Kuntapäättäjät tarvitsevat ja haluavat kaavakoulutusta

09.01.2013

Kunnanvaltuutetut joutuvat tekemään kotikuntansa maankäyttöön liittyviä päätöksiä osin hyvinkin hatarin tiedoin. Päätöstensä pohjaksi kuntapäättäjät tunnustavat tarvitsevansa ja haluavansa lisää kaavoitus- ja maapoliittista koulutusta.

Tiedot selviävät kyselystä, jonka Etelä-Savon maakuntaliitto teetätti vuoden 2012 lopulla uusille vastavalituille valtuutetuille.

Kuntapäättäjät haluavat kyselyn mukaan käyttää lain heille suomaa päätösvaltaa. Tuoreet valtuutetut tahtovat myös tietää, miten kaavat vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisiin. Tässä auttaisi heidän mielestään nykyistä parempi tietämys kaavoitusprosesseista, eri kaavamuodoista ja kaavoituksen ja maapolitiikan työkaluista.

Erityisesti vastavalitut ensikertalaiset valtuutetut toivovat, että kaavoitus ja maapolitiikka olisivat nykyistä ymmärrettävämpää ja avoimempaa. Osa vanhoista valtuutetuista sen sijaan kokee, että kaavoitus on hidasta, asioista sovitaan salassa ja yhteistyö viranomaisten kanssa ei aina suju kuin rasvattu.

Maakuntaliiton kyselyn mukaan valtuutetut haluavat, että kaavoitus on pitkäjänteistä, tulevaisuuteen varautuvaa ja mahdollistavaa. Toiset haluavat maankäytön jatkossakin hajaantuvan tasaisesti kunnan alueella, toiset toivovat keskittämistä.

Rannat ja maisematekijät lisäävät valtuutettujen mielestä kotikunnan vetovoimaa. Järvenrantatonttien kysyntään uskoo moni ja moni on niitä myös valmis myymään. Osa valtuutetuista vierastaa vapaa-ajan asumisen lisääntymistä taajamissa.

Moni uskoo, että riittävä tonttitarjonta on vastaus kunnan kehittymiseen: asukkaita tulee, kun vain on tontteja tarjolla.

Etelä-Savon maakuntaliiton teettämä kysely on valtakunnallisestikin harvinainen lajissaan. Tämä yllätti maakuntaliiton aluesuunnittelujohtajan Jarmo Vauhkosen.

- Juuri kunnanvaltuutetuthan ovat vastuussa kuntakaavoituksesta ja maapolitiikasta. Kaavatietämyksellä on selkeä kytkös aluekehitykseen: yhtään asukasta ja yritystä ei ole varaa päästää pois maakunnasta sen takia etteivät kaavat ole kunnossa, Vauhkonen korostaa.

- Valtuutetut toivovat lisää tietoa, mikä on hieno juttu. Pääosa kaavoituskoulutuksesta on suunnattu kuitenkin virkamiehille ja kaavoittajille. Nyt tarvitaan selvästi koulutusta juuri päättäjien tarpeisiin. Päättäjien ei tarvitse osata laatia kaavoja vaan ymmärtää, miten kunnan harjoittama maapolitiikka ja eri kaavat vaikuttavat kuntaan, kuntalaisiin ja aluekehitykseen.

Jos ja kun luottamushenkilöillä ei ole tietoa riittävästi, viranhaltijoiden vastuu päätöksenteossa kasvaa. Samalla kasvaa riski, että joku ulkopuolinen taho pystyy johdattelemaan päätöksentekoa oman etunsa tai näkemyksensä suuntaan.

Maakuntaliiton kyselyn teki opiskelija Henna Arkko opinnäytetyönä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kuntapäättäjien kaavoitus- ja maapoliittista koulutustarpeita ja -toiveita sekä osaamisen tasoa. Lisäksi kysely halusi herätellä kuntapäättäjiä ymmärtämään, mikä merkitys maapolitiikalla on kunnille tilanteessa, kun kuntakentällä tapahtuu suuria muutoksia.

Lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa Etelä-Savoon valittiin noin 400 kunnanvaltuutettua. Kysely lähetettiin heille marraskuun alussa, ja siihen vastasi 121 valtuutettua. Vastausprosentti oli 30.

