Miten Etelä-Savon vetovoimatekijät purevat

28.08.2012

 Etelä-Savon maakunnan menestymisen strategiaa päivitetään tämän vuoden aikana. Kolme vuotta sitten hyväksytyn Uusiutuva Etelä-Savo –strategian vetovoimatekijöihin luodaan katsaus arvioiden niiden toimivuutta, ajankohtaisuutta ja tarkistustarpeita. Maakunnan menestysstrategian keskeinen ajatus on tehdä Etelä-Savosta niin vetovoimainen alue, että maakunnan muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi ja alueen taloudellinen kehitys vahvistuu.

Mitä muuttoliikkeeseen kuuluu

Muuttoliikkeessä on tapahtunut positiivista kehitystä synkeiden vuosien 2006 ja 2007 jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy muutamana viime vuonna muuttovoiton puolelle.

 

Nuorten ikäluokissa muuttotappioluvut ovat suuret, mikä on luonnollista opiskelumahdollisuudet huomioiden. Suurimmat menetykset maakunnasta koettiin viime vuonna omaa maakuntaa paremmat opiskelumahdollisuudet omaaviin naapurimaakuntiin eikä pääkaupunkiseudulle, kuten yleensä ajatellaan. Viime vuonna kaikki ikäryhmät yhteenlaskien muuttotappiota kertyi eniten Pohjois-Savoon (164 henkeä), Pohjois-Karjalaan (123) ja Keski-Suomeen (122) ja vasta kuudennella sijalla oli Uusimaa (muuttotappiota 46 henkeä).

Vaikka nuoret muuttavatkin maakunnasta paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plussan puolelle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien, näin myös Uudeltamaalta.

Parin viikon takainen uutinen pääkaupunkiseudun väestönkasvusta kertoo samansuuntaista viestiä. Sen mukaan pääkaupunkiseudun kasvu koostuu enemmän ulkomailta muuttavista kuin muista Suomen maakunnista pääkaupunkiseudulle muuttavista (linkki uutiseen: http://yle.fi/uutiset/taalta_tulevat_paakaupunkiseudun_junantuomat/6255307).

Äskettäin julkaistun Kansallisen nuorisotutkimuksen tulosten mukaan nuoret arvostavat korkealle mm. perhekeskeisyyden ja ekologisuuden, jotka ovat keskeisiä teemoja myös Etelä-Savon strategiassa ja houkuttelevat nuoria asettumaan alueelle.

Millä eväin talous vahvistuu

Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime aikoina sanelleet maailmatalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on perhe- ja pienyritysvaltaista ja ehkä siksi selvinnyt kohtuullisesti viime vuosista.

BKT:llä mitaten Etelä-Savo on viimeisimmänkin tilastovuoden (2009) luvuissa maan kolmanneksi viimeinen maakunta. Koko maan BKT-tasoon vertaavassa indeksissä on kuitenkin kivuttu 75%:n yläpuolelle. Kauppalehden viimeviikkoisen uutisen mukaan Etelä-Savon yritykset olivat maan kärkitasoa omavaraisuusasteella, sijoitetun pääoman tuotolla ja liikevaihdon kasvulla mitaten vuonna 2011. Maakunnan yritystoiminnan perustan muodostavat edelleen teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsätalous ja matkailu.

Venäjän ja Pietarin läheisyys antaa maakunnan elinkeinoelämän kehittymiselle mahdollisuuksia tulevina vuosina. Venäjän kasvavan ja vaurastuvan keskiluokan uskotaan käyttävän Etelä-Savon palveluja entistä enemmän matkailun, kaupan ja tulevaisuudessa esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluiden alalla. Maakunnan tuotteiden ja osaamisen viennille Venäjä tarjoaa kasvavia markkinoita. Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman talouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.

Ollaan oikealla tiellä

Maakunnan luontaiset vahvuudet ja strategiassa valitut painotukset näyttäisivät olleen oikeita ja tehoavan edelleenkin. Etelä-Savossa on saavutettavissa elämänmuoto, jonka arvostus on nousussa myös nuorten piirissä, sekä elämiseen tarvittava toimeentulo. Strategiassa vetovoimatekijöiksi valitut painotukset ovat purreet jo tähänkin mennessä, mutta alueen tilanne on edelleen haastava. Siksi toimenpiteitä on koko ajan terävöitettävä ja vietävä eteenpäin ripeästi. Kehittymisedellytyksiä ja vetovoimaa alueella on, minkä vuoksi kansallisia panoksia on syytä jakaa voimakkaan keskittämisen sijasta laajemmalle.

