Päämajasymposium keskusteli turvallisuusuhkista

06.07.2012

Päämajasymposium keskusteli turvallisuusuhkista Mikkelissä tänään:

Syrjäytyminen on noussut turvallisuusuhkaksi

Jo perinteeksi muodostunut Päämajan kesäsymposium herätteli tänään Mikkelissä miettimään, kuinka turvallinen maa Suomi lopulta onkaan. Viidettä kertaa järjestetty symposium kokosi tänäkin vuonna täyden salillisen yleisöä Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin.

Teemasta alustivat poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Mannerheim-luennon piti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan turvallisuusuhkia muodostavat syrjäytyminen, harvaan asutun alueen turvallisuuden ylläpito, järjestäytynyt rikollisuus, harmaa talous, väkivaltainen radikalisoituminen, terrorismi, ulkomaalaistaustainen rikollisuus ja ns. yksinäiset sudet, kuten Norjan joukkomurhaaja.

Hän korosti, että järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää kehittyvää teknologiaa. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikollisuus on merkittävä osa niin sanottua päivittäisrikollisuutta (hit and run) eli esimerkiksi Baltian maista tulleet rikolliset tekevät varkauksia, kätkevät saaliin ja hakevat sen myöhemmin. Järjestäytynyt rikollisuus tunkeutuu entistä enemmän yhteiskunnan eri rakenteisiin. Myös korruptio, ihmiskauppa ja prostituutio lisääntyvät.

Hän muistutti, että poliisin toimintavalmiuden ja toimintavalmiusajan ylläpito ovat tärkeitä ja että järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi on torjuttava jo maan rajojen ulkopuolella. Kaiken perustana hän piti sitä, että poliisilla on varautumismahdollisuudet ajallisesti ennakoimattomiin suuriin tapahtumiin.

Poliisiylijohtaja Paateron mukaan Suomi on edelleen turvallinen maa. Turvallisuuden ylläpito on suurimmaksi osaksi omissa käsissämme, kunhan otamme uhkakuvat tosissamme.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi puolestaan muistutti, että vaikka uudet turvallisuusuhkat, kuten terrorismi ja ympäristöuhkat nousevat, sotilaallisia uhkia ei voida sulkea pois.

”Historia on osoittanut, että 20 vuoden aikajänteellä ennustaminen on mahdotonta. Puolustusvoimat on perustehtäviensä kautta merkittävä turvallisuusviranomainen.”

Meneillään olevien rakenteellisten uudistusten tavoitteena on hänen mukaansa maavoimien säilyttäminen toimintakykyisenä ja suorituskykyisenä, vaikkakin määrällisesti pienempänä. Aitoa huolta hän kantoi siitä, ettei puolustushallinnon rahoitus jää vuoden 2015 jälkeen pysyvästi nyt leikatulle tasolle.

Hän jakoi Mikko Paateron kanssa huolen nuorten syrjäytymisestä. Puolustusvoimat kohtaa koko miespuolisen ikäluokan. Jyväsjärven mukaan nyt on näkyvissä ikäluokkien jakaantumista, kun ”ääripäät etääntyvät toisistaan”. Hän muistuttikin, että kysymys on laajemmasta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä uhkasta, joka koskettaa yhteiskuntaamme. Hän myös toivoi asiasta tutkimusta.

Paneelikeskustelussa kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk), kansanedustaja Kari Rajamäki (SDP), europarlamentaarikko Sampo Terho (ps) ja mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok) pohtivat turvallisuusteemaa poliittisen päätöksenteon näkökulmasta ja kantoivat huolta nuorten syrjäytymisestä.

Lenita Toivakka muistutti, että suuri ongelma ovat ihmiset, jotka eivät huolehdi itsestään, eivätkä muista. Hän toivoikin, että suomalainen yhteiskunta löytää uudelleen Kaveria ei jätetä -hengen. Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspuolen hallinnon uudistuksen hän näki mahdollisuutena palauttaa ennaltaehkäisevä työskentelytapa.

Seppo Kääriäinen puolestaan totesi, että ongelmat kyllä tunnistetaan, mutta niihin kaivataan vastausten rypästä. Hänestä syrjäytymisen torjunnasta pitäisi tulla kansallinen projekti, joka hävittäisi syrjäytymisen suomalaisesta yhteiskunnasta niin pieneksi kuin mahdollista. 

