Henkilöjunaliikenne käynnistettävä Pieksämäen ja Savonlinnan välillä

10.01.2011


Nopeat Itäradat -neuvottelukunta on yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien sekä Joroisten, Rantasalmen, Punkaharjun ja Parikkalan kuntien kanssa selvittänyt henkilöjunaliikenteen käynnistämisen edellytyksiä välillä Pieksämäki-Savonlinna. Samalla on tarkasteltu laajemmin välin Pieksämäki-Savonlinna-Parikkala-henkilöjunaliikenteen kehittämistä.

Selvityksen tulosten pohjalta esitetään henkilöjunaliikenteen käynnistämistä välillä Savonlinna-Pieksämäki kolmella edestakaisella vuorolla päivässä siten, että Pieksämäeltä saadaan vaihtoyhteydet Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Joensuun suuntien kaukojuniin.

Välin Savonlinna-Parikkala -liikennöinti esitetään säilytettäväksi nykyisenkaltaisena. Kiskobussikaluston huonosta saatavuudesta johtuen esitetään Savonlinna-Pieksämäki-välin liikennöinnin aloittamista ensi vaiheessa ns. sinisellä vanhemmalla kalustolla, välin Savonlinna-Parikkala liikennöintiä esitetään jatkettavaksi nykyiseen tapaan kiskobussikalustolla.

Matkustajamääräksi on välillä Savonlinna-Pieksämäki arvioitu liikenteen vakiinnuttua noin 58 000 matkustajaa vuodessa; välin Savonlinna-Parikkala matkustajamäärä on nykyisin noin 90 000 matkustajaa/vuosi. Liikennöinnin alijäämäksi on välillä Savonlinna-Pieksämäki arvioitu noin 0,9-1,0 M€/vuosi.

Liikennöinnin käynnistäminen edellyttää ko. välin liikenteen saamista LVM:n ostoliikenteeksi; alijäämä on samansuuruinen muihin vastaaviin junayhteyksiin verrattuna. Alijäämäkustannus on pieni verrattuna LVM:n kaukojunaliikenteen kokonaisostoihin (vuonna 2010 noin 31,5 M€).

Liikenteen käynnistäminen edellyttää lisäksi em. välillä 11 tasoristeyksen varustamista varoituslaitoksilla, kulunvalvonnan uudelleenkoodausta sekä kolmen uuden henkilöliikennepaikan (Joroinen, Rantasalmi ja Kallislahti) toteuttamista; kustannuksiltaan em. toimenpiteet ovat yhteensä noin 1,67 M€. Huomattavaa on, että välin Savonlinna-Parikkala liikennöinti tapahtuu tällä hetkellä VR-Yhtymä Oy:n omalla taloudellisella riskillä eikä se ole muista kiskobussiyhteyksistä poiketen LVM:n ostoliikennettä.

Liikennöinnin käynnistämisen
perustelut ovat välillä Savonlinna-Pieksämäki vahvat. Yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat Savonlinnasta ja laajemmin uuden liikenteen vaikutusalueelta puutteelliset; henkilöjunaliikennettä ei ole lainkaan. Vastaavasti yhteydet Pieksämäeltä sekä kauempaa Kuopion ja Tampereen suunnilta Savonlinnaan ovat puutteelliset. Uusi junayhteys olisi tärkeä mm. Savonlinnan opiskelijoille sekä yliopistokampuksen henkilökunnalle. Kaupungissa on yli 5 000 opiskelijaa.

Rataosan varrella olevien kuntien saavutettavuus paranisi liikennöinnin käynnistämisen myötä merkittävästi. Yhteyden merkitys Savon ja Karjalan radat yhdistävänä ja uusia mahdollisuuksia esim. Venäjältä avaavana poikittaisena henkilöliikenneyhteytenä olisi koko maan rataverkkoa ajatellen merkittävä. Yhteys olisi tärkeä myös alueen matkailulle. Alueella on useita suosittuja kesätapahtumia ja matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Myös vapaa-ajan asutuksen määrä on voimakkaassa kasvussa. Liikkumista alueelle olisikin mahdollista siirtää henkilöautosta junaan. Liikennöinnin käynnistäminen tukisi myös osaltaan rataosuudelle Huutokoski-Savonlinna tehdyn perusparantamisinvestoinnin hyödyntämistä.