Lisätietoja:

Suunnittelija Marja Haverinen, p. 044 770 0571

marja.haverinen@esavo.fi

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Miten Etelä-Savon vetovoimatekijät purevat

28.08.2012

 Etelä-Savon maakunnan menestymisen strategiaa päivitetään tämän vuoden aikana. Kolme vuotta sitten hyväksytyn Uusiutuva Etelä-Savo –strategian vetovoimatekijöihin luodaan katsaus arvioiden niiden toimivuutta, ajankohtaisuutta ja tarkistustarpeita. Maakunnan menestysstrategian keskeinen ajatus on tehdä Etelä-Savosta niin vetovoimainen alue, että maakunnan muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi ja alueen taloudellinen kehitys vahvistuu.

Mitä muuttoliikkeeseen kuuluu

Muuttoliikkeessä on tapahtunut positiivista kehitystä synkeiden vuosien 2006 ja 2007 jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy muutamana viime vuonna muuttovoiton puolelle.

 

Nuorten ikäluokissa muuttotappioluvut ovat suuret, mikä on luonnollista opiskelumahdollisuudet huomioiden. Suurimmat menetykset maakunnasta koettiin viime vuonna omaa maakuntaa paremmat opiskelumahdollisuudet omaaviin naapurimaakuntiin eikä pääkaupunkiseudulle, kuten yleensä ajatellaan. Viime vuonna kaikki ikäryhmät yhteenlaskien muuttotappiota kertyi eniten Pohjois-Savoon (164 henkeä), Pohjois-Karjalaan (123) ja Keski-Suomeen (122) ja vasta kuudennella sijalla oli Uusimaa (muuttotappiota 46 henkeä).

Vaikka nuoret muuttavatkin maakunnasta paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plussan puolelle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien, näin myös Uudeltamaalta.

Parin viikon takainen uutinen pääkaupunkiseudun väestönkasvusta kertoo samansuuntaista viestiä. Sen mukaan pääkaupunkiseudun kasvu koostuu enemmän ulkomailta muuttavista kuin muista Suomen maakunnista pääkaupunkiseudulle muuttavista (linkki uutiseen: http://yle.fi/uutiset/taalta_tulevat_paakaupunkiseudun_junantuomat/6255307).

Äskettäin julkaistun Kansallisen nuorisotutkimuksen tulosten mukaan nuoret arvostavat korkealle mm. perhekeskeisyyden ja ekologisuuden, jotka ovat keskeisiä teemoja myös Etelä-Savon strategiassa ja houkuttelevat nuoria asettumaan alueelle.

Millä eväin talous vahvistuu

Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime aikoina sanelleet maailmatalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on perhe- ja pienyritysvaltaista ja ehkä siksi selvinnyt kohtuullisesti viime vuosista.

BKT:llä mitaten Etelä-Savo on viimeisimmänkin tilastovuoden (2009) luvuissa maan kolmanneksi viimeinen maakunta. Koko maan BKT-tasoon vertaavassa indeksissä on kuitenkin kivuttu 75%:n yläpuolelle. Kauppalehden viimeviikkoisen uutisen mukaan Etelä-Savon yritykset olivat maan kärkitasoa omavaraisuusasteella, sijoitetun pääoman tuotolla ja liikevaihdon kasvulla mitaten vuonna 2011. Maakunnan yritystoiminnan perustan muodostavat edelleen teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsätalous ja matkailu.

Venäjän ja Pietarin läheisyys antaa maakunnan elinkeinoelämän kehittymiselle mahdollisuuksia tulevina vuosina. Venäjän kasvavan ja vaurastuvan keskiluokan uskotaan käyttävän Etelä-Savon palveluja entistä enemmän matkailun, kaupan ja tulevaisuudessa esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluiden alalla. Maakunnan tuotteiden ja osaamisen viennille Venäjä tarjoaa kasvavia markkinoita. Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman talouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.

Ollaan oikealla tiellä

Maakunnan luontaiset vahvuudet ja strategiassa valitut painotukset näyttäisivät olleen oikeita ja tehoavan edelleenkin. Etelä-Savossa on saavutettavissa elämänmuoto, jonka arvostus on nousussa myös nuorten piirissä, sekä elämiseen tarvittava toimeentulo. Strategiassa vetovoimatekijöiksi valitut painotukset ovat purreet jo tähänkin mennessä, mutta alueen tilanne on edelleen haastava. Siksi toimenpiteitä on koko ajan terävöitettävä ja vietävä eteenpäin ripeästi. Kehittymisedellytyksiä ja vetovoimaa alueella on, minkä vuoksi kansallisia panoksia on syytä jakaa voimakkaan keskittämisen sijasta laajemmalle.

