Komission luovuttava lisätoimista Suomea vastaan (

21.07.2010


Saimaan alueen neljän maakunnan edustajat tapasivat tänään Savonlinnassa EU:n ympäristökomissaari Janez Potocnikin. Maakunnat luovuttivat ympäristökomissaarille Saimaan alueen vastineen komission toukokuussa Suomelle jättämään huomautukseen, jossa Suomen väitetään laiminlyöneen saimaannorpan suojelua.

Maakunnat toteavat Suomen hallituksen antaman vastauksen tavoin, että syytökset luontodirektiivin kahden artiklan rikkomisesta ovat perusteettomia. Ne perustuvat virheellisiin ja osin myös vanhentuneisiin tietoihin, joita suomalaiset kantelijat ovat komissiolle toimittaneet.

Pihlajaveden kokemuksiin viitaten maakunnat toteavat, että ihmistoiminnot ja norppa sopivat molemmat Saimaalle, sillä elinkeinot ja suojelutoimet voidaan järkevästi toimien hyvin sovittaa yhteen.
Pihlajavedellä norppakanta on 1990-luvun alkupuolelta lähtien kolminkertaistunut ilman, että asumista, liikkumista, kalastusta tai matkailua olisi kielletty tai tarpeettomasti rajoitettu. Komissiolla ei siksi ole
asiallisia perusteita vaatia uusia lisäkieltoja ja rajoituksia, jotka kohdistuisivat Saimaan alueen vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin, kalastajiin tai matkailuryittäjiin.

Maakunnat huomauttavat, että alueen ihmiset itse ja Suomi valtiona ovat tehneet erittäin paljon saimaannorpan hyväksi. Kalastusrajoitukset kattavat jo yli kolmanneksen Saimaan pinta-alasta. Lisäksi rannoista on tiukasti suojeltu yli 2000 kilometriä, ja eri suojeluohjelmiin on käytetty yli
50 miljoonaa euroa. Valtaosa muistakin Saimaan rannoista on rakentamatta ja talvisaikaan norppien pesimäalueilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan ihmisiä. Tiedossa ei ole ainuttakaan tapausta, että ihminen olisi tahallaan tai vahingossa rikkonut pesimäkinoksen ennen pesälaskentoja.

Paikallisin sopimuksiin perustuva keväinen verkkokalastuskielto 15.4. - 30.6. kattaa jo 1 660 neliökilometrin alan ja kaikki tunnetut 493 poikaspesää vuosilta 2000- 2009. Kielto on osoittautunut myös käytännössä hyvin toimivaksi. Kevään ja alkukesän aikana laajalla kieltoalueella ei löytynyt valvonnassa verkkoja eikä yhtään kuuttia menehtynyt verkkoihin.

Komission huomautukseen, että pesiä ei suojella Saimaalla riittävästi vesiskoottereilta, maakunnat toteavat, ettei niiden tiedossa ole tapausta, jossa vesiskoottereilla olisi häiritty pesintää. Vastineessa tätä pidetäänkin sangen epätodennäköisenä siksi, että helmi-maaliskuussa Saimaa on jäässä.

Maakunnat toivovatkin, että komissio voisi perehtyä vielä tarkemmin todellisiin olosuhteisiin Saimaalla. Talvea Saimaalla ei voi verrata Kreikan saariston kesäiseen turistisesonkiin, johon liittyvää merikilpikonnatuomiota komissio käyttää verrokkitapauksena huomautuksessaan.

Tapaamiseen osallistuivat Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen, Pohjois-Savon suunnittelujohtaja Paula Qvick ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton suunnittelujohtaja Risto Poutiainen sekä ympäristösuunnittelija Hanne Lohilahti.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Komission luovuttava lisätoimista Suomea vastaan (

21.07.2010


Saimaan alueen neljän maakunnan edustajat tapasivat tänään Savonlinnassa EU:n ympäristökomissaari Janez Potocnikin. Maakunnat luovuttivat ympäristökomissaarille Saimaan alueen vastineen komission toukokuussa Suomelle jättämään huomautukseen, jossa Suomen väitetään laiminlyöneen saimaannorpan suojelua.

Maakunnat toteavat Suomen hallituksen antaman vastauksen tavoin, että syytökset luontodirektiivin kahden artiklan rikkomisesta ovat perusteettomia. Ne perustuvat virheellisiin ja osin myös vanhentuneisiin tietoihin, joita suomalaiset kantelijat ovat komissiolle toimittaneet.

Pihlajaveden kokemuksiin viitaten maakunnat toteavat, että ihmistoiminnot ja norppa sopivat molemmat Saimaalle, sillä elinkeinot ja suojelutoimet voidaan järkevästi toimien hyvin sovittaa yhteen.
Pihlajavedellä norppakanta on 1990-luvun alkupuolelta lähtien kolminkertaistunut ilman, että asumista, liikkumista, kalastusta tai matkailua olisi kielletty tai tarpeettomasti rajoitettu. Komissiolla ei siksi ole
asiallisia perusteita vaatia uusia lisäkieltoja ja rajoituksia, jotka kohdistuisivat Saimaan alueen vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin, kalastajiin tai matkailuryittäjiin.

