Etelä-Savon maakuntavaltuusto: Huoli nuorista on yhteinen

28.05.2012

Maakuntavaltuusto oli koolla Punkaharjun Lustossa:

Maakunnan nuorten asioita halutaan edistää joukolla

Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaliiton viime vuoden tilinpäätöksen ja  toimintakertomuksen. Vilkkaassa keskustelussa nousivat esille monet maakunnan  edunvalvonnan kannalta keskeiset asiat. Erityistä huolta kannetaan nyt maakunnan nuorista.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajan, kokoomuksen kansanedustaja Lenita Toivakan vakava huolenaihe on se, että 15-24 -vuotiaat nuoret muuttavat muualle, osa heistä syrjäytyy ja maakunnan väestökato jatkuu. Vaikka valtiolla on oma työkalupakkinsa, jotta eri-ikäisten nuorten syrjäytymistä voitaisiin estää, Toivakka toivoi maakuntaan omia ratkaisuja.

”Olisi tärkeää koota kaikki toimijat, järjestöt, oppilaitokset ja jopa puolustusvoimat miettimään, mitä voimme yhdessä tehdä nuorten eteen. Peräänkuuluttaisinkin maakunnallista hanketta, jolla parannettaisiin tiedonkulkua ja saataisiin eri toimijat keskustelemaan yhdessä.”

Toinen useissa puheenvuoroissa esille tullut asia oli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen pienessä maakunnassa, jossa on kaksi pientä sairaanhoitopiiriä.

”Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. On selvää, että näiden palvelujen on säilyttävä. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Myös ennaltaehkäiseviä palveluja on kehitetty lähinnä hankevetoisesti. Panoksia on saatava myös varhaiseen puuttumiseen.”

Toivakka korosti myös, että tämä hallitus ei ota esille uusia aluehallintoviranomaisia koskevia ratkaisuja.

”Näpit irti AVIsta, Huttunen (Jussi Huttunen on Pohjois-Savon maakuntajohtaja). Siihen ei kosketa tällä kaudella.”

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoi maakuntaliiton viime vuoden edunvalvonnan onnistumisista ja epäonnistumisista. Syntyvyys oli viime vuonna nousussa Etelä-Savossa, mutta muuttotappio vaivaa maakuntaa edelleen.

”Suomi kallistuu etelään ja länteen, ellei suuntaa saada käännettyä. Maakunnan tavoitteena on olla muuttovoittoinen Saimaan maakunta vuonna 2015. Tilastojen perusteella löytyy monta positiivistakin asiaa. Varallisuutta tarkasteltaessa olemme neljänneksi varakkain maakunta, eikä talouden tai työpaikkojen kehittyminen ole ollut niin huonoa, kun oli pelättävissä. Myös maakunnan työttömyysaste on nyt valtakunnallisella tasolla.”

Vapaa-ajan asumisessa maakunta on noussut asukasmäärään suhteutettuna maan johtavaksi. Vapaa-ajan asuntoja on uusimpien lukujen mukaan 46 368.

”Venäläiset ovat tehneet viime vuosina maakunnassa loma-asunnoista kaikkiaan 1016 kauppaa, ja niiden kokonaisarvo on ollut 120 miljoonaa euroa. Viimeisten tilastojen mukaan kaikkiaan maakunnassa liikkui loma-asuntokaupassa 85 miljoonaa euroa vuodessa. Se on merkittävä summa, sillä esimerkiksi tehtyjen puukauppojen yhteenlaskettu arvo oli 215 miljoonaa euroa.”

Keskustelu maakunnan kehittämisestä, nuorista ja tuulivoimasta jatkui ryhmäpuheenvuoroissa. Keskustan kansanedustaja Jari Leppä peräsi kovia otteita, jotta maakunnan yksimielisesti tekemillä päätöksillä ei jatkossa pyyhitä pöytää valtakunnan tasolla.

”Liikennepolitiikka, vaalipiiriratkaisut ja kuntauudistus ovat olleet tylyä luettavaa. Hyvää on tapahtunut vapaa-ajan asutukseen ja uusiutuvaan energiaan liittyen. Myös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyminen on iso asia.”

Eino Törrönen (sd.) muistutti, että palvelurakenteiden on oltava toteutuskelpoisia ja hän toivoi ensi syksyn kuntavaaleissa käytävän laajaa keskustelua etenkin terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä maakunnassa.