Lisätietoja:

Suunnittelija Marja Haverinen, p. 044 770 0571

marja.haverinen@esavo.fi

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Miten Etelä-Savon vetovoimatekijät purevat

28.08.2012

 Etelä-Savon maakunnan menestymisen strategiaa päivitetään tämän vuoden aikana. Kolme vuotta sitten hyväksytyn Uusiutuva Etelä-Savo –strategian vetovoimatekijöihin luodaan katsaus arvioiden niiden toimivuutta, ajankohtaisuutta ja tarkistustarpeita. Maakunnan menestysstrategian keskeinen ajatus on tehdä Etelä-Savosta niin vetovoimainen alue, että maakunnan muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi ja alueen taloudellinen kehitys vahvistuu.

Mitä muuttoliikkeeseen kuuluu

Muuttoliikkeessä on tapahtunut positiivista kehitystä synkeiden vuosien 2006 ja 2007 jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy muutamana viime vuonna muuttovoiton puolelle.

 

Nuorten ikäluokissa muuttotappioluvut ovat suuret, mikä on luonnollista opiskelumahdollisuudet huomioiden. Suurimmat menetykset maakunnasta koettiin viime vuonna omaa maakuntaa paremmat opiskelumahdollisuudet omaaviin naapurimaakuntiin eikä pääkaupunkiseudulle, kuten yleensä ajatellaan. Viime vuonna kaikki ikäryhmät yhteenlaskien muuttotappiota kertyi eniten Pohjois-Savoon (164 henkeä), Pohjois-Karjalaan (123) ja Keski-Suomeen (122) ja vasta kuudennella sijalla oli Uusimaa (muuttotappiota 46 henkeä).

Vaikka nuoret muuttavatkin maakunnasta paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plussan puolelle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien, näin myös Uudeltamaalta.

Parin viikon takainen uutinen pääkaupunkiseudun väestönkasvusta kertoo samansuuntaista viestiä. Sen mukaan pääkaupunkiseudun kasvu koostuu enemmän ulkomailta muuttavista kuin muista Suomen maakunnista pääkaupunkiseudulle muuttavista (linkki uutiseen: http://yle.fi/uutiset/taalta_tulevat_paakaupunkiseudun_junantuomat/6255307).

Äskettäin julkaistun Kansallisen nuorisotutkimuksen tulosten mukaan nuoret arvostavat korkealle mm. perhekeskeisyyden ja ekologisuuden, jotka ovat keskeisiä teemoja myös Etelä-Savon strategiassa ja houkuttelevat nuoria asettumaan alueelle.

Millä eväin talous vahvistuu

Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime aikoina sanelleet maailmatalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on perhe- ja pienyritysvaltaista ja ehkä siksi selvinnyt kohtuullisesti viime vuosista.

BKT:llä mitaten Etelä-Savo on viimeisimmänkin tilastovuoden (2009) luvuissa maan kolmanneksi viimeinen maakunta. Koko maan BKT-tasoon vertaavassa indeksissä on kuitenkin kivuttu 75%:n yläpuolelle. Kauppalehden viimeviikkoisen uutisen mukaan Etelä-Savon yritykset olivat maan kärkitasoa omavaraisuusasteella, sijoitetun pääoman tuotolla ja liikevaihdon kasvulla mitaten vuonna 2011. Maakunnan yritystoiminnan perustan muodostavat edelleen teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsätalous ja matkailu.

Venäjän ja Pietarin läheisyys antaa maakunnan elinkeinoelämän kehittymiselle mahdollisuuksia tulevina vuosina. Venäjän kasvavan ja vaurastuvan keskiluokan uskotaan käyttävän Etelä-Savon palveluja entistä enemmän matkailun, kaupan ja tulevaisuudessa esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluiden alalla. Maakunnan tuotteiden ja osaamisen viennille Venäjä tarjoaa kasvavia markkinoita. Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman talouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.

Ollaan oikealla tiellä

Maakunnan luontaiset vahvuudet ja strategiassa valitut painotukset näyttäisivät olleen oikeita ja tehoavan edelleenkin. Etelä-Savossa on saavutettavissa elämänmuoto, jonka arvostus on nousussa myös nuorten piirissä, sekä elämiseen tarvittava toimeentulo. Strategiassa vetovoimatekijöiksi valitut painotukset ovat purreet jo tähänkin mennessä, mutta alueen tilanne on edelleen haastava. Siksi toimenpiteitä on koko ajan terävöitettävä ja vietävä eteenpäin ripeästi. Kehittymisedellytyksiä ja vetovoimaa alueella on, minkä vuoksi kansallisia panoksia on syytä jakaa voimakkaan keskittämisen sijasta laajemmalle.

