Selvityshenkilöt tiedottivat sote-uudistuksesta kuntapäättäjille

16.01.2013

Käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tärkein muutos on se, että se yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saman hallinnon alle, sanoi johtajalääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. Penttinen puhui keskiviikkona 16. tammikuuta aluetilaisuudessa Mikkelissä.

Tilaisuuden järjestivät Etelä-Savon maakuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriön asettamat palvelurakenteen alueelliset selvitysmiehet. Aiheena oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistus ja paikalle oli kutsuttu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat.

Itä-Suomen alueelliset selvityshenkilöt, Penttinen sekä perusturvajohtaja Helena Lahtinen Kuortaneelta ja johtaja Tarja Kauppila Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, kertoivat kuntien edustajille, mitä palvelurakenneselvityksen loppuraportti pitää sisällään.


Itä-Suomen alueelliset sote-selvityshenkilöt, johtaja Tarja Kauppila (eturivissä oik.),
johtajalääkäri Jorma Penttinen ja perusturvajohtaja Helena Lahtinen kertoivat
sote-uudistuksen etenemisestä Mikkelissä 16. tammikuuta.


Johtaja Tarja Kauppila halusi rauhoitella mediassa vellovaa keskustelua. Hän vakuutti, ettei tarkoitus ole huonontaa nykyistä tilannetta eikä esimerkiksi heikentää lähipalveluja. Yksi uudistuksen keskeinen tarkoitus on kirkastaa, mikä taho on päävastuussa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä perus- että erityissairaanhoidon tasolla. Hänen mukaansa kyse on hallinnollisesta uudistuksesta ja palvelujen järjestämisestä. Uudistus pyrkii myös turvaamaan ammattitaitoisen henkilöstön kaikille alueille.

Yhdenvertaisuus on sana, johon koko uudistus kiteytyy, korosti perusturvajohtaja Helena Lahtinen. Jos ihmiset pääsevät nopeasti hyvän ja oikean palvelun piiriin niin sosiaali- kuin terveyspuolella, se tuo suuret säästöt, hän sanoi. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on yksi keskeinen tavoite. Painopistettä pyritään siirtämään ennaltaehkäisyyn.


Maakuntajohtaja yhtyi maakunnallisen sote-ryhmän näkemyksiin

Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka esitti puheenvuorossaan, että Etelä-Savon kunnat hyväksyisivät maakunnalliset sote-työryhmän joulukuisen esityksen. Maakunnan oma sote-ryhmä esitti Etelä-Savoon sellaista päivystysasetusluonnoksen mukaista työnjakoa, joka turvaisi maakuntaan II-tason päivystyksen (24/7).

Maakuntajohtaja Viialainen on vahvasti sitä mieltä, että Etelä-Savoon tulisi muodostaa vain yksi sosiaali- ja terveydenhuollon alue.

- Tämä ratkaisu turvaisi parhaiten eteläsavolaisten asukkaiden palvelut, muun muassa erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen omassa maakunnassa. Lisäksi kustannukset olisivat optimaaliset ja myös lähipalvelut pystyttäisiin toteuttamaan.


Maakuntajohtaja Viialainen liputtaa koko maakunnan kokoisen
sosiaali- ja terveyshuollon alueen puolesta. Etualalla
maakuntaliiton hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska
ja taka-alalla johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.


Viialainen sanoi esityksensä perustuvan 50 000 asukkaan minimirajaan, joka esitetään valtakunnallisen sote-työryhmän loppuraportissa. Hän korosti kuitenkin, että kunnat itse päättävät asiasta, ja toivoi, että Mikkeli ottaa avosylin vastaan kaikki yhteistyöhön halukkaat kunnat.


Kommenttipuheenvuorot: Ensin ratkaistava terveydenhuoltomalli

- Tärkeintä uudistuksessa olisi ensin löytää perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon integraatio, korosti kommenttipuheenvuorossaan kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Mikkelistä. Selvityshenkilöiden lupaama vaiheittainen toteutus ilahdutti häntä.

- Uudistus ei voi kuitenkaan olla pelkkä hallintouudistus. Jos näin väitetään, se on kansalaisten pettämistä, hän sanoi.

Mikander toivoi, että Etelä-Savon sote-työryhmän esittämä työnjakomalli menisi pitkällä aikavälillä maakunnassa läpi. Päättäjiltä vaaditaan Mikanderin mielestä nyt rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.