”Uuden vaalipiirin nimeksi voisi tulla Saimaan tai Kymi-Saimaan vaalipiiri. Meidän on oltava aloitteellisia ja rakennettava yhteistyötä eri suuntiin, emme saa jäädä takamaaksi.”

Markku Häkkänen (kok.) otti kantaa muun muassa tuulivoimaan.

”Mitä korkeammalla ollaan, sitä enemmän siellä tuulee. Tuulivoiman vaikutukset on selvitettävä, kuka voimalat toteuttaa ja minne. Maakunnan vetovoima perustuu matkailuun ja loma-asutukseen. Toivoisin, että ratkaisut tehdään ennen kuin ne alkavat vaikuttaa maakunnan vetovoimaan.”

Martta Kantele (vihr.) nosti keskusteluun tuulivoiman positiiviset puolet ja norpan suojelun.

”Tuulivoima tuottaa vähähiilistä energiaa ja maisemahaitat eivät ole ikuisia. Voimala voidaan haluttaessa purkaa 20-25 vuoden päästä, ja maisema palaa ennalleen. 300 tuulivoimalan sijaan 30-40 on oikeampi arvio Etelä-Savossa. Myös voimaloiden korkeudesta on väärää tietoa. 200-300 metrin sijaan voimalan korkeus on lapoineen noin 180 metriä. On eri asia, puhutaanko voimalan korkeudesta maapinnasta vai merenpinnasta laskien. Saimaan norpan tilanne on nyt kohtuullinen, sillä uusia kuutteja syntyi 58. Tuulivoima ja norppa ovat molemmat maakunnalle vahvuuksia.”

Pekka Leskinen (ps.) korosti puuenergian mahdollisuuksia maakunnassa. Kangasniemeläisenä hän kuvasi myös vaalipiiriratkaisua sanomalla, että hänen kotikunnastaan on lyhyempi matka Helsinkiin kuin Kotkaan.

Teuvo V. Riikonen (kd.) kiitteli maakuntaliittoa strategisesta otteesta. Hän ehdotti myös uusia työkaluja kehittämiseen.

”Miettisin vapaa-ajan asutukselle kunnallisveroa. Tuulivoiman osalta mietin, riittävätkö maisemalliset syyt yksinomaan vastustamaan rakentamista. Emme puolusta pakkokuntaliitoksia ja vaalipiiriratkaisusta olen eri mieltä. Nuorten hätään apua on etsittävä kaikin keinoin. On tärkeää, että nuoret saavat ensimmäisen työpaikan. Kokemukseni siitä ovat hyvät.”

Juha Bilund (vas.) kantoi huolta koulutuspaikkojen vähentymisestä, aivoviennistä ja liikennejärjestelyistä.

”Hallituksen toimet ovat saaneet katastrofin aikaan. Kun Savonlinnaan tulee isompi vene, syväväylän silta  joudutaan avaamaan ja liikenne seisoo tästä syystä pitkin kesää. Kaupallista liikennettä olisi Saimaan kanavalle asti. Syväväylä olisi pitänyt tehdä ensin, siinä eivät ohitustiet auta.”

Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran marraskuussa, jolloin se käsittelee muun muassa maakuntastrategian ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman.
 
Kokouksessa maakuntavaltuutetut saavat hyväksyttäväkseen maakuntaliiton tilinpäätöksen ja keskustelevat ajankohtaisista  maakunnallisista asioista.

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka  hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.


Valtuustossa on 72 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat myös omien kuntiensa valtuutettuja. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy  edellisten kunnallisvaalien perusteella (keskusta 25 paikkaa, sosiaalidemokraatit 21, kokoomus 14, vihreät 4, kristillisdemokraatit 3, perussuomalaiset 3 ja vasemmistoliitto 2). Valtuutettujen nimet selviävät maakunnan verkkosivuilta (www.esavo.fi, linkit Maakuntaliitto, Päätöksenteko, Maakuntavaltuusto). Samassa osoitteessa on luettavissa myös valtuuston
esityslista.

Puhetta valtuustossa johtaa mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta ja toinen veturinkuljettaja Eino Törrönen (sd) Pieksämäeltä.

