Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä

18.06.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä:

UUDEN VAALIPIIRIN NIMEKSI EHDOTETAAN SAIMAAN VAALIPIIRIÄ

Uusi Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen vaalipiiri pitäisi nimetä Saimaan vaalipiiriksi. Etelä-Savon maakuntahallitus esittää myös, että vaalipiiriuudistuksen seuraavassa vaiheessa olisi pyrittävä luomaan Itä-Suomeen yhteiseen viiden maakunnan kattava vaalipiirin, jonka keskuspaikka on Mikkeli. Tämä tukisi Itä-Suomen suotuisaa aluekehitystä ja lisäisi maakuntien painoarvoa. 

Maakuntahallitus edellyttää, ettei vaalipiiriratkaisu vaaranna Itä-Suomen kolmen maakunnan yhteistyörakennetta ja toivoo, että Kymenlaakso osallistuisi jatkossa nykyistä enemmän koko Itä-Suomea kattaviin yhteistyörakenteisiin. Uusia haasteita tuovat niin kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt kuin mahdolliset ELY-keskusten aluejakojen ja muiden valtion ja kunnallisen hallinnon muutokset.

”Maakunnassa on aito huoli siitä, ettei vaalipiiriratkaisu heijastu muihin yhteistyösuuntiimme. Ratkaisuja pitäisi tarkastella valtakunnan tasolla kokonaisuutena, eikä yksittäisinä ja toisistaan erillään. Olemme esimerkiksi EU-rakennerahastojaossa samassa pöydässä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa. Meidän on pystyttävä luomaan hyvä kumppanuus molempiin suuntiin. Siinä riittää meille haastetta. Vaatii taitoa, ettemme putoa väliin”, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoi.

Etelä-Savon maakuntaliitto on jo aiemmissa kannanotoissaan todennut, että vaalipiiriuudistuksessa olisi pitänyt tarkastella myös muita alueita kuin Itä-Suomea. Pelkästään Itä-Suomea koskeva ratkaisu on nähty kompromissina, joka ei palvele kansalaisten kokonaisetua.

Erityistä närää maakuntahallinnossa on herättänyt se, ettei vaalipiiriuudistusta laadittaessa kuultu maakuntia. Jatkokäsittelyn syksyllä eduskunnassa toivotaan sujuvan parlamentaarisessa hengessä, riittävän laajasti ja aidosti alueita kuullen.

Maakuntaliitto antoi lausuntonsa oikeusministeriölle, joka pyysi toukokuun alussa maakuntaliitoilta lausuntoja vaalipiiriuudistuksesta ja näkemyksiä sen jatkokäsittelystä. Vaalipiiriuudistusta valmistellaan niin, että jatkossa vaalipiirejä olisi vähintään kuusi ja enintään 12.

Lausunto hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) esitti, että maakuntahallitus olisi esittänyt lausunnossaan, ettei vaalipiirijakomuutosta olisi tehty. Keskustan ryhmä päätyi esitykseensä, jottei Itä-Suomen kolmen maakunnan nyt hyvin toimiva yhteistyö vaarantuisi. Esitys hävisi äänestyksessä 5-6.

MIKKELISSÄ ALKAA KANSAINVÄLINEN BALETTIKOULUTUS

Mikkelissä alkaa jo tänä vuonna kesäkursseina kansainvälinen balettikoulutus yhteistyössä venäläisen Vaganovan Akatemian, Savcor Ballet -balettitapahtuman, Miset Oy:n, Kyyhkylän ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Balettiakatemia ei ole koskaan aiemmin järjestänyt kesäkursseja edes Venäjällä. Yhteistyökuvio on ainutlaatuinen kansainvälinen avaus myös Vaganova Akatemialle.

Pietarilainen Vaganovan balettiakatemia on 275 vuotta vanha venäläinen instituutio, jonka oppilaita ovat olleet balettimaailman legendat, kuten Anna Pavlova, Vaslav Nijinski, Rudolph Nurejev ja Mikhail Baryshnikov.

Balettiakatemia tekee tiivistä yhteistyötä Mariinskin baletin ja teatterin kanssa. Mariinskin baletin ja oopperan johtaja Valeri Gergijev on vuodesta 1992 ollut Mikkelin musiikkijuhlien kantava voima. Juhlat järjestetään nykyään Gergijev Festival -nimellä. 

Maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa hankkeelle, jonka tavoitteena on käynnistää balettikoulutus tänä ja ensi vuonna. Hanke järjestää yhteistyöverkoston kesäkurssien aloittamiseksi, varmistaa yhteistyön jatkuvuuden ja hyödyntää balettikoulutusta ja Vaganova-yhteistyötä erityisesti matkailumarkkinoinnissa Venäjälle.

Tänä vuonna Mikkelissä järjestetään Master Class -koulutus 5.-15.7., ja loppunäytös pidetään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa 15.7. Kurssille osallistuu parisenkymmentä opiskelijaa, joista osa tulee ulkomailta. Lisäksi Vaganovan balettiakatemia järjestää lyhyemmän kurssin 10-14 -vuotiaille tanssin harrastajille. 

Kesäkursseina toteutettava balettikoulutus nähdään Etelä-Savolle ja Mikkelille merkittävänä mahdollisuutena nostaa alueen tunnettuutta ostokykyisessä, vaikkakin maailmanlaajuisesti suppeassa, kohderyhmässä. Maakuntahallitus myönsi hankkeelle kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi 60 prosenttia aloituskustannuksista.

Hanke kestää ensi vuoden loppuun saakka.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Heli Gynther puh. 040 773 7285.

MAAHANMUUTTOSTRATEGIA TUKEE KANSAINVÄLISTYMISTÄ

Itä-Suomeen valmistellaan parhaillaan maahanmuuttostrategiaa vuoteen 2017 saakka. Etelä-Savon maakuntahallitus pitää strategian kärkenä olevaa työelämälähtöisyyttä keskeisenä tekijänä, kun halutaan maahanmuuttajien asettuvan pysyvästi itäiseen Suomeen. Alueen elinkeinoelämä kaipaa lisää kansainvälistymistä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia työllistää alueen väestöä. Itä-Suomeen kaivataan kansainvälisiä verkostoja hallitsevia osaajia.

Erilaisuuden korostamisen sijaan Etelä-Savossa haluttaisiin nostaa enemmän esille kansainvälistymisen hyötyjä. Maahanmuuttajat pitäisi saada mahdollisimman pian osallistuviksi kansalaisiksi, mihin syksyllä voimaan tullut kotoutumislakikin tähtää.

Etelä-Savossa pidetään tärkeänä, että kunnissa laadittavat kotoutumisohjelmat ja kotouttaminen ovat toimiva osa peruspalveluja ja suunnitelmat on laadittu palvelurakenne huomioon ottaen.

Itä-Suomen maahanmuuttostrategian 2017 linjaukset otetaan mukaan tarvittavilta osin Etelä-Savon maakuntastrategiaan, jota päivitetään parhaillaan.

MAAKUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS ETENEE

Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiassa tähtäin on vuoteen 2020. Strategiassa painopistealueita ovat teknologia- ja puutuoteteollisuus sekä metsä- ja maatalous, matkailu ja kaupalliset palvelut, koulutus, tutkimus ja innovaatiot, vetovoima ja väylät sekä hyvinvointi.

Strategian runko valmistuu tämän kuun loppuun mennessä. Strategia lähtee kahden viikon lausuntokierrokselle syyskuun vaihteessa, ja se esitellään yhteistyöseminaarissa elo-syyskuun vaihteessa. Maakuntahallitus saa strategiaehdotuksen pohdittavakseen 21.10. kokoukseensa.

Tämänpäiväisessä kokouksessaan maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtaja Matti Viialaisen tunnustelemaan, löytyisikö maakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista yhteisymmärrystä.

”Kesän aikana pyrin tunnustelemaan, löytyisikö maakunnasta yhteistä näkemystä siitä, miten päivystykset voisi turvata ja lääkäriresurssit saada riittämään. Etenkin lääkäriresurssit ovat kriisiytymässä ja nyt olisi kuunneltava lääkäreiden omia ajatuksia”, maakuntajohtaja Viialainen pohdiskeli.

Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään 20. elokuuta.