Kari Rajamäki arvioi, että nyt kannetaan satoa 90-luvun lamavuosina kouluterveydenhuoltoon  ja ennaltaehkäisevään työhön tehdyistä leikkauksista, koska palveluja ei ole palautettu. Hän muistutti, että kansallinen eheytyminen ei onnistu ilman, että panostetaan ihmiseen.

Sampo Terho korosti, että turvallisuus – niin sisäinen kuin ulkoinenkin – on valtion ydintehtävä, jota ei voi ulkoistaa. Syrjäytymisen hän näki laajempana yhteiskunnallisena ongelmana, joka ole niinkään valtion ongelma, vaan jonka ratkaisut lähtevät perheistä. Hänen mielestään ei voida ajatella, että hyvinvointi kuuluu itselle, mutta vastuu yhteiskunnalle. Loppukevennyksenä hän muistutti, että turvallisuudesta on oltu aina huolissaan, mutta aina on myös joten selvitty.

Tämänvuotisen Mannerheim-luennon pitänyt Suomen Pankin johtokunnan ja SPR:n puheenjohtaja Erkki Liikanen avasi Marsalkka Mannerheimin merkitystä kansalaissodan jälkeen kansakunnan yhdistäjänä ja sillanrakentajana. Liikanen toimii nykyään myös Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana, kuten Mannerheim aikanaan. 

Symposiumin juontajana ja puheenjohtajana toimi toimittaja Jussi-Pekka Rantanen Yleisradiosta. Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Päätössanat lausui vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta.

Seminaari on avoin kaikille. Sen järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Sanomalehti Länsi-Savo ja Yleisradio. Teemat vaihtelevat vuosittain, mutta tilaisuus järjestetään vuosittain samaan aikaan Mikkelin musiikkijuhlien kanssa. Musiikkijuhlia johtaa maailmankuulu venäläinen kapellimestari Valeri Gergijev.

Lisätietoja antavat: maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515 ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592 Etelä-Savon maakuntaliitosta ja päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta puh. 0440 350 300.

Lisätietoja myös osoitteessa: http://www.esavo.fi/paamajasymposium

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Päämajasymposium keskusteli turvallisuusuhkista

06.07.2012

Päämajasymposium keskusteli turvallisuusuhkista Mikkelissä tänään:

Syrjäytyminen on noussut turvallisuusuhkaksi

Jo perinteeksi muodostunut Päämajan kesäsymposium herätteli tänään Mikkelissä miettimään, kuinka turvallinen maa Suomi lopulta onkaan. Viidettä kertaa järjestetty symposium kokosi tänäkin vuonna täyden salillisen yleisöä Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin.

Teemasta alustivat poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Mannerheim-luennon piti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan turvallisuusuhkia muodostavat syrjäytyminen, harvaan asutun alueen turvallisuuden ylläpito, järjestäytynyt rikollisuus, harmaa talous, väkivaltainen radikalisoituminen, terrorismi, ulkomaalaistaustainen rikollisuus ja ns. yksinäiset sudet, kuten Norjan joukkomurhaaja.

Hän korosti, että järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää kehittyvää teknologiaa. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikollisuus on merkittävä osa niin sanottua päivittäisrikollisuutta (hit and run) eli esimerkiksi Baltian maista tulleet rikolliset tekevät varkauksia, kätkevät saaliin ja hakevat sen myöhemmin. Järjestäytynyt rikollisuus tunkeutuu entistä enemmän yhteiskunnan eri rakenteisiin. Myös korruptio, ihmiskauppa ja prostituutio lisääntyvät.

Hän muistutti, että poliisin toimintavalmiuden ja toimintavalmiusajan ylläpito ovat tärkeitä ja että järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi on torjuttava jo maan rajojen ulkopuolella. Kaiken perustana hän piti sitä, että poliisilla on varautumismahdollisuudet ajallisesti ennakoimattomiin suuriin tapahtumiin.

Poliisiylijohtaja Paateron mukaan Suomi on edelleen turvallinen maa. Turvallisuuden ylläpito on suurimmaksi osaksi omissa käsissämme, kunhan otamme uhkakuvat tosissamme.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi puolestaan muistutti, että vaikka uudet turvallisuusuhkat, kuten terrorismi ja ympäristöuhkat nousevat, sotilaallisia uhkia ei voida sulkea pois.