Kunnanjohtaja Jussi Teittinen Mäntyharjulta korosti myös, että ensin on sovittava perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon järjestelyistä ja sosiaalihuolto on kytkettävä mukaan vähitellen ja tarpeen mukaan. Teittinen kavahtaa tiukkoja hallinnollisia säädöksiä, jotka estäisivät kuntien innovatiivisia toteutusideoita.


Mikkelin tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä
kuntapäättäjää. Etualalla sosiaali- ja terveystoimen
johtaja Maria Närhinen Mikkelistä (vas.) ja yksikönjohtaja
Mali Soininen Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta
.


Kunnat kannattivat maakuntajohtajan mallia

Kuntapuheenvuoroista pääosa kannatti maakuntajohtajan esittämää mallia, jossa Etelä-Savo muodostaisi yhden sosiaali- ja terveydenhuollon alueen.

Joroinen ilmoitti kuitenkin kunnanjohtaja Tenho Hotarisen suulla ensisijaiseksi ratkaisukseen Keski-Savon muodostaman sote-alueen, jossa Etelä-Savosta olisivat mukana myös Pieksämäki ja Heinävesi.

Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen sanoi olevansa kiinnostunut selvityshenkilöiden esittelemästä ns. Oulun mallista, jossa kustannukset pohjautuisi asukasmäärään. Jos tällainen rahoitusmalli on mahdollinen, Pieksämäki laittaa vahvaan harkintaan Mikkelin sote-alueen, Turunen sanoi.

Voimakkainta kritiikkiä valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kohtaan esitti kunnanjohtaja Seppo Ruhanen Hirvensalmelta.

- Pelkään, ettei tule säästöjä, vaan tulee pelkkä sotku ja kaaos, Ruhanen sanoi.

- Hirvensalmi haluaa sellaisen toteutusmallin, jossa palvelut ovat lähellä, jossa ne ovat laadukkaat ja kohtuuhintaiset ja jossa kunnalla on sananvaltaa. Tällöin lähipalvelut ovat Hirvensalmella ja mahdollisimman hyvät erikoissairaanhoidon palvelut Mikkelissä. Muut hankitaan sitten muualta. Maakuntajohtajan malli täyttää nämä meidän kriteerit parhaiten, Ruhanen sanoi.

Tilaisuudessa oli paikalla Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan virkamies- ja luottamusmiesjohtoa.


Savonlinnan tilaisuus iltapäivällä

Vastaava selvitysmiesten ja sairaanhoitopiirin yhteinen tilaisuus järjestetään Iltapäivällä 16. tammikuuta Savonlinnassa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnille.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson nimesi marraskuun lopulla selvityshenkilöt viidelle erikoissairaanhoidon erityisvastuualueelle (Erva). Etelä-Savo kuuluu selvityksessä Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, jonka selvityshenkilöt ovat Jorma Penttinen, Tarja Kauppila ja Helena Lahtinen.

Selvityshenkilöt kartoittavat alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Työ päättyy 28. helmikuuta 2013. Sen tarkoitus on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja kuntien päätöksentekoa, kun ne tekevät omia kuntarakenneselvityksiään.


Helmikuussa kuntapäättäjille verkkokysely

Ennen työnsä päättymistä KYS-Erva alueen selvityshenkilöt tekevät helmikuun parin ensimmäisen viikon aikana verkkopohjaisen kyselyn kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohdolle. Kysely kartoittaa, mikä on KYS-Erva alueen tahtotila, sanoi johtajalääkäri Penttinen.

KYS-Erva-alueen selvityshenkilöiden esitykset julkistetaan 26. helmikuuta Kuopiossa seminaarissa, jonne kutsutaan kaikkien kuntien edustajat.

Viime viikolla julkistettu valtakunnallinen sote-raportti linjasi, että palvelujen itsenäiseen järjestämiseen tarvitaan noin 50 000 – 100 000 asukkaan kunta. Sitä pienempien kuntien on hakeuduttava yhteistyöhön.

Jos asukasrajoja noudatetaan kirjaimellisesti, Etelä-Savossa vain Mikkeli täyttää yli 50 000 asukkaan kriteerin. Savonlinnan seudulla on 45 000 asukasta, jos mukaan lasketaan Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava.