Lisätietoja antaa aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntapäättäjät tarvitsevat ja haluavat kaavakoulutusta

09.01.2013

Kunnanvaltuutetut joutuvat tekemään kotikuntansa maankäyttöön liittyviä päätöksiä osin hyvinkin hatarin tiedoin. Päätöstensä pohjaksi kuntapäättäjät tunnustavat tarvitsevansa ja haluavansa lisää kaavoitus- ja maapoliittista koulutusta.

Tiedot selviävät kyselystä, jonka Etelä-Savon maakuntaliitto teetätti vuoden 2012 lopulla uusille vastavalituille valtuutetuille.

Kuntapäättäjät haluavat kyselyn mukaan käyttää lain heille suomaa päätösvaltaa. Tuoreet valtuutetut tahtovat myös tietää, miten kaavat vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisiin. Tässä auttaisi heidän mielestään nykyistä parempi tietämys kaavoitusprosesseista, eri kaavamuodoista ja kaavoituksen ja maapolitiikan työkaluista.

Erityisesti vastavalitut ensikertalaiset valtuutetut toivovat, että kaavoitus ja maapolitiikka olisivat nykyistä ymmärrettävämpää ja avoimempaa. Osa vanhoista valtuutetuista sen sijaan kokee, että kaavoitus on hidasta, asioista sovitaan salassa ja yhteistyö viranomaisten kanssa ei aina suju kuin rasvattu.

Maakuntaliiton kyselyn mukaan valtuutetut haluavat, että kaavoitus on pitkäjänteistä, tulevaisuuteen varautuvaa ja mahdollistavaa. Toiset haluavat maankäytön jatkossakin hajaantuvan tasaisesti kunnan alueella, toiset toivovat keskittämistä.

Rannat ja maisematekijät lisäävät valtuutettujen mielestä kotikunnan vetovoimaa. Järvenrantatonttien kysyntään uskoo moni ja moni on niitä myös valmis myymään. Osa valtuutetuista vierastaa vapaa-ajan asumisen lisääntymistä taajamissa.

Moni uskoo, että riittävä tonttitarjonta on vastaus kunnan kehittymiseen: asukkaita tulee, kun vain on tontteja tarjolla.

Etelä-Savon maakuntaliiton teettämä kysely on valtakunnallisestikin harvinainen lajissaan. Tämä yllätti maakuntaliiton aluesuunnittelujohtajan Jarmo Vauhkosen.

- Juuri kunnanvaltuutetuthan ovat vastuussa kuntakaavoituksesta ja maapolitiikasta. Kaavatietämyksellä on selkeä kytkös aluekehitykseen: yhtään asukasta ja yritystä ei ole varaa päästää pois maakunnasta sen takia etteivät kaavat ole kunnossa, Vauhkonen korostaa.

- Valtuutetut toivovat lisää tietoa, mikä on hieno juttu. Pääosa kaavoituskoulutuksesta on suunnattu kuitenkin virkamiehille ja kaavoittajille. Nyt tarvitaan selvästi koulutusta juuri päättäjien tarpeisiin. Päättäjien ei tarvitse osata laatia kaavoja vaan ymmärtää, miten kunnan harjoittama maapolitiikka ja eri kaavat vaikuttavat kuntaan, kuntalaisiin ja aluekehitykseen.

Jos ja kun luottamushenkilöillä ei ole tietoa riittävästi, viranhaltijoiden vastuu päätöksenteossa kasvaa. Samalla kasvaa riski, että joku ulkopuolinen taho pystyy johdattelemaan päätöksentekoa oman etunsa tai näkemyksensä suuntaan.

Maakuntaliiton kyselyn teki opiskelija Henna Arkko opinnäytetyönä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kuntapäättäjien kaavoitus- ja maapoliittista koulutustarpeita ja -toiveita sekä osaamisen tasoa. Lisäksi kysely halusi herätellä kuntapäättäjiä ymmärtämään, mikä merkitys maapolitiikalla on kunnille tilanteessa, kun kuntakentällä tapahtuu suuria muutoksia.

Lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa Etelä-Savoon valittiin noin 400 kunnanvaltuutettua. Kysely lähetettiin heille marraskuun alussa, ja siihen vastasi 121 valtuutettua. Vastausprosentti oli 30.

