Maakunnallisen sote-työryhmän työ valmistui

17.12.2012

Maakunnallinen sosiaali- ja terveystoimen järjestelyjä selvittävä työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä päivystystoiminnasta. Esitys turvaisi ympärivuorokautisen kiireellisen päivystyksen maakunnassa.

- Eteläsavolaiset asiantuntijat ovat saaneet aikaiseksi yksinkertaisen pohjaesityksen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja erityisesti ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamiseksi. Asiantuntijoiden esittämässä ratkaisumallissa sekä Mikkelin että Savonlinnan keskussairaaloille löytyy hyvä rooli, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Asiantuntijatyöryhmän esitys antaa hänen mielestään maakunnan päättäjille hyvän pohjan tehdä päätöksiä.

Maakuntahallitus merkitsi ryhmän esityksen tiedoksi kokouksessaan 17. joulukuuta. Samalla hallitus totesi, että selvitysryhmä jatkaa toimintaansa maaliskuun loppuun sosiaali- ja terveysministeriön asettamien selvitysmiesten Etelä-Savon tuki- ja yhteysryhmänä.


Esitys turvaisi ympärivuorokautisen päivystyksen

Etelä-Savon sote-työryhmän tehtävänä oli selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Työryhmän nimesi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä 25. syyskuuta Mikkelissä.

Etelä-Savon selvitystyöryhmä esittää selvityksessään, että sekä Etelä-Savon että Itä-Savon sairaanhoitopiirit hyväksyisivät Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualueen (KYS-Erva) järjestämissopimuksen esitetyssä muodossa. Työryhmä esittää myös, että sairaanhoitopiirien omistajakunnat ohjeistaisivat omat edustajansa toimimaan linjauksen mukaisesti. Ryhmän mukaan näillä toimilla pystytään turvaamaan ympärivuorokautinen kiireellinen päivystystoiminta Etelä-Savossa (Mikkelissä II-tason päivystys ja Savonlinnassa I-tason päivystys).

Tarkemman päivystyssuunnitelman tekijöiksi työryhmä ehdottaa sairaanhoitopiirejä.

Etelä-Savo kuuluu Kuopion yliopistollinen keskussairaala Erva-alueeseen. Erva-alue vastaa kaikkein vaativimmista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista alueella.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on hyväksynyt KYS-Erva-alueen järjestämissopimuksen 23. marraskuuta. Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa 17. joulukuuta.


Savonlinnan selvittää Joensuu-yhteistyön mahdollisuudet

Savonlinnan kaupunki aikoo vielä selvittää myös sen, mitä kaupungin asukkaiden palveluille tarkoittaisi yhteistyö Pohjois-Karjalan keskussairaalan kanssa Joensuussa.

- Päätös sosiaali- ja terveyden huollon uudistuksista on tietysti vaikea, Viialainen sanoo.

- Maakuntajohtajana toivon, että sekä Savonlinna että Pieksämäki suuntautuisivat omissa sote-ratkaisuissaan mieluiten yhteistyöhön oman maakunnan muiden kuntien kanssa.


Lausunnot 7. maaliskuuta mennessä

Puhetta selvitysryhmässä johti kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Mikkelistä. Jäseninä ryhmään kuuluivat kaupunginjohtajat Janne Laine Savonlinnasta ja Tapio Turunen Pieksämäeltä, kunnanjohtajat Kristiina Järvenpää Rantasalmelta, Heikki Laukkanen Juvalta ja Pekka Toivonen Kangasniemeltä sekä sairaanhoitopiirien johtajat Matti Nupponen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja Hemmo Pirhonen Itä-Savon sairaanhoitopiiristä. Esittelijänä ryhmässä toimivat maakuntajohtaja Matti Viialainen ja sihteereinä hallinto ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, maakunta-asiamies Markku Aholainen ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen maakuntaliitosta.

Selvitystyötä ohjasi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat maakunnan kuntien ja sairaanhoitopiirien johtajat. Työryhmä työn keskeinen tavoite oli ssaada aikaiseksi esitys, joka säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus 17. syyskuuta Mikkelissä.

Lausunnot kuntarakenteista ja siihen liittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta maakuntien ja kuntien tulee antaa ministeriölle 7. maaliskuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus antaa kuntarakennelausunnon 18. helmikuuta.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Ammatillisen koulutuksen supistukset kohtuuttomia

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkasupistukset ammatilliseen koulutukseen vuoteen 2016 mennessä ovat kavahduttaneet Etelä-Savossa. Supistukset ovat maakunnan kuntien ja oppilaitosten mielestä aivan liian rajuja.

Supistuksia on pienennettävä ministeriön alustavista suunnittelemista, totesi myös maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausunto oli vastaus ministeriön alustaviin suunnitelmiin vuosille 2013 – 2016.

Suunnitelmissa ministeriö esittää huomattavia supistuksia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriin. Etelä-Savossa ministeriön suunnitelmat pienentäisivät aloituspaikkoja seuraavan kolmen vuoden aikana lähes tuhannella eli nykyisestä 5085:stä 4020:een.

Maakuntahallitus voi hyväksyä ainoastaan noin 330 aloituspaikan leikkaukset. Hallitus esittääkin antamassaan palautteessa, että enimmäisopiskelijamäärä olisi 4750 Etelä-Savon ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2016. Näkemyksiään hallitus perustelee muun muassa nuorten seudullisella lähiopetuksella, osaavan työvoiman tarpeella ja elinkeino- ja työelämässä tapahtuvilla muutoksilla, muun muassa ikärakenteella, minkä vuoksi lähivuosina palvelu-, sosiaali- ja terveysalat tarvitsevat keskimääräistä enemmän työvoimaa. Myös eläkkeelle siirtyy Etelä-Savossa enemmän ihmisiä kuin muualla keskimäärin. Aikuiskoulutus on tämän vuoksi Etelä-Savossa tavallista tärkeämpää. Nuorisoikäluokat eivät yksinään riitä tyydyttämään työvoiman tarvetta.

Kaikki Itä-Suomen kolme maakuntaa pitävät ministeriön suunnittelemia supistuksia kohtuuttomina ja vaativat niitä pienennettäviksi. Maakuntien mielestä supistus- ja säästösuunnitelmat kohdistuvat aivan liiaksi itäiseen Suomeen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.


Lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin ja tarjousasiamiehelle

Maakuntahallitus tehtaili vuoden viimeisessä kokouksessaan myös koko joukon päätöksiä kehittämishankkeista. Hankkeita hallitus hyväksyi parikymmentä.

Hankkeista suurin tuo lisärahoitusta sähköisten palvelujen kehittämiseen Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 450 000 euroa. Rahoituksesta 315 000 tulee Suomen valtiolta ja EU:lta.

Tämä ns. Sara-hanke käynnistyi elokuussa 2010 ja se päättyy ensi vuoden lopussa. Hanke on Etelä-Savon osio Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteishankkeessa. Myös maakunnallisen yhteistyöryhmän pitää vielä hyväksyä hankkeen rahoittaminen maakunnan rakennerahasto-ohjelman varoilla.

Lisärahoitusta sai myös tarjousasiamieshanke, joka neuvoo eteläsavolaisia yrityksiä kysymyksissä, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin ja tarjouskilpailuihin. Neuvonnan kokonaiskustannukset ovat 343 000 euroa, josta 240 000 tulee suomen valtiolta ja EU:lta.


Matkailun ja vapaa-ajan vetovoimaan uskotaan

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla käynnistyy lukuisia EU- ja maakuntarahahankkeita, jotka kehittävät muun muassa alueiden matkailu- ja vapaa-ajan vetovoimaa sekä osaamista ja yrittämistä.

Mikkelin seudun monille matkailu- ja retkeilyreitistöille tehdään oma verkkosivusto. Saimaa Routes – Mikkelin seudun virkistys- ja kulttuurireitistöjen kehittämisohjelma kokoaa verkkosivujen lisäksi reitistöistä muun muassa tietokannan, liittää reittien varrelle osuvat palvelut mukaan aineistoihin ja painattaa uuden ajantasaiset retkeilyreittikartat.

Jatkossa retkeilijät voivat tutustua reitteihin jo ennalta verkossa, laatia oman kulkureitin ja yhdistellä eri reittejä. Myös omaa älypuhelinta voi käyttää hyväkseen reitillä kulkiessa.

Reitistöhanketta vetää Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 235 000 euroa, josta Suomen valtio ja EU maksavat 163 000.

Puutarhamatkailun vetovoimaa lisää Taito Itä-Suomen hanke, joka laatii kehittämissuunnitelman Kenkäveron ja Mikkelipuiston alueelle Mikkelissä. 50 000 euron hanke tiivistää lähekkäin sijaitsevien Kenkäveron ja Mikkelipuiston yhteistyötä.

Viidellä kymmenellä tuhannella eurolla kehitetään myös sekä Astuvansalmen matkailuvetovoimaa että Mökkimanageri-palveluja vapaa-ajan asukkaille.


Savonlinnan kaupunkikeskustalle vetovoimahanke

Savonlinnan kaupunkikeskuksen vetovoimaa aletaan kehittää vuoden 2013 alusta kaksivuotisella vetovoimahankkeella. Keskustassa muun muassa Olavinkatu uudistuu Possenkadun ja Kauppatorin välisellä osuudella. Tavoitteena on houkutteleva ostosbulevardi Olavi.

Kauppojen julkisivuja elävöitetään ja kaupunki saa joulu- tai talvikadun. Hanke lisää myös yhteistyötä eri tahojen välillä sekä tiedottaa ja markkinoi ja valmentaa. Hankkeella palkataan toiminnanjohtaja ja osa-aikainen projektipäällikkö

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 383 000 euroa, josta EU:lta ja valtiolta tulee noin 270 000.


Maakuntamuseon tilat uudistuvat Savonlinnan Riihisaaressa

Savonlinnan seudulla kehitetään hankerahalla myös Riihisaareen Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Hanke muun muassa uudistaa maakuntamuseon tilat, suunnittelee luonto- ja kulttuuripainotteisen perusnäyttelyn ja opetuskokonaisuudet Saimaan luonnosta ja kulttuurista. Kustannukset ovat kahdelle vuodelle noin 193 000 euroa, josta EU ja Suomen valtio kustantavat 135 000.

Savonlinnan seudulla selvitetään myös koivun kuoren jalostusmahdollisuuksia (105 000 euroa) ja suunnitellaan matkailun ammattilaisille suunnattu tapahtuma Saimaa Tourism Summit (40 000 e)


Pieksämäki etsii uusia ratkaisuja kouluelämän murroksiin

Pieksämäellä alkaa Hiekanpään elämänkaarihanke, joka kehittää Hiekanpäähän alueen, joka tarjoaa laajasti hyvinvointi-, opetus-, kulttuuri-, asumis-, liikunta- ja luontopalveluja. Maakuntahallitus myönsi kehittämistoimiin noin 147 000 euroa, josta 103 000 tulee Suomen valtiolta ja EU:lta.

Puumala selvittää puolestaan, mitkä ovat mahdollisuudet saada Saimaan Lietveden ympärille noin 70 kilometrin pituinen rengasreitti. Tavoitteena on houkutella reitille matkailijoita. Maakuntahallitus myönsi selvitystyöhön 30 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa.


Kehittämisrahaa yrittäjyyden edistämiseen, innovaatiotoimintaan ja uusiin tapoihin oppia

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus käynnistää Etelä-Savossa Kimmoke-hankkeen, joka edistää yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat  vajaat 300 000 euroa, josta Suomen valtiolta ja EU:lta tulee 206 000 euroa.

Itä-Suomen yliopiston kaksivuotinen EU-hanke puolestaan selvittää uuden teknologian, uusien oppimisympäristöjen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Hanke kytkeytyy tiiviisti Savonlinnan kampukseen, sen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 330 000 euroa, josta Suomen valtiolta ja EU:ltä tulee 161 000.

EU:n rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavat hankkeet tarvitsevat vielä maakunnan yhteistyöryhmän siunauksen.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina, paitsi pykälä 8 siirtyi käsiteltäväksi hallituksen tammikuun kokoukseen (lausunto ympäristönsuojelulakiesityksestä).