Lisätietoja Mikkelin tilaisuudesta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 044 770 0515, ja selvityshenkilö, johtajalääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, puh. 044 717 2110.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Selvityshenkilöt tiedottivat sote-uudistuksesta kuntapäättäjille

16.01.2013

Käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tärkein muutos on se, että se yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saman hallinnon alle, sanoi johtajalääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. Penttinen puhui keskiviikkona 16. tammikuuta aluetilaisuudessa Mikkelissä.

Tilaisuuden järjestivät Etelä-Savon maakuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriön asettamat palvelurakenteen alueelliset selvitysmiehet. Aiheena oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistus ja paikalle oli kutsuttu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat.

Itä-Suomen alueelliset selvityshenkilöt, Penttinen sekä perusturvajohtaja Helena Lahtinen Kuortaneelta ja johtaja Tarja Kauppila Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, kertoivat kuntien edustajille, mitä palvelurakenneselvityksen loppuraportti pitää sisällään.


Itä-Suomen alueelliset sote-selvityshenkilöt, johtaja Tarja Kauppila (eturivissä oik.),
johtajalääkäri Jorma Penttinen ja perusturvajohtaja Helena Lahtinen kertoivat
sote-uudistuksen etenemisestä Mikkelissä 16. tammikuuta.


Johtaja Tarja Kauppila halusi rauhoitella mediassa vellovaa keskustelua. Hän vakuutti, ettei tarkoitus ole huonontaa nykyistä tilannetta eikä esimerkiksi heikentää lähipalveluja. Yksi uudistuksen keskeinen tarkoitus on kirkastaa, mikä taho on päävastuussa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä perus- että erityissairaanhoidon tasolla. Hänen mukaansa kyse on hallinnollisesta uudistuksesta ja palvelujen järjestämisestä. Uudistus pyrkii myös turvaamaan ammattitaitoisen henkilöstön kaikille alueille.

Yhdenvertaisuus on sana, johon koko uudistus kiteytyy, korosti perusturvajohtaja Helena Lahtinen. Jos ihmiset pääsevät nopeasti hyvän ja oikean palvelun piiriin niin sosiaali- kuin terveyspuolella, se tuo suuret säästöt, hän sanoi. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on yksi keskeinen tavoite. Painopistettä pyritään siirtämään ennaltaehkäisyyn.


Maakuntajohtaja yhtyi maakunnallisen sote-ryhmän näkemyksiin

Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka esitti puheenvuorossaan, että Etelä-Savon kunnat hyväksyisivät maakunnalliset sote-työryhmän joulukuisen esityksen. Maakunnan oma sote-ryhmä esitti Etelä-Savoon sellaista päivystysasetusluonnoksen mukaista työnjakoa, joka turvaisi maakuntaan II-tason päivystyksen (24/7).

Maakuntajohtaja Viialainen on vahvasti sitä mieltä, että Etelä-Savoon tulisi muodostaa vain yksi sosiaali- ja terveydenhuollon alue.

- Tämä ratkaisu turvaisi parhaiten eteläsavolaisten asukkaiden palvelut, muun muassa erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen omassa maakunnassa. Lisäksi kustannukset olisivat optimaaliset ja myös lähipalvelut pystyttäisiin toteuttamaan.


Maakuntajohtaja Viialainen liputtaa koko maakunnan kokoisen
sosiaali- ja terveyshuollon alueen puolesta. Etualalla
maakuntaliiton hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska
ja taka-alalla johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.


Viialainen sanoi esityksensä perustuvan 50 000 asukkaan minimirajaan, joka esitetään valtakunnallisen sote-työryhmän loppuraportissa. Hän korosti kuitenkin, että kunnat itse päättävät asiasta, ja toivoi, että Mikkeli ottaa avosylin vastaan kaikki yhteistyöhön halukkaat kunnat.


Kommenttipuheenvuorot: Ensin ratkaistava terveydenhuoltomalli

- Tärkeintä uudistuksessa olisi ensin löytää perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon integraatio, korosti kommenttipuheenvuorossaan kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Mikkelistä. Selvityshenkilöiden lupaama vaiheittainen toteutus ilahdutti häntä.

- Uudistus ei voi kuitenkaan olla pelkkä hallintouudistus. Jos näin väitetään, se on kansalaisten pettämistä, hän sanoi.

Mikander toivoi, että Etelä-Savon sote-työryhmän esittämä työnjakomalli menisi pitkällä aikavälillä maakunnassa läpi. Päättäjiltä vaaditaan Mikanderin mielestä nyt rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.