”Historia on osoittanut, että 20 vuoden aikajänteellä ennustaminen on mahdotonta. Puolustusvoimat on perustehtäviensä kautta merkittävä turvallisuusviranomainen.”

Meneillään olevien rakenteellisten uudistusten tavoitteena on hänen mukaansa maavoimien säilyttäminen toimintakykyisenä ja suorituskykyisenä, vaikkakin määrällisesti pienempänä. Aitoa huolta hän kantoi siitä, ettei puolustushallinnon rahoitus jää vuoden 2015 jälkeen pysyvästi nyt leikatulle tasolle.

Hän jakoi Mikko Paateron kanssa huolen nuorten syrjäytymisestä. Puolustusvoimat kohtaa koko miespuolisen ikäluokan. Jyväsjärven mukaan nyt on näkyvissä ikäluokkien jakaantumista, kun ”ääripäät etääntyvät toisistaan”. Hän muistuttikin, että kysymys on laajemmasta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä uhkasta, joka koskettaa yhteiskuntaamme. Hän myös toivoi asiasta tutkimusta.

Paneelikeskustelussa kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk), kansanedustaja Kari Rajamäki (SDP), europarlamentaarikko Sampo Terho (ps) ja mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok) pohtivat turvallisuusteemaa poliittisen päätöksenteon näkökulmasta ja kantoivat huolta nuorten syrjäytymisestä.

Lenita Toivakka muistutti, että suuri ongelma ovat ihmiset, jotka eivät huolehdi itsestään, eivätkä muista. Hän toivoikin, että suomalainen yhteiskunta löytää uudelleen Kaveria ei jätetä -hengen. Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspuolen hallinnon uudistuksen hän näki mahdollisuutena palauttaa ennaltaehkäisevä työskentelytapa.

Seppo Kääriäinen puolestaan totesi, että ongelmat kyllä tunnistetaan, mutta niihin kaivataan vastausten rypästä. Hänestä syrjäytymisen torjunnasta pitäisi tulla kansallinen projekti, joka hävittäisi syrjäytymisen suomalaisesta yhteiskunnasta niin pieneksi kuin mahdollista. 

Kari Rajamäki arvioi, että nyt kannetaan satoa 90-luvun lamavuosina kouluterveydenhuoltoon  ja ennaltaehkäisevään työhön tehdyistä leikkauksista, koska palveluja ei ole palautettu. Hän muistutti, että kansallinen eheytyminen ei onnistu ilman, että panostetaan ihmiseen.

Sampo Terho korosti, että turvallisuus – niin sisäinen kuin ulkoinenkin – on valtion ydintehtävä, jota ei voi ulkoistaa. Syrjäytymisen hän näki laajempana yhteiskunnallisena ongelmana, joka ole niinkään valtion ongelma, vaan jonka ratkaisut lähtevät perheistä. Hänen mielestään ei voida ajatella, että hyvinvointi kuuluu itselle, mutta vastuu yhteiskunnalle. Loppukevennyksenä hän muistutti, että turvallisuudesta on oltu aina huolissaan, mutta aina on myös joten selvitty.

Tämänvuotisen Mannerheim-luennon pitänyt Suomen Pankin johtokunnan ja SPR:n puheenjohtaja Erkki Liikanen avasi Marsalkka Mannerheimin merkitystä kansalaissodan jälkeen kansakunnan yhdistäjänä ja sillanrakentajana. Liikanen toimii nykyään myös Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana, kuten Mannerheim aikanaan. 

Symposiumin juontajana ja puheenjohtajana toimi toimittaja Jussi-Pekka Rantanen Yleisradiosta. Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Päätössanat lausui vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta.

Seminaari on avoin kaikille. Sen järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Sanomalehti Länsi-Savo ja Yleisradio. Teemat vaihtelevat vuosittain, mutta tilaisuus järjestetään vuosittain samaan aikaan Mikkelin musiikkijuhlien kanssa. Musiikkijuhlia johtaa maailmankuulu venäläinen kapellimestari Valeri Gergijev.

Lisätietoja antavat: maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515 ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592 Etelä-Savon maakuntaliitosta ja päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta puh. 0440 350 300.