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnallisen sote-työryhmän työ valmistui

17.12.2012

Maakunnallinen sosiaali- ja terveystoimen järjestelyjä selvittävä työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä päivystystoiminnasta. Esitys turvaisi ympärivuorokautisen kiireellisen päivystyksen maakunnassa.

- Eteläsavolaiset asiantuntijat ovat saaneet aikaiseksi yksinkertaisen pohjaesityksen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja erityisesti ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamiseksi. Asiantuntijoiden esittämässä ratkaisumallissa sekä Mikkelin että Savonlinnan keskussairaaloille löytyy hyvä rooli, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Asiantuntijatyöryhmän esitys antaa hänen mielestään maakunnan päättäjille hyvän pohjan tehdä päätöksiä.

Maakuntahallitus merkitsi ryhmän esityksen tiedoksi kokouksessaan 17. joulukuuta. Samalla hallitus totesi, että selvitysryhmä jatkaa toimintaansa maaliskuun loppuun sosiaali- ja terveysministeriön asettamien selvitysmiesten Etelä-Savon tuki- ja yhteysryhmänä.


Esitys turvaisi ympärivuorokautisen päivystyksen

Etelä-Savon sote-työryhmän tehtävänä oli selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Työryhmän nimesi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä 25. syyskuuta Mikkelissä.

Etelä-Savon selvitystyöryhmä esittää selvityksessään, että sekä Etelä-Savon että Itä-Savon sairaanhoitopiirit hyväksyisivät Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualueen (KYS-Erva) järjestämissopimuksen esitetyssä muodossa. Työryhmä esittää myös, että sairaanhoitopiirien omistajakunnat ohjeistaisivat omat edustajansa toimimaan linjauksen mukaisesti. Ryhmän mukaan näillä toimilla pystytään turvaamaan ympärivuorokautinen kiireellinen päivystystoiminta Etelä-Savossa (Mikkelissä II-tason päivystys ja Savonlinnassa I-tason päivystys).

Tarkemman päivystyssuunnitelman tekijöiksi työryhmä ehdottaa sairaanhoitopiirejä.

Etelä-Savo kuuluu Kuopion yliopistollinen keskussairaala Erva-alueeseen. Erva-alue vastaa kaikkein vaativimmista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista alueella.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on hyväksynyt KYS-Erva-alueen järjestämissopimuksen 23. marraskuuta. Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa 17. joulukuuta.


Savonlinnan selvittää Joensuu-yhteistyön mahdollisuudet

Savonlinnan kaupunki aikoo vielä selvittää myös sen, mitä kaupungin asukkaiden palveluille tarkoittaisi yhteistyö Pohjois-Karjalan keskussairaalan kanssa Joensuussa.

- Päätös sosiaali- ja terveyden huollon uudistuksista on tietysti vaikea, Viialainen sanoo.

- Maakuntajohtajana toivon, että sekä Savonlinna että Pieksämäki suuntautuisivat omissa sote-ratkaisuissaan mieluiten yhteistyöhön oman maakunnan muiden kuntien kanssa.


Lausunnot 7. maaliskuuta mennessä

Puhetta selvitysryhmässä johti kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Mikkelistä. Jäseninä ryhmään kuuluivat kaupunginjohtajat Janne Laine Savonlinnasta ja Tapio Turunen Pieksämäeltä, kunnanjohtajat Kristiina Järvenpää Rantasalmelta, Heikki Laukkanen Juvalta ja Pekka Toivonen Kangasniemeltä sekä sairaanhoitopiirien johtajat Matti Nupponen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja Hemmo Pirhonen Itä-Savon sairaanhoitopiiristä. Esittelijänä ryhmässä toimivat maakuntajohtaja Matti Viialainen ja sihteereinä hallinto ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, maakunta-asiamies Markku Aholainen ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen maakuntaliitosta.

Selvitystyötä ohjasi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat maakunnan kuntien ja sairaanhoitopiirien johtajat. Työryhmä työn keskeinen tavoite oli ssaada aikaiseksi esitys, joka säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus 17. syyskuuta Mikkelissä.

Lausunnot kuntarakenteista ja siihen liittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta maakuntien ja kuntien tulee antaa ministeriölle 7. maaliskuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus antaa kuntarakennelausunnon 18. helmikuuta.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Ammatillisen koulutuksen supistukset kohtuuttomia

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkasupistukset ammatilliseen koulutukseen vuoteen 2016 mennessä ovat kavahduttaneet Etelä-Savossa. Supistukset ovat maakunnan kuntien ja oppilaitosten mielestä aivan liian rajuja.

Supistuksia on pienennettävä ministeriön alustavista suunnittelemista, totesi myös maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausunto oli vastaus ministeriön alustaviin suunnitelmiin vuosille 2013 – 2016.

Suunnitelmissa ministeriö esittää huomattavia supistuksia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriin. Etelä-Savossa ministeriön suunnitelmat pienentäisivät aloituspaikkoja seuraavan kolmen vuoden aikana lähes tuhannella eli nykyisestä 5085:stä 4020:een.

Maakuntahallitus voi hyväksyä ainoastaan noin 330 aloituspaikan leikkaukset. Hallitus esittääkin antamassaan palautteessa, että enimmäisopiskelijamäärä olisi 4750 Etelä-Savon ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2016. Näkemyksiään hallitus perustelee muun muassa nuorten seudullisella lähiopetuksella, osaavan työvoiman tarpeella ja elinkeino- ja työelämässä tapahtuvilla muutoksilla, muun muassa ikärakenteella, minkä vuoksi lähivuosina palvelu-, sosiaali- ja terveysalat tarvitsevat keskimääräistä enemmän työvoimaa. Myös eläkkeelle siirtyy Etelä-Savossa enemmän ihmisiä kuin muualla keskimäärin. Aikuiskoulutus on tämän vuoksi Etelä-Savossa tavallista tärkeämpää. Nuorisoikäluokat eivät yksinään riitä tyydyttämään työvoiman tarvetta.

Kaikki Itä-Suomen kolme maakuntaa pitävät ministeriön suunnittelemia supistuksia kohtuuttomina ja vaativat niitä pienennettäviksi. Maakuntien mielestä supistus- ja säästösuunnitelmat kohdistuvat aivan liiaksi itäiseen Suomeen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.


Lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin ja tarjousasiamiehelle

Maakuntahallitus tehtaili vuoden viimeisessä kokouksessaan myös koko joukon päätöksiä kehittämishankkeista. Hankkeita hallitus hyväksyi parikymmentä.

Hankkeista suurin tuo lisärahoitusta sähköisten palvelujen kehittämiseen Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 450 000 euroa. Rahoituksesta 315 000 tulee Suomen valtiolta ja EU:lta.

Tämä ns. Sara-hanke käynnistyi elokuussa 2010 ja se päättyy ensi vuoden lopussa. Hanke on Etelä-Savon osio Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteishankkeessa. Myös maakunnallisen yhteistyöryhmän pitää vielä hyväksyä hankkeen rahoittaminen maakunnan rakennerahasto-ohjelman varoilla.

Lisärahoitusta sai myös tarjousasiamieshanke, joka neuvoo eteläsavolaisia yrityksiä kysymyksissä, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin ja tarjouskilpailuihin. Neuvonnan kokonaiskustannukset ovat 343 000 euroa, josta 240 000 tulee suomen valtiolta ja EU:lta.


Matkailun ja vapaa-ajan vetovoimaan uskotaan

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla käynnistyy lukuisia EU- ja maakuntarahahankkeita, jotka kehittävät muun muassa alueiden matkailu- ja vapaa-ajan vetovoimaa sekä osaamista ja yrittämistä.

Mikkelin seudun monille matkailu- ja retkeilyreitistöille tehdään oma verkkosivusto. Saimaa Routes – Mikkelin seudun virkistys- ja kulttuurireitistöjen kehittämisohjelma kokoaa verkkosivujen lisäksi reitistöistä muun muassa tietokannan, liittää reittien varrelle osuvat palvelut mukaan aineistoihin ja painattaa uuden ajantasaiset retkeilyreittikartat.

Jatkossa retkeilijät voivat tutustua reitteihin jo ennalta verkossa, laatia oman kulkureitin ja yhdistellä eri reittejä. Myös omaa älypuhelinta voi käyttää hyväkseen reitillä kulkiessa.

Reitistöhanketta vetää Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 235 000 euroa, josta Suomen valtio ja EU maksavat 163 000.

Puutarhamatkailun vetovoimaa lisää Taito Itä-Suomen hanke, joka laatii kehittämissuunnitelman Kenkäveron ja Mikkelipuiston alueelle Mikkelissä. 50 000 euron hanke tiivistää lähekkäin sijaitsevien Kenkäveron ja Mikkelipuiston yhteistyötä.

Viidellä kymmenellä tuhannella eurolla kehitetään myös sekä Astuvansalmen matkailuvetovoimaa että Mökkimanageri-palveluja vapaa-ajan asukkaille.


Savonlinnan kaupunkikeskustalle vetovoimahanke

Savonlinnan kaupunkikeskuksen vetovoimaa aletaan kehittää vuoden 2013 alusta kaksivuotisella vetovoimahankkeella. Keskustassa muun muassa Olavinkatu uudistuu Possenkadun ja Kauppatorin välisellä osuudella. Tavoitteena on houkutteleva ostosbulevardi Olavi.

Kauppojen julkisivuja elävöitetään ja kaupunki saa joulu- tai talvikadun. Hanke lisää myös yhteistyötä eri tahojen välillä sekä tiedottaa ja markkinoi ja valmentaa. Hankkeella palkataan toiminnanjohtaja ja osa-aikainen projektipäällikkö

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 383 000 euroa, josta EU:lta ja valtiolta tulee noin 270 000.


Maakuntamuseon tilat uudistuvat Savonlinnan Riihisaaressa

Savonlinnan seudulla kehitetään hankerahalla myös Riihisaareen Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Hanke muun muassa uudistaa maakuntamuseon tilat, suunnittelee luonto- ja kulttuuripainotteisen perusnäyttelyn ja opetuskokonaisuudet Saimaan luonnosta ja kulttuurista. Kustannukset ovat kahdelle vuodelle noin 193 000 euroa, josta EU ja Suomen valtio kustantavat 135 000.

Savonlinnan seudulla selvitetään myös koivun kuoren jalostusmahdollisuuksia (105 000 euroa) ja suunnitellaan matkailun ammattilaisille suunnattu tapahtuma Saimaa Tourism Summit (40 000 e)


Pieksämäki etsii uusia ratkaisuja kouluelämän murroksiin

Pieksämäellä alkaa Hiekanpään elämänkaarihanke, joka kehittää Hiekanpäähän alueen, joka tarjoaa laajasti hyvinvointi-, opetus-, kulttuuri-, asumis-, liikunta- ja luontopalveluja. Maakuntahallitus myönsi kehittämistoimiin noin 147 000 euroa, josta 103 000 tulee Suomen valtiolta ja EU:lta.

Puumala selvittää puolestaan, mitkä ovat mahdollisuudet saada Saimaan Lietveden ympärille noin 70 kilometrin pituinen rengasreitti. Tavoitteena on houkutella reitille matkailijoita. Maakuntahallitus myönsi selvitystyöhön 30 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa.


Kehittämisrahaa yrittäjyyden edistämiseen, innovaatiotoimintaan ja uusiin tapoihin oppia

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus käynnistää Etelä-Savossa Kimmoke-hankkeen, joka edistää yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat  vajaat 300 000 euroa, josta Suomen valtiolta ja EU:lta tulee 206 000 euroa.

Itä-Suomen yliopiston kaksivuotinen EU-hanke puolestaan selvittää uuden teknologian, uusien oppimisympäristöjen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Hanke kytkeytyy tiiviisti Savonlinnan kampukseen, sen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 330 000 euroa, josta Suomen valtiolta ja EU:ltä tulee 161 000.

EU:n rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavat hankkeet tarvitsevat vielä maakunnan yhteistyöryhmän siunauksen.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina, paitsi pykälä 8 siirtyi käsiteltäväksi hallituksen tammikuun kokoukseen (lausunto ympäristönsuojelulakiesityksestä).