Kunnanjohtaja Jussi Teittinen Mäntyharjulta korosti myös, että ensin on sovittava perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon järjestelyistä ja sosiaalihuolto on kytkettävä mukaan vähitellen ja tarpeen mukaan. Teittinen kavahtaa tiukkoja hallinnollisia säädöksiä, jotka estäisivät kuntien innovatiivisia toteutusideoita.


Mikkelin tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä
kuntapäättäjää. Etualalla sosiaali- ja terveystoimen
johtaja Maria Närhinen Mikkelistä (vas.) ja yksikönjohtaja
Mali Soininen Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta
.


Kunnat kannattivat maakuntajohtajan mallia

Kuntapuheenvuoroista pääosa kannatti maakuntajohtajan esittämää mallia, jossa Etelä-Savo muodostaisi yhden sosiaali- ja terveydenhuollon alueen.

Joroinen ilmoitti kuitenkin kunnanjohtaja Tenho Hotarisen suulla ensisijaiseksi ratkaisukseen Keski-Savon muodostaman sote-alueen, jossa Etelä-Savosta olisivat mukana myös Pieksämäki ja Heinävesi.

Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen sanoi olevansa kiinnostunut selvityshenkilöiden esittelemästä ns. Oulun mallista, jossa kustannukset pohjautuisi asukasmäärään. Jos tällainen rahoitusmalli on mahdollinen, Pieksämäki laittaa vahvaan harkintaan Mikkelin sote-alueen, Turunen sanoi.

Voimakkainta kritiikkiä valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kohtaan esitti kunnanjohtaja Seppo Ruhanen Hirvensalmelta.

- Pelkään, ettei tule säästöjä, vaan tulee pelkkä sotku ja kaaos, Ruhanen sanoi.

- Hirvensalmi haluaa sellaisen toteutusmallin, jossa palvelut ovat lähellä, jossa ne ovat laadukkaat ja kohtuuhintaiset ja jossa kunnalla on sananvaltaa. Tällöin lähipalvelut ovat Hirvensalmella ja mahdollisimman hyvät erikoissairaanhoidon palvelut Mikkelissä. Muut hankitaan sitten muualta. Maakuntajohtajan malli täyttää nämä meidän kriteerit parhaiten, Ruhanen sanoi.

Tilaisuudessa oli paikalla Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan virkamies- ja luottamusmiesjohtoa.


Savonlinnan tilaisuus iltapäivällä

Vastaava selvitysmiesten ja sairaanhoitopiirin yhteinen tilaisuus järjestetään Iltapäivällä 16. tammikuuta Savonlinnassa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnille.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson nimesi marraskuun lopulla selvityshenkilöt viidelle erikoissairaanhoidon erityisvastuualueelle (Erva). Etelä-Savo kuuluu selvityksessä Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, jonka selvityshenkilöt ovat Jorma Penttinen, Tarja Kauppila ja Helena Lahtinen.

Selvityshenkilöt kartoittavat alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Työ päättyy 28. helmikuuta 2013. Sen tarkoitus on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja kuntien päätöksentekoa, kun ne tekevät omia kuntarakenneselvityksiään.


Helmikuussa kuntapäättäjille verkkokysely

Ennen työnsä päättymistä KYS-Erva alueen selvityshenkilöt tekevät helmikuun parin ensimmäisen viikon aikana verkkopohjaisen kyselyn kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohdolle. Kysely kartoittaa, mikä on KYS-Erva alueen tahtotila, sanoi johtajalääkäri Penttinen.

KYS-Erva-alueen selvityshenkilöiden esitykset julkistetaan 26. helmikuuta Kuopiossa seminaarissa, jonne kutsutaan kaikkien kuntien edustajat.

Viime viikolla julkistettu valtakunnallinen sote-raportti linjasi, että palvelujen itsenäiseen järjestämiseen tarvitaan noin 50 000 – 100 000 asukkaan kunta. Sitä pienempien kuntien on hakeuduttava yhteistyöhön.

Jos asukasrajoja noudatetaan kirjaimellisesti, Etelä-Savossa vain Mikkeli täyttää yli 50 000 asukkaan kriteerin. Savonlinnan seudulla on 45 000 asukasta, jos mukaan lasketaan Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava.

