EU-ohjelmat toteutuvat hyvin Etelä-Savossa

17.10.2012

Etelä-Savon EU-ohjelmat ovat toteutumassa hyvin. Euroopan sosiaalirahaston ESR-ohjelman rahoitus on jo kokonaan varattu, ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-ohjelma toteutuu myös hyvin, joskin uusille hyville EAKR-hankkeille rahaa on vielä jäljellä, sanoo ohjelmapäällikkö Hanna Makkula Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Makkula selosti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmälle EAKR- ja ESR-ohjelmien toteutumistilannetta keskiviikkona 17. lokakuuta Mikkelissä, missä yhteistyöryhmä piti vuoden toiseksi viimeistä kokousta.

Yritystukien kysyntää talouslama on kuitenkin hiljentänyt, joten yritysten kehittämishankkeisiin rahaa on vielä Makkulan mukaan runsaasti eli lähes 18 miljoonaa euroa jäljellä.

Tänä vuonna yritystukien kysyntä on kuitenkin jo lähtenyt nousuun.

- Vuonna 2012 Ely-keskus on myöntänyt yritystukiin tähän mennessä kymmenen miljoonaa euroa ohjelmarahaa. Summa on selvästi suurempi kuin vuonna 2011, kertoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta.


Kuluvan kauden viimeiset rahat tulevat vuonna 2013

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Ohjelmakauden päättyminen tarkoittaa sitä, että ohjelmien viimeiset rahat tulevat Etelä-Savoon ensi vuonna. Kehittämishankkeita voi kuitenkin toteuttaa vielä vuonna 2014.

ESR-ohjelmassa rahoille on jo käytännössä löytynyt käyttökohteet, mutta EAKR-ohjelmassa rahaa maakunnan elinkeinotoimintaa, osaamista ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin on käytettävissä kaikkiaan yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Yritystukien lisäksi (vajaat 18 miljoonaa) maakunnan innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämiseen on myönnettävissä 12,6 miljoonaa euroa ja alueen saavutettavuutta, vetovoimaa ja yrityselämän toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin 4,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 alussa käynnistyy uusi seitsenvuotinen ohjelmakausi, jota jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan.


Valtio leikkaa edelleen

Yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessa maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle 2013.

Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella.

Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.


Toteuttamissuunnitelman rahoitusraami 2013 noin 132 miljoonaa euroa

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa 2013 – 2014. Keskustelussa tuli esiin erityisesti huoli maakunnan haja-asutusalueiden nopeista laajakaistayhteyksistä, joihin pitäisi valtion tuella löytyä uusia toimivia ratkaisuja.

Vuodelle 2013 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.

Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä Valtatie 5:n ja Valtatie 23: korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin ohjautuu 16 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Maakuntahallitus saa suunnitelman hyväksyttäväkseen maanantaina 22. lokakuuta.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.


Itä- ja Pohjois-Suomi valmistelevat kiivaasti uutta ohjelmaa

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden ohjelmakauden 2014 – 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä yhteistyöryhmälle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa.

Ohjelma pannaan udellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 – 20 pros.; ESR: 25 – 35 pros.).


Halke linjasi sisällöt

Ohjelman sisällöt linjasi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) keväällä 2012. Halken linjausten mukaan ohjelman tavoitteena on:

  • edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä,
  • tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä,
  • edistää vähähiilistä taloutta,
  • parantaa alueiden saavutettavuutta,
  • parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta,
  • kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja
  • lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

 

Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa

Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa on Koskisen mukaan turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas) ja saada harvan asutuksen painoarvo mahdollisimman korkeaksi.

Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EU-komissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 – 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi.

Itä-Suomen edun mukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus.


Aikataulut kiireiset

EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin ja mille alueille.

Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta.

Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy.


ELY-keskus tukee elinvoimaa, elinkeinoja ja väestön hyvinvointia

Etelä-Savon Ely-keskus on kirjannut lähivuosien painopisteiksi Etelä-Savon elinvoiman, erityisesti kaupunkiseudut ja monimuotoisen järviluonnon, elinkeinoelämän menestyksen, erityisesti yritysten innovaatiotoiminnan ja kansainvälisyyden, sekä väestön hyvinvoinnin, erityisesti nuorten työllistymisen sekä maahan muuttoon ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Ely-keskuksen strategia-asiakirjaa 2012 – 2015 yhteistyöryhmälle esitteli johtaja Juha Pulliainen.