Lisätietoja:

Suunnittelija Marja Haverinen, p. 044 770 0571

marja.haverinen@esavo.fi

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Miten Etelä-Savon vetovoimatekijät purevat

28.08.2012

 Etelä-Savon maakunnan menestymisen strategiaa päivitetään tämän vuoden aikana. Kolme vuotta sitten hyväksytyn Uusiutuva Etelä-Savo –strategian vetovoimatekijöihin luodaan katsaus arvioiden niiden toimivuutta, ajankohtaisuutta ja tarkistustarpeita. Maakunnan menestysstrategian keskeinen ajatus on tehdä Etelä-Savosta niin vetovoimainen alue, että maakunnan muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi ja alueen taloudellinen kehitys vahvistuu.

Mitä muuttoliikkeeseen kuuluu

Muuttoliikkeessä on tapahtunut positiivista kehitystä synkeiden vuosien 2006 ja 2007 jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy muutamana viime vuonna muuttovoiton puolelle.

 

Nuorten ikäluokissa muuttotappioluvut ovat suuret, mikä on luonnollista opiskelumahdollisuudet huomioiden. Suurimmat menetykset maakunnasta koettiin viime vuonna omaa maakuntaa paremmat opiskelumahdollisuudet omaaviin naapurimaakuntiin eikä pääkaupunkiseudulle, kuten yleensä ajatellaan. Viime vuonna kaikki ikäryhmät yhteenlaskien muuttotappiota kertyi eniten Pohjois-Savoon (164 henkeä), Pohjois-Karjalaan (123) ja Keski-Suomeen (122) ja vasta kuudennella sijalla oli Uusimaa (muuttotappiota 46 henkeä).

Vaikka nuoret muuttavatkin maakunnasta paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plussan puolelle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien, näin myös Uudeltamaalta.

Parin viikon takainen uutinen pääkaupunkiseudun väestönkasvusta kertoo samansuuntaista viestiä. Sen mukaan pääkaupunkiseudun kasvu koostuu enemmän ulkomailta muuttavista kuin muista Suomen maakunnista pääkaupunkiseudulle muuttavista (linkki uutiseen: http://yle.fi/uutiset/taalta_tulevat_paakaupunkiseudun_junantuomat/6255307).

Äskettäin julkaistun Kansallisen nuorisotutkimuksen tulosten mukaan nuoret arvostavat korkealle mm. perhekeskeisyyden ja ekologisuuden, jotka ovat keskeisiä teemoja myös Etelä-Savon strategiassa ja houkuttelevat nuoria asettumaan alueelle.

Millä eväin talous vahvistuu

Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime aikoina sanelleet maailmatalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on perhe- ja pienyritysvaltaista ja ehkä siksi selvinnyt kohtuullisesti viime vuosista.

BKT:llä mitaten Etelä-Savo on viimeisimmänkin tilastovuoden (2009) luvuissa maan kolmanneksi viimeinen maakunta. Koko maan BKT-tasoon vertaavassa indeksissä on kuitenkin kivuttu 75%:n yläpuolelle. Kauppalehden viimeviikkoisen uutisen mukaan Etelä-Savon yritykset olivat maan kärkitasoa omavaraisuusasteella, sijoitetun pääoman tuotolla ja liikevaihdon kasvulla mitaten vuonna 2011. Maakunnan yritystoiminnan perustan muodostavat edelleen teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsätalous ja matkailu.

Venäjän ja Pietarin läheisyys antaa maakunnan elinkeinoelämän kehittymiselle mahdollisuuksia tulevina vuosina. Venäjän kasvavan ja vaurastuvan keskiluokan uskotaan käyttävän Etelä-Savon palveluja entistä enemmän matkailun, kaupan ja tulevaisuudessa esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluiden alalla. Maakunnan tuotteiden ja osaamisen viennille Venäjä tarjoaa kasvavia markkinoita. Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman talouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.

Ollaan oikealla tiellä

Maakunnan luontaiset vahvuudet ja strategiassa valitut painotukset näyttäisivät olleen oikeita ja tehoavan edelleenkin. Etelä-Savossa on saavutettavissa elämänmuoto, jonka arvostus on nousussa myös nuorten piirissä, sekä elämiseen tarvittava toimeentulo. Strategiassa vetovoimatekijöiksi valitut painotukset ovat purreet jo tähänkin mennessä, mutta alueen tilanne on edelleen haastava. Siksi toimenpiteitä on koko ajan terävöitettävä ja vietävä eteenpäin ripeästi. Kehittymisedellytyksiä ja vetovoimaa alueella on, minkä vuoksi kansallisia panoksia on syytä jakaa voimakkaan keskittämisen sijasta laajemmalle.

Lisätietoja:

Suunnittelija Marja Haverinen, p. 044 770 0571

marja.haverinen@esavo.fi

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010