Lisätietoja Mikkelin tilaisuudesta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 044 770 0515, ja selvityshenkilö, johtajalääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, puh. 044 717 2110.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Selvityshenkilöt tiedottivat sote-uudistuksesta kuntapäättäjille

16.01.2013

Käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tärkein muutos on se, että se yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saman hallinnon alle, sanoi johtajalääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. Penttinen puhui keskiviikkona 16. tammikuuta aluetilaisuudessa Mikkelissä.

Tilaisuuden järjestivät Etelä-Savon maakuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriön asettamat palvelurakenteen alueelliset selvitysmiehet. Aiheena oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistus ja paikalle oli kutsuttu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat.

Itä-Suomen alueelliset selvityshenkilöt, Penttinen sekä perusturvajohtaja Helena Lahtinen Kuortaneelta ja johtaja Tarja Kauppila Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, kertoivat kuntien edustajille, mitä palvelurakenneselvityksen loppuraportti pitää sisällään.


Itä-Suomen alueelliset sote-selvityshenkilöt, johtaja Tarja Kauppila (eturivissä oik.),
johtajalääkäri Jorma Penttinen ja perusturvajohtaja Helena Lahtinen kertoivat
sote-uudistuksen etenemisestä Mikkelissä 16. tammikuuta.


Johtaja Tarja Kauppila halusi rauhoitella mediassa vellovaa keskustelua. Hän vakuutti, ettei tarkoitus ole huonontaa nykyistä tilannetta eikä esimerkiksi heikentää lähipalveluja. Yksi uudistuksen keskeinen tarkoitus on kirkastaa, mikä taho on päävastuussa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä perus- että erityissairaanhoidon tasolla. Hänen mukaansa kyse on hallinnollisesta uudistuksesta ja palvelujen järjestämisestä. Uudistus pyrkii myös turvaamaan ammattitaitoisen henkilöstön kaikille alueille.

Yhdenvertaisuus on sana, johon koko uudistus kiteytyy, korosti perusturvajohtaja Helena Lahtinen. Jos ihmiset pääsevät nopeasti hyvän ja oikean palvelun piiriin niin sosiaali- kuin terveyspuolella, se tuo suuret säästöt, hän sanoi. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on yksi keskeinen tavoite. Painopistettä pyritään siirtämään ennaltaehkäisyyn.


Maakuntajohtaja yhtyi maakunnallisen sote-ryhmän näkemyksiin

Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka esitti puheenvuorossaan, että Etelä-Savon kunnat hyväksyisivät maakunnalliset sote-työryhmän joulukuisen esityksen. Maakunnan oma sote-ryhmä esitti Etelä-Savoon sellaista päivystysasetusluonnoksen mukaista työnjakoa, joka turvaisi maakuntaan II-tason päivystyksen (24/7).

Maakuntajohtaja Viialainen on vahvasti sitä mieltä, että Etelä-Savoon tulisi muodostaa vain yksi sosiaali- ja terveydenhuollon alue.

- Tämä ratkaisu turvaisi parhaiten eteläsavolaisten asukkaiden palvelut, muun muassa erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen omassa maakunnassa. Lisäksi kustannukset olisivat optimaaliset ja myös lähipalvelut pystyttäisiin toteuttamaan.


Maakuntajohtaja Viialainen liputtaa koko maakunnan kokoisen
sosiaali- ja terveyshuollon alueen puolesta. Etualalla
maakuntaliiton hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska
ja taka-alalla johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.


Viialainen sanoi esityksensä perustuvan 50 000 asukkaan minimirajaan, joka esitetään valtakunnallisen sote-työryhmän loppuraportissa. Hän korosti kuitenkin, että kunnat itse päättävät asiasta, ja toivoi, että Mikkeli ottaa avosylin vastaan kaikki yhteistyöhön halukkaat kunnat.


Kommenttipuheenvuorot: Ensin ratkaistava terveydenhuoltomalli

- Tärkeintä uudistuksessa olisi ensin löytää perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon integraatio, korosti kommenttipuheenvuorossaan kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Mikkelistä. Selvityshenkilöiden lupaama vaiheittainen toteutus ilahdutti häntä.

- Uudistus ei voi kuitenkaan olla pelkkä hallintouudistus. Jos näin väitetään, se on kansalaisten pettämistä, hän sanoi.

Mikander toivoi, että Etelä-Savon sote-työryhmän esittämä työnjakomalli menisi pitkällä aikavälillä maakunnassa läpi. Päättäjiltä vaaditaan Mikanderin mielestä nyt rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.

