Maakuntahallitus: Palvelurakenteen perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen

12.04.2012

Palvelurakenteiden on perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen. Palveluiden rakenne on selvitettävä muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Etelä-Savossa vahva kuntarakenne tarkoittaa sitä, että kuntarakenne perustuu vahvistuviin kaupunkeihin ja niiden palvelurakenteeseen.

Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 12. huhtikuuta Mikkelissä. Keskustan viisihenkinen hallitusryhmä ja maakuntajohtaja Matti Viialainen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Lausunnon mukaan kolme vahvistuvaa kaupunkikuntaa – Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki – on Etelä-Savoon liian vähän. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju ovat elinvoimaisia ja vahvistavat itsenäisinä kuntina maakunnan elinvoimaa. Palveluissaan niiden tulisi toimia kiinteästi keskuskaupungin Mikkelin palvelurakenteessa, lausunto toteaa.

Heinäveden, Puumalan, Pertunmaan, Rantasalmen ja Sulkavan tulisi lausunnon mukaan toimia kiinteästi keskuskaupunkiensa palvelurakenteessa tai ne voisivat liittyä halutessaan keskuskaupunkiinsa.

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla mitä ilmeisimmin toteutuvien kuntaliitosten jälkeen maakuntaan jäisi kolme ns. kehyskuntaa: Enonkoski, Hirvensalmi ja Joroinen. (Kehyskunnilla tarkoitetaan kuntia, jotka ovat sekä työssäkäynnin, palveluiden ja asioinnin suhteen tiiviissä yhteydessä ns. keskuskuntaan.)

Lausunnon mukaan Etelä-Savossa tulisi perustaa kaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta, joiden hallinto olisi vastuukunnilla eli Mikkelillä ja Savonlinnalla. Palveluiden rahoitus eli valtionosuudet osoitettaisiin järjestämisvastuussa oleville vastuukunnille eli Mikkelille ja Savonlinnalle.

Toisenasteen koulutus tulisi koota aluksi kahdelle seudulliselle järjestäjälle Mikkelille ja Savonlinnalle.

Kritiikkiä lausunto antaa valtiovarainministeriölle esimerkiksi siitä, ettei sen teetättämä selvitys ota huomioon Etelä-Savon erityispiirteitä, esimerkiksi väestön ikääntymistä, vesistöisyyttä ja vapaa-ajan asukkaiden suurta määrää. Valtio ei lausunnon mukaan myöskään voi vetäytyä rahoitusvastuusta.

Lausunto pohjautui maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Pekka Seleniuksen (kok.) esitykseen, jonka hän teki kokouksessa vastaesityksenä maakuntajohtajan listalla olleeseen esitykseen. Satu Taavitsainen (sd) ja Teemu Hirvonen (sd) kannattivat Seleniuksen esitystä.

Hallitus äänesti, kumman esityksen pohjalta se antaa lausuntonsa. Äänestyksessä Seleniuksen esitys voitti äänin 8 – 5 maakuntajohtajan pohjaesityksen. Seleniuksen esitystä kannattivat kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden edustajat ja maakuntajohtajan esitystä keskustan edustajat.

Äänestyksen jälkeen maakuntahallitus hyväksyi kannakseen Seleniuksen tekemän lausuntoluonnoksen. Keskustan edustajat ja maakuntajohtaja jättivät pykälään eriävän mielipiteen.

- Maakuntahallituksessa vastakkain eivät olleet erilaiset kunnat, vaan päätöksessä näkyivät selkeästi poliittiset erimielisyydet, tiivisti maakuntahallituksessa puhetta johtanut varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

- Lausunto on kuntien enemmistön kannan mukainen, korosti toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Palvelurakenteen perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen

12.04.2012

Palvelurakenteiden on perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen. Palveluiden rakenne on selvitettävä muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Etelä-Savossa vahva kuntarakenne tarkoittaa sitä, että kuntarakenne perustuu vahvistuviin kaupunkeihin ja niiden palvelurakenteeseen.

Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 12. huhtikuuta Mikkelissä. Keskustan viisihenkinen hallitusryhmä ja maakuntajohtaja Matti Viialainen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Lausunnon mukaan kolme vahvistuvaa kaupunkikuntaa – Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki – on Etelä-Savoon liian vähän. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju ovat elinvoimaisia ja vahvistavat itsenäisinä kuntina maakunnan elinvoimaa. Palveluissaan niiden tulisi toimia kiinteästi keskuskaupungin Mikkelin palvelurakenteessa, lausunto toteaa.

Heinäveden, Puumalan, Pertunmaan, Rantasalmen ja Sulkavan tulisi lausunnon mukaan toimia kiinteästi keskuskaupunkiensa palvelurakenteessa tai ne voisivat liittyä halutessaan keskuskaupunkiinsa.