Kokonaisuutena selvitys osoittaa, että välin Savonlinna-Pieksämäki henkilöjunaliikenteen palauttamiselle on realistiset perusteet. Arvioitu matkustajamäärä on muihin tuettuihin junaliikenneyhteyksiin nähden lähellä keskimääräistä (Tampere-Pori- väliä lukuun ottamatta tuettujen yhteyksien liikennemäärät ovat olleet välillä 30 000 – 120 000 matkustajaa vuodessa).

Myös matkustajaa kohti laskettu tuki (noin 17 €/matka) olisi muihin ostoliikenteen reitteihin nähden keskitasoa. Huomattavaa on, että valtio tukee vastaavansuuruisilla summilla (tuki/matkustaja) esim. Lahti-Helsinki-välinkin junaliikennettä.

Lisätietoja selvityksestä antaa maakuntainsinööri Heikki Rintamäki Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 724 9619, heikki.rintamaki(at)esavo.fi.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Henkilöjunaliikenne käynnistettävä Pieksämäen ja Savonlinnan välillä

10.01.2011


Nopeat Itäradat -neuvottelukunta on yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien sekä Joroisten, Rantasalmen, Punkaharjun ja Parikkalan kuntien kanssa selvittänyt henkilöjunaliikenteen käynnistämisen edellytyksiä välillä Pieksämäki-Savonlinna. Samalla on tarkasteltu laajemmin välin Pieksämäki-Savonlinna-Parikkala-henkilöjunaliikenteen kehittämistä.

Selvityksen tulosten pohjalta esitetään henkilöjunaliikenteen käynnistämistä välillä Savonlinna-Pieksämäki kolmella edestakaisella vuorolla päivässä siten, että Pieksämäeltä saadaan vaihtoyhteydet Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Joensuun suuntien kaukojuniin.

Välin Savonlinna-Parikkala -liikennöinti esitetään säilytettäväksi nykyisenkaltaisena. Kiskobussikaluston huonosta saatavuudesta johtuen esitetään Savonlinna-Pieksämäki-välin liikennöinnin aloittamista ensi vaiheessa ns. sinisellä vanhemmalla kalustolla, välin Savonlinna-Parikkala liikennöintiä esitetään jatkettavaksi nykyiseen tapaan kiskobussikalustolla.

Matkustajamääräksi on välillä Savonlinna-Pieksämäki arvioitu liikenteen vakiinnuttua noin 58 000 matkustajaa vuodessa; välin Savonlinna-Parikkala matkustajamäärä on nykyisin noin 90 000 matkustajaa/vuosi. Liikennöinnin alijäämäksi on välillä Savonlinna-Pieksämäki arvioitu noin 0,9-1,0 M€/vuosi.

Liikennöinnin käynnistäminen edellyttää ko. välin liikenteen saamista LVM:n ostoliikenteeksi; alijäämä on samansuuruinen muihin vastaaviin junayhteyksiin verrattuna. Alijäämäkustannus on pieni verrattuna LVM:n kaukojunaliikenteen kokonaisostoihin (vuonna 2010 noin 31,5 M€).

Liikenteen käynnistäminen edellyttää lisäksi em. välillä 11 tasoristeyksen varustamista varoituslaitoksilla, kulunvalvonnan uudelleenkoodausta sekä kolmen uuden henkilöliikennepaikan (Joroinen, Rantasalmi ja Kallislahti) toteuttamista; kustannuksiltaan em. toimenpiteet ovat yhteensä noin 1,67 M€. Huomattavaa on, että välin Savonlinna-Parikkala liikennöinti tapahtuu tällä hetkellä VR-Yhtymä Oy:n omalla taloudellisella riskillä eikä se ole muista kiskobussiyhteyksistä poiketen LVM:n ostoliikennettä.

Liikennöinnin käynnistämisen
perustelut ovat välillä Savonlinna-Pieksämäki vahvat. Yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat Savonlinnasta ja laajemmin uuden liikenteen vaikutusalueelta puutteelliset; henkilöjunaliikennettä ei ole lainkaan. Vastaavasti yhteydet Pieksämäeltä sekä kauempaa Kuopion ja Tampereen suunnilta Savonlinnaan ovat puutteelliset. Uusi junayhteys olisi tärkeä mm. Savonlinnan opiskelijoille sekä yliopistokampuksen henkilökunnalle. Kaupungissa on yli 5 000 opiskelijaa.