Kunnanjohtaja Jussi Teittinen Mäntyharjulta korosti myös, että ensin on sovittava perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon järjestelyistä ja sosiaalihuolto on kytkettävä mukaan vähitellen ja tarpeen mukaan. Teittinen kavahtaa tiukkoja hallinnollisia säädöksiä, jotka estäisivät kuntien innovatiivisia toteutusideoita.


Mikkelin tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä
kuntapäättäjää. Etualalla sosiaali- ja terveystoimen
johtaja Maria Närhinen Mikkelistä (vas.) ja yksikönjohtaja
Mali Soininen Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta
.


Kunnat kannattivat maakuntajohtajan mallia

Kuntapuheenvuoroista pääosa kannatti maakuntajohtajan esittämää mallia, jossa Etelä-Savo muodostaisi yhden sosiaali- ja terveydenhuollon alueen.

Joroinen ilmoitti kuitenkin kunnanjohtaja Tenho Hotarisen suulla ensisijaiseksi ratkaisukseen Keski-Savon muodostaman sote-alueen, jossa Etelä-Savosta olisivat mukana myös Pieksämäki ja Heinävesi.

Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen sanoi olevansa kiinnostunut selvityshenkilöiden esittelemästä ns. Oulun mallista, jossa kustannukset pohjautuisi asukasmäärään. Jos tällainen rahoitusmalli on mahdollinen, Pieksämäki laittaa vahvaan harkintaan Mikkelin sote-alueen, Turunen sanoi.

Voimakkainta kritiikkiä valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kohtaan esitti kunnanjohtaja Seppo Ruhanen Hirvensalmelta.

- Pelkään, ettei tule säästöjä, vaan tulee pelkkä sotku ja kaaos, Ruhanen sanoi.

- Hirvensalmi haluaa sellaisen toteutusmallin, jossa palvelut ovat lähellä, jossa ne ovat laadukkaat ja kohtuuhintaiset ja jossa kunnalla on sananvaltaa. Tällöin lähipalvelut ovat Hirvensalmella ja mahdollisimman hyvät erikoissairaanhoidon palvelut Mikkelissä. Muut hankitaan sitten muualta. Maakuntajohtajan malli täyttää nämä meidän kriteerit parhaiten, Ruhanen sanoi.

Tilaisuudessa oli paikalla Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan virkamies- ja luottamusmiesjohtoa.


Savonlinnan tilaisuus iltapäivällä

Vastaava selvitysmiesten ja sairaanhoitopiirin yhteinen tilaisuus järjestetään Iltapäivällä 16. tammikuuta Savonlinnassa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnille.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson nimesi marraskuun lopulla selvityshenkilöt viidelle erikoissairaanhoidon erityisvastuualueelle (Erva). Etelä-Savo kuuluu selvityksessä Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, jonka selvityshenkilöt ovat Jorma Penttinen, Tarja Kauppila ja Helena Lahtinen.

Selvityshenkilöt kartoittavat alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Työ päättyy 28. helmikuuta 2013. Sen tarkoitus on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja kuntien päätöksentekoa, kun ne tekevät omia kuntarakenneselvityksiään.


Helmikuussa kuntapäättäjille verkkokysely

Ennen työnsä päättymistä KYS-Erva alueen selvityshenkilöt tekevät helmikuun parin ensimmäisen viikon aikana verkkopohjaisen kyselyn kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohdolle. Kysely kartoittaa, mikä on KYS-Erva alueen tahtotila, sanoi johtajalääkäri Penttinen.

KYS-Erva-alueen selvityshenkilöiden esitykset julkistetaan 26. helmikuuta Kuopiossa seminaarissa, jonne kutsutaan kaikkien kuntien edustajat.

Viime viikolla julkistettu valtakunnallinen sote-raportti linjasi, että palvelujen itsenäiseen järjestämiseen tarvitaan noin 50 000 – 100 000 asukkaan kunta. Sitä pienempien kuntien on hakeuduttava yhteistyöhön.

Jos asukasrajoja noudatetaan kirjaimellisesti, Etelä-Savossa vain Mikkeli täyttää yli 50 000 asukkaan kriteerin. Savonlinnan seudulla on 45 000 asukasta, jos mukaan lasketaan Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava.