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla mitä ilmeisimmin toteutuvien kuntaliitosten jälkeen maakuntaan jäisi kolme ns. kehyskuntaa: Enonkoski, Hirvensalmi ja Joroinen. (Kehyskunnilla tarkoitetaan kuntia, jotka ovat sekä työssäkäynnin, palveluiden ja asioinnin suhteen tiiviissä yhteydessä ns. keskuskuntaan.)

Lausunnon mukaan Etelä-Savossa tulisi perustaa kaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta, joiden hallinto olisi vastuukunnilla eli Mikkelillä ja Savonlinnalla. Palveluiden rahoitus eli valtionosuudet osoitettaisiin järjestämisvastuussa oleville vastuukunnille eli Mikkelille ja Savonlinnalle.

Toisenasteen koulutus tulisi koota aluksi kahdelle seudulliselle järjestäjälle Mikkelille ja Savonlinnalle.

Kritiikkiä lausunto antaa valtiovarainministeriölle esimerkiksi siitä, ettei sen teetättämä selvitys ota huomioon Etelä-Savon erityispiirteitä, esimerkiksi väestön ikääntymistä, vesistöisyyttä ja vapaa-ajan asukkaiden suurta määrää. Valtio ei lausunnon mukaan myöskään voi vetäytyä rahoitusvastuusta.

Lausunto pohjautui maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Pekka Seleniuksen (kok.) esitykseen, jonka hän teki kokouksessa vastaesityksenä maakuntajohtajan listalla olleeseen esitykseen. Satu Taavitsainen (sd) ja Teemu Hirvonen (sd) kannattivat Seleniuksen esitystä.

Hallitus äänesti, kumman esityksen pohjalta se antaa lausuntonsa. Äänestyksessä Seleniuksen esitys voitti äänin 8 – 5 maakuntajohtajan pohjaesityksen. Seleniuksen esitystä kannattivat kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden edustajat ja maakuntajohtajan esitystä keskustan edustajat.

Äänestyksen jälkeen maakuntahallitus hyväksyi kannakseen Seleniuksen tekemän lausuntoluonnoksen. Keskustan edustajat ja maakuntajohtaja jättivät pykälään eriävän mielipiteen.

- Maakuntahallituksessa vastakkain eivät olleet erilaiset kunnat, vaan päätöksessä näkyivät selkeästi poliittiset erimielisyydet, tiivisti maakuntahallituksessa puhetta johtanut varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

- Lausunto on kuntien enemmistön kannan mukainen, korosti toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Palvelurakenteen perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen

12.04.2012

Palvelurakenteiden on perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen. Palveluiden rakenne on selvitettävä muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Etelä-Savossa vahva kuntarakenne tarkoittaa sitä, että kuntarakenne perustuu vahvistuviin kaupunkeihin ja niiden palvelurakenteeseen.

Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 12. huhtikuuta Mikkelissä. Keskustan viisihenkinen hallitusryhmä ja maakuntajohtaja Matti Viialainen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Lausunnon mukaan kolme vahvistuvaa kaupunkikuntaa – Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki – on Etelä-Savoon liian vähän. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju ovat elinvoimaisia ja vahvistavat itsenäisinä kuntina maakunnan elinvoimaa. Palveluissaan niiden tulisi toimia kiinteästi keskuskaupungin Mikkelin palvelurakenteessa, lausunto toteaa.

Heinäveden, Puumalan, Pertunmaan, Rantasalmen ja Sulkavan tulisi lausunnon mukaan toimia kiinteästi keskuskaupunkiensa palvelurakenteessa tai ne voisivat liittyä halutessaan keskuskaupunkiinsa.

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla mitä ilmeisimmin toteutuvien kuntaliitosten jälkeen maakuntaan jäisi kolme ns. kehyskuntaa: Enonkoski, Hirvensalmi ja Joroinen. (Kehyskunnilla tarkoitetaan kuntia, jotka ovat sekä työssäkäynnin, palveluiden ja asioinnin suhteen tiiviissä yhteydessä ns. keskuskuntaan.)

Lausunnon mukaan Etelä-Savossa tulisi perustaa kaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta, joiden hallinto olisi vastuukunnilla eli Mikkelillä ja Savonlinnalla. Palveluiden rahoitus eli valtionosuudet osoitettaisiin järjestämisvastuussa oleville vastuukunnille eli Mikkelille ja Savonlinnalle.

Toisenasteen koulutus tulisi koota aluksi kahdelle seudulliselle järjestäjälle Mikkelille ja Savonlinnalle.

Kritiikkiä lausunto antaa valtiovarainministeriölle esimerkiksi siitä, ettei sen teetättämä selvitys ota huomioon Etelä-Savon erityispiirteitä, esimerkiksi väestön ikääntymistä, vesistöisyyttä ja vapaa-ajan asukkaiden suurta määrää. Valtio ei lausunnon mukaan myöskään voi vetäytyä rahoitusvastuusta.