Hanke kehittää urheiluseurojen palveluosaamista

Itä-Suomessa käynnistyy loppuvuodesta 2012 hanke, joka kehittää 12 itäsuomalaisen urheiluseuran osaamista siten, että ne jatkossa pystyvät selkeästi nykyistä paremmin tuottamaan liikuntaan ja urheiluun liittyviä hyvinvointipalveluja ja -tapahtumia. Hanke edistää sekä seurojen keskinäistä yhteistyötä että yhteistyötä kuntiin.

Tässä Seke-hankkeeksi kutsutussa hankkeessa on mukana kahdeksan pohjoissavolaista sekä kaksi eteläsavolaista ja kaksi pohjoiskarjalaista urheiluseuraa. Puolitoistavuotta kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat 370 000 euroa, josta Etelä-Savon osuus on vajaat 46 000 euroa. EU-rakennerahastorahaa ja Suomen valtion rahaa hanke saa 275 000 euroa.

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi maakunnan EU-ohjelmavaroin.


Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ ELY-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.


Seuraava kokous 19. joulukuuta

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 19. joulukuuta Mikkelissä.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, ja yhteistyöryhmän sihteeri, ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU-ohjelmat toteutuvat hyvin Etelä-Savossa

17.10.2012

Etelä-Savon EU-ohjelmat ovat toteutumassa hyvin. Euroopan sosiaalirahaston ESR-ohjelman rahoitus on jo kokonaan varattu, ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-ohjelma toteutuu myös hyvin, joskin uusille hyville EAKR-hankkeille rahaa on vielä jäljellä, sanoo ohjelmapäällikkö Hanna Makkula Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Makkula selosti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmälle EAKR- ja ESR-ohjelmien toteutumistilannetta keskiviikkona 17. lokakuuta Mikkelissä, missä yhteistyöryhmä piti vuoden toiseksi viimeistä kokousta.

Yritystukien kysyntää talouslama on kuitenkin hiljentänyt, joten yritysten kehittämishankkeisiin rahaa on vielä Makkulan mukaan runsaasti eli lähes 18 miljoonaa euroa jäljellä.

Tänä vuonna yritystukien kysyntä on kuitenkin jo lähtenyt nousuun.

- Vuonna 2012 Ely-keskus on myöntänyt yritystukiin tähän mennessä kymmenen miljoonaa euroa ohjelmarahaa. Summa on selvästi suurempi kuin vuonna 2011, kertoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta.


Kuluvan kauden viimeiset rahat tulevat vuonna 2013

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Ohjelmakauden päättyminen tarkoittaa sitä, että ohjelmien viimeiset rahat tulevat Etelä-Savoon ensi vuonna. Kehittämishankkeita voi kuitenkin toteuttaa vielä vuonna 2014.

ESR-ohjelmassa rahoille on jo käytännössä löytynyt käyttökohteet, mutta EAKR-ohjelmassa rahaa maakunnan elinkeinotoimintaa, osaamista ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin on käytettävissä kaikkiaan yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Yritystukien lisäksi (vajaat 18 miljoonaa) maakunnan innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämiseen on myönnettävissä 12,6 miljoonaa euroa ja alueen saavutettavuutta, vetovoimaa ja yrityselämän toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin 4,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 alussa käynnistyy uusi seitsenvuotinen ohjelmakausi, jota jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan.


Valtio leikkaa edelleen

Yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessa maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle 2013.

Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella.

Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.


Toteuttamissuunnitelman rahoitusraami 2013 noin 132 miljoonaa euroa

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa 2013 – 2014. Keskustelussa tuli esiin erityisesti huoli maakunnan haja-asutusalueiden nopeista laajakaistayhteyksistä, joihin pitäisi valtion tuella löytyä uusia toimivia ratkaisuja.

Vuodelle 2013 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.

Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä Valtatie 5:n ja Valtatie 23: korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin ohjautuu 16 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Maakuntahallitus saa suunnitelman hyväksyttäväkseen maanantaina 22. lokakuuta.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.


Itä- ja Pohjois-Suomi valmistelevat kiivaasti uutta ohjelmaa

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden ohjelmakauden 2014 – 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä yhteistyöryhmälle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa.

Ohjelma pannaan udellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 – 20 pros.; ESR: 25 – 35 pros.).


Halke linjasi sisällöt

Ohjelman sisällöt linjasi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) keväällä 2012. Halken linjausten mukaan ohjelman tavoitteena on:

  • edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä,
  • tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä,
  • edistää vähähiilistä taloutta,
  • parantaa alueiden saavutettavuutta,
  • parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta,
  • kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja
  • lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

 

Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa

Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa on Koskisen mukaan turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas) ja saada harvan asutuksen painoarvo mahdollisimman korkeaksi.

Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EU-komissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 – 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi.

Itä-Suomen edun mukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus.


Aikataulut kiireiset

EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin ja mille alueille.

Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta.

Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy.


ELY-keskus tukee elinvoimaa, elinkeinoja ja väestön hyvinvointia

Etelä-Savon Ely-keskus on kirjannut lähivuosien painopisteiksi Etelä-Savon elinvoiman, erityisesti kaupunkiseudut ja monimuotoisen järviluonnon, elinkeinoelämän menestyksen, erityisesti yritysten innovaatiotoiminnan ja kansainvälisyyden, sekä väestön hyvinvoinnin, erityisesti nuorten työllistymisen sekä maahan muuttoon ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Ely-keskuksen strategia-asiakirjaa 2012 – 2015 yhteistyöryhmälle esitteli johtaja Juha Pulliainen.


Hanke kehittää urheiluseurojen palveluosaamista

Itä-Suomessa käynnistyy loppuvuodesta 2012 hanke, joka kehittää 12 itäsuomalaisen urheiluseuran osaamista siten, että ne jatkossa pystyvät selkeästi nykyistä paremmin tuottamaan liikuntaan ja urheiluun liittyviä hyvinvointipalveluja ja -tapahtumia. Hanke edistää sekä seurojen keskinäistä yhteistyötä että yhteistyötä kuntiin.

Tässä Seke-hankkeeksi kutsutussa hankkeessa on mukana kahdeksan pohjoissavolaista sekä kaksi eteläsavolaista ja kaksi pohjoiskarjalaista urheiluseuraa. Puolitoistavuotta kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat 370 000 euroa, josta Etelä-Savon osuus on vajaat 46 000 euroa. EU-rakennerahastorahaa ja Suomen valtion rahaa hanke saa 275 000 euroa.

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi maakunnan EU-ohjelmavaroin.


Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ ELY-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.


Seuraava kokous 19. joulukuuta

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 19. joulukuuta Mikkelissä.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, ja yhteistyöryhmän sihteeri, ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU-ohjelmat toteutuvat hyvin Etelä-Savossa

17.10.2012

Etelä-Savon EU-ohjelmat ovat toteutumassa hyvin. Euroopan sosiaalirahaston ESR-ohjelman rahoitus on jo kokonaan varattu, ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-ohjelma toteutuu myös hyvin, joskin uusille hyville EAKR-hankkeille rahaa on vielä jäljellä, sanoo ohjelmapäällikkö Hanna Makkula Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Makkula selosti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmälle EAKR- ja ESR-ohjelmien toteutumistilannetta keskiviikkona 17. lokakuuta Mikkelissä, missä yhteistyöryhmä piti vuoden toiseksi viimeistä kokousta.

Yritystukien kysyntää talouslama on kuitenkin hiljentänyt, joten yritysten kehittämishankkeisiin rahaa on vielä Makkulan mukaan runsaasti eli lähes 18 miljoonaa euroa jäljellä.

Tänä vuonna yritystukien kysyntä on kuitenkin jo lähtenyt nousuun.

- Vuonna 2012 Ely-keskus on myöntänyt yritystukiin tähän mennessä kymmenen miljoonaa euroa ohjelmarahaa. Summa on selvästi suurempi kuin vuonna 2011, kertoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta.


Kuluvan kauden viimeiset rahat tulevat vuonna 2013

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Ohjelmakauden päättyminen tarkoittaa sitä, että ohjelmien viimeiset rahat tulevat Etelä-Savoon ensi vuonna. Kehittämishankkeita voi kuitenkin toteuttaa vielä vuonna 2014.

ESR-ohjelmassa rahoille on jo käytännössä löytynyt käyttökohteet, mutta EAKR-ohjelmassa rahaa maakunnan elinkeinotoimintaa, osaamista ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin on käytettävissä kaikkiaan yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Yritystukien lisäksi (vajaat 18 miljoonaa) maakunnan innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämiseen on myönnettävissä 12,6 miljoonaa euroa ja alueen saavutettavuutta, vetovoimaa ja yrityselämän toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin 4,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 alussa käynnistyy uusi seitsenvuotinen ohjelmakausi, jota jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan.


Valtio leikkaa edelleen

Yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessa maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle 2013.

Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella.

Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.