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnallisen sote-työryhmän työ valmistui

17.12.2012

Maakunnallinen sosiaali- ja terveystoimen järjestelyjä selvittävä työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä päivystystoiminnasta. Esitys turvaisi ympärivuorokautisen kiireellisen päivystyksen maakunnassa.

- Eteläsavolaiset asiantuntijat ovat saaneet aikaiseksi yksinkertaisen pohjaesityksen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja erityisesti ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamiseksi. Asiantuntijoiden esittämässä ratkaisumallissa sekä Mikkelin että Savonlinnan keskussairaaloille löytyy hyvä rooli, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Asiantuntijatyöryhmän esitys antaa hänen mielestään maakunnan päättäjille hyvän pohjan tehdä päätöksiä.

Maakuntahallitus merkitsi ryhmän esityksen tiedoksi kokouksessaan 17. joulukuuta. Samalla hallitus totesi, että selvitysryhmä jatkaa toimintaansa maaliskuun loppuun sosiaali- ja terveysministeriön asettamien selvitysmiesten Etelä-Savon tuki- ja yhteysryhmänä.


Esitys turvaisi ympärivuorokautisen päivystyksen

Etelä-Savon sote-työryhmän tehtävänä oli selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Työryhmän nimesi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä 25. syyskuuta Mikkelissä.

Etelä-Savon selvitystyöryhmä esittää selvityksessään, että sekä Etelä-Savon että Itä-Savon sairaanhoitopiirit hyväksyisivät Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualueen (KYS-Erva) järjestämissopimuksen esitetyssä muodossa. Työryhmä esittää myös, että sairaanhoitopiirien omistajakunnat ohjeistaisivat omat edustajansa toimimaan linjauksen mukaisesti. Ryhmän mukaan näillä toimilla pystytään turvaamaan ympärivuorokautinen kiireellinen päivystystoiminta Etelä-Savossa (Mikkelissä II-tason päivystys ja Savonlinnassa I-tason päivystys).

Tarkemman päivystyssuunnitelman tekijöiksi työryhmä ehdottaa sairaanhoitopiirejä.

Etelä-Savo kuuluu Kuopion yliopistollinen keskussairaala Erva-alueeseen. Erva-alue vastaa kaikkein vaativimmista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista alueella.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on hyväksynyt KYS-Erva-alueen järjestämissopimuksen 23. marraskuuta. Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa 17. joulukuuta.


Savonlinnan selvittää Joensuu-yhteistyön mahdollisuudet

Savonlinnan kaupunki aikoo vielä selvittää myös sen, mitä kaupungin asukkaiden palveluille tarkoittaisi yhteistyö Pohjois-Karjalan keskussairaalan kanssa Joensuussa.

- Päätös sosiaali- ja terveyden huollon uudistuksista on tietysti vaikea, Viialainen sanoo.

- Maakuntajohtajana toivon, että sekä Savonlinna että Pieksämäki suuntautuisivat omissa sote-ratkaisuissaan mieluiten yhteistyöhön oman maakunnan muiden kuntien kanssa.


Lausunnot 7. maaliskuuta mennessä

Puhetta selvitysryhmässä johti kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Mikkelistä. Jäseninä ryhmään kuuluivat kaupunginjohtajat Janne Laine Savonlinnasta ja Tapio Turunen Pieksämäeltä, kunnanjohtajat Kristiina Järvenpää Rantasalmelta, Heikki Laukkanen Juvalta ja Pekka Toivonen Kangasniemeltä sekä sairaanhoitopiirien johtajat Matti Nupponen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja Hemmo Pirhonen Itä-Savon sairaanhoitopiiristä. Esittelijänä ryhmässä toimivat maakuntajohtaja Matti Viialainen ja sihteereinä hallinto ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, maakunta-asiamies Markku Aholainen ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen maakuntaliitosta.

Selvitystyötä ohjasi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat maakunnan kuntien ja sairaanhoitopiirien johtajat. Työryhmä työn keskeinen tavoite oli ssaada aikaiseksi esitys, joka säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus 17. syyskuuta Mikkelissä.

Lausunnot kuntarakenteista ja siihen liittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta maakuntien ja kuntien tulee antaa ministeriölle 7. maaliskuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus antaa kuntarakennelausunnon 18. helmikuuta.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Ammatillisen koulutuksen supistukset kohtuuttomia

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkasupistukset ammatilliseen koulutukseen vuoteen 2016 mennessä ovat kavahduttaneet Etelä-Savossa. Supistukset ovat maakunnan kuntien ja oppilaitosten mielestä aivan liian rajuja.

Supistuksia on pienennettävä ministeriön alustavista suunnittelemista, totesi myös maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausunto oli vastaus ministeriön alustaviin suunnitelmiin vuosille 2013 – 2016.

Suunnitelmissa ministeriö esittää huomattavia supistuksia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriin. Etelä-Savossa ministeriön suunnitelmat pienentäisivät aloituspaikkoja seuraavan kolmen vuoden aikana lähes tuhannella eli nykyisestä 5085:stä 4020:een.

Maakuntahallitus voi hyväksyä ainoastaan noin 330 aloituspaikan leikkaukset. Hallitus esittääkin antamassaan palautteessa, että enimmäisopiskelijamäärä olisi 4750 Etelä-Savon ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2016. Näkemyksiään hallitus perustelee muun muassa nuorten seudullisella lähiopetuksella, osaavan työvoiman tarpeella ja elinkeino- ja työelämässä tapahtuvilla muutoksilla, muun muassa ikärakenteella, minkä vuoksi lähivuosina palvelu-, sosiaali- ja terveysalat tarvitsevat keskimääräistä enemmän työvoimaa. Myös eläkkeelle siirtyy Etelä-Savossa enemmän ihmisiä kuin muualla keskimäärin. Aikuiskoulutus on tämän vuoksi Etelä-Savossa tavallista tärkeämpää. Nuorisoikäluokat eivät yksinään riitä tyydyttämään työvoiman tarvetta.

Kaikki Itä-Suomen kolme maakuntaa pitävät ministeriön suunnittelemia supistuksia kohtuuttomina ja vaativat niitä pienennettäviksi. Maakuntien mielestä supistus- ja säästösuunnitelmat kohdistuvat aivan liiaksi itäiseen Suomeen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.


Lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin ja tarjousasiamiehelle

Maakuntahallitus tehtaili vuoden viimeisessä kokouksessaan myös koko joukon päätöksiä kehittämishankkeista. Hankkeita hallitus hyväksyi parikymmentä.

Hankkeista suurin tuo lisärahoitusta sähköisten palvelujen kehittämiseen Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 450 000 euroa. Rahoituksesta 315 000 tulee Suomen valtiolta ja EU:lta.

Tämä ns. Sara-hanke käynnistyi elokuussa 2010 ja se päättyy ensi vuoden lopussa. Hanke on Etelä-Savon osio Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteishankkeessa. Myös maakunnallisen yhteistyöryhmän pitää vielä hyväksyä hankkeen rahoittaminen maakunnan rakennerahasto-ohjelman varoilla.

Lisärahoitusta sai myös tarjousasiamieshanke, joka neuvoo eteläsavolaisia yrityksiä kysymyksissä, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin ja tarjouskilpailuihin. Neuvonnan kokonaiskustannukset ovat 343 000 euroa, josta 240 000 tulee suomen valtiolta ja EU:lta.


Matkailun ja vapaa-ajan vetovoimaan uskotaan

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla käynnistyy lukuisia EU- ja maakuntarahahankkeita, jotka kehittävät muun muassa alueiden matkailu- ja vapaa-ajan vetovoimaa sekä osaamista ja yrittämistä.

Mikkelin seudun monille matkailu- ja retkeilyreitistöille tehdään oma verkkosivusto. Saimaa Routes – Mikkelin seudun virkistys- ja kulttuurireitistöjen kehittämisohjelma kokoaa verkkosivujen lisäksi reitistöistä muun muassa tietokannan, liittää reittien varrelle osuvat palvelut mukaan aineistoihin ja painattaa uuden ajantasaiset retkeilyreittikartat.

Jatkossa retkeilijät voivat tutustua reitteihin jo ennalta verkossa, laatia oman kulkureitin ja yhdistellä eri reittejä. Myös omaa älypuhelinta voi käyttää hyväkseen reitillä kulkiessa.

Reitistöhanketta vetää Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 235 000 euroa, josta Suomen valtio ja EU maksavat 163 000.

Puutarhamatkailun vetovoimaa lisää Taito Itä-Suomen hanke, joka laatii kehittämissuunnitelman Kenkäveron ja Mikkelipuiston alueelle Mikkelissä. 50 000 euron hanke tiivistää lähekkäin sijaitsevien Kenkäveron ja Mikkelipuiston yhteistyötä.

Viidellä kymmenellä tuhannella eurolla kehitetään myös sekä Astuvansalmen matkailuvetovoimaa että Mökkimanageri-palveluja vapaa-ajan asukkaille.


Savonlinnan kaupunkikeskustalle vetovoimahanke

Savonlinnan kaupunkikeskuksen vetovoimaa aletaan kehittää vuoden 2013 alusta kaksivuotisella vetovoimahankkeella. Keskustassa muun muassa Olavinkatu uudistuu Possenkadun ja Kauppatorin välisellä osuudella. Tavoitteena on houkutteleva ostosbulevardi Olavi.

Kauppojen julkisivuja elävöitetään ja kaupunki saa joulu- tai talvikadun. Hanke lisää myös yhteistyötä eri tahojen välillä sekä tiedottaa ja markkinoi ja valmentaa. Hankkeella palkataan toiminnanjohtaja ja osa-aikainen projektipäällikkö

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 383 000 euroa, josta EU:lta ja valtiolta tulee noin 270 000.


Maakuntamuseon tilat uudistuvat Savonlinnan Riihisaaressa

Savonlinnan seudulla kehitetään hankerahalla myös Riihisaareen Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Hanke muun muassa uudistaa maakuntamuseon tilat, suunnittelee luonto- ja kulttuuripainotteisen perusnäyttelyn ja opetuskokonaisuudet Saimaan luonnosta ja kulttuurista. Kustannukset ovat kahdelle vuodelle noin 193 000 euroa, josta EU ja Suomen valtio kustantavat 135 000.

Savonlinnan seudulla selvitetään myös koivun kuoren jalostusmahdollisuuksia (105 000 euroa) ja suunnitellaan matkailun ammattilaisille suunnattu tapahtuma Saimaa Tourism Summit (40 000 e)


Pieksämäki etsii uusia ratkaisuja kouluelämän murroksiin

Pieksämäellä alkaa Hiekanpään elämänkaarihanke, joka kehittää Hiekanpäähän alueen, joka tarjoaa laajasti hyvinvointi-, opetus-, kulttuuri-, asumis-, liikunta- ja luontopalveluja. Maakuntahallitus myönsi kehittämistoimiin noin 147 000 euroa, josta 103 000 tulee Suomen valtiolta ja EU:lta.

Puumala selvittää puolestaan, mitkä ovat mahdollisuudet saada Saimaan Lietveden ympärille noin 70 kilometrin pituinen rengasreitti. Tavoitteena on houkutella reitille matkailijoita. Maakuntahallitus myönsi selvitystyöhön 30 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa.


Kehittämisrahaa yrittäjyyden edistämiseen, innovaatiotoimintaan ja uusiin tapoihin oppia

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus käynnistää Etelä-Savossa Kimmoke-hankkeen, joka edistää yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat  vajaat 300 000 euroa, josta Suomen valtiolta ja EU:lta tulee 206 000 euroa.

Itä-Suomen yliopiston kaksivuotinen EU-hanke puolestaan selvittää uuden teknologian, uusien oppimisympäristöjen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Hanke kytkeytyy tiiviisti Savonlinnan kampukseen, sen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 330 000 euroa, josta Suomen valtiolta ja EU:ltä tulee 161 000.

EU:n rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavat hankkeet tarvitsevat vielä maakunnan yhteistyöryhmän siunauksen.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina, paitsi pykälä 8 siirtyi käsiteltäväksi hallituksen tammikuun kokoukseen (lausunto ympäristönsuojelulakiesityksestä).