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen (sd), puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

 

Maakuntajohtajan esitys (pdf)

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntavaltuusto: Huoli nuorista on yhteinen

28.05.2012

Maakuntavaltuusto oli koolla Punkaharjun Lustossa:

Maakunnan nuorten asioita halutaan edistää joukolla

Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaliiton viime vuoden tilinpäätöksen ja  toimintakertomuksen. Vilkkaassa keskustelussa nousivat esille monet maakunnan  edunvalvonnan kannalta keskeiset asiat. Erityistä huolta kannetaan nyt maakunnan nuorista.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajan, kokoomuksen kansanedustaja Lenita Toivakan vakava huolenaihe on se, että 15-24 -vuotiaat nuoret muuttavat muualle, osa heistä syrjäytyy ja maakunnan väestökato jatkuu. Vaikka valtiolla on oma työkalupakkinsa, jotta eri-ikäisten nuorten syrjäytymistä voitaisiin estää, Toivakka toivoi maakuntaan omia ratkaisuja.

”Olisi tärkeää koota kaikki toimijat, järjestöt, oppilaitokset ja jopa puolustusvoimat miettimään, mitä voimme yhdessä tehdä nuorten eteen. Peräänkuuluttaisinkin maakunnallista hanketta, jolla parannettaisiin tiedonkulkua ja saataisiin eri toimijat keskustelemaan yhdessä.”

Toinen useissa puheenvuoroissa esille tullut asia oli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen pienessä maakunnassa, jossa on kaksi pientä sairaanhoitopiiriä.

”Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. On selvää, että näiden palvelujen on säilyttävä. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Myös ennaltaehkäiseviä palveluja on kehitetty lähinnä hankevetoisesti. Panoksia on saatava myös varhaiseen puuttumiseen.”

Toivakka korosti myös, että tämä hallitus ei ota esille uusia aluehallintoviranomaisia koskevia ratkaisuja.

”Näpit irti AVIsta, Huttunen (Jussi Huttunen on Pohjois-Savon maakuntajohtaja). Siihen ei kosketa tällä kaudella.”

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoi maakuntaliiton viime vuoden edunvalvonnan onnistumisista ja epäonnistumisista. Syntyvyys oli viime vuonna nousussa Etelä-Savossa, mutta muuttotappio vaivaa maakuntaa edelleen.

”Suomi kallistuu etelään ja länteen, ellei suuntaa saada käännettyä. Maakunnan tavoitteena on olla muuttovoittoinen Saimaan maakunta vuonna 2015. Tilastojen perusteella löytyy monta positiivistakin asiaa. Varallisuutta tarkasteltaessa olemme neljänneksi varakkain maakunta, eikä talouden tai työpaikkojen kehittyminen ole ollut niin huonoa, kun oli pelättävissä. Myös maakunnan työttömyysaste on nyt valtakunnallisella tasolla.”

Vapaa-ajan asumisessa maakunta on noussut asukasmäärään suhteutettuna maan johtavaksi. Vapaa-ajan asuntoja on uusimpien lukujen mukaan 46 368.

”Venäläiset ovat tehneet viime vuosina maakunnassa loma-asunnoista kaikkiaan 1016 kauppaa, ja niiden kokonaisarvo on ollut 120 miljoonaa euroa. Viimeisten tilastojen mukaan kaikkiaan maakunnassa liikkui loma-asuntokaupassa 85 miljoonaa euroa vuodessa. Se on merkittävä summa, sillä esimerkiksi tehtyjen puukauppojen yhteenlaskettu arvo oli 215 miljoonaa euroa.”

Keskustelu maakunnan kehittämisestä, nuorista ja tuulivoimasta jatkui ryhmäpuheenvuoroissa. Keskustan kansanedustaja Jari Leppä peräsi kovia otteita, jotta maakunnan yksimielisesti tekemillä päätöksillä ei jatkossa pyyhitä pöytää valtakunnan tasolla.

”Liikennepolitiikka, vaalipiiriratkaisut ja kuntauudistus ovat olleet tylyä luettavaa. Hyvää on tapahtunut vapaa-ajan asutukseen ja uusiutuvaan energiaan liittyen. Myös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyminen on iso asia.”

Eino Törrönen (sd.) muistutti, että palvelurakenteiden on oltava toteutuskelpoisia ja hän toivoi ensi syksyn kuntavaaleissa käytävän laajaa keskustelua etenkin terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä maakunnassa.