Lisätietoja Mikkelin tilaisuudesta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 044 770 0515, ja selvityshenkilö, johtajalääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, puh. 044 717 2110.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Selvityshenkilöt tiedottivat sote-uudistuksesta kuntapäättäjille

16.01.2013

Käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tärkein muutos on se, että se yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saman hallinnon alle, sanoi johtajalääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. Penttinen puhui keskiviikkona 16. tammikuuta aluetilaisuudessa Mikkelissä.

Tilaisuuden järjestivät Etelä-Savon maakuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriön asettamat palvelurakenteen alueelliset selvitysmiehet. Aiheena oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistus ja paikalle oli kutsuttu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat.

Itä-Suomen alueelliset selvityshenkilöt, Penttinen sekä perusturvajohtaja Helena Lahtinen Kuortaneelta ja johtaja Tarja Kauppila Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, kertoivat kuntien edustajille, mitä palvelurakenneselvityksen loppuraportti pitää sisällään.


Itä-Suomen alueelliset sote-selvityshenkilöt, johtaja Tarja Kauppila (eturivissä oik.),
johtajalääkäri Jorma Penttinen ja perusturvajohtaja Helena Lahtinen kertoivat
sote-uudistuksen etenemisestä Mikkelissä 16. tammikuuta.


Johtaja Tarja Kauppila halusi rauhoitella mediassa vellovaa keskustelua. Hän vakuutti, ettei tarkoitus ole huonontaa nykyistä tilannetta eikä esimerkiksi heikentää lähipalveluja. Yksi uudistuksen keskeinen tarkoitus on kirkastaa, mikä taho on päävastuussa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä perus- että erityissairaanhoidon tasolla. Hänen mukaansa kyse on hallinnollisesta uudistuksesta ja palvelujen järjestämisestä. Uudistus pyrkii myös turvaamaan ammattitaitoisen henkilöstön kaikille alueille.

Yhdenvertaisuus on sana, johon koko uudistus kiteytyy, korosti perusturvajohtaja Helena Lahtinen. Jos ihmiset pääsevät nopeasti hyvän ja oikean palvelun piiriin niin sosiaali- kuin terveyspuolella, se tuo suuret säästöt, hän sanoi. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on yksi keskeinen tavoite. Painopistettä pyritään siirtämään ennaltaehkäisyyn.


Maakuntajohtaja yhtyi maakunnallisen sote-ryhmän näkemyksiin

Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka esitti puheenvuorossaan, että Etelä-Savon kunnat hyväksyisivät maakunnalliset sote-työryhmän joulukuisen esityksen. Maakunnan oma sote-ryhmä esitti Etelä-Savoon sellaista päivystysasetusluonnoksen mukaista työnjakoa, joka turvaisi maakuntaan II-tason päivystyksen (24/7).

Maakuntajohtaja Viialainen on vahvasti sitä mieltä, että Etelä-Savoon tulisi muodostaa vain yksi sosiaali- ja terveydenhuollon alue.

- Tämä ratkaisu turvaisi parhaiten eteläsavolaisten asukkaiden palvelut, muun muassa erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen omassa maakunnassa. Lisäksi kustannukset olisivat optimaaliset ja myös lähipalvelut pystyttäisiin toteuttamaan.


Maakuntajohtaja Viialainen liputtaa koko maakunnan kokoisen
sosiaali- ja terveyshuollon alueen puolesta. Etualalla
maakuntaliiton hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska
ja taka-alalla johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.


Viialainen sanoi esityksensä perustuvan 50 000 asukkaan minimirajaan, joka esitetään valtakunnallisen sote-työryhmän loppuraportissa. Hän korosti kuitenkin, että kunnat itse päättävät asiasta, ja toivoi, että Mikkeli ottaa avosylin vastaan kaikki yhteistyöhön halukkaat kunnat.


Kommenttipuheenvuorot: Ensin ratkaistava terveydenhuoltomalli

- Tärkeintä uudistuksessa olisi ensin löytää perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon integraatio, korosti kommenttipuheenvuorossaan kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Mikkelistä. Selvityshenkilöiden lupaama vaiheittainen toteutus ilahdutti häntä.

- Uudistus ei voi kuitenkaan olla pelkkä hallintouudistus. Jos näin väitetään, se on kansalaisten pettämistä, hän sanoi.

Mikander toivoi, että Etelä-Savon sote-työryhmän esittämä työnjakomalli menisi pitkällä aikavälillä maakunnassa läpi. Päättäjiltä vaaditaan Mikanderin mielestä nyt rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.