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnallisen sote-työryhmän työ valmistui

17.12.2012

Maakunnallinen sosiaali- ja terveystoimen järjestelyjä selvittävä työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä päivystystoiminnasta. Esitys turvaisi ympärivuorokautisen kiireellisen päivystyksen maakunnassa.

- Eteläsavolaiset asiantuntijat ovat saaneet aikaiseksi yksinkertaisen pohjaesityksen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja erityisesti ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamiseksi. Asiantuntijoiden esittämässä ratkaisumallissa sekä Mikkelin että Savonlinnan keskussairaaloille löytyy hyvä rooli, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Asiantuntijatyöryhmän esitys antaa hänen mielestään maakunnan päättäjille hyvän pohjan tehdä päätöksiä.

Maakuntahallitus merkitsi ryhmän esityksen tiedoksi kokouksessaan 17. joulukuuta. Samalla hallitus totesi, että selvitysryhmä jatkaa toimintaansa maaliskuun loppuun sosiaali- ja terveysministeriön asettamien selvitysmiesten Etelä-Savon tuki- ja yhteysryhmänä.


Esitys turvaisi ympärivuorokautisen päivystyksen

Etelä-Savon sote-työryhmän tehtävänä oli selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Työryhmän nimesi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä 25. syyskuuta Mikkelissä.

Etelä-Savon selvitystyöryhmä esittää selvityksessään, että sekä Etelä-Savon että Itä-Savon sairaanhoitopiirit hyväksyisivät Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualueen (KYS-Erva) järjestämissopimuksen esitetyssä muodossa. Työryhmä esittää myös, että sairaanhoitopiirien omistajakunnat ohjeistaisivat omat edustajansa toimimaan linjauksen mukaisesti. Ryhmän mukaan näillä toimilla pystytään turvaamaan ympärivuorokautinen kiireellinen päivystystoiminta Etelä-Savossa (Mikkelissä II-tason päivystys ja Savonlinnassa I-tason päivystys).

Tarkemman päivystyssuunnitelman tekijöiksi työryhmä ehdottaa sairaanhoitopiirejä.

Etelä-Savo kuuluu Kuopion yliopistollinen keskussairaala Erva-alueeseen. Erva-alue vastaa kaikkein vaativimmista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista alueella.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on hyväksynyt KYS-Erva-alueen järjestämissopimuksen 23. marraskuuta. Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa 17. joulukuuta.


Savonlinnan selvittää Joensuu-yhteistyön mahdollisuudet

Savonlinnan kaupunki aikoo vielä selvittää myös sen, mitä kaupungin asukkaiden palveluille tarkoittaisi yhteistyö Pohjois-Karjalan keskussairaalan kanssa Joensuussa.

- Päätös sosiaali- ja terveyden huollon uudistuksista on tietysti vaikea, Viialainen sanoo.

- Maakuntajohtajana toivon, että sekä Savonlinna että Pieksämäki suuntautuisivat omissa sote-ratkaisuissaan mieluiten yhteistyöhön oman maakunnan muiden kuntien kanssa.


Lausunnot 7. maaliskuuta mennessä

Puhetta selvitysryhmässä johti kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Mikkelistä. Jäseninä ryhmään kuuluivat kaupunginjohtajat Janne Laine Savonlinnasta ja Tapio Turunen Pieksämäeltä, kunnanjohtajat Kristiina Järvenpää Rantasalmelta, Heikki Laukkanen Juvalta ja Pekka Toivonen Kangasniemeltä sekä sairaanhoitopiirien johtajat Matti Nupponen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja Hemmo Pirhonen Itä-Savon sairaanhoitopiiristä. Esittelijänä ryhmässä toimivat maakuntajohtaja Matti Viialainen ja sihteereinä hallinto ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, maakunta-asiamies Markku Aholainen ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen maakuntaliitosta.

Selvitystyötä ohjasi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat maakunnan kuntien ja sairaanhoitopiirien johtajat. Työryhmä työn keskeinen tavoite oli ssaada aikaiseksi esitys, joka säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus 17. syyskuuta Mikkelissä.

Lausunnot kuntarakenteista ja siihen liittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta maakuntien ja kuntien tulee antaa ministeriölle 7. maaliskuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus antaa kuntarakennelausunnon 18. helmikuuta.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Ammatillisen koulutuksen supistukset kohtuuttomia

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkasupistukset ammatilliseen koulutukseen vuoteen 2016 mennessä ovat kavahduttaneet Etelä-Savossa. Supistukset ovat maakunnan kuntien ja oppilaitosten mielestä aivan liian rajuja.

Supistuksia on pienennettävä ministeriön alustavista suunnittelemista, totesi myös maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausunto oli vastaus ministeriön alustaviin suunnitelmiin vuosille 2013 – 2016.

Suunnitelmissa ministeriö esittää huomattavia supistuksia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriin. Etelä-Savossa ministeriön suunnitelmat pienentäisivät aloituspaikkoja seuraavan kolmen vuoden aikana lähes tuhannella eli nykyisestä 5085:stä 4020:een.

Maakuntahallitus voi hyväksyä ainoastaan noin 330 aloituspaikan leikkaukset. Hallitus esittääkin antamassaan palautteessa, että enimmäisopiskelijamäärä olisi 4750 Etelä-Savon ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2016. Näkemyksiään hallitus perustelee muun muassa nuorten seudullisella lähiopetuksella, osaavan työvoiman tarpeella ja elinkeino- ja työelämässä tapahtuvilla muutoksilla, muun muassa ikärakenteella, minkä vuoksi lähivuosina palvelu-, sosiaali- ja terveysalat tarvitsevat keskimääräistä enemmän työvoimaa. Myös eläkkeelle siirtyy Etelä-Savossa enemmän ihmisiä kuin muualla keskimäärin. Aikuiskoulutus on tämän vuoksi Etelä-Savossa tavallista tärkeämpää. Nuorisoikäluokat eivät yksinään riitä tyydyttämään työvoiman tarvetta.

Kaikki Itä-Suomen kolme maakuntaa pitävät ministeriön suunnittelemia supistuksia kohtuuttomina ja vaativat niitä pienennettäviksi. Maakuntien mielestä supistus- ja säästösuunnitelmat kohdistuvat aivan liiaksi itäiseen Suomeen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.


Lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin ja tarjousasiamiehelle

Maakuntahallitus tehtaili vuoden viimeisessä kokouksessaan myös koko joukon päätöksiä kehittämishankkeista. Hankkeita hallitus hyväksyi parikymmentä.

Hankkeista suurin tuo lisärahoitusta sähköisten palvelujen kehittämiseen Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 450 000 euroa. Rahoituksesta 315 000 tulee Suomen valtiolta ja EU:lta.

Tämä ns. Sara-hanke käynnistyi elokuussa 2010 ja se päättyy ensi vuoden lopussa. Hanke on Etelä-Savon osio Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteishankkeessa. Myös maakunnallisen yhteistyöryhmän pitää vielä hyväksyä hankkeen rahoittaminen maakunnan rakennerahasto-ohjelman varoilla.

Lisärahoitusta sai myös tarjousasiamieshanke, joka neuvoo eteläsavolaisia yrityksiä kysymyksissä, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin ja tarjouskilpailuihin. Neuvonnan kokonaiskustannukset ovat 343 000 euroa, josta 240 000 tulee suomen valtiolta ja EU:lta.


Matkailun ja vapaa-ajan vetovoimaan uskotaan

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla käynnistyy lukuisia EU- ja maakuntarahahankkeita, jotka kehittävät muun muassa alueiden matkailu- ja vapaa-ajan vetovoimaa sekä osaamista ja yrittämistä.

Mikkelin seudun monille matkailu- ja retkeilyreitistöille tehdään oma verkkosivusto. Saimaa Routes – Mikkelin seudun virkistys- ja kulttuurireitistöjen kehittämisohjelma kokoaa verkkosivujen lisäksi reitistöistä muun muassa tietokannan, liittää reittien varrelle osuvat palvelut mukaan aineistoihin ja painattaa uuden ajantasaiset retkeilyreittikartat.

Jatkossa retkeilijät voivat tutustua reitteihin jo ennalta verkossa, laatia oman kulkureitin ja yhdistellä eri reittejä. Myös omaa älypuhelinta voi käyttää hyväkseen reitillä kulkiessa.

Reitistöhanketta vetää Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 235 000 euroa, josta Suomen valtio ja EU maksavat 163 000.

Puutarhamatkailun vetovoimaa lisää Taito Itä-Suomen hanke, joka laatii kehittämissuunnitelman Kenkäveron ja Mikkelipuiston alueelle Mikkelissä. 50 000 euron hanke tiivistää lähekkäin sijaitsevien Kenkäveron ja Mikkelipuiston yhteistyötä.

Viidellä kymmenellä tuhannella eurolla kehitetään myös sekä Astuvansalmen matkailuvetovoimaa että Mökkimanageri-palveluja vapaa-ajan asukkaille.


Savonlinnan kaupunkikeskustalle vetovoimahanke

Savonlinnan kaupunkikeskuksen vetovoimaa aletaan kehittää vuoden 2013 alusta kaksivuotisella vetovoimahankkeella. Keskustassa muun muassa Olavinkatu uudistuu Possenkadun ja Kauppatorin välisellä osuudella. Tavoitteena on houkutteleva ostosbulevardi Olavi.

Kauppojen julkisivuja elävöitetään ja kaupunki saa joulu- tai talvikadun. Hanke lisää myös yhteistyötä eri tahojen välillä sekä tiedottaa ja markkinoi ja valmentaa. Hankkeella palkataan toiminnanjohtaja ja osa-aikainen projektipäällikkö

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 383 000 euroa, josta EU:lta ja valtiolta tulee noin 270 000.


Maakuntamuseon tilat uudistuvat Savonlinnan Riihisaaressa

Savonlinnan seudulla kehitetään hankerahalla myös Riihisaareen Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Hanke muun muassa uudistaa maakuntamuseon tilat, suunnittelee luonto- ja kulttuuripainotteisen perusnäyttelyn ja opetuskokonaisuudet Saimaan luonnosta ja kulttuurista. Kustannukset ovat kahdelle vuodelle noin 193 000 euroa, josta EU ja Suomen valtio kustantavat 135 000.

Savonlinnan seudulla selvitetään myös koivun kuoren jalostusmahdollisuuksia (105 000 euroa) ja suunnitellaan matkailun ammattilaisille suunnattu tapahtuma Saimaa Tourism Summit (40 000 e)


Pieksämäki etsii uusia ratkaisuja kouluelämän murroksiin

Pieksämäellä alkaa Hiekanpään elämänkaarihanke, joka kehittää Hiekanpäähän alueen, joka tarjoaa laajasti hyvinvointi-, opetus-, kulttuuri-, asumis-, liikunta- ja luontopalveluja. Maakuntahallitus myönsi kehittämistoimiin noin 147 000 euroa, josta 103 000 tulee Suomen valtiolta ja EU:lta.

Puumala selvittää puolestaan, mitkä ovat mahdollisuudet saada Saimaan Lietveden ympärille noin 70 kilometrin pituinen rengasreitti. Tavoitteena on houkutella reitille matkailijoita. Maakuntahallitus myönsi selvitystyöhön 30 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa.


Kehittämisrahaa yrittäjyyden edistämiseen, innovaatiotoimintaan ja uusiin tapoihin oppia

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus käynnistää Etelä-Savossa Kimmoke-hankkeen, joka edistää yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat  vajaat 300 000 euroa, josta Suomen valtiolta ja EU:lta tulee 206 000 euroa.

Itä-Suomen yliopiston kaksivuotinen EU-hanke puolestaan selvittää uuden teknologian, uusien oppimisympäristöjen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Hanke kytkeytyy tiiviisti Savonlinnan kampukseen, sen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 330 000 euroa, josta Suomen valtiolta ja EU:ltä tulee 161 000.

EU:n rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavat hankkeet tarvitsevat vielä maakunnan yhteistyöryhmän siunauksen.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina, paitsi pykälä 8 siirtyi käsiteltäväksi hallituksen tammikuun kokoukseen (lausunto ympäristönsuojelulakiesityksestä).

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010