”Uuden vaalipiirin nimeksi voisi tulla Saimaan tai Kymi-Saimaan vaalipiiri. Meidän on oltava aloitteellisia ja rakennettava yhteistyötä eri suuntiin, emme saa jäädä takamaaksi.”

Markku Häkkänen (kok.) otti kantaa muun muassa tuulivoimaan.

”Mitä korkeammalla ollaan, sitä enemmän siellä tuulee. Tuulivoiman vaikutukset on selvitettävä, kuka voimalat toteuttaa ja minne. Maakunnan vetovoima perustuu matkailuun ja loma-asutukseen. Toivoisin, että ratkaisut tehdään ennen kuin ne alkavat vaikuttaa maakunnan vetovoimaan.”

Martta Kantele (vihr.) nosti keskusteluun tuulivoiman positiiviset puolet ja norpan suojelun.

”Tuulivoima tuottaa vähähiilistä energiaa ja maisemahaitat eivät ole ikuisia. Voimala voidaan haluttaessa purkaa 20-25 vuoden päästä, ja maisema palaa ennalleen. 300 tuulivoimalan sijaan 30-40 on oikeampi arvio Etelä-Savossa. Myös voimaloiden korkeudesta on väärää tietoa. 200-300 metrin sijaan voimalan korkeus on lapoineen noin 180 metriä. On eri asia, puhutaanko voimalan korkeudesta maapinnasta vai merenpinnasta laskien. Saimaan norpan tilanne on nyt kohtuullinen, sillä uusia kuutteja syntyi 58. Tuulivoima ja norppa ovat molemmat maakunnalle vahvuuksia.”

Pekka Leskinen (ps.) korosti puuenergian mahdollisuuksia maakunnassa. Kangasniemeläisenä hän kuvasi myös vaalipiiriratkaisua sanomalla, että hänen kotikunnastaan on lyhyempi matka Helsinkiin kuin Kotkaan.

Teuvo V. Riikonen (kd.) kiitteli maakuntaliittoa strategisesta otteesta. Hän ehdotti myös uusia työkaluja kehittämiseen.

”Miettisin vapaa-ajan asutukselle kunnallisveroa. Tuulivoiman osalta mietin, riittävätkö maisemalliset syyt yksinomaan vastustamaan rakentamista. Emme puolusta pakkokuntaliitoksia ja vaalipiiriratkaisusta olen eri mieltä. Nuorten hätään apua on etsittävä kaikin keinoin. On tärkeää, että nuoret saavat ensimmäisen työpaikan. Kokemukseni siitä ovat hyvät.”

Juha Bilund (vas.) kantoi huolta koulutuspaikkojen vähentymisestä, aivoviennistä ja liikennejärjestelyistä.

”Hallituksen toimet ovat saaneet katastrofin aikaan. Kun Savonlinnaan tulee isompi vene, syväväylän silta  joudutaan avaamaan ja liikenne seisoo tästä syystä pitkin kesää. Kaupallista liikennettä olisi Saimaan kanavalle asti. Syväväylä olisi pitänyt tehdä ensin, siinä eivät ohitustiet auta.”

Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran marraskuussa, jolloin se käsittelee muun muassa maakuntastrategian ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman.
 
Kokouksessa maakuntavaltuutetut saavat hyväksyttäväkseen maakuntaliiton tilinpäätöksen ja keskustelevat ajankohtaisista  maakunnallisista asioista.

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka  hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.


Valtuustossa on 72 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat myös omien kuntiensa valtuutettuja. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy  edellisten kunnallisvaalien perusteella (keskusta 25 paikkaa, sosiaalidemokraatit 21, kokoomus 14, vihreät 4, kristillisdemokraatit 3, perussuomalaiset 3 ja vasemmistoliitto 2). Valtuutettujen nimet selviävät maakunnan verkkosivuilta (www.esavo.fi, linkit Maakuntaliitto, Päätöksenteko, Maakuntavaltuusto). Samassa osoitteessa on luettavissa myös valtuuston
esityslista.

Puhetta valtuustossa johtaa mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta ja toinen veturinkuljettaja Eino Törrönen (sd) Pieksämäeltä.