Lisätietoja antaa aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntapäättäjät tarvitsevat ja haluavat kaavakoulutusta

09.01.2013

Kunnanvaltuutetut joutuvat tekemään kotikuntansa maankäyttöön liittyviä päätöksiä osin hyvinkin hatarin tiedoin. Päätöstensä pohjaksi kuntapäättäjät tunnustavat tarvitsevansa ja haluavansa lisää kaavoitus- ja maapoliittista koulutusta.

Tiedot selviävät kyselystä, jonka Etelä-Savon maakuntaliitto teetätti vuoden 2012 lopulla uusille vastavalituille valtuutetuille.

Kuntapäättäjät haluavat kyselyn mukaan käyttää lain heille suomaa päätösvaltaa. Tuoreet valtuutetut tahtovat myös tietää, miten kaavat vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisiin. Tässä auttaisi heidän mielestään nykyistä parempi tietämys kaavoitusprosesseista, eri kaavamuodoista ja kaavoituksen ja maapolitiikan työkaluista.

Erityisesti vastavalitut ensikertalaiset valtuutetut toivovat, että kaavoitus ja maapolitiikka olisivat nykyistä ymmärrettävämpää ja avoimempaa. Osa vanhoista valtuutetuista sen sijaan kokee, että kaavoitus on hidasta, asioista sovitaan salassa ja yhteistyö viranomaisten kanssa ei aina suju kuin rasvattu.

Maakuntaliiton kyselyn mukaan valtuutetut haluavat, että kaavoitus on pitkäjänteistä, tulevaisuuteen varautuvaa ja mahdollistavaa. Toiset haluavat maankäytön jatkossakin hajaantuvan tasaisesti kunnan alueella, toiset toivovat keskittämistä.

Rannat ja maisematekijät lisäävät valtuutettujen mielestä kotikunnan vetovoimaa. Järvenrantatonttien kysyntään uskoo moni ja moni on niitä myös valmis myymään. Osa valtuutetuista vierastaa vapaa-ajan asumisen lisääntymistä taajamissa.

Moni uskoo, että riittävä tonttitarjonta on vastaus kunnan kehittymiseen: asukkaita tulee, kun vain on tontteja tarjolla.

Etelä-Savon maakuntaliiton teettämä kysely on valtakunnallisestikin harvinainen lajissaan. Tämä yllätti maakuntaliiton aluesuunnittelujohtajan Jarmo Vauhkosen.

- Juuri kunnanvaltuutetuthan ovat vastuussa kuntakaavoituksesta ja maapolitiikasta. Kaavatietämyksellä on selkeä kytkös aluekehitykseen: yhtään asukasta ja yritystä ei ole varaa päästää pois maakunnasta sen takia etteivät kaavat ole kunnossa, Vauhkonen korostaa.

- Valtuutetut toivovat lisää tietoa, mikä on hieno juttu. Pääosa kaavoituskoulutuksesta on suunnattu kuitenkin virkamiehille ja kaavoittajille. Nyt tarvitaan selvästi koulutusta juuri päättäjien tarpeisiin. Päättäjien ei tarvitse osata laatia kaavoja vaan ymmärtää, miten kunnan harjoittama maapolitiikka ja eri kaavat vaikuttavat kuntaan, kuntalaisiin ja aluekehitykseen.

Jos ja kun luottamushenkilöillä ei ole tietoa riittävästi, viranhaltijoiden vastuu päätöksenteossa kasvaa. Samalla kasvaa riski, että joku ulkopuolinen taho pystyy johdattelemaan päätöksentekoa oman etunsa tai näkemyksensä suuntaan.

Maakuntaliiton kyselyn teki opiskelija Henna Arkko opinnäytetyönä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kuntapäättäjien kaavoitus- ja maapoliittista koulutustarpeita ja -toiveita sekä osaamisen tasoa. Lisäksi kysely halusi herätellä kuntapäättäjiä ymmärtämään, mikä merkitys maapolitiikalla on kunnille tilanteessa, kun kuntakentällä tapahtuu suuria muutoksia.

Lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa Etelä-Savoon valittiin noin 400 kunnanvaltuutettua. Kysely lähetettiin heille marraskuun alussa, ja siihen vastasi 121 valtuutettua. Vastausprosentti oli 30.