Rataosan varrella olevien kuntien saavutettavuus paranisi liikennöinnin käynnistämisen myötä merkittävästi. Yhteyden merkitys Savon ja Karjalan radat yhdistävänä ja uusia mahdollisuuksia esim. Venäjältä avaavana poikittaisena henkilöliikenneyhteytenä olisi koko maan rataverkkoa ajatellen merkittävä. Yhteys olisi tärkeä myös alueen matkailulle. Alueella on useita suosittuja kesätapahtumia ja matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Myös vapaa-ajan asutuksen määrä on voimakkaassa kasvussa. Liikkumista alueelle olisikin mahdollista siirtää henkilöautosta junaan. Liikennöinnin käynnistäminen tukisi myös osaltaan rataosuudelle Huutokoski-Savonlinna tehdyn perusparantamisinvestoinnin hyödyntämistä.

Kokonaisuutena selvitys osoittaa, että välin Savonlinna-Pieksämäki henkilöjunaliikenteen palauttamiselle on realistiset perusteet. Arvioitu matkustajamäärä on muihin tuettuihin junaliikenneyhteyksiin nähden lähellä keskimääräistä (Tampere-Pori- väliä lukuun ottamatta tuettujen yhteyksien liikennemäärät ovat olleet välillä 30 000 – 120 000 matkustajaa vuodessa).

Myös matkustajaa kohti laskettu tuki (noin 17 €/matka) olisi muihin ostoliikenteen reitteihin nähden keskitasoa. Huomattavaa on, että valtio tukee vastaavansuuruisilla summilla (tuki/matkustaja) esim. Lahti-Helsinki-välinkin junaliikennettä.

Lisätietoja selvityksestä antaa maakuntainsinööri Heikki Rintamäki Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 724 9619, heikki.rintamaki(at)esavo.fi.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Henkilöjunaliikenne käynnistettävä Pieksämäen ja Savonlinnan välillä

10.01.2011


Nopeat Itäradat -neuvottelukunta on yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien sekä Joroisten, Rantasalmen, Punkaharjun ja Parikkalan kuntien kanssa selvittänyt henkilöjunaliikenteen käynnistämisen edellytyksiä välillä Pieksämäki-Savonlinna. Samalla on tarkasteltu laajemmin välin Pieksämäki-Savonlinna-Parikkala-henkilöjunaliikenteen kehittämistä.

Selvityksen tulosten pohjalta esitetään henkilöjunaliikenteen käynnistämistä välillä Savonlinna-Pieksämäki kolmella edestakaisella vuorolla päivässä siten, että Pieksämäeltä saadaan vaihtoyhteydet Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Joensuun suuntien kaukojuniin.

Välin Savonlinna-Parikkala -liikennöinti esitetään säilytettäväksi nykyisenkaltaisena. Kiskobussikaluston huonosta saatavuudesta johtuen esitetään Savonlinna-Pieksämäki-välin liikennöinnin aloittamista ensi vaiheessa ns. sinisellä vanhemmalla kalustolla, välin Savonlinna-Parikkala liikennöintiä esitetään jatkettavaksi nykyiseen tapaan kiskobussikalustolla.

Matkustajamääräksi on välillä Savonlinna-Pieksämäki arvioitu liikenteen vakiinnuttua noin 58 000 matkustajaa vuodessa; välin Savonlinna-Parikkala matkustajamäärä on nykyisin noin 90 000 matkustajaa/vuosi. Liikennöinnin alijäämäksi on välillä Savonlinna-Pieksämäki arvioitu noin 0,9-1,0 M€/vuosi.

Liikennöinnin käynnistäminen edellyttää ko. välin liikenteen saamista LVM:n ostoliikenteeksi; alijäämä on samansuuruinen muihin vastaaviin junayhteyksiin verrattuna. Alijäämäkustannus on pieni verrattuna LVM:n kaukojunaliikenteen kokonaisostoihin (vuonna 2010 noin 31,5 M€).