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen (sd), puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

 

Maakuntajohtajan esitys (pdf)

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntavaltuusto: Huoli nuorista on yhteinen

28.05.2012

Maakuntavaltuusto oli koolla Punkaharjun Lustossa:

Maakunnan nuorten asioita halutaan edistää joukolla

Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaliiton viime vuoden tilinpäätöksen ja  toimintakertomuksen. Vilkkaassa keskustelussa nousivat esille monet maakunnan  edunvalvonnan kannalta keskeiset asiat. Erityistä huolta kannetaan nyt maakunnan nuorista.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajan, kokoomuksen kansanedustaja Lenita Toivakan vakava huolenaihe on se, että 15-24 -vuotiaat nuoret muuttavat muualle, osa heistä syrjäytyy ja maakunnan väestökato jatkuu. Vaikka valtiolla on oma työkalupakkinsa, jotta eri-ikäisten nuorten syrjäytymistä voitaisiin estää, Toivakka toivoi maakuntaan omia ratkaisuja.

”Olisi tärkeää koota kaikki toimijat, järjestöt, oppilaitokset ja jopa puolustusvoimat miettimään, mitä voimme yhdessä tehdä nuorten eteen. Peräänkuuluttaisinkin maakunnallista hanketta, jolla parannettaisiin tiedonkulkua ja saataisiin eri toimijat keskustelemaan yhdessä.”

Toinen useissa puheenvuoroissa esille tullut asia oli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen pienessä maakunnassa, jossa on kaksi pientä sairaanhoitopiiriä.

”Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. On selvää, että näiden palvelujen on säilyttävä. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Myös ennaltaehkäiseviä palveluja on kehitetty lähinnä hankevetoisesti. Panoksia on saatava myös varhaiseen puuttumiseen.”

Toivakka korosti myös, että tämä hallitus ei ota esille uusia aluehallintoviranomaisia koskevia ratkaisuja.

”Näpit irti AVIsta, Huttunen (Jussi Huttunen on Pohjois-Savon maakuntajohtaja). Siihen ei kosketa tällä kaudella.”

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoi maakuntaliiton viime vuoden edunvalvonnan onnistumisista ja epäonnistumisista. Syntyvyys oli viime vuonna nousussa Etelä-Savossa, mutta muuttotappio vaivaa maakuntaa edelleen.

”Suomi kallistuu etelään ja länteen, ellei suuntaa saada käännettyä. Maakunnan tavoitteena on olla muuttovoittoinen Saimaan maakunta vuonna 2015. Tilastojen perusteella löytyy monta positiivistakin asiaa. Varallisuutta tarkasteltaessa olemme neljänneksi varakkain maakunta, eikä talouden tai työpaikkojen kehittyminen ole ollut niin huonoa, kun oli pelättävissä. Myös maakunnan työttömyysaste on nyt valtakunnallisella tasolla.”

Vapaa-ajan asumisessa maakunta on noussut asukasmäärään suhteutettuna maan johtavaksi. Vapaa-ajan asuntoja on uusimpien lukujen mukaan 46 368.

”Venäläiset ovat tehneet viime vuosina maakunnassa loma-asunnoista kaikkiaan 1016 kauppaa, ja niiden kokonaisarvo on ollut 120 miljoonaa euroa. Viimeisten tilastojen mukaan kaikkiaan maakunnassa liikkui loma-asuntokaupassa 85 miljoonaa euroa vuodessa. Se on merkittävä summa, sillä esimerkiksi tehtyjen puukauppojen yhteenlaskettu arvo oli 215 miljoonaa euroa.”

Keskustelu maakunnan kehittämisestä, nuorista ja tuulivoimasta jatkui ryhmäpuheenvuoroissa. Keskustan kansanedustaja Jari Leppä peräsi kovia otteita, jotta maakunnan yksimielisesti tekemillä päätöksillä ei jatkossa pyyhitä pöytää valtakunnan tasolla.

”Liikennepolitiikka, vaalipiiriratkaisut ja kuntauudistus ovat olleet tylyä luettavaa. Hyvää on tapahtunut vapaa-ajan asutukseen ja uusiutuvaan energiaan liittyen. Myös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyminen on iso asia.”

Eino Törrönen (sd.) muistutti, että palvelurakenteiden on oltava toteutuskelpoisia ja hän toivoi ensi syksyn kuntavaaleissa käytävän laajaa keskustelua etenkin terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä maakunnassa.