Lisätietoja myös osoitteessa: http://www.esavo.fi/paamajasymposium

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Päämajasymposium keskusteli turvallisuusuhkista

06.07.2012

Päämajasymposium keskusteli turvallisuusuhkista Mikkelissä tänään:

Syrjäytyminen on noussut turvallisuusuhkaksi

Jo perinteeksi muodostunut Päämajan kesäsymposium herätteli tänään Mikkelissä miettimään, kuinka turvallinen maa Suomi lopulta onkaan. Viidettä kertaa järjestetty symposium kokosi tänäkin vuonna täyden salillisen yleisöä Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin.

Teemasta alustivat poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Mannerheim-luennon piti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan turvallisuusuhkia muodostavat syrjäytyminen, harvaan asutun alueen turvallisuuden ylläpito, järjestäytynyt rikollisuus, harmaa talous, väkivaltainen radikalisoituminen, terrorismi, ulkomaalaistaustainen rikollisuus ja ns. yksinäiset sudet, kuten Norjan joukkomurhaaja.

Hän korosti, että järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää kehittyvää teknologiaa. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikollisuus on merkittävä osa niin sanottua päivittäisrikollisuutta (hit and run) eli esimerkiksi Baltian maista tulleet rikolliset tekevät varkauksia, kätkevät saaliin ja hakevat sen myöhemmin. Järjestäytynyt rikollisuus tunkeutuu entistä enemmän yhteiskunnan eri rakenteisiin. Myös korruptio, ihmiskauppa ja prostituutio lisääntyvät.

Hän muistutti, että poliisin toimintavalmiuden ja toimintavalmiusajan ylläpito ovat tärkeitä ja että järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi on torjuttava jo maan rajojen ulkopuolella. Kaiken perustana hän piti sitä, että poliisilla on varautumismahdollisuudet ajallisesti ennakoimattomiin suuriin tapahtumiin.

Poliisiylijohtaja Paateron mukaan Suomi on edelleen turvallinen maa. Turvallisuuden ylläpito on suurimmaksi osaksi omissa käsissämme, kunhan otamme uhkakuvat tosissamme.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi puolestaan muistutti, että vaikka uudet turvallisuusuhkat, kuten terrorismi ja ympäristöuhkat nousevat, sotilaallisia uhkia ei voida sulkea pois.

”Historia on osoittanut, että 20 vuoden aikajänteellä ennustaminen on mahdotonta. Puolustusvoimat on perustehtäviensä kautta merkittävä turvallisuusviranomainen.”

Meneillään olevien rakenteellisten uudistusten tavoitteena on hänen mukaansa maavoimien säilyttäminen toimintakykyisenä ja suorituskykyisenä, vaikkakin määrällisesti pienempänä. Aitoa huolta hän kantoi siitä, ettei puolustushallinnon rahoitus jää vuoden 2015 jälkeen pysyvästi nyt leikatulle tasolle.

Hän jakoi Mikko Paateron kanssa huolen nuorten syrjäytymisestä. Puolustusvoimat kohtaa koko miespuolisen ikäluokan. Jyväsjärven mukaan nyt on näkyvissä ikäluokkien jakaantumista, kun ”ääripäät etääntyvät toisistaan”. Hän muistuttikin, että kysymys on laajemmasta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä uhkasta, joka koskettaa yhteiskuntaamme. Hän myös toivoi asiasta tutkimusta.

Paneelikeskustelussa kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk), kansanedustaja Kari Rajamäki (SDP), europarlamentaarikko Sampo Terho (ps) ja mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok) pohtivat turvallisuusteemaa poliittisen päätöksenteon näkökulmasta ja kantoivat huolta nuorten syrjäytymisestä.

Lenita Toivakka muistutti, että suuri ongelma ovat ihmiset, jotka eivät huolehdi itsestään, eivätkä muista. Hän toivoikin, että suomalainen yhteiskunta löytää uudelleen Kaveria ei jätetä -hengen. Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspuolen hallinnon uudistuksen hän näki mahdollisuutena palauttaa ennaltaehkäisevä työskentelytapa.

Seppo Kääriäinen puolestaan totesi, että ongelmat kyllä tunnistetaan, mutta niihin kaivataan vastausten rypästä. Hänestä syrjäytymisen torjunnasta pitäisi tulla kansallinen projekti, joka hävittäisi syrjäytymisen suomalaisesta yhteiskunnasta niin pieneksi kuin mahdollista. 