Toteuttamissuunnitelman rahoitusraami 2013 noin 132 miljoonaa euroa

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa 2013 – 2014. Keskustelussa tuli esiin erityisesti huoli maakunnan haja-asutusalueiden nopeista laajakaistayhteyksistä, joihin pitäisi valtion tuella löytyä uusia toimivia ratkaisuja.

Vuodelle 2013 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.

Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä Valtatie 5:n ja Valtatie 23: korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin ohjautuu 16 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Maakuntahallitus saa suunnitelman hyväksyttäväkseen maanantaina 22. lokakuuta.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.


Itä- ja Pohjois-Suomi valmistelevat kiivaasti uutta ohjelmaa

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden ohjelmakauden 2014 – 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä yhteistyöryhmälle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa.

Ohjelma pannaan udellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 – 20 pros.; ESR: 25 – 35 pros.).


Halke linjasi sisällöt

Ohjelman sisällöt linjasi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) keväällä 2012. Halken linjausten mukaan ohjelman tavoitteena on:

  • edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä,
  • tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä,
  • edistää vähähiilistä taloutta,
  • parantaa alueiden saavutettavuutta,
  • parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta,
  • kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja
  • lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

 

Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa

Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa on Koskisen mukaan turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas) ja saada harvan asutuksen painoarvo mahdollisimman korkeaksi.

Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EU-komissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 – 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi.

Itä-Suomen edun mukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus.


Aikataulut kiireiset

EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin ja mille alueille.

Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta.

Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy.


ELY-keskus tukee elinvoimaa, elinkeinoja ja väestön hyvinvointia

Etelä-Savon Ely-keskus on kirjannut lähivuosien painopisteiksi Etelä-Savon elinvoiman, erityisesti kaupunkiseudut ja monimuotoisen järviluonnon, elinkeinoelämän menestyksen, erityisesti yritysten innovaatiotoiminnan ja kansainvälisyyden, sekä väestön hyvinvoinnin, erityisesti nuorten työllistymisen sekä maahan muuttoon ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Ely-keskuksen strategia-asiakirjaa 2012 – 2015 yhteistyöryhmälle esitteli johtaja Juha Pulliainen.


Hanke kehittää urheiluseurojen palveluosaamista

Itä-Suomessa käynnistyy loppuvuodesta 2012 hanke, joka kehittää 12 itäsuomalaisen urheiluseuran osaamista siten, että ne jatkossa pystyvät selkeästi nykyistä paremmin tuottamaan liikuntaan ja urheiluun liittyviä hyvinvointipalveluja ja -tapahtumia. Hanke edistää sekä seurojen keskinäistä yhteistyötä että yhteistyötä kuntiin.

Tässä Seke-hankkeeksi kutsutussa hankkeessa on mukana kahdeksan pohjoissavolaista sekä kaksi eteläsavolaista ja kaksi pohjoiskarjalaista urheiluseuraa. Puolitoistavuotta kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat 370 000 euroa, josta Etelä-Savon osuus on vajaat 46 000 euroa. EU-rakennerahastorahaa ja Suomen valtion rahaa hanke saa 275 000 euroa.

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi maakunnan EU-ohjelmavaroin.


Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ ELY-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.


Seuraava kokous 19. joulukuuta

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 19. joulukuuta Mikkelissä.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, ja yhteistyöryhmän sihteeri, ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

EU-ohjelmat toteutuvat hyvin Etelä-Savossa

17.10.2012

Etelä-Savon EU-ohjelmat ovat toteutumassa hyvin. Euroopan sosiaalirahaston ESR-ohjelman rahoitus on jo kokonaan varattu, ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-ohjelma toteutuu myös hyvin, joskin uusille hyville EAKR-hankkeille rahaa on vielä jäljellä, sanoo ohjelmapäällikkö Hanna Makkula Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Makkula selosti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmälle EAKR- ja ESR-ohjelmien toteutumistilannetta keskiviikkona 17. lokakuuta Mikkelissä, missä yhteistyöryhmä piti vuoden toiseksi viimeistä kokousta.

Yritystukien kysyntää talouslama on kuitenkin hiljentänyt, joten yritysten kehittämishankkeisiin rahaa on vielä Makkulan mukaan runsaasti eli lähes 18 miljoonaa euroa jäljellä.

Tänä vuonna yritystukien kysyntä on kuitenkin jo lähtenyt nousuun.

- Vuonna 2012 Ely-keskus on myöntänyt yritystukiin tähän mennessä kymmenen miljoonaa euroa ohjelmarahaa. Summa on selvästi suurempi kuin vuonna 2011, kertoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta.