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä

18.06.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä:

UUDEN VAALIPIIRIN NIMEKSI EHDOTETAAN SAIMAAN VAALIPIIRIÄ

Uusi Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen vaalipiiri pitäisi nimetä Saimaan vaalipiiriksi. Etelä-Savon maakuntahallitus esittää myös, että vaalipiiriuudistuksen seuraavassa vaiheessa olisi pyrittävä luomaan Itä-Suomeen yhteiseen viiden maakunnan kattava vaalipiirin, jonka keskuspaikka on Mikkeli. Tämä tukisi Itä-Suomen suotuisaa aluekehitystä ja lisäisi maakuntien painoarvoa. 

Maakuntahallitus edellyttää, ettei vaalipiiriratkaisu vaaranna Itä-Suomen kolmen maakunnan yhteistyörakennetta ja toivoo, että Kymenlaakso osallistuisi jatkossa nykyistä enemmän koko Itä-Suomea kattaviin yhteistyörakenteisiin. Uusia haasteita tuovat niin kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt kuin mahdolliset ELY-keskusten aluejakojen ja muiden valtion ja kunnallisen hallinnon muutokset.

”Maakunnassa on aito huoli siitä, ettei vaalipiiriratkaisu heijastu muihin yhteistyösuuntiimme. Ratkaisuja pitäisi tarkastella valtakunnan tasolla kokonaisuutena, eikä yksittäisinä ja toisistaan erillään. Olemme esimerkiksi EU-rakennerahastojaossa samassa pöydässä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa. Meidän on pystyttävä luomaan hyvä kumppanuus molempiin suuntiin. Siinä riittää meille haastetta. Vaatii taitoa, ettemme putoa väliin”, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoi.

Etelä-Savon maakuntaliitto on jo aiemmissa kannanotoissaan todennut, että vaalipiiriuudistuksessa olisi pitänyt tarkastella myös muita alueita kuin Itä-Suomea. Pelkästään Itä-Suomea koskeva ratkaisu on nähty kompromissina, joka ei palvele kansalaisten kokonaisetua.

Erityistä närää maakuntahallinnossa on herättänyt se, ettei vaalipiiriuudistusta laadittaessa kuultu maakuntia. Jatkokäsittelyn syksyllä eduskunnassa toivotaan sujuvan parlamentaarisessa hengessä, riittävän laajasti ja aidosti alueita kuullen.

Maakuntaliitto antoi lausuntonsa oikeusministeriölle, joka pyysi toukokuun alussa maakuntaliitoilta lausuntoja vaalipiiriuudistuksesta ja näkemyksiä sen jatkokäsittelystä. Vaalipiiriuudistusta valmistellaan niin, että jatkossa vaalipiirejä olisi vähintään kuusi ja enintään 12.

Lausunto hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) esitti, että maakuntahallitus olisi esittänyt lausunnossaan, ettei vaalipiirijakomuutosta olisi tehty. Keskustan ryhmä päätyi esitykseensä, jottei Itä-Suomen kolmen maakunnan nyt hyvin toimiva yhteistyö vaarantuisi. Esitys hävisi äänestyksessä 5-6.

MIKKELISSÄ ALKAA KANSAINVÄLINEN BALETTIKOULUTUS

Mikkelissä alkaa jo tänä vuonna kesäkursseina kansainvälinen balettikoulutus yhteistyössä venäläisen Vaganovan Akatemian, Savcor Ballet -balettitapahtuman, Miset Oy:n, Kyyhkylän ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Balettiakatemia ei ole koskaan aiemmin järjestänyt kesäkursseja edes Venäjällä. Yhteistyökuvio on ainutlaatuinen kansainvälinen avaus myös Vaganova Akatemialle.

Pietarilainen Vaganovan balettiakatemia on 275 vuotta vanha venäläinen instituutio, jonka oppilaita ovat olleet balettimaailman legendat, kuten Anna Pavlova, Vaslav Nijinski, Rudolph Nurejev ja Mikhail Baryshnikov.

Balettiakatemia tekee tiivistä yhteistyötä Mariinskin baletin ja teatterin kanssa. Mariinskin baletin ja oopperan johtaja Valeri Gergijev on vuodesta 1992 ollut Mikkelin musiikkijuhlien kantava voima. Juhlat järjestetään nykyään Gergijev Festival -nimellä. 

Maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa hankkeelle, jonka tavoitteena on käynnistää balettikoulutus tänä ja ensi vuonna. Hanke järjestää yhteistyöverkoston kesäkurssien aloittamiseksi, varmistaa yhteistyön jatkuvuuden ja hyödyntää balettikoulutusta ja Vaganova-yhteistyötä erityisesti matkailumarkkinoinnissa Venäjälle.

Tänä vuonna Mikkelissä järjestetään Master Class -koulutus 5.-15.7., ja loppunäytös pidetään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa 15.7. Kurssille osallistuu parisenkymmentä opiskelijaa, joista osa tulee ulkomailta. Lisäksi Vaganovan balettiakatemia järjestää lyhyemmän kurssin 10-14 -vuotiaille tanssin harrastajille. 

Kesäkursseina toteutettava balettikoulutus nähdään Etelä-Savolle ja Mikkelille merkittävänä mahdollisuutena nostaa alueen tunnettuutta ostokykyisessä, vaikkakin maailmanlaajuisesti suppeassa, kohderyhmässä. Maakuntahallitus myönsi hankkeelle kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi 60 prosenttia aloituskustannuksista.

Hanke kestää ensi vuoden loppuun saakka.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Heli Gynther puh. 040 773 7285.

MAAHANMUUTTOSTRATEGIA TUKEE KANSAINVÄLISTYMISTÄ

Itä-Suomeen valmistellaan parhaillaan maahanmuuttostrategiaa vuoteen 2017 saakka. Etelä-Savon maakuntahallitus pitää strategian kärkenä olevaa työelämälähtöisyyttä keskeisenä tekijänä, kun halutaan maahanmuuttajien asettuvan pysyvästi itäiseen Suomeen. Alueen elinkeinoelämä kaipaa lisää kansainvälistymistä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia työllistää alueen väestöä. Itä-Suomeen kaivataan kansainvälisiä verkostoja hallitsevia osaajia.

Erilaisuuden korostamisen sijaan Etelä-Savossa haluttaisiin nostaa enemmän esille kansainvälistymisen hyötyjä. Maahanmuuttajat pitäisi saada mahdollisimman pian osallistuviksi kansalaisiksi, mihin syksyllä voimaan tullut kotoutumislakikin tähtää.

Etelä-Savossa pidetään tärkeänä, että kunnissa laadittavat kotoutumisohjelmat ja kotouttaminen ovat toimiva osa peruspalveluja ja suunnitelmat on laadittu palvelurakenne huomioon ottaen.

Itä-Suomen maahanmuuttostrategian 2017 linjaukset otetaan mukaan tarvittavilta osin Etelä-Savon maakuntastrategiaan, jota päivitetään parhaillaan.

MAAKUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS ETENEE

Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiassa tähtäin on vuoteen 2020. Strategiassa painopistealueita ovat teknologia- ja puutuoteteollisuus sekä metsä- ja maatalous, matkailu ja kaupalliset palvelut, koulutus, tutkimus ja innovaatiot, vetovoima ja väylät sekä hyvinvointi.

Strategian runko valmistuu tämän kuun loppuun mennessä. Strategia lähtee kahden viikon lausuntokierrokselle syyskuun vaihteessa, ja se esitellään yhteistyöseminaarissa elo-syyskuun vaihteessa. Maakuntahallitus saa strategiaehdotuksen pohdittavakseen 21.10. kokoukseensa.

Tämänpäiväisessä kokouksessaan maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtaja Matti Viialaisen tunnustelemaan, löytyisikö maakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista yhteisymmärrystä.

”Kesän aikana pyrin tunnustelemaan, löytyisikö maakunnasta yhteistä näkemystä siitä, miten päivystykset voisi turvata ja lääkäriresurssit saada riittämään. Etenkin lääkäriresurssit ovat kriisiytymässä ja nyt olisi kuunneltava lääkäreiden omia ajatuksia”, maakuntajohtaja Viialainen pohdiskeli.

Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään 20. elokuuta.