”Uuden vaalipiirin nimeksi voisi tulla Saimaan tai Kymi-Saimaan vaalipiiri. Meidän on oltava aloitteellisia ja rakennettava yhteistyötä eri suuntiin, emme saa jäädä takamaaksi.”

Markku Häkkänen (kok.) otti kantaa muun muassa tuulivoimaan.

”Mitä korkeammalla ollaan, sitä enemmän siellä tuulee. Tuulivoiman vaikutukset on selvitettävä, kuka voimalat toteuttaa ja minne. Maakunnan vetovoima perustuu matkailuun ja loma-asutukseen. Toivoisin, että ratkaisut tehdään ennen kuin ne alkavat vaikuttaa maakunnan vetovoimaan.”

Martta Kantele (vihr.) nosti keskusteluun tuulivoiman positiiviset puolet ja norpan suojelun.

”Tuulivoima tuottaa vähähiilistä energiaa ja maisemahaitat eivät ole ikuisia. Voimala voidaan haluttaessa purkaa 20-25 vuoden päästä, ja maisema palaa ennalleen. 300 tuulivoimalan sijaan 30-40 on oikeampi arvio Etelä-Savossa. Myös voimaloiden korkeudesta on väärää tietoa. 200-300 metrin sijaan voimalan korkeus on lapoineen noin 180 metriä. On eri asia, puhutaanko voimalan korkeudesta maapinnasta vai merenpinnasta laskien. Saimaan norpan tilanne on nyt kohtuullinen, sillä uusia kuutteja syntyi 58. Tuulivoima ja norppa ovat molemmat maakunnalle vahvuuksia.”

Pekka Leskinen (ps.) korosti puuenergian mahdollisuuksia maakunnassa. Kangasniemeläisenä hän kuvasi myös vaalipiiriratkaisua sanomalla, että hänen kotikunnastaan on lyhyempi matka Helsinkiin kuin Kotkaan.

Teuvo V. Riikonen (kd.) kiitteli maakuntaliittoa strategisesta otteesta. Hän ehdotti myös uusia työkaluja kehittämiseen.

”Miettisin vapaa-ajan asutukselle kunnallisveroa. Tuulivoiman osalta mietin, riittävätkö maisemalliset syyt yksinomaan vastustamaan rakentamista. Emme puolusta pakkokuntaliitoksia ja vaalipiiriratkaisusta olen eri mieltä. Nuorten hätään apua on etsittävä kaikin keinoin. On tärkeää, että nuoret saavat ensimmäisen työpaikan. Kokemukseni siitä ovat hyvät.”

Juha Bilund (vas.) kantoi huolta koulutuspaikkojen vähentymisestä, aivoviennistä ja liikennejärjestelyistä.

”Hallituksen toimet ovat saaneet katastrofin aikaan. Kun Savonlinnaan tulee isompi vene, syväväylän silta  joudutaan avaamaan ja liikenne seisoo tästä syystä pitkin kesää. Kaupallista liikennettä olisi Saimaan kanavalle asti. Syväväylä olisi pitänyt tehdä ensin, siinä eivät ohitustiet auta.”

Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran marraskuussa, jolloin se käsittelee muun muassa maakuntastrategian ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman.
 
Kokouksessa maakuntavaltuutetut saavat hyväksyttäväkseen maakuntaliiton tilinpäätöksen ja keskustelevat ajankohtaisista  maakunnallisista asioista.

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka  hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.


Valtuustossa on 72 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat myös omien kuntiensa valtuutettuja. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy  edellisten kunnallisvaalien perusteella (keskusta 25 paikkaa, sosiaalidemokraatit 21, kokoomus 14, vihreät 4, kristillisdemokraatit 3, perussuomalaiset 3 ja vasemmistoliitto 2). Valtuutettujen nimet selviävät maakunnan verkkosivuilta (www.esavo.fi, linkit Maakuntaliitto, Päätöksenteko, Maakuntavaltuusto). Samassa osoitteessa on luettavissa myös valtuuston
esityslista.

Puhetta valtuustossa johtaa mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta ja toinen veturinkuljettaja Eino Törrönen (sd) Pieksämäeltä.