Kari Rajamäki arvioi, että nyt kannetaan satoa 90-luvun lamavuosina kouluterveydenhuoltoon  ja ennaltaehkäisevään työhön tehdyistä leikkauksista, koska palveluja ei ole palautettu. Hän muistutti, että kansallinen eheytyminen ei onnistu ilman, että panostetaan ihmiseen.

Sampo Terho korosti, että turvallisuus – niin sisäinen kuin ulkoinenkin – on valtion ydintehtävä, jota ei voi ulkoistaa. Syrjäytymisen hän näki laajempana yhteiskunnallisena ongelmana, joka ole niinkään valtion ongelma, vaan jonka ratkaisut lähtevät perheistä. Hänen mielestään ei voida ajatella, että hyvinvointi kuuluu itselle, mutta vastuu yhteiskunnalle. Loppukevennyksenä hän muistutti, että turvallisuudesta on oltu aina huolissaan, mutta aina on myös joten selvitty.

Tämänvuotisen Mannerheim-luennon pitänyt Suomen Pankin johtokunnan ja SPR:n puheenjohtaja Erkki Liikanen avasi Marsalkka Mannerheimin merkitystä kansalaissodan jälkeen kansakunnan yhdistäjänä ja sillanrakentajana. Liikanen toimii nykyään myös Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana, kuten Mannerheim aikanaan. 

Symposiumin juontajana ja puheenjohtajana toimi toimittaja Jussi-Pekka Rantanen Yleisradiosta. Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Päätössanat lausui vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta.

Seminaari on avoin kaikille. Sen järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Sanomalehti Länsi-Savo ja Yleisradio. Teemat vaihtelevat vuosittain, mutta tilaisuus järjestetään vuosittain samaan aikaan Mikkelin musiikkijuhlien kanssa. Musiikkijuhlia johtaa maailmankuulu venäläinen kapellimestari Valeri Gergijev.

Lisätietoja antavat: maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515 ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592 Etelä-Savon maakuntaliitosta ja päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta puh. 0440 350 300.

Lisätietoja myös osoitteessa: http://www.esavo.fi/paamajasymposium

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Päämajasymposium keskusteli turvallisuusuhkista

06.07.2012

Päämajasymposium keskusteli turvallisuusuhkista Mikkelissä tänään:

Syrjäytyminen on noussut turvallisuusuhkaksi

Jo perinteeksi muodostunut Päämajan kesäsymposium herätteli tänään Mikkelissä miettimään, kuinka turvallinen maa Suomi lopulta onkaan. Viidettä kertaa järjestetty symposium kokosi tänäkin vuonna täyden salillisen yleisöä Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin.

Teemasta alustivat poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Mannerheim-luennon piti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan turvallisuusuhkia muodostavat syrjäytyminen, harvaan asutun alueen turvallisuuden ylläpito, järjestäytynyt rikollisuus, harmaa talous, väkivaltainen radikalisoituminen, terrorismi, ulkomaalaistaustainen rikollisuus ja ns. yksinäiset sudet, kuten Norjan joukkomurhaaja.

Hän korosti, että järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää kehittyvää teknologiaa. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikollisuus on merkittävä osa niin sanottua päivittäisrikollisuutta (hit and run) eli esimerkiksi Baltian maista tulleet rikolliset tekevät varkauksia, kätkevät saaliin ja hakevat sen myöhemmin. Järjestäytynyt rikollisuus tunkeutuu entistä enemmän yhteiskunnan eri rakenteisiin. Myös korruptio, ihmiskauppa ja prostituutio lisääntyvät.

Hän muistutti, että poliisin toimintavalmiuden ja toimintavalmiusajan ylläpito ovat tärkeitä ja että järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi on torjuttava jo maan rajojen ulkopuolella. Kaiken perustana hän piti sitä, että poliisilla on varautumismahdollisuudet ajallisesti ennakoimattomiin suuriin tapahtumiin.

Poliisiylijohtaja Paateron mukaan Suomi on edelleen turvallinen maa. Turvallisuuden ylläpito on suurimmaksi osaksi omissa käsissämme, kunhan otamme uhkakuvat tosissamme.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi puolestaan muistutti, että vaikka uudet turvallisuusuhkat, kuten terrorismi ja ympäristöuhkat nousevat, sotilaallisia uhkia ei voida sulkea pois.