Liikenteen käynnistäminen edellyttää lisäksi em. välillä 11 tasoristeyksen varustamista varoituslaitoksilla, kulunvalvonnan uudelleenkoodausta sekä kolmen uuden henkilöliikennepaikan (Joroinen, Rantasalmi ja Kallislahti) toteuttamista; kustannuksiltaan em. toimenpiteet ovat yhteensä noin 1,67 M€. Huomattavaa on, että välin Savonlinna-Parikkala liikennöinti tapahtuu tällä hetkellä VR-Yhtymä Oy:n omalla taloudellisella riskillä eikä se ole muista kiskobussiyhteyksistä poiketen LVM:n ostoliikennettä.

Liikennöinnin käynnistämisen
perustelut ovat välillä Savonlinna-Pieksämäki vahvat. Yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat Savonlinnasta ja laajemmin uuden liikenteen vaikutusalueelta puutteelliset; henkilöjunaliikennettä ei ole lainkaan. Vastaavasti yhteydet Pieksämäeltä sekä kauempaa Kuopion ja Tampereen suunnilta Savonlinnaan ovat puutteelliset. Uusi junayhteys olisi tärkeä mm. Savonlinnan opiskelijoille sekä yliopistokampuksen henkilökunnalle. Kaupungissa on yli 5 000 opiskelijaa.

Rataosan varrella olevien kuntien saavutettavuus paranisi liikennöinnin käynnistämisen myötä merkittävästi. Yhteyden merkitys Savon ja Karjalan radat yhdistävänä ja uusia mahdollisuuksia esim. Venäjältä avaavana poikittaisena henkilöliikenneyhteytenä olisi koko maan rataverkkoa ajatellen merkittävä. Yhteys olisi tärkeä myös alueen matkailulle. Alueella on useita suosittuja kesätapahtumia ja matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Myös vapaa-ajan asutuksen määrä on voimakkaassa kasvussa. Liikkumista alueelle olisikin mahdollista siirtää henkilöautosta junaan. Liikennöinnin käynnistäminen tukisi myös osaltaan rataosuudelle Huutokoski-Savonlinna tehdyn perusparantamisinvestoinnin hyödyntämistä.

Kokonaisuutena selvitys osoittaa, että välin Savonlinna-Pieksämäki henkilöjunaliikenteen palauttamiselle on realistiset perusteet. Arvioitu matkustajamäärä on muihin tuettuihin junaliikenneyhteyksiin nähden lähellä keskimääräistä (Tampere-Pori- väliä lukuun ottamatta tuettujen yhteyksien liikennemäärät ovat olleet välillä 30 000 – 120 000 matkustajaa vuodessa).

Myös matkustajaa kohti laskettu tuki (noin 17 €/matka) olisi muihin ostoliikenteen reitteihin nähden keskitasoa. Huomattavaa on, että valtio tukee vastaavansuuruisilla summilla (tuki/matkustaja) esim. Lahti-Helsinki-välinkin junaliikennettä.

Lisätietoja selvityksestä antaa maakuntainsinööri Heikki Rintamäki Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 724 9619, heikki.rintamaki(at)esavo.fi.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Henkilöjunaliikenne käynnistettävä Pieksämäen ja Savonlinnan välillä

10.01.2011


Nopeat Itäradat -neuvottelukunta on yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien sekä Joroisten, Rantasalmen, Punkaharjun ja Parikkalan kuntien kanssa selvittänyt henkilöjunaliikenteen käynnistämisen edellytyksiä välillä Pieksämäki-Savonlinna. Samalla on tarkasteltu laajemmin välin Pieksämäki-Savonlinna-Parikkala-henkilöjunaliikenteen kehittämistä.

Selvityksen tulosten pohjalta esitetään henkilöjunaliikenteen käynnistämistä välillä Savonlinna-Pieksämäki kolmella edestakaisella vuorolla päivässä siten, että Pieksämäeltä saadaan vaihtoyhteydet Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Joensuun suuntien kaukojuniin.