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä

18.06.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä:

UUDEN VAALIPIIRIN NIMEKSI EHDOTETAAN SAIMAAN VAALIPIIRIÄ

Uusi Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen vaalipiiri pitäisi nimetä Saimaan vaalipiiriksi. Etelä-Savon maakuntahallitus esittää myös, että vaalipiiriuudistuksen seuraavassa vaiheessa olisi pyrittävä luomaan Itä-Suomeen yhteiseen viiden maakunnan kattava vaalipiirin, jonka keskuspaikka on Mikkeli. Tämä tukisi Itä-Suomen suotuisaa aluekehitystä ja lisäisi maakuntien painoarvoa. 

Maakuntahallitus edellyttää, ettei vaalipiiriratkaisu vaaranna Itä-Suomen kolmen maakunnan yhteistyörakennetta ja toivoo, että Kymenlaakso osallistuisi jatkossa nykyistä enemmän koko Itä-Suomea kattaviin yhteistyörakenteisiin. Uusia haasteita tuovat niin kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt kuin mahdolliset ELY-keskusten aluejakojen ja muiden valtion ja kunnallisen hallinnon muutokset.

”Maakunnassa on aito huoli siitä, ettei vaalipiiriratkaisu heijastu muihin yhteistyösuuntiimme. Ratkaisuja pitäisi tarkastella valtakunnan tasolla kokonaisuutena, eikä yksittäisinä ja toisistaan erillään. Olemme esimerkiksi EU-rakennerahastojaossa samassa pöydässä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa. Meidän on pystyttävä luomaan hyvä kumppanuus molempiin suuntiin. Siinä riittää meille haastetta. Vaatii taitoa, ettemme putoa väliin”, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoi.

Etelä-Savon maakuntaliitto on jo aiemmissa kannanotoissaan todennut, että vaalipiiriuudistuksessa olisi pitänyt tarkastella myös muita alueita kuin Itä-Suomea. Pelkästään Itä-Suomea koskeva ratkaisu on nähty kompromissina, joka ei palvele kansalaisten kokonaisetua.

Erityistä närää maakuntahallinnossa on herättänyt se, ettei vaalipiiriuudistusta laadittaessa kuultu maakuntia. Jatkokäsittelyn syksyllä eduskunnassa toivotaan sujuvan parlamentaarisessa hengessä, riittävän laajasti ja aidosti alueita kuullen.

Maakuntaliitto antoi lausuntonsa oikeusministeriölle, joka pyysi toukokuun alussa maakuntaliitoilta lausuntoja vaalipiiriuudistuksesta ja näkemyksiä sen jatkokäsittelystä. Vaalipiiriuudistusta valmistellaan niin, että jatkossa vaalipiirejä olisi vähintään kuusi ja enintään 12.

Lausunto hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) esitti, että maakuntahallitus olisi esittänyt lausunnossaan, ettei vaalipiirijakomuutosta olisi tehty. Keskustan ryhmä päätyi esitykseensä, jottei Itä-Suomen kolmen maakunnan nyt hyvin toimiva yhteistyö vaarantuisi. Esitys hävisi äänestyksessä 5-6.

MIKKELISSÄ ALKAA KANSAINVÄLINEN BALETTIKOULUTUS

Mikkelissä alkaa jo tänä vuonna kesäkursseina kansainvälinen balettikoulutus yhteistyössä venäläisen Vaganovan Akatemian, Savcor Ballet -balettitapahtuman, Miset Oy:n, Kyyhkylän ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Balettiakatemia ei ole koskaan aiemmin järjestänyt kesäkursseja edes Venäjällä. Yhteistyökuvio on ainutlaatuinen kansainvälinen avaus myös Vaganova Akatemialle.

Pietarilainen Vaganovan balettiakatemia on 275 vuotta vanha venäläinen instituutio, jonka oppilaita ovat olleet balettimaailman legendat, kuten Anna Pavlova, Vaslav Nijinski, Rudolph Nurejev ja Mikhail Baryshnikov.

Balettiakatemia tekee tiivistä yhteistyötä Mariinskin baletin ja teatterin kanssa. Mariinskin baletin ja oopperan johtaja Valeri Gergijev on vuodesta 1992 ollut Mikkelin musiikkijuhlien kantava voima. Juhlat järjestetään nykyään Gergijev Festival -nimellä. 

Maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa hankkeelle, jonka tavoitteena on käynnistää balettikoulutus tänä ja ensi vuonna. Hanke järjestää yhteistyöverkoston kesäkurssien aloittamiseksi, varmistaa yhteistyön jatkuvuuden ja hyödyntää balettikoulutusta ja Vaganova-yhteistyötä erityisesti matkailumarkkinoinnissa Venäjälle.

Tänä vuonna Mikkelissä järjestetään Master Class -koulutus 5.-15.7., ja loppunäytös pidetään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa 15.7. Kurssille osallistuu parisenkymmentä opiskelijaa, joista osa tulee ulkomailta. Lisäksi Vaganovan balettiakatemia järjestää lyhyemmän kurssin 10-14 -vuotiaille tanssin harrastajille. 

Kesäkursseina toteutettava balettikoulutus nähdään Etelä-Savolle ja Mikkelille merkittävänä mahdollisuutena nostaa alueen tunnettuutta ostokykyisessä, vaikkakin maailmanlaajuisesti suppeassa, kohderyhmässä. Maakuntahallitus myönsi hankkeelle kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi 60 prosenttia aloituskustannuksista.

Hanke kestää ensi vuoden loppuun saakka.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Heli Gynther puh. 040 773 7285.

MAAHANMUUTTOSTRATEGIA TUKEE KANSAINVÄLISTYMISTÄ

Itä-Suomeen valmistellaan parhaillaan maahanmuuttostrategiaa vuoteen 2017 saakka. Etelä-Savon maakuntahallitus pitää strategian kärkenä olevaa työelämälähtöisyyttä keskeisenä tekijänä, kun halutaan maahanmuuttajien asettuvan pysyvästi itäiseen Suomeen. Alueen elinkeinoelämä kaipaa lisää kansainvälistymistä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia työllistää alueen väestöä. Itä-Suomeen kaivataan kansainvälisiä verkostoja hallitsevia osaajia.

Erilaisuuden korostamisen sijaan Etelä-Savossa haluttaisiin nostaa enemmän esille kansainvälistymisen hyötyjä. Maahanmuuttajat pitäisi saada mahdollisimman pian osallistuviksi kansalaisiksi, mihin syksyllä voimaan tullut kotoutumislakikin tähtää.

Etelä-Savossa pidetään tärkeänä, että kunnissa laadittavat kotoutumisohjelmat ja kotouttaminen ovat toimiva osa peruspalveluja ja suunnitelmat on laadittu palvelurakenne huomioon ottaen.

Itä-Suomen maahanmuuttostrategian 2017 linjaukset otetaan mukaan tarvittavilta osin Etelä-Savon maakuntastrategiaan, jota päivitetään parhaillaan.

MAAKUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS ETENEE

Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiassa tähtäin on vuoteen 2020. Strategiassa painopistealueita ovat teknologia- ja puutuoteteollisuus sekä metsä- ja maatalous, matkailu ja kaupalliset palvelut, koulutus, tutkimus ja innovaatiot, vetovoima ja väylät sekä hyvinvointi.

Strategian runko valmistuu tämän kuun loppuun mennessä. Strategia lähtee kahden viikon lausuntokierrokselle syyskuun vaihteessa, ja se esitellään yhteistyöseminaarissa elo-syyskuun vaihteessa. Maakuntahallitus saa strategiaehdotuksen pohdittavakseen 21.10. kokoukseensa.

Tämänpäiväisessä kokouksessaan maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtaja Matti Viialaisen tunnustelemaan, löytyisikö maakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista yhteisymmärrystä.

”Kesän aikana pyrin tunnustelemaan, löytyisikö maakunnasta yhteistä näkemystä siitä, miten päivystykset voisi turvata ja lääkäriresurssit saada riittämään. Etenkin lääkäriresurssit ovat kriisiytymässä ja nyt olisi kuunneltava lääkäreiden omia ajatuksia”, maakuntajohtaja Viialainen pohdiskeli.

Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään 20. elokuuta.