Maakunnat huomauttavat, että alueen ihmiset itse ja Suomi valtiona ovat tehneet erittäin paljon saimaannorpan hyväksi. Kalastusrajoitukset kattavat jo yli kolmanneksen Saimaan pinta-alasta. Lisäksi rannoista on tiukasti suojeltu yli 2000 kilometriä, ja eri suojeluohjelmiin on käytetty yli
50 miljoonaa euroa. Valtaosa muistakin Saimaan rannoista on rakentamatta ja talvisaikaan norppien pesimäalueilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan ihmisiä. Tiedossa ei ole ainuttakaan tapausta, että ihminen olisi tahallaan tai vahingossa rikkonut pesimäkinoksen ennen pesälaskentoja.

Paikallisin sopimuksiin perustuva keväinen verkkokalastuskielto 15.4. - 30.6. kattaa jo 1 660 neliökilometrin alan ja kaikki tunnetut 493 poikaspesää vuosilta 2000- 2009. Kielto on osoittautunut myös käytännössä hyvin toimivaksi. Kevään ja alkukesän aikana laajalla kieltoalueella ei löytynyt valvonnassa verkkoja eikä yhtään kuuttia menehtynyt verkkoihin.

Komission huomautukseen, että pesiä ei suojella Saimaalla riittävästi vesiskoottereilta, maakunnat toteavat, ettei niiden tiedossa ole tapausta, jossa vesiskoottereilla olisi häiritty pesintää. Vastineessa tätä pidetäänkin sangen epätodennäköisenä siksi, että helmi-maaliskuussa Saimaa on jäässä.

Maakunnat toivovatkin, että komissio voisi perehtyä vielä tarkemmin todellisiin olosuhteisiin Saimaalla. Talvea Saimaalla ei voi verrata Kreikan saariston kesäiseen turistisesonkiin, johon liittyvää merikilpikonnatuomiota komissio käyttää verrokkitapauksena huomautuksessaan.

Tapaamiseen osallistuivat Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen, Pohjois-Savon suunnittelujohtaja Paula Qvick ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton suunnittelujohtaja Risto Poutiainen sekä ympäristösuunnittelija Hanne Lohilahti.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Komission luovuttava lisätoimista Suomea vastaan (

21.07.2010


Saimaan alueen neljän maakunnan edustajat tapasivat tänään Savonlinnassa EU:n ympäristökomissaari Janez Potocnikin. Maakunnat luovuttivat ympäristökomissaarille Saimaan alueen vastineen komission toukokuussa Suomelle jättämään huomautukseen, jossa Suomen väitetään laiminlyöneen saimaannorpan suojelua.

Maakunnat toteavat Suomen hallituksen antaman vastauksen tavoin, että syytökset luontodirektiivin kahden artiklan rikkomisesta ovat perusteettomia. Ne perustuvat virheellisiin ja osin myös vanhentuneisiin tietoihin, joita suomalaiset kantelijat ovat komissiolle toimittaneet.

Pihlajaveden kokemuksiin viitaten maakunnat toteavat, että ihmistoiminnot ja norppa sopivat molemmat Saimaalle, sillä elinkeinot ja suojelutoimet voidaan järkevästi toimien hyvin sovittaa yhteen.
Pihlajavedellä norppakanta on 1990-luvun alkupuolelta lähtien kolminkertaistunut ilman, että asumista, liikkumista, kalastusta tai matkailua olisi kielletty tai tarpeettomasti rajoitettu. Komissiolla ei siksi ole
asiallisia perusteita vaatia uusia lisäkieltoja ja rajoituksia, jotka kohdistuisivat Saimaan alueen vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin, kalastajiin tai matkailuryittäjiin.

Maakunnat huomauttavat, että alueen ihmiset itse ja Suomi valtiona ovat tehneet erittäin paljon saimaannorpan hyväksi. Kalastusrajoitukset kattavat jo yli kolmanneksen Saimaan pinta-alasta. Lisäksi rannoista on tiukasti suojeltu yli 2000 kilometriä, ja eri suojeluohjelmiin on käytetty yli
50 miljoonaa euroa. Valtaosa muistakin Saimaan rannoista on rakentamatta ja talvisaikaan norppien pesimäalueilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan ihmisiä. Tiedossa ei ole ainuttakaan tapausta, että ihminen olisi tahallaan tai vahingossa rikkonut pesimäkinoksen ennen pesälaskentoja.

