahoitussääntöjen mukaan mahdollinen. Lisäksi tuen hakijan taloudellisten ja muiden edellytysten tulee sääntöjen mukaan olla riittävät hankkeen toteuttamiseen ja toiminnan tulee jatkua myös hankkeen päätyttyä. Täyttääkö Retretin toiminta nämä edellytykset, se ei liiton mielestä selviä hankehakemuksesta.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.

Maakuntahallitus matkaa Tanskaan

Maakuntahallitus ja maakuntaliiton virkamiesjohto tekevät matkan Tanskaan 7. – 9. helmikuuta. Matkalla luottamus- ja virkamiehet tutustuvat maakunnan kannalta ajankohtaisiin asioihin: tuulivoimaan sekä aluehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin.

Lisätietoja matkasta antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Huhtikuun kokous aikaistui viikolla

Maakuntahallitus pitää huhtikuun kokouksensa 15. päivä. Aiemmin sovittu kokouspäivä oli 22. huhtikuuta.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010