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä

18.06.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä:

UUDEN VAALIPIIRIN NIMEKSI EHDOTETAAN SAIMAAN VAALIPIIRIÄ

Uusi Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen vaalipiiri pitäisi nimetä Saimaan vaalipiiriksi. Etelä-Savon maakuntahallitus esittää myös, että vaalipiiriuudistuksen seuraavassa vaiheessa olisi pyrittävä luomaan Itä-Suomeen yhteiseen viiden maakunnan kattava vaalipiirin, jonka keskuspaikka on Mikkeli. Tämä tukisi Itä-Suomen suotuisaa aluekehitystä ja lisäisi maakuntien painoarvoa. 

Maakuntahallitus edellyttää, ettei vaalipiiriratkaisu vaaranna Itä-Suomen kolmen maakunnan yhteistyörakennetta ja toivoo, että Kymenlaakso osallistuisi jatkossa nykyistä enemmän koko Itä-Suomea kattaviin yhteistyörakenteisiin. Uusia haasteita tuovat niin kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt kuin mahdolliset ELY-keskusten aluejakojen ja muiden valtion ja kunnallisen hallinnon muutokset.

”Maakunnassa on aito huoli siitä, ettei vaalipiiriratkaisu heijastu muihin yhteistyösuuntiimme. Ratkaisuja pitäisi tarkastella valtakunnan tasolla kokonaisuutena, eikä yksittäisinä ja toisistaan erillään. Olemme esimerkiksi EU-rakennerahastojaossa samassa pöydässä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa. Meidän on pystyttävä luomaan hyvä kumppanuus molempiin suuntiin. Siinä riittää meille haastetta. Vaatii taitoa, ettemme putoa väliin”, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoi.

Etelä-Savon maakuntaliitto on jo aiemmissa kannanotoissaan todennut, että vaalipiiriuudistuksessa olisi pitänyt tarkastella myös muita alueita kuin Itä-Suomea. Pelkästään Itä-Suomea koskeva ratkaisu on nähty kompromissina, joka ei palvele kansalaisten kokonaisetua.

Erityistä närää maakuntahallinnossa on herättänyt se, ettei vaalipiiriuudistusta laadittaessa kuultu maakuntia. Jatkokäsittelyn syksyllä eduskunnassa toivotaan sujuvan parlamentaarisessa hengessä, riittävän laajasti ja aidosti alueita kuullen.

Maakuntaliitto antoi lausuntonsa oikeusministeriölle, joka pyysi toukokuun alussa maakuntaliitoilta lausuntoja vaalipiiriuudistuksesta ja näkemyksiä sen jatkokäsittelystä. Vaalipiiriuudistusta valmistellaan niin, että jatkossa vaalipiirejä olisi vähintään kuusi ja enintään 12.

Lausunto hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) esitti, että maakuntahallitus olisi esittänyt lausunnossaan, ettei vaalipiirijakomuutosta olisi tehty. Keskustan ryhmä päätyi esitykseensä, jottei Itä-Suomen kolmen maakunnan nyt hyvin toimiva yhteistyö vaarantuisi. Esitys hävisi äänestyksessä 5-6.

MIKKELISSÄ ALKAA KANSAINVÄLINEN BALETTIKOULUTUS

Mikkelissä alkaa jo tänä vuonna kesäkursseina kansainvälinen balettikoulutus yhteistyössä venäläisen Vaganovan Akatemian, Savcor Ballet -balettitapahtuman, Miset Oy:n, Kyyhkylän ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Balettiakatemia ei ole koskaan aiemmin järjestänyt kesäkursseja edes Venäjällä. Yhteistyökuvio on ainutlaatuinen kansainvälinen avaus myös Vaganova Akatemialle.

Pietarilainen Vaganovan balettiakatemia on 275 vuotta vanha venäläinen instituutio, jonka oppilaita ovat olleet balettimaailman legendat, kuten Anna Pavlova, Vaslav Nijinski, Rudolph Nurejev ja Mikhail Baryshnikov.

Balettiakatemia tekee tiivistä yhteistyötä Mariinskin baletin ja teatterin kanssa. Mariinskin baletin ja oopperan johtaja Valeri Gergijev on vuodesta 1992 ollut Mikkelin musiikkijuhlien kantava voima. Juhlat järjestetään nykyään Gergijev Festival -nimellä. 

Maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa hankkeelle, jonka tavoitteena on käynnistää balettikoulutus tänä ja ensi vuonna. Hanke järjestää yhteistyöverkoston kesäkurssien aloittamiseksi, varmistaa yhteistyön jatkuvuuden ja hyödyntää balettikoulutusta ja Vaganova-yhteistyötä erityisesti matkailumarkkinoinnissa Venäjälle.

Tänä vuonna Mikkelissä järjestetään Master Class -koulutus 5.-15.7., ja loppunäytös pidetään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa 15.7. Kurssille osallistuu parisenkymmentä opiskelijaa, joista osa tulee ulkomailta. Lisäksi Vaganovan balettiakatemia järjestää lyhyemmän kurssin 10-14 -vuotiaille tanssin harrastajille. 

Kesäkursseina toteutettava balettikoulutus nähdään Etelä-Savolle ja Mikkelille merkittävänä mahdollisuutena nostaa alueen tunnettuutta ostokykyisessä, vaikkakin maailmanlaajuisesti suppeassa, kohderyhmässä. Maakuntahallitus myönsi hankkeelle kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi 60 prosenttia aloituskustannuksista.

Hanke kestää ensi vuoden loppuun saakka.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Heli Gynther puh. 040 773 7285.

MAAHANMUUTTOSTRATEGIA TUKEE KANSAINVÄLISTYMISTÄ

Itä-Suomeen valmistellaan parhaillaan maahanmuuttostrategiaa vuoteen 2017 saakka. Etelä-Savon maakuntahallitus pitää strategian kärkenä olevaa työelämälähtöisyyttä keskeisenä tekijänä, kun halutaan maahanmuuttajien asettuvan pysyvästi itäiseen Suomeen. Alueen elinkeinoelämä kaipaa lisää kansainvälistymistä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia työllistää alueen väestöä. Itä-Suomeen kaivataan kansainvälisiä verkostoja hallitsevia osaajia.

Erilaisuuden korostamisen sijaan Etelä-Savossa haluttaisiin nostaa enemmän esille kansainvälistymisen hyötyjä. Maahanmuuttajat pitäisi saada mahdollisimman pian osallistuviksi kansalaisiksi, mihin syksyllä voimaan tullut kotoutumislakikin tähtää.

Etelä-Savossa pidetään tärkeänä, että kunnissa laadittavat kotoutumisohjelmat ja kotouttaminen ovat toimiva osa peruspalveluja ja suunnitelmat on laadittu palvelurakenne huomioon ottaen.

Itä-Suomen maahanmuuttostrategian 2017 linjaukset otetaan mukaan tarvittavilta osin Etelä-Savon maakuntastrategiaan, jota päivitetään parhaillaan.

MAAKUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS ETENEE

Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiassa tähtäin on vuoteen 2020. Strategiassa painopistealueita ovat teknologia- ja puutuoteteollisuus sekä metsä- ja maatalous, matkailu ja kaupalliset palvelut, koulutus, tutkimus ja innovaatiot, vetovoima ja väylät sekä hyvinvointi.

Strategian runko valmistuu tämän kuun loppuun mennessä. Strategia lähtee kahden viikon lausuntokierrokselle syyskuun vaihteessa, ja se esitellään yhteistyöseminaarissa elo-syyskuun vaihteessa. Maakuntahallitus saa strategiaehdotuksen pohdittavakseen 21.10. kokoukseensa.

Tämänpäiväisessä kokouksessaan maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtaja Matti Viialaisen tunnustelemaan, löytyisikö maakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista yhteisymmärrystä.

”Kesän aikana pyrin tunnustelemaan, löytyisikö maakunnasta yhteistä näkemystä siitä, miten päivystykset voisi turvata ja lääkäriresurssit saada riittämään. Etenkin lääkäriresurssit ovat kriisiytymässä ja nyt olisi kuunneltava lääkäreiden omia ajatuksia”, maakuntajohtaja Viialainen pohdiskeli.

Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään 20. elokuuta.

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010