”Historia on osoittanut, että 20 vuoden aikajänteellä ennustaminen on mahdotonta. Puolustusvoimat on perustehtäviensä kautta merkittävä turvallisuusviranomainen.”

Meneillään olevien rakenteellisten uudistusten tavoitteena on hänen mukaansa maavoimien säilyttäminen toimintakykyisenä ja suorituskykyisenä, vaikkakin määrällisesti pienempänä. Aitoa huolta hän kantoi siitä, ettei puolustushallinnon rahoitus jää vuoden 2015 jälkeen pysyvästi nyt leikatulle tasolle.

Hän jakoi Mikko Paateron kanssa huolen nuorten syrjäytymisestä. Puolustusvoimat kohtaa koko miespuolisen ikäluokan. Jyväsjärven mukaan nyt on näkyvissä ikäluokkien jakaantumista, kun ”ääripäät etääntyvät toisistaan”. Hän muistuttikin, että kysymys on laajemmasta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä uhkasta, joka koskettaa yhteiskuntaamme. Hän myös toivoi asiasta tutkimusta.

Paneelikeskustelussa kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk), kansanedustaja Kari Rajamäki (SDP), europarlamentaarikko Sampo Terho (ps) ja mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok) pohtivat turvallisuusteemaa poliittisen päätöksenteon näkökulmasta ja kantoivat huolta nuorten syrjäytymisestä.

Lenita Toivakka muistutti, että suuri ongelma ovat ihmiset, jotka eivät huolehdi itsestään, eivätkä muista. Hän toivoikin, että suomalainen yhteiskunta löytää uudelleen Kaveria ei jätetä -hengen. Meneillään olevan sosiaali- ja terveyspuolen hallinnon uudistuksen hän näki mahdollisuutena palauttaa ennaltaehkäisevä työskentelytapa.

Seppo Kääriäinen puolestaan totesi, että ongelmat kyllä tunnistetaan, mutta niihin kaivataan vastausten rypästä. Hänestä syrjäytymisen torjunnasta pitäisi tulla kansallinen projekti, joka hävittäisi syrjäytymisen suomalaisesta yhteiskunnasta niin pieneksi kuin mahdollista. 

Kari Rajamäki arvioi, että nyt kannetaan satoa 90-luvun lamavuosina kouluterveydenhuoltoon  ja ennaltaehkäisevään työhön tehdyistä leikkauksista, koska palveluja ei ole palautettu. Hän muistutti, että kansallinen eheytyminen ei onnistu ilman, että panostetaan ihmiseen.

Sampo Terho korosti, että turvallisuus – niin sisäinen kuin ulkoinenkin – on valtion ydintehtävä, jota ei voi ulkoistaa. Syrjäytymisen hän näki laajempana yhteiskunnallisena ongelmana, joka ole niinkään valtion ongelma, vaan jonka ratkaisut lähtevät perheistä. Hänen mielestään ei voida ajatella, että hyvinvointi kuuluu itselle, mutta vastuu yhteiskunnalle. Loppukevennyksenä hän muistutti, että turvallisuudesta on oltu aina huolissaan, mutta aina on myös joten selvitty.

Tämänvuotisen Mannerheim-luennon pitänyt Suomen Pankin johtokunnan ja SPR:n puheenjohtaja Erkki Liikanen avasi Marsalkka Mannerheimin merkitystä kansalaissodan jälkeen kansakunnan yhdistäjänä ja sillanrakentajana. Liikanen toimii nykyään myös Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana, kuten Mannerheim aikanaan. 

Symposiumin juontajana ja puheenjohtajana toimi toimittaja Jussi-Pekka Rantanen Yleisradiosta. Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Päätössanat lausui vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta.

Seminaari on avoin kaikille. Sen järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Sanomalehti Länsi-Savo ja Yleisradio. Teemat vaihtelevat vuosittain, mutta tilaisuus järjestetään vuosittain samaan aikaan Mikkelin musiikkijuhlien kanssa. Musiikkijuhlia johtaa maailmankuulu venäläinen kapellimestari Valeri Gergijev.

Lisätietoja antavat: maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515 ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592 Etelä-Savon maakuntaliitosta ja päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta puh. 0440 350 300.

Lisätietoja myös osoitteessa: http://www.esavo.fi/paamajasymposium

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010