Lausunto pohjautui maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Pekka Seleniuksen (kok.) esitykseen, jonka hän teki kokouksessa vastaesityksenä maakuntajohtajan listalla olleeseen esitykseen. Satu Taavitsainen (sd) ja Teemu Hirvonen (sd) kannattivat Seleniuksen esitystä.

Hallitus äänesti, kumman esityksen pohjalta se antaa lausuntonsa. Äänestyksessä Seleniuksen esitys voitti äänin 8 – 5 maakuntajohtajan pohjaesityksen. Seleniuksen esitystä kannattivat kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden edustajat ja maakuntajohtajan esitystä keskustan edustajat.

Äänestyksen jälkeen maakuntahallitus hyväksyi kannakseen Seleniuksen tekemän lausuntoluonnoksen. Keskustan edustajat ja maakuntajohtaja jättivät pykälään eriävän mielipiteen.

- Maakuntahallituksessa vastakkain eivät olleet erilaiset kunnat, vaan päätöksessä näkyivät selkeästi poliittiset erimielisyydet, tiivisti maakuntahallituksessa puhetta johtanut varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

- Lausunto on kuntien enemmistön kannan mukainen, korosti toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Palvelurakenteen perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen

12.04.2012

Palvelurakenteiden on perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen. Palveluiden rakenne on selvitettävä muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Etelä-Savossa vahva kuntarakenne tarkoittaa sitä, että kuntarakenne perustuu vahvistuviin kaupunkeihin ja niiden palvelurakenteeseen.

Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 12. huhtikuuta Mikkelissä. Keskustan viisihenkinen hallitusryhmä ja maakuntajohtaja Matti Viialainen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Lausunnon mukaan kolme vahvistuvaa kaupunkikuntaa – Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki – on Etelä-Savoon liian vähän. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju ovat elinvoimaisia ja vahvistavat itsenäisinä kuntina maakunnan elinvoimaa. Palveluissaan niiden tulisi toimia kiinteästi keskuskaupungin Mikkelin palvelurakenteessa, lausunto toteaa.

Heinäveden, Puumalan, Pertunmaan, Rantasalmen ja Sulkavan tulisi lausunnon mukaan toimia kiinteästi keskuskaupunkiensa palvelurakenteessa tai ne voisivat liittyä halutessaan keskuskaupunkiinsa.

Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla mitä ilmeisimmin toteutuvien kuntaliitosten jälkeen maakuntaan jäisi kolme ns. kehyskuntaa: Enonkoski, Hirvensalmi ja Joroinen. (Kehyskunnilla tarkoitetaan kuntia, jotka ovat sekä työssäkäynnin, palveluiden ja asioinnin suhteen tiiviissä yhteydessä ns. keskuskuntaan.)

Lausunnon mukaan Etelä-Savossa tulisi perustaa kaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta, joiden hallinto olisi vastuukunnilla eli Mikkelillä ja Savonlinnalla. Palveluiden rahoitus eli valtionosuudet osoitettaisiin järjestämisvastuussa oleville vastuukunnille eli Mikkelille ja Savonlinnalle.

Toisenasteen koulutus tulisi koota aluksi kahdelle seudulliselle järjestäjälle Mikkelille ja Savonlinnalle.

Kritiikkiä lausunto antaa valtiovarainministeriölle esimerkiksi siitä, ettei sen teetättämä selvitys ota huomioon Etelä-Savon erityispiirteitä, esimerkiksi väestön ikääntymistä, vesistöisyyttä ja vapaa-ajan asukkaiden suurta määrää. Valtio ei lausunnon mukaan myöskään voi vetäytyä rahoitusvastuusta.

Lausunto pohjautui maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Pekka Seleniuksen (kok.) esitykseen, jonka hän teki kokouksessa vastaesityksenä maakuntajohtajan listalla olleeseen esitykseen. Satu Taavitsainen (sd) ja Teemu Hirvonen (sd) kannattivat Seleniuksen esitystä.

Hallitus äänesti, kumman esityksen pohjalta se antaa lausuntonsa. Äänestyksessä Seleniuksen esitys voitti äänin 8 – 5 maakuntajohtajan pohjaesityksen. Seleniuksen esitystä kannattivat kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden edustajat ja maakuntajohtajan esitystä keskustan edustajat.

Äänestyksen jälkeen maakuntahallitus hyväksyi kannakseen Seleniuksen tekemän lausuntoluonnoksen. Keskustan edustajat ja maakuntajohtaja jättivät pykälään eriävän mielipiteen.

- Maakuntahallituksessa vastakkain eivät olleet erilaiset kunnat, vaan päätöksessä näkyivät selkeästi poliittiset erimielisyydet, tiivisti maakuntahallituksessa puhetta johtanut varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

- Lausunto on kuntien enemmistön kannan mukainen, korosti toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010