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen (sd), puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

 

Maakuntajohtajan esitys (pdf)

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntavaltuusto: Huoli nuorista on yhteinen

28.05.2012

Maakuntavaltuusto oli koolla Punkaharjun Lustossa:

Maakunnan nuorten asioita halutaan edistää joukolla

Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaliiton viime vuoden tilinpäätöksen ja  toimintakertomuksen. Vilkkaassa keskustelussa nousivat esille monet maakunnan  edunvalvonnan kannalta keskeiset asiat. Erityistä huolta kannetaan nyt maakunnan nuorista.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajan, kokoomuksen kansanedustaja Lenita Toivakan vakava huolenaihe on se, että 15-24 -vuotiaat nuoret muuttavat muualle, osa heistä syrjäytyy ja maakunnan väestökato jatkuu. Vaikka valtiolla on oma työkalupakkinsa, jotta eri-ikäisten nuorten syrjäytymistä voitaisiin estää, Toivakka toivoi maakuntaan omia ratkaisuja.

”Olisi tärkeää koota kaikki toimijat, järjestöt, oppilaitokset ja jopa puolustusvoimat miettimään, mitä voimme yhdessä tehdä nuorten eteen. Peräänkuuluttaisinkin maakunnallista hanketta, jolla parannettaisiin tiedonkulkua ja saataisiin eri toimijat keskustelemaan yhdessä.”

Toinen useissa puheenvuoroissa esille tullut asia oli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen pienessä maakunnassa, jossa on kaksi pientä sairaanhoitopiiriä.

”Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. On selvää, että näiden palvelujen on säilyttävä. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Myös ennaltaehkäiseviä palveluja on kehitetty lähinnä hankevetoisesti. Panoksia on saatava myös varhaiseen puuttumiseen.”

Toivakka korosti myös, että tämä hallitus ei ota esille uusia aluehallintoviranomaisia koskevia ratkaisuja.

”Näpit irti AVIsta, Huttunen (Jussi Huttunen on Pohjois-Savon maakuntajohtaja). Siihen ei kosketa tällä kaudella.”

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoi maakuntaliiton viime vuoden edunvalvonnan onnistumisista ja epäonnistumisista. Syntyvyys oli viime vuonna nousussa Etelä-Savossa, mutta muuttotappio vaivaa maakuntaa edelleen.

”Suomi kallistuu etelään ja länteen, ellei suuntaa saada käännettyä. Maakunnan tavoitteena on olla muuttovoittoinen Saimaan maakunta vuonna 2015. Tilastojen perusteella löytyy monta positiivistakin asiaa. Varallisuutta tarkasteltaessa olemme neljänneksi varakkain maakunta, eikä talouden tai työpaikkojen kehittyminen ole ollut niin huonoa, kun oli pelättävissä. Myös maakunnan työttömyysaste on nyt valtakunnallisella tasolla.”

Vapaa-ajan asumisessa maakunta on noussut asukasmäärään suhteutettuna maan johtavaksi. Vapaa-ajan asuntoja on uusimpien lukujen mukaan 46 368.

”Venäläiset ovat tehneet viime vuosina maakunnassa loma-asunnoista kaikkiaan 1016 kauppaa, ja niiden kokonaisarvo on ollut 120 miljoonaa euroa. Viimeisten tilastojen mukaan kaikkiaan maakunnassa liikkui loma-asuntokaupassa 85 miljoonaa euroa vuodessa. Se on merkittävä summa, sillä esimerkiksi tehtyjen puukauppojen yhteenlaskettu arvo oli 215 miljoonaa euroa.”

Keskustelu maakunnan kehittämisestä, nuorista ja tuulivoimasta jatkui ryhmäpuheenvuoroissa. Keskustan kansanedustaja Jari Leppä peräsi kovia otteita, jotta maakunnan yksimielisesti tekemillä päätöksillä ei jatkossa pyyhitä pöytää valtakunnan tasolla.

”Liikennepolitiikka, vaalipiiriratkaisut ja kuntauudistus ovat olleet tylyä luettavaa. Hyvää on tapahtunut vapaa-ajan asutukseen ja uusiutuvaan energiaan liittyen. Myös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyminen on iso asia.”

Eino Törrönen (sd.) muistutti, että palvelurakenteiden on oltava toteutuskelpoisia ja hän toivoi ensi syksyn kuntavaaleissa käytävän laajaa keskustelua etenkin terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä maakunnassa.