Kuluvan kauden viimeiset rahat tulevat vuonna 2013

Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 – 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 220 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

Ohjelmakauden päättyminen tarkoittaa sitä, että ohjelmien viimeiset rahat tulevat Etelä-Savoon ensi vuonna. Kehittämishankkeita voi kuitenkin toteuttaa vielä vuonna 2014.

ESR-ohjelmassa rahoille on jo käytännössä löytynyt käyttökohteet, mutta EAKR-ohjelmassa rahaa maakunnan elinkeinotoimintaa, osaamista ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin on käytettävissä kaikkiaan yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Yritystukien lisäksi (vajaat 18 miljoonaa) maakunnan innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämiseen on myönnettävissä 12,6 miljoonaa euroa ja alueen saavutettavuutta, vetovoimaa ja yrityselämän toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin 4,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 alussa käynnistyy uusi seitsenvuotinen ohjelmakausi, jota jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan.


Valtio leikkaa edelleen

Yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessa maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle 2013.

Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella.

Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.


Toteuttamissuunnitelman rahoitusraami 2013 noin 132 miljoonaa euroa

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa 2013 – 2014. Keskustelussa tuli esiin erityisesti huoli maakunnan haja-asutusalueiden nopeista laajakaistayhteyksistä, joihin pitäisi valtion tuella löytyä uusia toimivia ratkaisuja.

Vuodelle 2013 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.

Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä Valtatie 5:n ja Valtatie 23: korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin ohjautuu 16 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Maakuntahallitus saa suunnitelman hyväksyttäväkseen maanantaina 22. lokakuuta.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.


Itä- ja Pohjois-Suomi valmistelevat kiivaasti uutta ohjelmaa

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden ohjelmakauden 2014 – 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä yhteistyöryhmälle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa.

Ohjelma pannaan udellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 – 20 pros.; ESR: 25 – 35 pros.).


Halke linjasi sisällöt

Ohjelman sisällöt linjasi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) keväällä 2012. Halken linjausten mukaan ohjelman tavoitteena on:

  • edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä,
  • tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä,
  • edistää vähähiilistä taloutta,
  • parantaa alueiden saavutettavuutta,
  • parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta,
  • kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja
  • lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

 

Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa

Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa on Koskisen mukaan turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas) ja saada harvan asutuksen painoarvo mahdollisimman korkeaksi.

Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EU-komissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 – 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi.

Itä-Suomen edun mukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus.


Aikataulut kiireiset

EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin ja mille alueille.

Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta.

Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy.


ELY-keskus tukee elinvoimaa, elinkeinoja ja väestön hyvinvointia

Etelä-Savon Ely-keskus on kirjannut lähivuosien painopisteiksi Etelä-Savon elinvoiman, erityisesti kaupunkiseudut ja monimuotoisen järviluonnon, elinkeinoelämän menestyksen, erityisesti yritysten innovaatiotoiminnan ja kansainvälisyyden, sekä väestön hyvinvoinnin, erityisesti nuorten työllistymisen sekä maahan muuttoon ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Ely-keskuksen strategia-asiakirjaa 2012 – 2015 yhteistyöryhmälle esitteli johtaja Juha Pulliainen.


Hanke kehittää urheiluseurojen palveluosaamista

Itä-Suomessa käynnistyy loppuvuodesta 2012 hanke, joka kehittää 12 itäsuomalaisen urheiluseuran osaamista siten, että ne jatkossa pystyvät selkeästi nykyistä paremmin tuottamaan liikuntaan ja urheiluun liittyviä hyvinvointipalveluja ja -tapahtumia. Hanke edistää sekä seurojen keskinäistä yhteistyötä että yhteistyötä kuntiin.

Tässä Seke-hankkeeksi kutsutussa hankkeessa on mukana kahdeksan pohjoissavolaista sekä kaksi eteläsavolaista ja kaksi pohjoiskarjalaista urheiluseuraa. Puolitoistavuotta kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat 370 000 euroa, josta Etelä-Savon osuus on vajaat 46 000 euroa. EU-rakennerahastorahaa ja Suomen valtion rahaa hanke saa 275 000 euroa.

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi maakunnan EU-ohjelmavaroin.


Vipuvaikutus tavoitteena

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain.

EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.

Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ­ ELY-keskuksia ja Finnveraa ­ ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä.


Seuraava kokous 19. joulukuuta

Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 19. joulukuuta Mikkelissä.

Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903, ja yhteistyöryhmän sihteeri, ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010