Paikallisin sopimuksiin perustuva keväinen verkkokalastuskielto 15.4. - 30.6. kattaa jo 1 660 neliökilometrin alan ja kaikki tunnetut 493 poikaspesää vuosilta 2000- 2009. Kielto on osoittautunut myös käytännössä hyvin toimivaksi. Kevään ja alkukesän aikana laajalla kieltoalueella ei löytynyt valvonnassa verkkoja eikä yhtään kuuttia menehtynyt verkkoihin.

Komission huomautukseen, että pesiä ei suojella Saimaalla riittävästi vesiskoottereilta, maakunnat toteavat, ettei niiden tiedossa ole tapausta, jossa vesiskoottereilla olisi häiritty pesintää. Vastineessa tätä pidetäänkin sangen epätodennäköisenä siksi, että helmi-maaliskuussa Saimaa on jäässä.

Maakunnat toivovatkin, että komissio voisi perehtyä vielä tarkemmin todellisiin olosuhteisiin Saimaalla. Talvea Saimaalla ei voi verrata Kreikan saariston kesäiseen turistisesonkiin, johon liittyvää merikilpikonnatuomiota komissio käyttää verrokkitapauksena huomautuksessaan.

Tapaamiseen osallistuivat Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen, Pohjois-Savon suunnittelujohtaja Paula Qvick ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton suunnittelujohtaja Risto Poutiainen sekä ympäristösuunnittelija Hanne Lohilahti.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Komission luovuttava lisätoimista Suomea vastaan (

21.07.2010


Saimaan alueen neljän maakunnan edustajat tapasivat tänään Savonlinnassa EU:n ympäristökomissaari Janez Potocnikin. Maakunnat luovuttivat ympäristökomissaarille Saimaan alueen vastineen komission toukokuussa Suomelle jättämään huomautukseen, jossa Suomen väitetään laiminlyöneen saimaannorpan suojelua.

Maakunnat toteavat Suomen hallituksen antaman vastauksen tavoin, että syytökset luontodirektiivin kahden artiklan rikkomisesta ovat perusteettomia. Ne perustuvat virheellisiin ja osin myös vanhentuneisiin tietoihin, joita suomalaiset kantelijat ovat komissiolle toimittaneet.

Pihlajaveden kokemuksiin viitaten maakunnat toteavat, että ihmistoiminnot ja norppa sopivat molemmat Saimaalle, sillä elinkeinot ja suojelutoimet voidaan järkevästi toimien hyvin sovittaa yhteen.
Pihlajavedellä norppakanta on 1990-luvun alkupuolelta lähtien kolminkertaistunut ilman, että asumista, liikkumista, kalastusta tai matkailua olisi kielletty tai tarpeettomasti rajoitettu. Komissiolla ei siksi ole
asiallisia perusteita vaatia uusia lisäkieltoja ja rajoituksia, jotka kohdistuisivat Saimaan alueen vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin, kalastajiin tai matkailuryittäjiin.

Maakunnat huomauttavat, että alueen ihmiset itse ja Suomi valtiona ovat tehneet erittäin paljon saimaannorpan hyväksi. Kalastusrajoitukset kattavat jo yli kolmanneksen Saimaan pinta-alasta. Lisäksi rannoista on tiukasti suojeltu yli 2000 kilometriä, ja eri suojeluohjelmiin on käytetty yli
50 miljoonaa euroa. Valtaosa muistakin Saimaan rannoista on rakentamatta ja talvisaikaan norppien pesimäalueilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan ihmisiä. Tiedossa ei ole ainuttakaan tapausta, että ihminen olisi tahallaan tai vahingossa rikkonut pesimäkinoksen ennen pesälaskentoja.

Paikallisin sopimuksiin perustuva keväinen verkkokalastuskielto 15.4. - 30.6. kattaa jo 1 660 neliökilometrin alan ja kaikki tunnetut 493 poikaspesää vuosilta 2000- 2009. Kielto on osoittautunut myös käytännössä hyvin toimivaksi. Kevään ja alkukesän aikana laajalla kieltoalueella ei löytynyt valvonnassa verkkoja eikä yhtään kuuttia menehtynyt verkkoihin.

Komission huomautukseen, että pesiä ei suojella Saimaalla riittävästi vesiskoottereilta, maakunnat toteavat, ettei niiden tiedossa ole tapausta, jossa vesiskoottereilla olisi häiritty pesintää. Vastineessa tätä pidetäänkin sangen epätodennäköisenä siksi, että helmi-maaliskuussa Saimaa on jäässä.

Maakunnat toivovatkin, että komissio voisi perehtyä vielä tarkemmin todellisiin olosuhteisiin Saimaalla. Talvea Saimaalla ei voi verrata Kreikan saariston kesäiseen turistisesonkiin, johon liittyvää merikilpikonnatuomiota komissio käyttää verrokkitapauksena huomautuksessaan.

Tapaamiseen osallistuivat Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen, Pohjois-Savon suunnittelujohtaja Paula Qvick ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton suunnittelujohtaja Risto Poutiainen sekä ympäristösuunnittelija Hanne Lohilahti.

Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010