”Uuden vaalipiirin nimeksi voisi tulla Saimaan tai Kymi-Saimaan vaalipiiri. Meidän on oltava aloitteellisia ja rakennettava yhteistyötä eri suuntiin, emme saa jäädä takamaaksi.”

Markku Häkkänen (kok.) otti kantaa muun muassa tuulivoimaan.

”Mitä korkeammalla ollaan, sitä enemmän siellä tuulee. Tuulivoiman vaikutukset on selvitettävä, kuka voimalat toteuttaa ja minne. Maakunnan vetovoima perustuu matkailuun ja loma-asutukseen. Toivoisin, että ratkaisut tehdään ennen kuin ne alkavat vaikuttaa maakunnan vetovoimaan.”

Martta Kantele (vihr.) nosti keskusteluun tuulivoiman positiiviset puolet ja norpan suojelun.

”Tuulivoima tuottaa vähähiilistä energiaa ja maisemahaitat eivät ole ikuisia. Voimala voidaan haluttaessa purkaa 20-25 vuoden päästä, ja maisema palaa ennalleen. 300 tuulivoimalan sijaan 30-40 on oikeampi arvio Etelä-Savossa. Myös voimaloiden korkeudesta on väärää tietoa. 200-300 metrin sijaan voimalan korkeus on lapoineen noin 180 metriä. On eri asia, puhutaanko voimalan korkeudesta maapinnasta vai merenpinnasta laskien. Saimaan norpan tilanne on nyt kohtuullinen, sillä uusia kuutteja syntyi 58. Tuulivoima ja norppa ovat molemmat maakunnalle vahvuuksia.”

Pekka Leskinen (ps.) korosti puuenergian mahdollisuuksia maakunnassa. Kangasniemeläisenä hän kuvasi myös vaalipiiriratkaisua sanomalla, että hänen kotikunnastaan on lyhyempi matka Helsinkiin kuin Kotkaan.

Teuvo V. Riikonen (kd.) kiitteli maakuntaliittoa strategisesta otteesta. Hän ehdotti myös uusia työkaluja kehittämiseen.

”Miettisin vapaa-ajan asutukselle kunnallisveroa. Tuulivoiman osalta mietin, riittävätkö maisemalliset syyt yksinomaan vastustamaan rakentamista. Emme puolusta pakkokuntaliitoksia ja vaalipiiriratkaisusta olen eri mieltä. Nuorten hätään apua on etsittävä kaikin keinoin. On tärkeää, että nuoret saavat ensimmäisen työpaikan. Kokemukseni siitä ovat hyvät.”

Juha Bilund (vas.) kantoi huolta koulutuspaikkojen vähentymisestä, aivoviennistä ja liikennejärjestelyistä.

”Hallituksen toimet ovat saaneet katastrofin aikaan. Kun Savonlinnaan tulee isompi vene, syväväylän silta  joudutaan avaamaan ja liikenne seisoo tästä syystä pitkin kesää. Kaupallista liikennettä olisi Saimaan kanavalle asti. Syväväylä olisi pitänyt tehdä ensin, siinä eivät ohitustiet auta.”

Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran marraskuussa, jolloin se käsittelee muun muassa maakuntastrategian ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman.
 
Kokouksessa maakuntavaltuutetut saavat hyväksyttäväkseen maakuntaliiton tilinpäätöksen ja keskustelevat ajankohtaisista  maakunnallisista asioista.

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka  hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.


Valtuustossa on 72 jäsentä, vähintään yksi jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat myös omien kuntiensa valtuutettuja. Valtuuston poliittinen koostumus määräytyy  edellisten kunnallisvaalien perusteella (keskusta 25 paikkaa, sosiaalidemokraatit 21, kokoomus 14, vihreät 4, kristillisdemokraatit 3, perussuomalaiset 3 ja vasemmistoliitto 2). Valtuutettujen nimet selviävät maakunnan verkkosivuilta (www.esavo.fi, linkit Maakuntaliitto, Päätöksenteko, Maakuntavaltuusto). Samassa osoitteessa on luettavissa myös valtuuston
esityslista.

Puhetta valtuustossa johtaa mikkeliläinen kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) Savonlinnasta ja toinen veturinkuljettaja Eino Törrönen (sd) Pieksämäeltä.

Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen (sd), puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

 

Maakuntajohtajan esitys (pdf)

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010