Välin Savonlinna-Parikkala -liikennöinti esitetään säilytettäväksi nykyisenkaltaisena. Kiskobussikaluston huonosta saatavuudesta johtuen esitetään Savonlinna-Pieksämäki-välin liikennöinnin aloittamista ensi vaiheessa ns. sinisellä vanhemmalla kalustolla, välin Savonlinna-Parikkala liikennöintiä esitetään jatkettavaksi nykyiseen tapaan kiskobussikalustolla.

Matkustajamääräksi on välillä Savonlinna-Pieksämäki arvioitu liikenteen vakiinnuttua noin 58 000 matkustajaa vuodessa; välin Savonlinna-Parikkala matkustajamäärä on nykyisin noin 90 000 matkustajaa/vuosi. Liikennöinnin alijäämäksi on välillä Savonlinna-Pieksämäki arvioitu noin 0,9-1,0 M€/vuosi.

Liikennöinnin käynnistäminen edellyttää ko. välin liikenteen saamista LVM:n ostoliikenteeksi; alijäämä on samansuuruinen muihin vastaaviin junayhteyksiin verrattuna. Alijäämäkustannus on pieni verrattuna LVM:n kaukojunaliikenteen kokonaisostoihin (vuonna 2010 noin 31,5 M€).

Liikenteen käynnistäminen edellyttää lisäksi em. välillä 11 tasoristeyksen varustamista varoituslaitoksilla, kulunvalvonnan uudelleenkoodausta sekä kolmen uuden henkilöliikennepaikan (Joroinen, Rantasalmi ja Kallislahti) toteuttamista; kustannuksiltaan em. toimenpiteet ovat yhteensä noin 1,67 M€. Huomattavaa on, että välin Savonlinna-Parikkala liikennöinti tapahtuu tällä hetkellä VR-Yhtymä Oy:n omalla taloudellisella riskillä eikä se ole muista kiskobussiyhteyksistä poiketen LVM:n ostoliikennettä.

Liikennöinnin käynnistämisen
perustelut ovat välillä Savonlinna-Pieksämäki vahvat. Yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat Savonlinnasta ja laajemmin uuden liikenteen vaikutusalueelta puutteelliset; henkilöjunaliikennettä ei ole lainkaan. Vastaavasti yhteydet Pieksämäeltä sekä kauempaa Kuopion ja Tampereen suunnilta Savonlinnaan ovat puutteelliset. Uusi junayhteys olisi tärkeä mm. Savonlinnan opiskelijoille sekä yliopistokampuksen henkilökunnalle. Kaupungissa on yli 5 000 opiskelijaa.

Rataosan varrella olevien kuntien saavutettavuus paranisi liikennöinnin käynnistämisen myötä merkittävästi. Yhteyden merkitys Savon ja Karjalan radat yhdistävänä ja uusia mahdollisuuksia esim. Venäjältä avaavana poikittaisena henkilöliikenneyhteytenä olisi koko maan rataverkkoa ajatellen merkittävä. Yhteys olisi tärkeä myös alueen matkailulle. Alueella on useita suosittuja kesätapahtumia ja matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Myös vapaa-ajan asutuksen määrä on voimakkaassa kasvussa. Liikkumista alueelle olisikin mahdollista siirtää henkilöautosta junaan. Liikennöinnin käynnistäminen tukisi myös osaltaan rataosuudelle Huutokoski-Savonlinna tehdyn perusparantamisinvestoinnin hyödyntämistä.

Kokonaisuutena selvitys osoittaa, että välin Savonlinna-Pieksämäki henkilöjunaliikenteen palauttamiselle on realistiset perusteet. Arvioitu matkustajamäärä on muihin tuettuihin junaliikenneyhteyksiin nähden lähellä keskimääräistä (Tampere-Pori- väliä lukuun ottamatta tuettujen yhteyksien liikennemäärät ovat olleet välillä 30 000 – 120 000 matkustajaa vuodessa).

Myös matkustajaa kohti laskettu tuki (noin 17 €/matka) olisi muihin ostoliikenteen reitteihin nähden keskitasoa. Huomattavaa on, että valtio tukee vastaavansuuruisilla summilla (tuki/matkustaja) esim. Lahti-Helsinki-välinkin junaliikennettä.

Lisätietoja selvityksestä antaa maakuntainsinööri Heikki Rintamäki Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 724 9619, heikki.rintamaki(at)esavo.fi.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2019

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010