Kunnanjohtaja Jussi Teittinen Mäntyharjulta korosti myös, että ensin on sovittava perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon järjestelyistä ja sosiaalihuolto on kytkettävä mukaan vähitellen ja tarpeen mukaan. Teittinen kavahtaa tiukkoja hallinnollisia säädöksiä, jotka estäisivät kuntien innovatiivisia toteutusideoita.


Mikkelin tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä
kuntapäättäjää. Etualalla sosiaali- ja terveystoimen
johtaja Maria Närhinen Mikkelistä (vas.) ja yksikönjohtaja
Mali Soininen Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta
.


Kunnat kannattivat maakuntajohtajan mallia

Kuntapuheenvuoroista pääosa kannatti maakuntajohtajan esittämää mallia, jossa Etelä-Savo muodostaisi yhden sosiaali- ja terveydenhuollon alueen.

Joroinen ilmoitti kuitenkin kunnanjohtaja Tenho Hotarisen suulla ensisijaiseksi ratkaisukseen Keski-Savon muodostaman sote-alueen, jossa Etelä-Savosta olisivat mukana myös Pieksämäki ja Heinävesi.

Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen sanoi olevansa kiinnostunut selvityshenkilöiden esittelemästä ns. Oulun mallista, jossa kustannukset pohjautuisi asukasmäärään. Jos tällainen rahoitusmalli on mahdollinen, Pieksämäki laittaa vahvaan harkintaan Mikkelin sote-alueen, Turunen sanoi.

Voimakkainta kritiikkiä valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kohtaan esitti kunnanjohtaja Seppo Ruhanen Hirvensalmelta.

- Pelkään, ettei tule säästöjä, vaan tulee pelkkä sotku ja kaaos, Ruhanen sanoi.

- Hirvensalmi haluaa sellaisen toteutusmallin, jossa palvelut ovat lähellä, jossa ne ovat laadukkaat ja kohtuuhintaiset ja jossa kunnalla on sananvaltaa. Tällöin lähipalvelut ovat Hirvensalmella ja mahdollisimman hyvät erikoissairaanhoidon palvelut Mikkelissä. Muut hankitaan sitten muualta. Maakuntajohtajan malli täyttää nämä meidän kriteerit parhaiten, Ruhanen sanoi.

Tilaisuudessa oli paikalla Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan virkamies- ja luottamusmiesjohtoa.


Savonlinnan tilaisuus iltapäivällä

Vastaava selvitysmiesten ja sairaanhoitopiirin yhteinen tilaisuus järjestetään Iltapäivällä 16. tammikuuta Savonlinnassa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnille.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson nimesi marraskuun lopulla selvityshenkilöt viidelle erikoissairaanhoidon erityisvastuualueelle (Erva). Etelä-Savo kuuluu selvityksessä Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, jonka selvityshenkilöt ovat Jorma Penttinen, Tarja Kauppila ja Helena Lahtinen.

Selvityshenkilöt kartoittavat alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Työ päättyy 28. helmikuuta 2013. Sen tarkoitus on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja kuntien päätöksentekoa, kun ne tekevät omia kuntarakenneselvityksiään.


Helmikuussa kuntapäättäjille verkkokysely

Ennen työnsä päättymistä KYS-Erva alueen selvityshenkilöt tekevät helmikuun parin ensimmäisen viikon aikana verkkopohjaisen kyselyn kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohdolle. Kysely kartoittaa, mikä on KYS-Erva alueen tahtotila, sanoi johtajalääkäri Penttinen.

KYS-Erva-alueen selvityshenkilöiden esitykset julkistetaan 26. helmikuuta Kuopiossa seminaarissa, jonne kutsutaan kaikkien kuntien edustajat.

Viime viikolla julkistettu valtakunnallinen sote-raportti linjasi, että palvelujen itsenäiseen järjestämiseen tarvitaan noin 50 000 – 100 000 asukkaan kunta. Sitä pienempien kuntien on hakeuduttava yhteistyöhön.

Jos asukasrajoja noudatetaan kirjaimellisesti, Etelä-Savossa vain Mikkeli täyttää yli 50 000 asukkaan kriteerin. Savonlinnan seudulla on 45 000 asukasta, jos mukaan lasketaan Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava.

Lisätietoja Mikkelin tilaisuudesta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 044 770 0515, ja selvityshenkilö, johtajalääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, puh. 044 717 2110.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010