Lisätietoja antaa aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntapäättäjät tarvitsevat ja haluavat kaavakoulutusta

09.01.2013

Kunnanvaltuutetut joutuvat tekemään kotikuntansa maankäyttöön liittyviä päätöksiä osin hyvinkin hatarin tiedoin. Päätöstensä pohjaksi kuntapäättäjät tunnustavat tarvitsevansa ja haluavansa lisää kaavoitus- ja maapoliittista koulutusta.

Tiedot selviävät kyselystä, jonka Etelä-Savon maakuntaliitto teetätti vuoden 2012 lopulla uusille vastavalituille valtuutetuille.

Kuntapäättäjät haluavat kyselyn mukaan käyttää lain heille suomaa päätösvaltaa. Tuoreet valtuutetut tahtovat myös tietää, miten kaavat vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisiin. Tässä auttaisi heidän mielestään nykyistä parempi tietämys kaavoitusprosesseista, eri kaavamuodoista ja kaavoituksen ja maapolitiikan työkaluista.

Erityisesti vastavalitut ensikertalaiset valtuutetut toivovat, että kaavoitus ja maapolitiikka olisivat nykyistä ymmärrettävämpää ja avoimempaa. Osa vanhoista valtuutetuista sen sijaan kokee, että kaavoitus on hidasta, asioista sovitaan salassa ja yhteistyö viranomaisten kanssa ei aina suju kuin rasvattu.

Maakuntaliiton kyselyn mukaan valtuutetut haluavat, että kaavoitus on pitkäjänteistä, tulevaisuuteen varautuvaa ja mahdollistavaa. Toiset haluavat maankäytön jatkossakin hajaantuvan tasaisesti kunnan alueella, toiset toivovat keskittämistä.

Rannat ja maisematekijät lisäävät valtuutettujen mielestä kotikunnan vetovoimaa. Järvenrantatonttien kysyntään uskoo moni ja moni on niitä myös valmis myymään. Osa valtuutetuista vierastaa vapaa-ajan asumisen lisääntymistä taajamissa.

Moni uskoo, että riittävä tonttitarjonta on vastaus kunnan kehittymiseen: asukkaita tulee, kun vain on tontteja tarjolla.

Etelä-Savon maakuntaliiton teettämä kysely on valtakunnallisestikin harvinainen lajissaan. Tämä yllätti maakuntaliiton aluesuunnittelujohtajan Jarmo Vauhkosen.

- Juuri kunnanvaltuutetuthan ovat vastuussa kuntakaavoituksesta ja maapolitiikasta. Kaavatietämyksellä on selkeä kytkös aluekehitykseen: yhtään asukasta ja yritystä ei ole varaa päästää pois maakunnasta sen takia etteivät kaavat ole kunnossa, Vauhkonen korostaa.

- Valtuutetut toivovat lisää tietoa, mikä on hieno juttu. Pääosa kaavoituskoulutuksesta on suunnattu kuitenkin virkamiehille ja kaavoittajille. Nyt tarvitaan selvästi koulutusta juuri päättäjien tarpeisiin. Päättäjien ei tarvitse osata laatia kaavoja vaan ymmärtää, miten kunnan harjoittama maapolitiikka ja eri kaavat vaikuttavat kuntaan, kuntalaisiin ja aluekehitykseen.

Jos ja kun luottamushenkilöillä ei ole tietoa riittävästi, viranhaltijoiden vastuu päätöksenteossa kasvaa. Samalla kasvaa riski, että joku ulkopuolinen taho pystyy johdattelemaan päätöksentekoa oman etunsa tai näkemyksensä suuntaan.

Maakuntaliiton kyselyn teki opiskelija Henna Arkko opinnäytetyönä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kuntapäättäjien kaavoitus- ja maapoliittista koulutustarpeita ja -toiveita sekä osaamisen tasoa. Lisäksi kysely halusi herätellä kuntapäättäjiä ymmärtämään, mikä merkitys maapolitiikalla on kunnille tilanteessa, kun kuntakentällä tapahtuu suuria muutoksia.

Lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa Etelä-Savoon valittiin noin 400 kunnanvaltuutettua. Kysely lähetettiin heille marraskuun alussa, ja siihen vastasi 121 valtuutettua. Vastausprosentti oli 30.

Lisätietoja antaa aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010